A-RAKENNUSMIES M O N I V U O K R A U S 1997 A-RAKENNUSMIES 1

A-RAKENNUSMIES M O N I V U O K R A U S 1997 A-RAKENNUSMIES 1

SISÄLLYS A-Rakennusmies lyhyesti 1 Toimitusjohtajan katsaus 2-3 Tuotelinjojen esittely ja yhtiön toiminnallinen rakenne 4-5 Liiketoiminnan esittely 6-7 A-Rakennusmies East Oy 8-9 Hallituksen toimintakertomus 10-11 Tuloslaskelma 12 Tase 13 Rahoituslaskelma 14 Liitetiedot 15-18 Tunnusluvut 19 Laskentakaavat 20 Voitonjakoehdotus ja tilintarkastuskertomus 21 Hallinto ja johto 22-23 Toimipaikkaverkosto 24 2 A-RAKENNUSMIES 1997

A-RAKENNUSMIES LYHYESTI A-Rakennusmies Oyj on Suomen suurin rakennuskoneita ja -laitteita vuokraava ja myyvä yhtiö. Vuonna 1997 A-Rakennusmiehen markkinaosuus rakennuskonevuokramarkkinoilla Suomessa oli arviolta 30 %. A-Rakennusmiehellä on markkinoiden laajin vuokrauskalusto, joka kattaa urakointikoneita lukuunottamatta kaikki rakennustyömailla käytettävät koneet ja laitteet torninosturista porakoneeseen. Yhtiön päätuoteryhmiä ovat työmaiden pienkoneet, telineet ja suojauskalusto, muotit ja tuentakalusto, työmaatilat ja kontit, sekä torninosturit ja nostimet. Yhtiö tarjoaa myös näihin liittyviä suunnittelu-, asennus-, kuljetus- ja neuvontapalveluja. A-Rakennusmiehen vuokraustoiminnan lisäksi harjoittama tekninen kauppa käsittää tärkeimpien rakennuskoneiden ja -laitteiden maahantuonnin ja markkinoinnin Suomessa. Asiakaskunta koostuu mm. rakennusliikkeistä, asennusliikkeistä, teollisuuslaitoksista, telakoista, valtion ja kuntien organisaatioista sekä yksityisistä henkilöistä. Asiakkaita yhtiöllä on noin 12.000. A-Rakennusmiehellä on 56 toimipaikasta koostuva verkosto, joka kattaa koko maan. Näistä suurin osa on omia toimipisteitä ja osa ns. dealer-toimipisteitä. Lisäksi A-Rakennusmies omistaa 50 prosenttia A-Rakennusmies East Oy:stä, joka vuokraa tytäryhtiöidensä kautta rakennuskoneita ja -laitteita Moskovan ja Pietarin alueella sekä Tallinnassa ja Riikassa. AVAINLUVUT 1997 1996 Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, Mmk 172,8 144,3 Tulos rahoituserien jälkeen, Mmk 32,5 12,0 Henkilöstön määrä 31.12. 291 271 1997 A-RAKENNUSMIES 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristö Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraustoiminta tarjoaa rakentajille ja muille koneiden ja laitteiden käyttäjille mahdollisuuden selvitä pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Vuokraustoiminnassa on olennaista palveluvalikoiman laajuus, saatavuus ja vuokrattavan kaluston toimivuus sekä laatu. Näihin ajatuksiin perustuu myös A-Rakennusmiehen liiketoiminta. Suomessa rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrausvaihtoehdon käyttö on viime vuosina, ehkä lamankin ansiosta, suhteellisesti lisääntynyt. Tästä huolimatta vuokrausvaihtoehtoa verrattuna oman kaluston käyttöön käytetään Suomen rakentamisessa yhä selvästi vähemmän kuin muissa länsimaissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa vuokrakaluston suhteellinen käyttö rakentamisessa on 70 prosentin tasoa. Suomessa voitaneen arvioida virallisten tilastojen puuttuessa, että vasta noin puolet rakentamisesta tapahtuu vuokrakonein ja -laittein. Strategia A-Rakennusmies on jo vuosien ajan lisännyt vuokrakalustoaan ja palveluitaan Suomen rakentajille, teollisuudelle, telakoille ja muille rakennuskoneiden ja -laitteiden käyttäjille. Olemme rakentaneet koko Suomen kattavan vuokraamoverkoston yhdistämällä alan yrityksiä A-Rakennusmieheen ja investoimalla uuteen kalustoon. Meillä on tällä hetkellä tarjottavana yli miljoona erillistä esinettä asiakkaittemme vuokrattavaksi. Jälleenhankinta-arvoltaan tämä kalusto on arviolta n. 600 miljoonaa markkaa. Merkittävä osa kalustostamme on ns. raskasta kalustoa (torninosturit, muotit, telineet, työmaatilat), joka on hankinta-arvoltaan kallista, mutta jonka todellinen tekninen elinikä on erittäin pitkä. A-Rakennusmies panostaa voimakkaasti koneiden ja laitteiden jatkuvaan kunnossapitoon ja toimintavarmuuteen. Tarjoamme asiakkaillemme vain hyvin huollettuja ja toimivia koneita. Kokonaisuuden hallitseminen meidän kokoisessamme vuokraustoiminnassa on tärkeää. Liikeidean oleellinen osa on jokaisen vuokrattavan esineen hyvä tuntemus ja hallinta. Vain tällä tavoin pystymme hyödyntämään laajan kapasiteettimme voiman. Sitä tukee maaliskuussa 1998 käyttöön otettu, uusi ja edistynyt kaluston hallintajärjestelmä, RAMI-ATK. Henkilöstöä motivoidaan koko henkilöstön kattavalla tulospalkkausjärjestelmällä, joka on ollut käytössä jo neljä vuotta. Tulospalkkiot ovat toimipiste-, tuotelinja- ja osastokohtaisia ja perustuvat ko. toimipisteen tai tuotelinjan kannattavuuteen kolmannesvuosittain mitattuna ja laskettuna. A-Rakennusmiehen suurin yksittäinen omistaja on yrityksen toimiva johto ja mittava joukko (43 henkilöä) yhtiön avainhenkilöstöä. Tämä takaa yhtiöllemme yrittäjyyden aidossa muodossaan. Tulevaisuuden näkymät A-Rakennusmies on nyt astumassa uuteen vaiheeseen. Vuokrauksen kokonaismarkkinat Suomessa tulevat rakentamisen kasvun sekä vuokrauksen lisääntyvän käytön myötä edelleen kasvamaan. Rakennusliikkeet, teollisuus ja kunnat ylläpitävät myös omaa rakentamisen kalustoaan. Korvausinvestoinnit ovat tarpeen jatkossa, sillä rakennuskoneinvestoinnit ovat Suomessa olleet 90-luvulla historiallisesti matalalla tasolla. Tämä puolestaan tietää kasvavia markkinoita A-Rakennusmiehen harjoittamalle tekniselle kaupalle. 4 A-RAKENNUSMIES 1997

A-Rakennusmiehessä luodut kalustoresurssit ja investoinnit antavat mahdollisuuden pienillä henkilöstölisäyksillä nostaa kapasiteettiamme nykyisestä kymmeniä prosentteja. Valmiutemme myös teknisen kaupan määrän kaksin- jopa kolminkertaistamiseen ovat hyvät, mikäli markkinat kehittyvät odotetulla tavalla. Yhtiön kannattavaa toimintaa aiomme edelleen parantaa ja kasvattaa. Liiketoiminnan suurin kasvupotentiaali on kuitenkin Moskovan, Pietarin sekä Baltian maiden markkinoilla. Näillä markkinoilla toimintamme on tällä hetkellä tavoitteisiimme nähden suhteellisen pientä, joskin olemme merkittävästi edellä kansainvälisiä kilpailijoitamme. Olemme luoneet perustan, jolta kasvu voi alkaa. Aiomme moninkertaistaa toimintamme lähivuosina, tehdä sen kannattavasti ja riskiämme lisäämättä. Tätä varten olemme yhdessä amerikkalaisten sijoittajien kanssa luoneet A-Rakennusmies East -konsernin, jonka alaisuuteen Venäjän ja Baltian yhtiöt on keskitetty ja josta A-Rakennusmies omistaa 50 %. A-Rakennusmies tulee jatkossa vuokraustoiminnassaan edelleen hyödyntämään vapaata kapasiteettiaan, lisäämään yhtiön tehokkuutta lyhentämällä kaluston huolto- ja korjausaikoja, lisäämään avainkalustonsa liikkuvuutta uuden RAMI- ATK-järjestelmän myötä sekä laajentamaan toimintaansa lisäämällä toimipisteitä ja tekemällä harkittuja yritys- ja liiketoimintaostoja. maaliskuussa 1998 Erkki Norvio toimitusjohtaja Liikevaihto asiakasryhmittäin 1997 RAKENNUSLIIKKEET JA MUUT RAKENNUSALAN LIIKKEET 39 % TEOLLISUUS JA MUUT YRITYKSET 43 % YKSITYISHENKILÖT JA KÄTEISASIAKKAAT 12 % VALTIO JA KUNNAT 6 % Liikevaihto 1993-1997 MMK 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1993 1994 1995 1996 1997 Liikevoitto 1993-1997 MMK 50 40 30 20 10 0-10 1993 1994 1995 1996 1997 1997 A-RAKENNUSMIES 5

