Tampereen seudun keskuspuhdistamoprojekti puhdistamon sijainti- ja purkupaikkojen vertailu

Tampereen Vesi Tampereen seudun keskuspuhdistamoprojekti puhdistamon sijainti- ja purkupaikkojen vertailu Loppuraportti 17.3.2006 KALLIOSUUNNITTELU OY ROCKPLAN LTD

1 (41) Tampereen Vesi Tampereen seudun keskuspuhdistamoprojekti puhdistamon sijainti- ja purkupaikkojen vertailu Sisältö: 1 JOHDANTO...4 2 KESKUSPUHDISTAMOHANKKEEN TAVOITTEET...5 2.1 JÄTEVESIEN PUHDISTUKSEN NYKYTILANNE...5 2.2 JÄTEVESIEN PUHDISTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET...5 2.3 TAVOITTEET...6 3 SIJAINTI- JA PURKUPAIKKAVERTAILUN TAVOITTEET...6 4 MITOITUS...7 4.1 PERUSMITOITUS JA LAAJENNUSVARAUKSET...7 4.1.1 Yleistä...7 4.1.2 Perusmitoitus...7 4.1.3 Laajennusvaraukset...8 4.2 JÄTEVEDENPUHDISTAMON MITOITUS...8 4.2.1 Vesiprosessi...8 4.2.2 Lieteprosessi...8 4.3 SIIRTOLINJOJEN MITOITUS...9 4.3.1 Määritelmät...9 4.3.2 Siirtolinjojen virtaamat...9 4.3.3 Purkulinjojen virtaamat...9 4.3.4 Viettokaltevuudet ja virtausnopeudet...9 4.3.5 Kalliotunnelien poikkileikkaukset...9 5 KÄSITTELYPROSESSIN MÄÄRITTELY...10 5.1 YLEISTÄ...10 5.2 VESIPROSESSI...10 5.2.1 Yleistä...10 5.2.2 Tulopumppaamo...10 5.2.3 Esikäsittely...10 5.2.4 Esiselkeytys...10 5.2.5 Biologinen käsittely...11 5.2.6 Jälkisuodatus...11 5.3 LIETEPROSESSI...11 5.4 PUHDISTAMON VAATIMA TILA...12 5.4.1 Maanalaiset tilat...12 5.4.2 Maanpäälliset tilat...12 5.5 PROSESSITILOJEN SIJOITTELU...12 5.5.1 Vesiprosessi...12 5.5.2 Lieteprosessi...13 6 SIIRTOJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUPERUSTEET...13 6.1 YLEISTÄ...13 6.2 LINJAUSTEN LIITYNTÄPISTEET...14 6.3 LINJAUSTEN VALINNAN PERIAATE...14 7 VAIHTOEHTOJEN VE1 VE 13 VERTAILU TEKNINEN TOTEUTUS...14 7.1 YLEISTÄ...14 7.2 VAIHTOEHDOT VE1 VE4 (SAUKONVUORI)...14 7.3 VAIHTOEHDOT VE5 VE7 (LENTOKENTTÄ POHJOINEN)...15 7.3.1 Sijaintipaikan (Lentokenttä pohjoinen) kallioresurssit...15 7.3.2 Aluejärjestelyt...16 7.3.3 Jätevesien johtaminen puhdistamolle...17 7.3.4 Puhdistettujen jätevesien purkaminen vesistöön...18 7.4 VAIHTOEHDOT VE8 VE10 (KOUKKUJÄRVI)...18

2 (41) 7.4.1 Sijaintipaikan (Koukkujärvi) kallioresurssit...18 7.4.2 Aluejärjestelyt...19 7.4.3 Jätevesien johtaminen puhdistamolle...20 7.4.4 Puhdistettujen jätevesien purkaminen...21 7.5 VAIHTOEHDOT VE11 VE13 (MELO)...22 7.5.1 Sijaintipaikan (Melo) kallioresurssit...22 7.5.2 Aluejärjestelyt...23 7.5.3 Jätevesien johtaminen puhdistamolle...24 7.5.4 Puhdistettujen jätevesien purkaminen...25 7.6 YHTEENVETO TEKNISESTÄ TOTEUTETTAVUUDESTA (VE1 VE13)...25 7.6.1 Yleistä...25 7.6.2 Puhdistamon sijaintipaikkaan liittyvät ominaisuudet...25 7.6.3 Jätevesien siirtämiseen ja purkamiseen liittyvät ominaisuudet...26 7.6.4 Vaihtoehtojen järjestys teknisen toteutettavuuden kannalta...26 8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ALUSTAVAT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖSSÄ...27 8.1 SIJAINTIPAIKKA...27 8.1.1 Vertailun lähtökohdat...27 8.1.2 Lentokenttä pohjoinen...27 8.1.3 Koukkujärvi...29 8.1.4 Melo...31 8.2 JÄTEVESIEN SIIRTO- JA PURKUJÄRJESTELMIEN VAIKUTUKSET...32 8.3 VESISTÖVAIKUTUKSET...33 8.3.1 Purkuvesistön virtaamat...33 8.3.2 Arvioinnin toteutus...33 8.3.3 Purkupaikkojen vaikutus...34 8.4 VAIHTOEHTOJEN VE1 VE13 ALUSTAVIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VERTAILU...35 8.4.1 Yleistä...35 8.4.2 Puhdistamon sijaintipaikka...35 8.4.3 Siirto- ja purkujärjestelmät...36 9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU INVESTOINTI- JA KÄYTTÖKUSTANNUKSET...36 9.1 INVESTOINTIKUSTANNUSTEN LASKENTAPERUSTEET...36 9.1.1 Yleistä...36 9.1.2 Louhinta...36 9.1.3 Jätevedenpuhdistamo...37 9.1.4 Purku- ja siirtotunnelit...37 9.2 KÄYTTÖKUSTANNUSTEN LASKENTAPERUSTEET...37 9.2.1 Yleistä...37 9.2.2 Jätevedenpuhdistamo...37 9.2.3 Purku- ja siirtotunnelien kunnossapito...38 9.3 VUOTUISKUSTANNUSTEN LASKENTAPERUSTEET...38 9.4 HANKEVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET...38 9.4.1 Investointikustannukset...38 9.4.2 Käyttökustannukset...39 9.4.3 Vuotuiskustannukset...40 10 SUOSITUS JATKOTARKASTELUA VARTEN...41

3 (41) LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Liite 13. Liite 14. Liite 15. Liite 16. Liite 17. Jätevedenpuhdistamon vesi- ja lieteprosessin mitoitusarvot Kalliotunnelien poikkileikkausten periaatekuvat Vesiprosessin lohkokaavio Lieteprosessin lohkokaavio (perusmitoitus) Kalliopuhdistamon maanalaisten osien layout-luonnos Kalliopuhdistamon maanalaisten osien layout-luonnos leikkauksista Kalliopuhdistamon sijaintipiirustus vaihtoehdoissa VE 5 VE 7 (Lentokenttä pohjoinen) Kalliopuhdistamon sijaintipiirustus vaihtoehdoissa VE 8 VE 10 (Koukkujärvi) Kalliopuhdistamon sijaintipiirustus vaihtoehdoissa VE 11 VE 13 (Melo) Lieteprosessin tilavarauksen layout-luonnos leikkauksista Yleiskartta siirtolinja Hämeenkyrö-Ikaalinen Siirto- ja purkulinjat Lentokenttä pohjoinen Siirto- ja purkulinjat Koukkujärvi Siirto- ja purkulinjat Melo Sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtojen tekninen toteutettavuus- vertailutaulukot Kooste rakentamisen ja toimintavaiheen vaikutuksista Sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtojen vaikutukset ympäristössä - vertailutaulukot Raportissa kuvina ja liitteinä esitetyt kartat: Copyright Maanmittauslaitos, lupa PISA/033/2006. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

4 (41) 1 JOHDANTO Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2005 (Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueellinen ympäristöjulkaisu nro 411, 2006). Kyseinen kehittämissuunnitelma on viranomaisten ja kuntien yhdessä laatima vesihuoltolain mukainen yleissuunnitelma, jossa on tunnistettu maakunnan alueella tärkeitä seudullisia vesihuoltohankkeita. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimista koordinoinut kuntien edustajista koostunut johtoryhmä on yhtenä suosituksenaan esittänyt, että jätevesien puhdistusta on tarkoituksenmukaista tehostaa keskittämällä puhdistus suurempiin ja tehokkaampiin puhdistamoihin. Tampereen seudun jätevesien puhdistusta on esitetty keskitettävän uuteen keskuspuhdistamoon. Kehittämissuunnitelmassa tuotiin Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeen osalta esille neljä mahdollista sijaintipaikkavaihtoehtoa: Saukonvuori Pirkkalan ja Tampereen rajalla, Lentokentän pohjoispuoli Pirkkalassa, Koukkujärvi Nokialla ja Melon alue Nokialla. Puhdistamo on tarkoitus sijoittaa kallion sisään. Tämä työ on jatkoa Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmalle. Tarkoituksena on täsmentää Pirkanmaan alueellisen keskusjätevedenpuhdistamon sijoitus- ja purkupaikkavaihtoehtoja jatkosuunnittelun pohjaksi ja neuvotteluiden käymiseksi hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Keskuspuhdistamoa on kaavailtu seudulliseksi kuntien omistamaksi osakeyhtiöksi, joka rahoitettaisiin kuntien sijoittamalla osakepääomalla ja lainalla. Puhdistamoyhtiö rahoittaisi toimintansa kunta-asiakkailta perittävillä maksuilla, jotka määräytyvät kunnan käyttämien jätevedenpuhdistuspalvelujen perusteella. Työn tilaajana oli Tampereen Vesi. Selvityksen laatimiseen osallistuivat seuraavat suunnittelutoimistot: Suunnittelukeskus Oy: Projektin koordinointi ja loppuraportin kokoaminen Puhdistamolietteen käsittelyprosessi ja sen tilaratkaisut Kalliosuunnittelu Oy Sijoituskohteiden kallio-olosuhteiden selvittäminen Kalliorakentaminen ja louhinnan kustannusarviot Ramboll Finland Oy: Jätevesien johtamisjärjestelmä Puhdistettujen jätevesien purkujärjestelyt Siirto- ja purkujärjestelmien alustavat vaikutukset ympäristössä Maa ja Vesi Oy: Jäteveden käsittelyprosessi Puhdistamoalueen tilajärjestelyt Puhdistamon alustavat vaikutukset ympäristössä Työn lähtötietoina on käytetty olemassa olevaa kartta-aineistoa, jota on täydennetty maastokäynnein. Lisäksi käytössä on ollut tiedot olemassa olevista Natura-alueista, luonnonsuojelualueista, pohjavesialueista ja hankealueen kaava-aineisto.