TUOTELINJOJEN ESITTELY Telineet ja suojaus Tuotelinja käsittää telineiden ja sääsuojien vuokraamisen. A-Rakennusmiehen kokonaisvaltainen palvelu sisältää telineiden tai suojauksen vuokrauksen lisäksi suunnittelun, pystytyksen, siirrot, purut ja kuljetukset. Vuokrauksen ohella tuotelinja harjoittaa myös useiden telinetuotemerkkien maahantuontia ja myyntiä. Teline- ja suojauskalustoa tarvitaan korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä teollisuuden kunnossapitotoimintojen yhteydessä. Työmaiden pienkoneet Tuotelinja kattaa rakentamisessa tarvittavien pienkoneiden vuokraamisen sekä siihen liittyvän tarvikkeiden myynnin. Tuotelinjan koneet ja laitteet vaihtelevat mitoiltaan yksinkertaisista viemärinavausjousista yli tonninkin painaviin sähkögeneraattoreihin ja mittaviin henkilönostimiin. Pienkoneet on yhtiön suurin tuoteryhmä. Ryhmän koneet ja laitteet liittyvät mm. betonointiin, maan tiivistämiseen, nostamiseen, lämmittämiseen, hiontaan, jyrsintään, hitsaamiseen, poraamiseen ja naulaamiseen. Myös erilaiset leikkurit, paineilmakalustot, sähkö- ja valaisinkalustot, pumput sekä tutkimus- ja mittauskalustot kuuluvat ryhmän tuotevalikoimaan. Muotit ja tuenta Tuotelinja vuokraa ja myy paikallarakennustyömaiden tarvitsemia betonointimuottikalustoja sekä niihin liittyviä suunnittelu- ja asennusopastuspalveluja. Muottikalustoa käytetään sekä pysty- että vaakarakenteiden, kuten seinien ja holvien valamiseen. Muottikalustojen vuokraus on projektikohtaista toimintaa, jossa otetaan huomioon rakennuskohteen erityispiirteet, rakennusaikataulu ja urakoitsijan resurssit. Muottituotelinjan kalustot ovat tunnettuja eurooppalaisia tuotemerkkejä. Työmaatilat ja kontit Tuotelinja vuokraa ja myy työmaatiloja ja kontteja uudisrakennus- ja korjausrakennustyömaille sekä useisiin muihin käyttötarkoituksiin. Tuotevalikoima kattaa mm. pukeutumis-, ruokailu-, varasto- ja majoitustilat. Valikoimaan kuuluvien valmiiksi sisustettujen ratkaisujen ohella tuotelinja myös suunnittelee ja varustaa yksilöllisiä ratkaisuja asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi työmaa-, koulu-, päiväkoti- ja toimistotiloiksi. Torninosturit ja hissit Tuotelinja vuokraa ja myy torninostureita sekä hissejä ja vastaavia tuotteita lähinnä uudisrakennustyömaille. Lisäksi tuotelinja vastaa nostimien, lämmittimien ja rakentamisessa käytettävien pienkoneiden teknisestä kaupasta, yhtiön varaosakaupasta sekä toimipisteiden nostinkaluston perushuollosta. Tekninen kauppa Yhtiö tuo maahan ja markkinoi rakennuskoneita ja -laitteita. Tekninen kauppa tapahtuuu tuotelinjoissa, jotka käyttävät lisäksi vuokraamoverkoston toimipisteitä myymäläverkostonaan. Yhtiö myy samoja tuotemerkkejä, joita myös käytetään vuokraustoiminnassa. Tärkeimmät tuotteet teknisessä kaupassa ovat nostimet, lämmittimet, torninosturit, kontit, telineet, muotit, työmaatilat ja erilaiset pienkoneet. 6 A-RAKENNUSMIES 1997

ORGANISAATIO JA TOIMINNALLINEN RAKENNE Liikevaihto tuotelinjoittain 1997 MUOTIT JA TUENTA 12 % ORGANISAATIO A-Rakennusmiehen organisaatio on matriisiorganisaatio, jossa toiminta on organisoitu tuotelinjoittain ja alueittain. Tuotelinjoja ovat: työmaiden pienkoneet, muotit ja tuenta, telineet ja suojaus, työmaatilat ja kontit sekä torninosturit ja hissit. Toiminta on jaettu 6 alueeseen ja 56 toimipaikkaan. Muotti-, teline-, työmaatila- sekä torninosturi-tuotelinjojen tuotteiden vuokraus ja myynti hoidetaan sekä tuotelinjan toimesta että toimipisteiden kautta. Toimipisteissä olevien pienkoneiden vuokraus ja tarvikemyynti tapahtuu ainoastaan toimipisteen toimesta. TELINEET JA SUOJAUS 15 % TORNINOSTURIT JA HISSIT 7 % TYÖMAATILAT JA KONTIT 6 % TYÖMAIDEN PIENKONEET 59 % TOIMINNALLINEN RAKENNE Työmaiden pienkoneet A-Rakennusmies Oyj:n toimipisteverkosto ja aluemyynti 50 % A-Rakennusmies East Oy Muotit ja tuenta Etelä-Suomi Kaakkois- Suomi Moskova Telineet ja suojaus Länsi-Suomi Itä-Suomi Tallinna Työmaatilat ja kontit Keski-Suomi Pohjois- Suomi Pietari Torninosturit ja hissit Riika (67 %) 1997 A-RAKENNUSMIES 7