5 (41) Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman pohjalta on arvioitu mm. jätevesien kuormitusmääriä. Puhdistettujen jätevesien vaikutuksia purkuvesistön laatuun ei ole tässä työssä erikseen arvioitu, vaan on käytetty hyväksi vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettyjä tuloksia. Siirtolinjojen suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan käytetty hyväksi olemassa olevaa tietoa aiemmin tehdyistä maaperätutkimuksista. Jätevedenpuhdistamon suunnittelussa on käytetty Helsingin Viikinmäen ja Turun Kakolanmäen puhdistamojen kokemuksia puhdistamon mitoituksessa, kustannuksissa sekä rakentamisen ja toiminnan aikaisten ympäristövaikutusten arvioinnissa. Loppuraportin suositukset jatkotoimenpiteistä edustavat työhön osallistuneiden tahojen näkemystä ja perustuvat olemassa olevaan tietoon eri vaihtoehdoista. 2 KESKUSPUHDISTAMOHANKKEEN TAVOITTEET 2.1 Jätevesien puhdistuksen nykytilanne Tällä hetkellä Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla Viinikanlahdella ja Raholassa käsitellään Tampereella syntyneiden jätevesien lisäksi Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven jätevedet, mikä on 61 % Pirkanmaan jätevesistä. Tämän lisäksi Nokian kaupunki laskee puhdistetut jätevedet käytännöllisesti katsoen samaan purkuvesistöön, eli valtaosa (70 %) Pirkanmaalla syntyneistä jätevesistä puhdistetaan jo nykyään Tampereen seudulla. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on keskuspuhdistamolla kaavailtu käsiteltävän pitkällä tähtäimellä edellä mainittujen kuntien lisäksi Hämeenkyrön, Ikaalisten, Viljakkalan, Juupajoen, Kihniön, Kuhmalahden, Kurun, Kylmäkosken, Luopioisten, Längelmäen, Mouhijärven, Oriveden, Parkanon, Punkalaitumen, Pälkäneen, Suodenniemen, Toijalan, Urjalan, Valkeakosken, Vammalan, Vesilahden, Viialan, Viljakkalan ja Äetsän jätevedet. Lisäksi puhdistamo voisi palvella myös sellaista teollisuutta, jota tällä hetkellä puhdistaa jätevetensä omissa jätevedenpuhdistamoissaan. 2.2 Jätevesien puhdistuksen kehittämistarpeet Tampereen seudun jätevedenpuhdistamot ovat Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoa lukuun ottamatta suuruusluokaltaan varsin pieniä. Alueella onkin useita pieniä ja keskikokoisia jätevedenpuhdistamoita lyhyen matkan päässä toisistaan. Jätevedenpuhdistamoiden prosessit on pääasiassa mitoitettu orgaanisen aineen poistoon, ammoniumtypen hapettamiselle kesäaikaan tai vuoden ympäri. Typenpoisto on mahdollista vain osassa jätevedenpuhdistamoja ja näissäkin vain osan aikaa vuotta. Jätevedenpuhdistamoissa muodostuva liete käsitellään pääasiassa puhdistamokohtaisesti kompostoimalla tai mädättämällä ja kompostoimalla. Käsitelty liete sijoitetaan maatalouteen, viherrakentamiseen ja kaatopaikan maisemointiin. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että puhdistamot joutuvat tehostamaan käsittelyprosessejaan. Fosforinpoiston vaatimukset kiristyvät. Lisäksi näköpiirissä on typenpoistovelvoitteiden yleistyminen. Muutospaineita on myös puhdistamolietteen käsittelyssä ja lopullisesti ratkaisematta on myös käsitellyn puhdistamolietteen loppusijoitukseen liittyvät kysymykset.

6 (41) Tulevaisuuden haasteet johtavat väistämättä investointitarpeen kasvuun käytössä olevilla puhdistamoilla. Puhdistusprosessien monimutkaistuminen edellyttää myös puhdistamohenkilökunnan ammattitaidon jatkuvaa kehittymistä. Keskittämällä jätevedet yhteen suureen puhdistamoon saavutetaan mittakaavaetuja käyttötaloudessa ja puhdistustuloksessa. Isolla yksiköllä on parempi valmius ratkaista myös mm. puhdistamolietteen käsittelyn ja loppusijoitukseen liittyvät tulevaisuuden haasteet. Jätevedenpuhdistamon kustannuksista kolmanneksesta puoleen muodostuu puhdistamolietteen käsittelystä ja loppusijoituksesta. Jätevedenpuhdistuksen keskittämisellä on vaikutuksia myös maankäytön ja viihtyisyyden kannalta. Osa alueen puhdistamoista, mm. Tampereen Viinikanlahden puhdistamo, sijaitsee keskellä kaupunkia. Viinikanlahden alueella puhdistamoalueen koko asettaa omat rajoituksensa puhdistusprosessien tehostamiselle. Jätevedenpuhdistusta keskittämällä voidaan vapauttaa olemassa olevat puhdistamopaikat muuhun toimintaan ja vähentää kattamattomista puhdistamoista syntyviä esteettisiä haittoja (haju ja näkyvyys). 2.3 Tavoitteet Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeella pyritään luomaan suuri jätevedenpuhdistusyksikkö, jossa käsitellään keskitetysti lähiseudun jätevedet. Puhdistamo on tarkoitus tehdä kallion sisään, jotta toiminnasta aiheutuvat esteettiset haitat voitaisiin hallita, puhdistusprosesseille lämpötilan osalta tasaiset olosuhteet ja huolto-olosuhteita parannettua. Hankkeen tavoitteena on luoda jätevedenkäsittelyn perusratkaisu Tampereen seudulla pitkäksi ajaksi, yli sadaksi vuodeksi. 3 SIJAINTI- JA PURKUPAIKKAVERTAILUN TAVOITTEET Tämän työn tarkoituksena on tarkentaa Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettyjä Tampereen seudun keskuspuhdistamon sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtoja ja täsmentää hankkeen kustannusennustetta. Työssä verrataan taulukossa 3.1 esitettyjen sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtojen teknistä toteutettavuutta, kustannuksia ja eroja ympäristöön kohdistuvissa vaikutuksissa. Sijainti- ja purkupaikkavaihtoehdot sekä olemassa olevat jätevedenpuhdistamot on esitetty kuvassa 1. Taulukko 3.1. Puhdistamon ja purkupaikkojen sijaintivaihtoehdot Puhdistamon sijainti Purkupaikan sijainti VE 1 Saukonvuori Pyhäjärven itäosa VE 2 Saukonvuori Papinkari luoteispuoli VE 3 Saukonvuori Melon pato (ylä/ala) VE 4 Saukonvuori Kulovesi VE 5 Lentokenttä pohjoinen Papinkari luoteispuoli VE 6 Lentokenttä pohjoinen Melon pato (ylä/ala) VE 7 Lentokenttä pohjoinen Kulovesi VE 8 Koukkujärvi Papinkari luoteispuoli VE 9 Koukkujärvi Melon pato (ylä/ala) VE 10 Koukkujärvi Kulovesi VE 11 Melo Papinkari luoteispuoli VE 12 Melo Melon pato (ylä/ala) VE 13 Melo Kulovesi

7 (41) Kuva 1. Työssä tarkasteltavat puhdistamon sijaintipaikat (punainen neliö) ja purkupaikat (vihreä kolmio) sekä Pyhäjärven alueen nykyiset jätevedenpuhdistamot (sininen piste). Nykyisten puhdistamoiden purkupaikka on puhdistamoiden välittömässä läheisyydessä. Työn tavoitteena on vähentää sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtoja ennen hankkeen jatkosuunnittelua ja arvioida vaihtoehtojen jatkotutkimustarpeita. Puhdistamohankkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) teetetään erikseen. 4 MITOITUS 4.1 Perusmitoitus ja laajennusvaraukset 4.1.1 Yleistä 4.1.2 Perusmitoitus Puhdistamon mitoituksessa on käytetty hyväksi Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä kerättyjä tietoja kuitenkin niin, että mitoitusvuotena on tarkasteltu vuotta 2040. Mitoitusarvot on saatu korjaamalla Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman vuodelle 2020 laadittuja ennusteita arvioidun väestönkasvun suhteella. Parametrit on laskettu vuoteen 2020 Tampereen osalta Tampereen oman väestökasvuennusteen mukaisesti, muutoin kehittämissuunnitelman mukaan. Vuoteen 2040 ennusteet on tehty Tilastokeskuksen väestökasvuennusteiden mukaisesti. Keskuspuhdistamohankkeen perusmitoituksessa kuntien välinen yhteistyö kasvaa nykyisestä jonkin verran. Tampereen, Kangasalan, Ylöjärven ja Pirkkalan välinen nykyinen yhteistyö laajenee koskemaan myös Nokiaa, Lempäälää, Hämeenkyröä, Ikaalista ja Viljakkalaa. Lisäksi keskuspuhdistamon lietteenkäsittelyssä otetaan perusmitoituksessa huomioon se, että Juupajoki, Orivesi, Längelmäki, Kuhmalahti, Vammala, Äetsä, Suodenniemi, Mouhijärvi ja