LIIKETOIMINNAN ESITTELY Liikevaihto tuotelinjoittain Mmk 1996 1997 Työmaiden pienkoneet 90 108 Muotit ja tuenta 18 22 Telineet ja suojaus 15 28 Työmaatilat ja kontit 9 11 Torninosturit ja hissit 12 13 Muu sisäinen -5-15 Yhteensä 139 167 Liiketoiminnan muut tuotot 5 6 Yhteensä 144 173 Historia A-Rakennusmiehen historia ulottuu vuoteen 1955, jolloin avoin yhtiö nimeltä Rakennusmies perustettiin. Tuolloin Suomeen tarvittiin uusia rakennuskoneita ja -välineitä tukemaan sodanjälkeistä rakentamista. Yhtiön toimialaksi määriteltiin rakentamisen koneiden ja välineiden maahantuonti, kauppa ja valmistus. 1960- ja 1970-luvulla tuotevalikoima kasvoi ja yhtiö laajeni myös kehittämään ja valmistamaan erilaisia elementtejä. Vuonna 1983 Oy Partek Ab osti yhtiön koko osakekannan ja seuraavien 2-3 vuoden aikana elementtituotanto siirrettiin pääosiltaan Partekin vastaavaan ryhmään. A-Rakennusmies palasi juurilleen ja keskittyi rakennuskoneiden ja -laitteiden maahantuontiin, myyntiin ja vuokraukseen. 1980-luvun lopulla toiminta jälleen kasvoi ja tuotevalikoima laajeni. Lisää kasvua haettiin lähinnä yritysostoin. Vuonna 1989 ostettiin Rakennuslaite Oy, joka oli 15 vuotta toiminut rakennuskonevuokraajana. Hytec Oy, joka oli johtava muotteja ja henkilönostimia myyvä ja vuokraava yritys, liitettiin yhtiöön vuonna 1991. Vuonna 1992 ostettiin suurin osa Monivuokraus Ky:n liiketoiminnasta ja vuokraamo-verkostosta. Tämä kasvatti huomattavasti yhtiön toimintaa rakennuskonevuokraamona. Vuonna 1993 Starckjohann-Telko Oy:n rakennuskonetoiminta yhdistettiin yhtiöön ja vuonna 1994 ostettiin Tallberg Rakennustekniikka Oy:n liiketoiminta. Vuonna 1995 ostettiin Betox Oy:n liiketoiminta. Joulukuussa 1995 A-Rakennusmiehen liiketoiminta siirtyi uudelle yhtiölle, jonka omistajiksi tulivat A-Rakennusmiehen avainhenkilöt, sekä CapMan Capital Management Oy:n ja MB Finance Group Oy:n hallinnoimat rahastot. Vanhoista omistajista säilyivät Oy Julius Tallberg Ab, Oy Partek Ab sekä Starckjohann Oy, joista kaksi jälkimmäistä myivät marraskuussa 1997 osuutensa A-Rakennusmiehestä yhtiön muille osakkaille. Konevuokraustoiminta Moskovassa aloitettiin vuonna 1988 perustamalla yhteisyritys silloiseen Neuvostoliittoon yhdessä kahden paikallisen yhteistyöpartnerin kanssa. Vuonna 1993 toiminta siirrettiin 100 %:sesti omistettuun tytäryhtiöön. Vuonna 1994 toimintaa laajennettiin Pietariin ja Tallinnaan. Vuonna 1997 idän toiminnot keskitettiin uuteen A-Rakennusmies East Oy:ön, jonka kasvua rahoittamaan tuli 50 prosentin omistusosuudella ja pääomapanostuksella amerikkalainen, Itä- Eurooppaan sijoittava pääomarahasto Alliance ScanEast Fund. Yhtiö Riikaan perustettiin vuonna 1997. Markkinakehitys Rakentamisen kokonaisvolyymi Suomessa kasvoi 12 % vuonna 1997 ollen yhteensä noin 75 miljardia markkaa. Talonrakentamisen osuus tästä oli 57 miljardia markkaa, joka puolestaan jakaantui lähes tasan uudis- ja korjausrakentamisen kesken. Rakentamisen kasvu onkin keskittynyt viime vuosina lähinnä talonrakentamiseen ja erityisesti uudisrakentamiseen. Uudisrakentaminen kasvoi 23 % ja korjausrakentaminen 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntorakentamisen lisäksi liiketilarakentaminen on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Maa- ja vesirakentamisen volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 18 miljardia markkaa. A-Rakennusmiehen arvion mukaan Suomen rakennuskonevuokrausmarkkina kasvoi noin 20 prosenttia yhteensä noin 550 miljoonaan markkaan vuonna 1997. Vuokrauskoneiden käyttö on kansainvälisesti katsoen Suomessa kuitenkin vielä alhaisella tasolla. Rakennusliikkeiden ja teollisuuden keskittyessä yhä enenevässä määrin kannattavuuden ja toiminnan 8 A-RAKENNUSMIES 1997

tuottavuuden parantamiseen, on odotettavissa, että vuokrauspalveluiden käyttö lisääntyy myös Suomessa. Rakennusliikkeiden nykyinen kalusto on vanhentumassa viime vuosien vähäisten investointien vuoksi. Pitääkseen oman kalustonsa toimintakykyisenä tulevat rakennusliikkeet todennäköisesti investoimaan myös omaan kalustoonsa. Tämä tullee lisäämään teknisen kaupan merkitystä. Liikevaihto alueittain 1997 KESKI-SUOMI 9 % VIENTI 5 % KAAKKOIS-SUOMI 9 % Toiminnot ja markkinatilanne Työmaiden pienkoneet -tuotelinjan toimipisteiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 1997 oli 108 Mmk; kasvua edellisvuodesta oli 20 %. Liikevaihdon kasvu johtui pääasiallisesti vilkastuneista kokonaismarkkinoista sekä muutamien toimipisteiden uudelleenasemoinnista. Kauden aikana uudistettiin 7 toimipistettä. Työmaiden pienkoneiden vuokrauksen odotetaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa lähinnä rakentamisen kokonaismarkkinoiden kasvun sekä vuokrakoneiden lisääntyneen käytön myötä. Vuoden 1998 aikana sekä omien että dealertoimipisteiden verkostoa kasvatetaan. Muotit ja tuenta -tuotelinjan liikevaihto vuonna 1997 oli 22 Mmk; kasvua edellisvuodesta oli 22 %. Vuokrauksen kasvu johtui rakennusmarkkinoiden suotuisasta kehityksestä ja erityisesti uudisrakentamisen lisääntymisestä sekä paikallarakentamisen suhteellisesta kasvusta. Uudisrakentamisen ja erityisesti paikallarakentamisen kasvun myötä vuosi 1998 tullee olemaan tässä tuotelinjassa edellisvuotta parempi niin volyymin kuin kannattavuudenkin osalta. Telineet ja suojaus -tuotelinjan liikevaihto, asennustoiminnan sisältäen, oli 28 Mmk vuonna 1997, edellisenä vuonna vastaavasti 15 Mmk. Voimakkaaseen kasvuun vaikuttivat lähinnä julkisivukorjausten kasvun myötä lisääntynyt telineiden kysyntä sekä telakkateollisuuden kasvanut telinetarve. Vuoden aikana lisättiin telinekapasiteettia hankkimalla Hünnebeckin Bosta-telineitä noin 20.000 seinäneliömetrin verran. Kysynnän odotetaan Suomessa edelleen lisääntyvän. Työmaatilat ja kontit -tuotelinjan liikevaihto vuonna 1997 oli 11 Mmk, edellisenä vuonna vastaavasti 9 Mmk. Vuoden aikana kasvua saavutettiin lähinnä yksittäisten työmaatilojen ja konttien kohdalla. Varsinkin konttikysyntä kasvoi tasaisesti ITÄ-SUOMI 10 % ETELÄ-SUOMI 31 % LÄNSI-SUOMI 20 % POHJOIS-SUOMI 16 % vuoden aikana. Työmaatilojen ja konttien kysyntä tullee jatkossakin kasvamaan. Torninosturit ja hissit -tuotelinjan liikevaihto vuonna 1997 oli 13 Mmk, kasvaen edellisen vuoden 12 Mmk:sta. Kasvun takana oli lähinnä lisääntynyt uudisrakentaminen sekä teknisen kaupan tuotteiden kasvanut kysyntä. Vuokrausmarkkinat näyttävät pysyvän hyvinä myös jatkossa. Myös torninosturien myynnin odotetaan elpyvän lähivuosien aikana koko 90-luvun kestäneestä, alhaisen kysynnän kaudesta. Teknisen kaupan perusajatuksena on samojen tuotteiden myyminen, joita käytetään myös vuokraustoiminnassa. Tällöin hyödytään päämiessuhde-, huolto- ja varaosasynergioista. Teknisen kaupan liikevaihto nousi noin 8 prosenttia edellisestä vuodesta 29 Mmk:aan. Voimakkaampien kasvun vuosien odotetaan rakennuskoneiden ja -laitteiden teknisessä kaupassa kuitenkin olevan vielä edessäpäin. Yhtiön panostus tekniseen kauppaan tuleekin näkymään selkeämmin lähivuosien aikana. Rakennuskoneiden ja -laitteiden tekninen kauppa oli Suomessa vuosina 1989 ja 1990 vuositasolla noin miljardi markkaa, mistä se laman myötä putosi noin 100 miljoonan markan tasolle. Rakennuskoneisiin onkin Suomessa viime vuosina investoitu poikkeuksellisen vähän. 1997 A-RAKENNUSMIES 9

A-RAKENNUSMIES EAST OY (50 %) A-RAKENNUSMIES EAST -konserni 29.4. - 31.12.1997 TULOSLASKELMATIETOJA: (1 000 mk) Liikevaihto 14 465 Käyttökate 2 377 Poistot -2 139 Liikevoitto 238 Rahoitustuotot ja -kulut -125 Tulos rahoituserien jälkeen 113 TASETIETOJA: Käyttöomaisuus 14 736 Vaihto-omaisuus 2 826 Saamiset 5 548 Rahat ja pankkisaamiset 5 906 Koroton velka 3 652 Korollinen velka 3 067 Vähemmistöosuus 603 Oma pääoma 21 694 Taseen loppusumma 29 016 A-Rakennusmies East Oy aloitti toimintansa huhtikuussa 1997, jolloin A-Rakennusmiehen idän toiminnoista muodostettiin oma yhtiönsä. Yhtiöön tuli 50 %:n osuudella mukaan CapMan Capital Management Oy:n hallinnoima Alliance ScanEast Fund -rahasto. A-Rakennusmies on toiminut Moskovassa jo vuodesta 1988 lähtien. Toimintaa laajennettiin vuonna 1994 Pietariin ja Tallinnaan. Vuonna 1997 avattiin toimipiste Latvian pääkaupungissa Riikassa. A-Rakennusmies East Oy omistaa kokonaan Moskovassa (ZAO Techrent), Pietarissa (ZAO Peterrent) ja Tallinnassa (A-Ramirent AS) toimivat tytäryhtiöt. Riikassa toimivaan yhtiöön on otettu 33 %:n osuudella paikallinen yhteistyökumppani. A-Rakennusmies vuokraa ja myy raskaampaa kalustoa myös suoraan Suomesta käsin sekä Venäjälle että Baltian maihin. Tällaisia koneita ovat esimerkiksi torninosturit, muotit, telineet, työmaatilat ja raskaat nostolaitteet. A-Rakennusmies East Oy saa A-Rakennusmiehen suoraan Venäjälle ja Baltian maihin vuokraamista ja myymistä koneista yhtiöiden väliseen sopimukseen pohjautuvan komission. Alkaneella tilikaudella arvioidaan liiketoiminnan kehittyvän suotuisasti. Vuosi 1998 on voimakkaiden tuleviin vuosiin kohdistuvien investointien vuosi. Konsernin liikevaihdon arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan. Konsernin rahoitustilanteen odotetaan pysyvän tyydyttävänä. Venäjän markkinat Rakentamisen volyymi on laskenut Venäjällä 1990-luvun aikana. Koko Venäjän rakennusmarkkinoiden arvon on arveltu olleen 1990-luvun alussa noin 520-580 mrd mk ja vuonna 1996 vastaavasti enää noin 150 mrd mk. Arvo vastasi vuonna 1996 Ruotsin rakennusmarkkinoiden arvoa ja oli noin 2,5- kertainen verrattuna Suomen rakennusmarkkinoiden arvoon. Venäjällä käytetään tällä hetkellä rakentamiseen vuosittain noin 900-1 150 mk/hlö vastaavan tason ollessa Suomessa ja EU-maissa lähes 14 500 mk/hlö. Rakentamistarpeita on Venäjällä runsaasti liittyen esimerkiksi liikenneverkkojen, vesija jätehuollon sekä erilaisten ympäristöhankkeiden rakentamiseen. Tällä hetkellä rakentamisen potentiaalisinta asiakaskuntaa ovat Venäjälle investoivat länsimaiset yritykset, länsimaista rahoitusta saavat hankkeet, vientiin suuntautuvat venäläiset yritykset ja suurituloinen väestönosa. Venäjän rakennusmarkkinat painottuvatkin Moskovan ja Pietarin alueille. 10 A-RAKENNUSMIES 1997

Moskovan alueen osuus koko Venäjän rakennusmarkkinoista on noin 40 %. Moskovan alueelle kohdistuu myös yli 70 % Venäjälle suuntautuvista ulkomaisista investoinneista. Pietarin alueen osuus maan rakennusmarkkinoista on noin 4-8 %. Suomen lähialueiden rakennusmarkkinat Pietaria lukuunottamatta ovat hyvin marginaaliset. Moskova Moskovassa Techrentillä on kaksi toimipaikkaa. Niistä toinen sijaitsee kaupungin pohjoislaidalla ja toinen lähellä Moskovan keskustaa. Techrent on ainoa kattavan valikoiman rakennuskonevuokraaja Moskovassa. Kilpailijoista Venäjän valtion omistamilla yhtiöillä on hallussaan vanhaa kalustoa, mutta niiden kilpailukykyä heikentää puuttuva kokemus kokonaisvaltaisen vuokrausliiketoiminnan harjoittamisesta. Muut konevuokraustoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat lähinnä keskittyneet vain muutamien tuotesegmenttien, kuten esimerkiksi nosturien tai rakennustelineiden vuokraukseen. Vuonna 1997 liikevaihto oli 6,8 Mmk. Asiakaskunnasta noin 30 prosenttia oli suomalaisia rakennusliikeitä, noin 40 prosenttia kansainvälisiä rakennusliikeitä ja 30 prosenttia paikallisia rakennusliikkeitä. Pietari Peterrentin toimipiste on keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vuonna 1997 toimipisteen liikevaihto oli 5,1 Mmk. Asiakaskunnasta noin 25 prosenttia oli suomalaisia rakennusliikkeitä, noin 10 prosenttia kansainvälisiä rakennusliikkeitä ja 65 prosenttia paikallisia rakennusliikkeitä. Pietarissa kilpailutilanne rakennuskoneiden vuokramarkkinoilla on kovempi kuin Moskovassa. Tallinna Virossa on toimivat ja kilpaillut vuokrausmarkkinat. Vuonna 1997 A-Ramirentin liikevaihto oli 2,5 Mmk. Asiakaskunnasta suurin osa, noin 82 prosenttia, oli paikallisia rakennusliikkeitä. Riika Riikassa aloitettiin toiminta vuoden 1997 lopulla yhteistyössä paikallisen kumppanin kanssa. 1997 A-RAKENNUSMIES 11

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.1997 Liikevaihto ja kannattavuus Yhtiön toiminta kehittyi suotuisasti tilikauden 1.1.- 31.12.1997 aikana. Tilikauden liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot yhteensä oli 172,8 Mmk, missä on kasvua edelliseen vuoteen (144,3 Mmk) 19,8 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,1 Mmk, vastaava luku edellisenä vuonna oli 5,1 Mmk. Liiketoiminnan muiden tuottojen pääosan muodostavat käytetyn kaluston myyntivoitot, mikä on osa normaalia liiketoimintaa. Myös kannattavuus parani, käyttökatetta kertyi tilikaudella 59,4 (40,5) Mmk, eli 35,7 (29,1) % liikevaihdosta. Käyttökate kasvoi 47 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevoitto lähes kaksinkertaistui markkamäärältään ollen tilikaudella 40,1 (21,1) Mmk eli 24,0 (15,1) % liikevaihdosta. Tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja lähes kolminkertaistui ollen 32,5 (12,0) Mmk. Yleistilanne Vuokraustoiminnan positiivinen kehitys jatkui tilikauden aikana ja vuoden aikana tehdyt panostukset tekniseen kauppaan alkoivat tuottaa tulosta. Venäjän ja Baltian maiden potentiaalin paremmaksi hyödyntämiseksi perustettiin huhtikuussa 1997 yhdessä Alliance ScanEast Fund L.P.:n kanssa A-Rakennusmies East Oy, jonka tavoitteena on yhteistyössä A-Rakennusmies Oy:n kanssa kasvattaa voimakkaasti vuokraustoimintaa näissä maissa A-Rakennusmies Oy:n riskiä lisäämättä. A-Rakennusmies East Oy:n sidottu oma pääoma on 22,5 Mmk ja A-Rakennusmies Oy maksoi osuutensa 50 % sidotusta omasta pääomasta laittamalla yhtiöön ZAO Techrentin (Moskova), ZAO Peterrentin (Pietari) ja A-Ramirent AS:n (Tallinna) osakkeet sekä lisäksi muuta käyttö- ja vaihtoomaisuutta. Alliance ScanEast Fund L.P. laittoi 50 %:n osuutensa rahana. Järjestelyyn liittynyt tulosvaikutus on esitetty satunnaisissa tuotoissa. Yhtiö panosti tilikauden aikana henkilöstön valmennukseen, uuden atk-järjestelmän kehittämiseen ja uuden vuokrakaluston hankintaan. Rahoitus ja taseasema Positiivisen kassavirran ansiosta yhtiön korolliset velat vähenivät tilikauden aikana 18,6 Mmk. Korkokulut pienenivät vastaavasti korollisten velkojen pienentymisen johdosta sekä tilikauden lopulla tehtyjen lainojen uudelleenjärjestelyn ansiosta. Järjestelyssä maksettiin ennenaikaisesti pois korkokustannuksiltaan kalleimmat lainat ja muitakin lainoja konvertoitiin kustannuksiltaan edullisemmiksi. Järjestelyn vaikutukset korkokustannuksiin tulevat näkymään koko painollaan 1998 alkaen. Toiminnan kehittäminen ja investoinnit Yhtiö jatkoi panostamista vuokrakaluston kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Uusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin olivat 16,4 (9,2 ) Mmk. Koneiden ja laitteiden kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen käytettiin 7,8 (6,7) Mmk, mikä summa on kirjattu kuluksi. Yhtiö hankki tilikauden aikana Mikkelin ja Kajaanin aiemmin vuokrasopimuksen perusteella käytössä olleiden kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet. Näiden yhteenlaskettu hankintahinta oli 1,2 Mmk. Liikearvo kasvoi tilikaudella 5 Mmk. Syynä oli 1995 omistusjärjestelyjen yhteydessä tehdyn liiketoimintakaupan mukainen lisäkauppahinta. Lisäkauppahinta tuli 1997 kokonaisuudessaan maksetuksi. 12 A-RAKENNUSMIES 1997