8 (41) 4.1.3 Laajennusvaraukset Punkalaidun toimittavat puhdistamoidensa kuivatut puhdistamolietteet keskuspuhdistamon lietteenkäsittelyprosessiin. Tässä työssä peruslähtökohtana on hankkeen toteutuminen vähintään perusmitoituksen osoittamassa laajuudessa. Laajennusvarauksella tarkoitetaan hankkeen suurinta mahdollista kokoa, joka voisi tulevaisuudessa toteutua. Perusmitoituksessa mukana olevien tahojen lisäksi laajennusvarauksissa otetaan huomioon: Juupajoki, Kihniö, Kuhmalahti, Kuru, Kylmäkoski, Luopioinen, Längelmäki, Mouhijärvi, Orivesi, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Suodenniemi, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Viiala, Viljakkala ja Äetsä sekä alueen metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamot näissä kunnissa. Lisäksi lietteenkäsittelyn osalta otetaan tilavarauksena huomioon puhdistamolietteen ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen biojätteen yhteiskäsittely. Laajennusvarauksilla otetaan huomioon puhdistamon vaatimat lisätilat, jos laajennusvarauksessa mainitut tahot tulisivat hankkeeseen mukaan. Hankkeen laajentuminen voi tapahtua vaiheittain. Laajennusvarausten kustannusvaikutuksia ei tässä työssä arvioida. 4.2 Jätevedenpuhdistamon mitoitus 4.2.1 Vesiprosessi 4.2.2 Lieteprosessi Työssä käytetyt jätevedenpuhdistamon virtaaman ja ainekuormien mitoitusarvot perusmitoituksessa on esitetty liitteessä 1. Keskuspuhdistamo mitoitetaan seuraaville lupaehdoille:! orgaaninen kuorma lähtevässä vedessä < 8 mg BOD7 (ATU)/l! BOD7 (ATU) -reduktio 96 %! kokonaisfosfori lähtevässä vedessä < 0,3 mg P/l! kokonaisfosfori reduktio 96 %! ammoniumtypenpoisto < 4 mg/l! kokonaistypenpoisto > 70 % Mitoituslämpötilana käytetään tulevan jäteveden minimilämpötilaa 6 C. Lupaehdot ovat neljännesvuosikeskiarvoja lukuun ottamatta kokonaistypenpoistotehoa, joka on vuosikeskiarvo. Lietteenkäsittelyyn tulee perusmitoituksessa orgaanista ainesta raakalietteenä, ylijäämälietteenä sekä muilta puhdistamoilta tuotavana koneellisesti kuivattuna lietteenä. Lietteenkäsittelyn lähtötiedot saadaan laitoksen vesiprosessin mitoituksesta sekä arvioista muualta tuotavan lietteen määrästä (perusmitoitus) ja biojätteiden määrästä (laajennusvaraus). Lietteenkäsittelyn mitoitusperusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

9 (41) 4.3 Siirtolinjojen mitoitus 4.3.1 Määritelmät 4.3.2 Siirtolinjojen virtaamat 4.3.3 Purkulinjojen virtaamat Siirtolinjoissa käytetään seuraavia määritelmiä: Gravitaatiotunneli = jätevettä tai puhdistettua jätevettä johdetaan painovoimaisesti ilman pumppauksia Painetunneli = puhdistettua jätevettä johdetaan veden kokonaan täyttämässä tunnelissa Putkitunneli = jätevesi johdetaan tunneliin asennetuissa putkissa Siirtolinjojen virtaamia on arvioitu ennustettujen olemassa olevien puhdistamojen (liityntäpisteiden) tulovirtaamien ja niiden virtaamavaihteluiden perusteella:! Viinikanlahden puhdistamolla mitoitusvirtaama perusvaihtoehdossa on 1000-1100 l/s. Viinikanlahden märän ajan tulovirtaama on noin (kerroin mitoitustietojen mukaan 2,15) 2-2,5-kertainen kuivan ajan virtaamaan verrattuna.! Raholan puhdistamolla mitoitusvirtaama on 380-420 l/s ja märän ajan tulovirtaama on noin (kerroin mitoitustietojen mukaan 2,06) 2-2,5- kertainen kuivana ajan virtaamaan verrattuna.! Kullaanvuoren puhdistamolla mitoitusvirtaama on 150-200 l/s ja märän ajan tulovirtaama on noin (kerroin laskutustietojen mukaan 2004 2,12) 2-2,5-kertainen kuivana ajan virtaamaan Purkulinja mitoitetaan kultakin puhdistamovaihtoehdolta samalla mitoitusvirtaamalla. Lähtökohtana on puhdistamomitoituksen mitoitusvirtaama 6 500 m3/h eli noin 1800 l/s. Purkuviemäri voidaan johtaa osittain viettona ja loppuosa painetunnelina, tai kokonaan painetunnelina. 4.3.4 Viettokaltevuudet ja virtausnopeudet Mitoituslähtökohtana viettokaltevuuksissa on ollut, että! kalliotunneleiden viettokaltevuus gravitaatiotunneleissa on yksi promille,! johdettaessa puhdistettuja jätevesiä purkuvesistöön painetunnelissa viettokaltevuus on 3 promillea. Mitoituslähtökohtana johdettaessa jätevesiä puhdistamoille sukellusviemäreissä on ollut, että nopeus sukellusviemärissä on mitoitusvirtaamalla 1,0 m/s. 4.3.5 Kalliotunnelien poikkileikkaukset Kalliotunnelin poikkileikkauksen pinta-ala on gravitaatio- ja painetunneleissa 23 m 2. Sukellusviemäreissä tunnelin poikkileikkauksen pinta-ala on 29 m 2. Poikkileikkausten periaatepiirustukset on esitetty liitteessä 2. Louhintatekniikasta johtuen kalliotunnelin poikkileikkaus on riittävä mitoitusvirtaamia huomattavasti suuremmillekin virtaamille.