Muiden pitkävaikutteisten menojen lisäys 2,3 Mmk johtuu pääasiassa investoinneista uuteen operatiiviseen atk-järjestelmään. Järjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön 1998 vuoden loppuun mennessä. Järjestelmällä hoidetaan yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuuskirjanpito, laskutus sekä suuri osa raportointia. Järjestelmän käyttöönottoon liittyvät atklaitehankinnat on pääosin suoritettu leasingrahoituksella 1998. Järjestelmä tulee mahdollistamaan toiminnan tehostamisen entisestään. Yhtiössä käynnistettiin tilikauden aikana mittava valmennusprojekti, joka tähtää yhteistyötaitojen ja palveluhenkisyyden lisäämiseen entisestään. Valmennusprojekti jatkuu 1998 ja vuoden loppuun mennessä koko henkilökunta on osallistunut siihen. Lähiajan näkymät Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna 1998. Vuokraustoiminnan ja teknisen kaupan arvioidaan kasvavan ja kannattavuuden paranevan. Yhtiön toiminnan painopistealueita tulevat edelleen olemaan kannattavuuden parantaminen panostamalla markkinointiin, henkilöstön valmentamiseen, vuokrakaluston kuntoon ja modernisointiin sekä toimipisteverkostoon. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 294 (275) henkilöä ja tilikauden lopussa 291 (271). Kasvu johtui pääasiassa määräaikaisista työntekijöistä. Suoriteperusteiset palkat ja palkkiot luontoisetuineen: 1997 1996 Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet 856.420 472.725 Osapalkkiot 192.285 - Muut palkat ja palkkiot 36.877.568 34.771.260 Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Hallituksen jäseninä ovat toimineet: Taivalkoski Raimo, puheenjohtaja Tallberg Thomas Raasio Tuomo Norvio Erkki Mertsola Matti 20.11.1997 alkaen Mannila Tuire 20.11.1997 alkaen Sunila Pekka 20.11.1997 saakka Simos Tapio 20.11.1997 saakka Toimitusjohtajana toimii Erkki Norvio. Yhtiössä tilikaudella käytössä olleen koko henkilökuntaa koskevan tulospalkkiojärjestelmän mukaiset suoriteperusteiset tulospalkkiot olivat yhteensä 1,9 (0,6 ) Mmk. Tilintarkastajana toimii KPMG Wideri Oy Ab KHT-yhteisö vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Solveig Törnroos- Huhtamäki. 1997 A-RAKENNUSMIES 13

TULOSLASKELMA (1 000 mk) 1.1.-31.12.1997 1.1.-31.12.1996 Liikevaihto 166 669 139 130 Liiketoiminnan muut tuotot 6 154 5 176 Yhteensä 172 823 144 306 Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana -16 714-14 129 Varastojen muutos 13-1 072 Ulkopuoliset palvelut -10 256-7 539 Henkilöstökulut -48 766-43 761 Vuokrat -10 065-10 412 Muut kulut -27 585-26 901 Yhteensä -113 373-103 814 Käyttökate 59 450 40 492 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista -19 305-19 381 Liikevoitto 40 145 21 111 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 427 354 Kurssivoitot 217 24 Korkokulut -7 557-8 880 Muut rahoituskulut -751-560 Yhteensä -7 664-9 062 Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja 32 481 12 049 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 6 575 - Voitto ennen varauksia ja veroja 39 056 12 049 Poistoeron lisäys -15 000-5 000 Välittömät verot: Tilikaudelta -5 637-2 019 Tilikauden voitto 18 419 5 030 14 A-RAKENNUSMIES 1997

TASE (1 000 mk) 31.12.1997 31.12.1996 (1 000 mk) 31.12.1997 31.12.1996 VASTAAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 17 728 15 260 Muut pitkävaikutteiset menot 3 224 954 Yhteensä 20 952 16 214 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 1 526 1 543 Koneet ja kalusto 101 878 107 531 Yhteensä 103 404 109 074 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet 1 219 1 256 Osakkuusyhtiöosakkeet 11 276 - Muut osakkeet ja osuudet 575 611 Yhteensä 13 070 1 868 Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vaihto-omaisuus Tavarat 9 229 9 216 Saamiset Myyntisaamiset 19 025 17 032 Lainasaamiset 2 883 1 450 Siirtosaamiset 765 1 649 Yhteensä 22 673 20 131 Rahat ja pankkisaamiset 6 257 2 932 VASTATTAVAA Oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma 17 100 17 100 Vapaa oma pääoma Edellisten tilikausien voitto 1 182 - Tilikauden voitto 18 419 5 030 Yhteensä 19 601 5 030 Pääomalaina 20 000 20 000 Varaukset Kertynyt poistoero 20 984 5 984 Vieras pääoma Pitkäaikainen Debentuurilainat 9 800 19 800 Lainat rahoituslaitoksilta 43 112 29 833 Eläkelainat 9 042 26 436 Muut pitkäaikaiset lainat 1 305 12 000 Yhteensä 63 259 88 069 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 8 842 4 083 Eläkelainat 1 003 2 058 Saadut ennakot 61 105 Ostovelat 2 829 2 572 Siirtovelat 19 403 14 434 Muut lyhytaikaiset velat 2 502 - Yhteensä 34 640 23 252 Vastaavaa yhteensä 175 585 159 435 Vastattavaa yhteensä 175 585 159 435 1997 A-RAKENNUSMIES 15

RAHOITUSLASKELMA (1 000 mk) Liiketoiminta 1.1.-31.12.1997 1.1.-31.12.1996 Tulorahoitus Käyttökate 59 450 40 492 Rahoitustuotot ja -kulut -7 664-9 062 Satunnaiset erät 6 575 - Verot -5 637-2 019 Yhteensä 52 724 29 411 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus -13 1 072 Lyhytaikaiset liikesaamiset -2 542 3 514 Korottomat lyhytaikaiset velat 5 185 2 899 Yhteensä 2 630 7 485 Liiketoiminnan kassavirta 55 354 36 896 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -35 469-11 187 Käyttöomaisuuden myyntitulot 5 894 4 582 Yhteensä -29 575-6 605 Kassavirta ennen rahoitusta 25 779 30 291 Rahoitus Pitkäaikaisten velkojen vähennys -24 810-15 194 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 6 204-15 959 Osingonjako -3 848 - Yhteensä -22 454-31 153 Laskelman mukainen likvidien varojen muutos 3 325-862 Taseen mukainen likvidien varojen muutos 3 325-862 16 A-RAKENNUSMIES 1997

TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Yhtiö ei ole laatinut konsernitilinpäätöstä, koska kokonaan omistetut tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Kajaanin Kettukalliontie 27 ja Kiinteistö Oy Mikkelin Yrittäjänkatu 10 ovat velattomia kiinteistöosakeyhtiöitä, ne on hankittu marraskuussa 1997 ja ne on tarkoitus fuusioida A- Rakennusmies Oy:öön tilikaudella 1998. Kiinteistöyhtiöiden yhdistämättä jättämisellä ei ole olennaista merkitystä yhtiön tuloksen ja taloudellisen aseman arvioimisessa. Yhtiön 50 %:n osuudella omistaman A-Rakennusmies East Oy:n hankintameno on esitetty taseessa osakkuusyhtiöosakkeissa ja A-Rakennusmies East-konsernin tiedot on esitetty liitetietojen kohdassa 5. Mikäli osakkuusyhtiölaskelma olisi laadittu, sen vaikutus olisi ollut n. 4 Mmk vapaata omaa pääomaa vähentävä. Liikevaihto Liikevaihtoon sisältyvät vuokratuotot, teknisen kaupan myyntituotot sekä palvelujen myynti. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muiden tuottojen pääosan muodostavat käytettyjen käyttöomaisuuskoneiden myyntivoitot. Nämä tuotot ovat osa yhtiön normaalia toimintaa ja näitä syntyy vuosittain. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään painotetun keskihinnan tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan mukaisena. Vaihto-omaisuuden arvoon sisällytetään välittömät hankintamenot. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan pääsääntöisesti tapahtumapäivän kurssiin. Velkojen osalta tilinpäätöspäivän kurssin mukaiset realisoitumattomat kurssitappiot kirjataan. Yhtiöllä ei ole valuuttalainoja. Rahoitusinstrumentit Yhtiö ei olet tehnyt johdannaissopimuksia. Eläkemenojen jaksottamisperiaate Eläkkeet hoidetaan eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmenot kirjataan suoriteperusteisesti. Kunnossapito ja korjaukset Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi, lukuunottamatta suuria perusparannusmenoja, jotka aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan. Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Rahat ja pankkisaamiset Rahoihin ja pankkisaamisiin sisältyy käteinen raha ja pankkitilit. 2. Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot ovat syntyneet kokonaisuudessaan A-Rakennusmies East Oy:n osakepääoman korotusten maksusta apportilla. A-Rakennusmies Oy laittoi A-Rakennusmies East Oy:öön apporttina käyttö- ja vaihto-omaisuutta, joka arvostettiin markkina-arvoon. 3. Henkilöstökulut (1 000 mk) 1997 1996 Palkat 37 023 34 380 Luontoisedut 903 864 Eläkekulut 6 216 5 978 Muut lakisääteiset henkilöstökulut 4 510 2 845 Vapaaehtoiset henkilöstökulut 1 309 766 Aktivoidut henkilöstökulut (atk-projekti) -291-209 Yhteensä 49 670 44 624 4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot (1 000 mk) 1997 1996 Liikearvo Hankintameno 1.1. 19 075 19 075 Hankinnat 1.1.-31.12. 5 000 - Kertynyt suunnitelmapoisto 31.12. -6 347-3 815 Kirjanpitoarvo 31.12. 17 728 15 260 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 1 950 1 303 Hankinnat 1.1.-31.12. 2 502 647 Kertynyt suunnitelmapoisto 31.12. -1 228-996 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 224 954 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 1 558 46 Hankinnat 1.1.-31.12. 62 1 550 Myynnit 1.1.-31.12. - -38 Kertynyt suunnitelmapoisto 31.12. -94-15 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 526 1 543 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 130 024 125 882 Hankinnat 1.1.-31.12. 16 433 9 204 Myynnit ja romutukset 1.1.-31.12. -5 625-5 062 Kertynyt suunnitelmapoisto 31.12. -38 954-22 493 Kirjanpitoarvo 31.12. 101 878 107 531 Kertynyt poistoero Kertynyt poistoero 1.1. 5 984 984 Tilikauden lisäys 1.1.-31.12. 15 000 5 000 Kertynyt poistoero 31.12. 20 984 5 984 1997 A-RAKENNUSMIES 17

Suunnitelmapoistot on laskettu käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoprosentteina tai -aikoina on käytetty: Vuodet Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 10 Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 20 Omassa käytössä olevat koneet ja kalusto 3-7 Vuokrattavat koneet, kalusto ja laitteet/yksilöidyt Nosto- ja siirtokalusto 9-10 Pienkoneet 3-8 Tilaelementit 10-11 Vuokrattavat koneet, kalusto ja laitteet/yksilöimättömät Telineet 10 % Muotit ja tuentakalusto 10 % Muut yksilöimättömät 10-25 % Poistot (1 000 mk) 1997 1996 Liikearvo 2 532 1 908 Muut pitkävaikutteiset menot 233 524 Rakennukset ja rakennelmat 79 13 Koneet ja kalusto 16 461 16 936 Yhteensä 19 305 19 381 5. Osakkuusyhtiöt A-Rakennusmies East Oy-konsernin tiedot 31.12.1997 (Mmk) A-Rak. East Oy:n liikevaihto voitto/ sidottu vapaa omistus ja tappio oma oma äänivaltaos. % pääoma pääoma ZAO Techrent, Moskova 100 7 0,5 2 1 ZAO Peterrent, Pietari 100 5 0 0-1 A-Ramirent AS, Tallinna 100 2,5 0 1-0,5 A-Ramirent SIA, Riika 67 0 0 1,2 0 omistus ja osuus osuus osuus osuus äänivaltaos.% liike- voitosta/ sidotusta vapaasta vaihdosta tappiosta omasta omasta pääomasta pääomasta A-Rakenusmies Oy:n osuudet A-Rakennusmies East Oy -konsernista 50 7 0 11-0,5 A-Rakennusmies East Oy-konsernin kirjanpitoarvo 1997 oli 11.276.400,00 mk A-Rakennusmies Oy:n taseessa. Poistoeron muutos Koneet ja kalusto 15 000 5 000 6. Muut osakkeet ja osuudet (1 000 mk) kpl omistusosuus kirjanpitoarvo Tytäryhtiöosakkeet 1997 1996 1997 1996 1997 1996 Kiinteistö Oy Kajaanin Kettukalliontie 27 563-100% - 711 - Kiinteistö Oy Mikkelin Yrittäjänkatu 10 370-100% - 508 - ZAO Techrent (Moskova) - 1 000-100% - 643 ZAO Peterrent (Pietari) - 100-100% - 0,15 AS A-Ramirent (ent. A-Rakennusmies Eesti AS, Tallinna) - 8 000-100% - 613 Yhteensä 1 219 1 256 Muut osakkeet ja osuudet Puhelinosakkeet ja osuudet 198 194 - - 548 571 Muut osakkeet ja osuudet - - - - 27 40 Verotusarvot 1997 1996 Kiinteistöt 1 197 1 289 Muut osakkeet ja osuudet 732 611 18 A-RAKENNUSMIES 1997

7. Saamiset ja velat osakkuusyhtiöiltä Saamiset ja velat A-Rakennusmies East Oy-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä (1 000 mk) 1997 Myyntisaamiset 1 116 Lainasaamiset 2 799 Ostovelat 65 8. Yritysjohdon edut Yhtiö ei ole maksanut palkkoja tai palkkioita hallitustyöskentelystä. Toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ole rahalainoja yhtiöstä, eikä yhtiö ole pantannut vakuuksiaan edellä mainittujen ryhmien omien vastuiden vakuudeksi. 9. Oma pääoma Sidottu oma pääoma (1 000 mk) Osakepääoma 1.1. ja 31.12. 17 100 Emoyhtiön osakepääoma jakaantui 1996 ja jakaantuu 1997 osakelajeittain seuraavasti: E-osakkeet, kpl 4 560 K-osakkeet, kpl 12 540 Osakelajeilla on muutoin samat oikeudet paitsi että E-osakkeilla on etuoikeus 10 %:n osinkoon. E-osakkeet omistaa kokonaisuudessaan Gaspar Oy Ab. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten Gaspar Oy Ab:n kautta omistama osuus A-Rakennusmies Oy:stä on 11,9 % ennen optioiden käyttöä. Hallituksella ei ole ollut tilikauden aikana valtuutusta osakeantiin tai vaihtovelkakirja- tai optiolainan liikkeeseen laskuun. Vapaa oma pääoma (1 000 mk) 31.12.1997 31.12.1996 Vapaa oma pääoma 1.1. 5 030 - - Osingonjako -3 848 - Tilikauden voitto 18 419 5 030 Vapaa oma pääoma 31.12. 19 601 5 030 ei ole maksettu kokonaisuudessaan takaisin 31.12.2002 mennessä, korko 1.1.2003 alkaen Suomen Valtion pitkän sarjaobligaation korko +6 %, kuitenkin vähintään 14 % takaisinmaksu yhtenä eränä 31.12.2002 mikäli sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate ja omavaraisuus on vähintään 32 % niin kauan kuin A-Rakennusmies Oy:llä on velkoja tai sitoumuksia Merita Pankki Oy:lle ei vakuutta. Lainaan perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin yhtiön muilla sitoumuksilla Pääomalainan ehdot ovat muuttuneet edellisestä tilinpäätöksestä koskien korkoprosenttia sekä takaisinmaksuaikaa. 11. Pitkäaikaiset velat Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua: (1 000 mk) 31.12.1997 31.12.1996 Lainat rahoituslaitoksilta 16 585 1 500 Eläkelainat 6 000 15 652 Debentuurit 4 900 17 350 Muut lainat - 1 200 12. Debentuuri Debentuurilaina 1995 lainan määrä 9.800.000 mk laina-aika 2.11.1995-2.11.2002 lyhennykset puolivuosittain 2.5.2001 alkaen korko kiinteä 8 % ajalla 2.11.1995-2.11.1997, kiinteä 9% ajalla 2.11.1997-2.11.2002, mutta kuitenkin 2.11.1999 alkaen vähintään Suomen Pankin 6 kk:n helibor. Debentuurin ehdot eivät ole muuttuneet edellisestä tilinpäätöksestä. Lainan liikkeellelaskuun ei ole liittynyt kuluksi kirjaamattomia liikkeeseenlaskemismenoja. Taseessa 31.12.1996 ollut 10.000.000 mk:n suuruinen debentuurilaina on maksettu tilikauden aikana takaisin kokonaisuudessaan. 13. Rahoitusreservit Yhtiöllä on 18 Mmk:n suuruinen tilinpäätöshetkellä käyttämätön shekkitililimiitti. 10. Pääomalaina Pääomalaina 1995 ehdot: lainan määrä 20.000.000 mk. velkojat MB Mezzanine Fund Ky 10.000.000 mk ja Finnmezzanine Rahasto I Ky 10.000.000 mk korko 20.11.1997 saakka 6 % ja sen jälkeen 7 %. Korko voidaan maksaa vuosittain ainoastaan siltä osin kuin korko voitaisiin käyttää voitonjakoon vahvistetun taseen mukaisesti. Mikäli lainaa 1997 A-RAKENNUSMIES 19