10 (41) 5 KÄSITTELYPROSESSIN MÄÄRITTELY 5.1 Yleistä 5.2 Vesiprosessi 5.2.1 Yleistä 5.2.2 Tulopumppaamo 5.2.3 Esikäsittely 5.2.4 Esiselkeytys Sukellusviemäreissä kalliotunneliin sijoitettavien putkien määrä, halkaisija ja toiminnallisuus tullaan arvioimaan erikseen, huomioiden mm. nostokorkeudet uuden puhdistamon päässä. Pienemmällä halkaisijalla putken painehäviöt lisääntyvät, mikä lisää nostokorkeutta puhdistamon tulopumppaamosta käsittelyprosessiin. Tässä vaiheessa sukellusviemärit ovat suunniteltu kahdella rinnakkaisella putkella. Käsittelyprosessin suunnittelun lähtökohtana on uuden kalliopuhdistamon tilantarpeen selvittäminen sijoituspaikkavertailua varten. Tässä selvityksessä prosessivaihtoehdoksi on valittu biologinen typenpoistoon mitoitettu aktiivilieteprosessi täydennettynä fosforin rinnakkaissaostuksella sekä hiekkasuodatuksella. Prosessilla on pitkät perinteet ja sen toiminta tunnetaan hyvin. Sekä Helsingin Viikinmäen että rakenteilla olevan Turun Kakolanmäen kalliopuhdistamoiden jätevesien käsittelyprosessit perustuvat vastaavaan prosessiin. Aktiivilietteellä toteutettu kokonaistypenpoisto on käytössä myös Tukholman suurissa kalliopuhdistamoissa (Henriksdal ja Bromma). Jätevedenpuhdistusprosessin (vesiprosessin) lohkokaavio on esitetty liitteessä 3. Jätevesi johdetaan kalliopuhdistamolle siirtotunnelissa ja pumpataan laitoksen alkuun. Tulopumppaamossa varaudutaan tilavarauksin laitoksen mahdolliseen laajentumiseen. Esikäsittelyn tavoitteena on poistaa jätevedestä prosessilaitteita ja biologista prosessia haittaavat suuret kiintoainekappaleet sekä hiekka. Esikäsittely koostuu hienovälppäyksestä sekä ilmastetusta hiekan- ja rasvanerotuksesta. Jätevedestä erotettu välpe siirretään hihna- tai ruuvikuljettimilla, pestään, puristetaan välpepuristimessa ja siirretään välpelavoille. Hiekka pestään hiekkapesurissa ja siirretään hiekkalavoille. Esiselkeytyksessä helposti laskeutuvat partikkelit erotetaan jätevedestä laskeuttamalla ne altaan pohjan kautta lietetaskuihin. Esiselkeytyksen toimintaa voidaan tarvittaessa tehostaa lisäämällä esiselkeytykseen menevään jäteveteen saostuskemikaalia. Esiselkeyttimien alkupäässä on syvät lietetaskut, jotka toimivat lietteen tiivistiminä. Lietetaskut varustetaan tiivistävillä hämmentimillä. Liete poistetaan vesiprosessista lietteenkäsittelyyn sekalietteenä yhdessä ylijäämälietteen kanssa.