14. Vastuusitoumukset (1 000 mk) 1997 1996 A-Rakennusmies Oy:n omien vastuiden vakuudeksi annetut yrityskiinnityshaltijavelkakirjat 94 200 90 000 A-Rakennusmies Oy:n omien vastuiden vakuudeksi annetut kiinteistöhaltijavelkakirjat 2 000 - Takaisinostositoumukset, vuokra- ja leasingvastuut 3 436 3 540 Konserniyhtiöiden velan vakuudeksi annetut pantit - 1 000 Seuraavana vuonna erääntyvät leasingmaksut 1 219 1 021 Myöhemmin erääntyvät leasingmaksut 2 218 2 519 15. Optiotodistukset Yhtiön takaisinmaksettuihin optiolainoihin liittyvät 1.900 optiotodistusta on käytetty tilikauden päättymisen jälkeen. Kukin optiotodistus oikeutti merkitsemään yhden K-osakkeen merkintähintaan 1.000 mk osakkeelta. Optiotodistusten perusteella saatu ääniosuus on 10 %. 16. Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan Ennen optioiden käyttämistä Osuus osakkeista Osakkeenomistaja Osakemäärä ja äänistä, % Gaspar Oy Ab 6 840 40,00 Oy Julius Tallberg Ab 3 420 20,00 MB Equity Fund Ky 3 420 20,00 Finnventure Rahasto II Ky 1 519 8,88 Finnventure Rahasto I Ky 964 5,64 Finnventure Rahasto III Ky 777 4,54 Finnventure Rahasto IIIG Ky 160 0,94 Yhteensä 17 100 100,00 20 A-RAKENNUSMIES 1997

TUNNUSLUVUT (1 000 mk) 1997 1996 Tuloslaskelma Liikevaihto 166 669 139 130 Liiketoiminnan muut tuotot 6 154 5 176 Liikevoitto ennen poistoja 59 450 40 492 Poistot -19 305-19 381 Liikevoitto 40 145 21 111 Rahoitustuotot ja kulut -7 664-9 062 Tulos rahoituserien jälkeen 32 481 12 049 Tase Omaan pääomaan ei sisälly pääomalainoja vaan ne sisältyvät korolliseen vieraaseen pääomaan. Omaan pääomaan sisältyy verovelalla vähennetyt varaukset. Käyttöomaisuus 137 426 127 156 Vaihto-omaisuus 9 229 9 216 Rahat, pankkisaamiset ja lyhytaikaiset sijoitukset 6 257 2 932 Oma pääoma 51 810 26 438 Korollinen vieras pääoma 95 604 114 210 - josta pääomalaina 20 000 20 000 Koroton vieras pääoma 28 171 18 787 Taseen loppusumma 175 585 159 435 Osakekohtaiset tunnusluvut Tunnusluvuissa ei ole huomioitu optioilla merkittyjä osakkeita, joille ei myöskään jaeta osinkoa 1997. Tulos / osake, mk 1 677 587 Oma pääoma / osake, mk 3 030 1 546 Osinko / osake, mk 476 225 Tunnusluvut ja liiketoimintatiedot Liikevaihdon kasvu, % 19,79 **14,17 Liikevoitto ennen poistoja, % liikevaihdosta 35,67 29,10 Liikevoitto, % liikevaihdosta 24,09 15,17 Voitto ennen sat. eriä, veroja ja varauksia, % liikevaihdosta 19,49 8,66 Voitto ennen varauksia ja veroja, % liikevaihdosta 23,43 8,66 Sijoitetun pääoman tuotto, % 27,87 13,88 Oman pääoman tuotto, % 73,32 42,55 Nettovelka 1 (pääomalaina velkana), Mmk 89,3 111,3 Nettovelka 2 (pääomalaina omana pääomana), Mmk 69,3 91,3 Nettovelkaantumisaste 1 (pääomalaina velkana), % 172 421 Nettovelkaantumisaste 2 (pääomalaina omana pääomana), % 97 197 Omavaraisuusaste 1 (pääomalaina velkana), % 29,51 16,58 Omavaraisuusaste 2 (pääomalaina omana pääomana), % 40,90 29,13 Henkilöstö (keskimäärin), kpl 294 275 Henkilöstö (kauden lopussa), kpl 291 271 Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin, Mmk 16,4 9,2 Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta, % 9,8 6,6 ** vertailulukuna pro forma 1995 1997 A-RAKENNUSMIES 21

LASKENTAKAAVAT Oman pääoman tuotto (ROE), %: Osinko/tulos, %: (Tulos ennen satunnaisia eriä-verot+-satunnaiserien verovaikutus) x 100 Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana) Tilikauden jaettu osinko x 100 Tulos ennen satunnaiseriä-verot+-satunnaiserien verovaikutus Nettovelat: Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %: Tulos ennen satunnaiseriä+korkokulut ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja lyhytaikaiset sijoitukset Nettovelkaantumisaste: Omavaraisuusaste: Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma-saadut ennakot Nettovelat Oma pääoma+kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä Osinko/Osake: Tulos/osake (EPS), mk: Jaettu osinko Osakkeiden määrä (ilman optioita) Tulos ennen satunnaiseriä -verot+-satunnaiserien verovaikutus Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin vuoden aikana Oma pääoma/osake, mk: Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin vuoden aikana 22 A-RAKENNUSMIES 1997

VOITONJAKOEHDOTUS JA TILINTARKASTUSKERTOMUS Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Tilikauden voitto on 18.418.913,91 mk. Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 476 mk osaketta kohti, yhteensä 8.139.600,00 mk ja loput tilikauden voitosta 10.279.313,91 mk siirretään edellisten tilikausien voitot-tilille. Helsingissä 27. helmikuuta 1998 Raimo Taivalkoski Thomas Tallberg Matti Mertsola puheenjohtaja Erkki Norvio Tuire Mannila Tuomo Raasio toimitusjohtaja A-Rakennusmies Oy:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet A-Rakennusmies Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon vuodelta 1997. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa voittoa 18.418.913,91 markkaa, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys vahvistetun taseen mukaisten voittovarojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsinki 27. helmikuuta 1998 KPMG WIDERI OY AB Solveig Törnroos-Huhtamäki KHT 1997 A-RAKENNUSMIES 23

HALLINTO JA JOHTO Johtoryhmän jäsenet vasemmalta: Pentti Jämsä, Reijo Fernelius, Jorma Nyyssölä ja Kauko Hirvinen. Takana: Tuire Mannila ja Erkki Norvio. Johtoryhmä Erkki Norvio on yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja. Hänet nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1986. Hän tuli A-Elementti Oy Rakennusmiehen varatoimitusjohtajaksi vuonna 1984 ja toimi aikaisemmin Oy Partek Ab:n kateaineteollisuuden apulaisjohtajana. Hän on Teknisen kaupan liiton hallituksen jäsen sekä liiton rakennuskonejaoksen puheenjohtaja. Tuire Mannila on yhtiön talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1990 lähtien. Hän on KHT-tilintarkastaja ja valtion tilintarkastuslautakunnan jäsen. Reijo Fernelius (s.1942), ins., on johtoryhmän jäsen ja vastaa yhtiön aluemyynnistä sekä seuraavista tuotelinjoista: muotit ja tuenta sekä telineet ja suojaus. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1977 lähtien. Jorma Nyyssölä (s.1946), tekn., on johtoryhmän jäsen ja vastaa seuraavista yhtiön tuotelinjoista: työmaiden pienkoneet, työmaatilat ja kontit sekä torninosturit ja hissit. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1991 alkaen ja toimi A-Rendmashin varapääjohtajana vuosina 1988-91. Henkilöstön edustajat yhtiön johtoryhmässä ovat Pentti Jämsä ja Kauko Hirvinen. Pentti Jämsä (s.1939) on asemaltaan huoltopäällikkö ja on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1961 alkaen. Kauko Hirvinen (s.1953) on asemaltaan toimipisteen esimies ja on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1980 alkaen. Yhtiön johtoryhmän jäsenten omistusosuus Gaspar Oy Ab:ssa oli 31.12.1997 59.3 %. Gaspar Oy Ab omisti 40.0 % A- Rakennusmiehestä 31.12.1997. 24 A-RAKENNUSMIES 1997

HALLINTO JA JOHTO Hallitus Raimo Taivalkoski (s.1940), DI, on ollut yhtiön ja sen edeltäjien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1983 lähtien. Hän on Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n toimitusjohtaja. Matti Mertsola (s.1954), DI, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1997 lähtien. Hän on MB Finance Group Oy:n johtaja. Tuomo Raasio (s.1958), OTK, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1995 lähtien. Hän on CapMan Capital Management Oy:n johtaja ja osakas. Thomas Tallberg (s.1934), LKT, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1995 alkaen. Hän on immunologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on myös toiminut Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1967 ja ollut Oy Fiskars Ab:n hallituksen jäsen vuodesta 1967 lähtien. Erkki Norvio (s.1945), DI ja ekonomi, on ollut jäsenenä yhtiön ja sen edeltäjien hallituksissa vuodesta 1986 lähtien. Hän toimii A-Rakennusmies Oyj:n toimitusjohtajana. Tuire Mannila (s.1956), KTM, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1997 alkaen. Hän on A-Rakennusmies Oyj:n talousjohtaja. Tilintarkastajat Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat vuosittain vähintään yhden ja enintään kaksi varsinaista tilintarkastajaa. Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tällä hetkellä yhtiön tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, vastuullisena tilintarkastajana KHT Solveig Törnroos- Huhtamäki. 1997 A-RAKENNUSMIES 25

A-RAKENNUSMIES/ TOIMIPAIKAT PÄÄKONTTORI: HELSINKI VILJATIE 4 A 00700 HELSINKI Puh. (09) 417 42 200 fax (09) 351 5323, 351 5321 ESPOO Niittyrinne 1 02270 ESPOO puh. (09) 804 1058 fax (09) 804 1059 HELSINKI HERTTONIEMI Laivalahdenkatu 4 00810 HELSINKI puh. (09) 789 932 fax (09) 781 109 HELSINKI KONALA Ristipellontie 21 00390 HELSINKI puh. (09) 547 1533 fax (09) 512 4551 HYVINKÄÄ Muovikatu 4 05800 HYVINKÄÄ Konevuokraus puh. (019) 485 437 fax (019) 485 436 Kalustokeskus puh. (019) 485 430 fax (019) 485 436 HÄMEENLINNA Vanajantie 4 13110 HÄMEENLINNA puh. (03) 616 5322 fax (03) 616 5334 IISALMI Yrittäjänkuja 6 74130 IISALMI puh. (017) 812 231 fax (017) 812 232 KAJAANI Kettukalliontie 27 87100 KAJAANI puh. (08) 625 955 fax (08) 613 4072 KEMI Asentajankatu 9 94600 KEMI puh. (016) 254 761 fax (016) 250 548 KEMIJÄRVI* Rinnetie 15 98120 Kemijärvi puh. (016) 815 489 fax (016) 815 489 KEMPELE (Kalustokeskus) Mullukantie 90440 KEMPELE puh. (08) 516 233 fax (08) 516 014 KOKKOLA Patamäentie 10 67100 KOKKOLA puh. (06) 831 1114 fax (06) 822 4260 KOTKA Jylpyntie 30 48230 KOTKA puh. (05) 260 1500 fax (05) 260 1080 KOUVOLA Asentajankatu 12 45130 KOUVOLA puh. (05) 375 4202 fax (05) 375 4230 KUHMO* Kainuuntie 129 88900 KUHMO puh. (08) 655 0051 fax (08) 655 0051 LEPPÄVIRTA (Kalustokeskus) Teollisuustie 79100 LEPPÄVIRTA puh. (017) 554 0140 fax (017) 554 0120 LIEKSA* Kerantie 15 81720 LIEKSA puh. (013) 522 611 fax (013) 524 633 MIKKELI Yrittäjänkatu 10 50130 MIKKELI puh. (015) 210 299 fax (015) 213 411 NURMES Teollisuustie 8 75530 NURMES puh. (013) 482 560 fax (013) 482 562 OULU Kaarnatie 28 90530 OULU puh. (08) 346 066 fax (08) 346 982 OUTOKUMPU* Polvijärventie 19 83500 OUTOKUMPU puh. (013) 550 917 fax (013) 550 917 PORI Kartanontie 57 28430 PORI puh. (02) 646 9055 fax (02) 646 9053 RAAHE Niemeläntie 18 92100 RAAHE puh. (08) 223 6406 fax (08) 223 6407 SIILINJÄRVI* Oppipojantie 2 71800 SIILINJÄRVI puh. (017) 462 5890 fax (017) 462 5082 SKÖLDVIK 06850 KULLOO puh. (09) 278 8400 fax (09) 278 8771 SUONENJOKI* Satamakatu 181 77600 SUONENJOKI puh. (017) 512 390 fax (017) 512 097 TAIVALKOSKI* Jokijärventie 60 93400 TAIVALKOSKI puh. (08) 842 563, 049-310 069 TAMPERE Vihiojantie 22 33800 TAMPERE puh. (03) 253 0630 fax (03) 253 0138 TORNIO Kisällinkatu 10 95420 TORNIO puh. (016) 446 331 fax (016) 446 332 TURKU KESKUSTA Kalevantie 9-11 20520 TURKU puh. (02) 413 8555 fax (02) 469 2949 TURKU URUSVUORI Rydöntie 24 20361 TURKU puh. (02) 238 2711 fax (02) 238 5703 IMATRA Lappeentie 55 55100 IMATRA puh. (05) 436 6911 fax (05) 436 6928 KUOPIO Volttikatu 5 70700 KUOPIO puh. (017) 282 2900 fax (017) 282 2125 RAUMA Hakuninvahe 1 26100 RAUMA puh. (02) 824 0211 fax (02) 822 4156 TUUSULA Mahlamäentie 66 04310 Tuusula puh. (09) 275 5233 fax (09) 275 5210 IVALO Lintumaa PPA 2 99800 IVALO puh. (016) 667 881 fax (016) 667 882 KUUSAMO Luomantie 93600 KUUSAMO puh. (08) 852 2506 fax (08) 852 2300 ROVANIEMI Aittatie 13 96100 ROVANIEMI puh. (016) 311 666 fax (016) 311 760 VAASA Kairatie 1 65350 VAASA puh. (06) 315 4300 fax (06) 315 4727 JOENSUU Nurmeksentie 6 80100 JOENSUU puh. (013) 120 012 fax (013) 226 072 JYVÄSKYLÄ Miilukatu 1-5 40320 JYVÄSKYLÄ puh. (014) 676 022 fax (014) 677 022 LAHTI Vipusenkatu 12 15230 LAHTI puh. (03) 733 2211 fax (03) 733 0005 LAPPEENRANTA Eteläkatu 12 53500 LAPPEENRANTA puh. (05) 416 1160 fax (05) 416 1921 SALO Pursimiehenkatu 1 24100 SALO puh. (02) 733 1433 fax (02) 733 1453 SEINÄJOKI Kauppaneliö 10 60120 SEINÄJOKI puh. (06) 414 1000 (30.4.98 asti) fax (06) 414 1063 VALKEAKOSKI Huhtakatu 13 (Lumikorven teollisuusalue) 37600 VALKEAKOSKI puh. (03) 585 0351/585 0352 fax (03) 585 0354 * Dealer-toimipiste 26 A-RAKENNUSMIES 1997