11 (41) 5.2.5 Biologinen käsittely 5.2.6 Jälkisuodatus Biologinen prosessi suunnitellaan ja varustetaan biologista typenpoistoa varten. Biologinen käsittely koostuu ilmastusyksiköstä sekä selkeytysaltaista. Ilmastusaltaassa on sekä hapellisia lohkoja, että hapettomia lohkoja. Typenpoiston varmistamiseksi prosessiin varaudutaan lisäämään metanolia. Aktiiviliete erotetaan puhdistetusta jätevedestä jälkiselkeytysaltaissa. Aktiiviliete johdetaan altaan alkupäähän ja altaan toisessa osassa suurin osa lietteestä kerätään lietetaskuihin. Nitrifikaation ylläpitämiseksi prosessin ph pidetään halutulla alueella lisäämällä prosessiin kalkkia. Palautusliete pumpataan jälkiselkeyttimien lietetaskuista ilmastusaltaiden alkupäähän. Lisäksi kierrätysliete pumpataan ilmastusaltaan loppupäästä altaan alkuun ensimmäiseen hapettomaan osaan. Ylijäämäliete johdetaan ilmastusaltaista esiselkeytysaltaisiin erotettavaksi vesiprosessista sekalietteenä. Jälkiselkeytyksestä vesi johdetaan hiekkasuodatukseen, joka poistaa kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia. Suodatuksella varmistetaan fosforille asetetun vaatimuksen (alle 0,3 mg kok-p/l) saavuttaminen. Fosforinpoistoa voidaan tarvittaessa tehostaa saostuskemikaalilla. Suodattimet ovat yksikerroksisia hiekkasuodattimia. Ne on mitoitettu hieman korkeammalle kuormitukselle kuin biologinen yksikkö, joten niille voidaan häiriötilanteessa johtaa jätevesiä suoraan esiselkeytyksen jälkeen. 5.3 Lieteprosessi Lietteenkäsittelyprosessin perusyksiköt ovat mädätys, lietteen koneellinen kuivaus sekä koneellisesti kuivatun lietteen terminen kuivaus. Mädätyksessä anaerobisissa olosuhteissa toimivat mikrobit hajottavat orgaanisia yhdisteitä muodostaen metaania ja hiilidioksidia sisältävää biokaasua, joka käytetään hyväksi energiantuotannossa. Mädätyksessä lietteen määrä vähenee ja sen koneellinen kuivattavuus paranee. Prosessi on esitetty liitteessä 4. Lietejakeet välpätään ennen niiden sekoittamista erillisessä sekoitusaltaassa, josta liete pumpataan mädätykseen. Mädätyksessä syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä kaasumoottoreilla. Osa biokaasusta saatavasta energiasta voidaan käyttää termiseen kuivaukseen joko tuottamalla tulistettua höyryä tai termoöljyä polttamalla biokaasua kaasukattilassa. On myös mahdollista käyttää kaasumoottoreiden pakokaasujen lämpösisältöä pakokaasukattiloissa ja tuottaa siten termisen kuivauksen tarvitsemaa energiaa. Puhdistamo tuottaa noin kolmanneksen käyttämästään energiasta. Mädätyksestä poistettava liete ilmastetaan mädätyskäymisen pysäyttämiseksi. Tämän jälkeen liete kuivataan koneellisesti kuivauslingoilla. Lietteen kuivattavuutta parannetaan polymeerilla. Lietteestä erotettu vesi palautetaan puhdistamon vesiprosessiin. Lingottu liete johdetaan lietteen termiseen kuivaukseen. Termisessä kuivauksessa vesi erotetaan lietteestä höyrystämällä. Termisesti kuivatussa lietteessä

12 (41) 5.4 Puhdistamon vaatima tila 5.4.1 Maanalaiset tilat 5.4.2 Maanpäälliset tilat 5.5 Prosessitilojen sijoittelu 5.5.1 Vesiprosessi on vettä tyypillisesti enää 10 %. Kuivattu liete siirretään lietteen varastosiiloihin, joista se puretaan poiskuljetusta varten kuorma-autoihin. Kalliopuhdistamon maanalaisten osien alustava tasopiirustus (layout) on esitetty liitteessä 5 ja kalliotilojen alustavat leikkauspiirustukset liitteessä 6. Kalliopuhdistamon alustava maanalainen tilavaraus ilman viemäri- ja kulkuyhteystunneleita on puhdistamon perusmitoituksella noin 9,5 ha (pituus x leveys = 550 x 170 m). Korkeussuunnassa vaadittavan kalliotilan määrittelee tulopään holvin katon ja purkuputken pään välinen korkeusero, joka on 15,5 metriä. Kalliotilan päälle on esitetyllä jännevälillä jätettävä vähintään 10 metriä paksu kalliokatto. Maanpäälliset rakenteet pyritään keskittämään yhtenäiselle alueelle tilankäytön optimoimiseksi. Maanpäälliset tilat on esitetty liitteissä 7-9. Kalliopuhdistamon maanpäällisiä osia ovat:! hallinto- ja huoltorakennus! tuloilman ottoaukko,! poistoilmapiippu,! puhdistamon ajotunneleiden ja hätäpoistumisteiden suuaukkorakenteet! lisähiililähteen vastaanottoasema (esim. metanoli)! (mädättämöiden yläosat, mädättämökaasun hyötykäyttölaitteisto, kaasukellot, ja em. liittyvät putkistot ulottuvat maan pinnalle) Maanpäälliset tilat sijoitellaan noin 2 3 ha alueelle. Jätevedenpuhdistusprosessi on perusmitoituksella neljälinjainen. Jos hankkeeseen tulee mukaan kaikki laajennusvarauksessa esitetyt kunnat, vesiprosessia on laajennettava yhdellä lisälinjalla. Teollisuuden laajennusvaraus koostuu kolmesta lisälinjasta. Tilasuunnittelussa on lisäksi jätetty varaus laajentuvan prosessin vaatimille muille prosessitiloille (mm. esikäsittely ja hiekkasuodatus) sekä tarvittaville huonetiloille. Vesiprosessin laajennusosien tilavaraus pintaalaltaan on lähes 6 ha (pituus x leveys = 370 x 150 m). Puhdistamon kemikaalivarastot sijoitetaan lietteenkäsittelytunneliston yhteyteen. Näin ollen kaikki kemikaali- ja lietekuljetukset ohjataan lietteenkäsittelyyn liittyvään tunnelistoon. Vesiprosessin tasolla sijaitsevat esikäsittely, välppeen pesu ja puristus, hiekanpesu, esiselkeytys, ilmastus, jälkiselkeytys, suodatus sekä aputilat kuten sähkötilat, näytteenotto ja analysaattoritilat, paikallisvalvomot, varastot ja ilmanvaihdon konetilat. Lisäksi tällä tasolla sijaitsevat varaukset ohitusvesien käsittely-yksikölle sekä rejektivesien erilliskäsittelylle.

13 (41) 5.5.2 Lieteprosessi Puhdistamon alimmalla tasolla sijaitsevat viemäritunneli ja tulopumppaamo. Tulopumppauksen nostokorkeuden käsittelyprosessiin määrittelee puhdistamon purkuputken korkeusasema. Lähtökohtana puhdistamosuunnittelussa on ollut, että puhdistetut jätevedet voidaan purkaa eri purkupaikkoihin ilman pumppausta. Vesiprosessitilaan on ajateltu järjestettäväksi kussakin sijoituspaikkavaihtoehdossa kaksi sisäänajokäytävää, joita pitkin pääsee vesiprosessin tasoon. Toisesta vesiprosessin sisäänajokäytävästä järjestetään ajotunneliyhteys lietteenkäsittelytiloihin. Varauloskäytävät on tässä työssä järjestetty pystykuiluyhteyksillä puhdistamon jokaiselle kulmalle, jossa ei ole sisäänajokäytävää. Varauloskäytävät on yhdistetty maanpäällisellä tiestöllä hallintorakennuksen tiestöön. Mahdollisimman suuri osa lietteenkäsittelytiloista on sijoitettu kalliotiloihin. Tässä vaiheessa varsinaisia maanpäällisiä rakenteita ei ole suunniteltu tarkemmin, ja louhittavista tiloista maanpinnalle asti yltävinä avolouhintoina toteutetaan mädättämöreaktorit, kaasukellot sekä energiatila, jossa sijaitsevat biokaasumoottorit, pakokaasulämmönvaihdin, biokaasu- ja höyrykattilat sekä varavoimakone. Perusmitoitus sisältää kaksi kallionsisäistä luolatilaa, joista toinen toimi linkohallina ja toinen termisen kuivauksen hallina (liite 5). Linkojen alla alemmassa tasossa on mädätyksen syöttöallas, mädätetyn lietteen väli-ilmastus sekä näiden välissä tarvittavat syöttöpumput. Termisesti kuivatun lietteen varastosiilot on sijoitettu samaan tilaan kuivaimien kanssa (liite 10). Tilavarauksina otetaan laajennusvarausten lisäksi huomioon mahdollisuus erilliseen hajukaasujen käsittelyyn sekä biojätteiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn kalliotiloissa. Perusmitoitukseen sisältyvä toisten puhdistamoiden liete tuodaan sisään yhdestä vesiaseman sisäänajoyhteydestä. Tästä erkanee ennen vesiasemaa oma tunneliyhteys lietteen sekoitusaltaalle, jossa tuleva liete sekoitetaan vesiprosessista erotettuun lietteeseen ennen mädätyksen syöttämistä. Samanlaisella yhteydellä tuodaan tarvittaessa laajennusvaraukseen sisältyvät biojätteet puhdistamon lieteprosessiin. 6 SIIRTOJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUPERUSTEET 6.1 Yleistä Nykytilanteessa Viinikanlahden puhdistamolle johdetaan Tampereen keski- ja itäosien lisäksi myös Kangasalan jätevedet sekä pieni määrä Pirkkalan jätevesiä. Raholan puhdistamolle johdetaan Tampereen länsiosien ja Ylöjärven jätevedet sekä pääosa Pirkkalan kunnan jätevesistä. Pirkkalan jätevedet pumpataan tällä hetkellä Pyhäjärven ali Raholan puhdistamolle. Nokian Kullaanvuoren puhdistamo palvelee Nokiaa Siuron aluetta lukuun ottamatta. Johtamis- ja purkamisjärjestelyissä on tarkasteltu yhteyksien alustavia vaihtoehtoja ja niiden linjauksia. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaisut suunnitellaan tarkemmin ja esiin voi tulla esille tekijöitä, jota muuttavat työssä

14 (41) 6.2 Linjausten liityntäpisteet 6.3 Linjausten valinnan periaate esitettyä putki- ja tunneliosuuksien suhdetta. Muutokset voivat aiheutua maa- ja kallioperätietojen täsmentyminen ja niistä johtuvat uudet linjausvaihtoehdot. Tässä työssä on oletettu, että keskuspuhdistamolle johtavien viemärilinjojen lähtöpäänä ovat Viinikanlahden, Raholan ja Kullaanvuoren puhdistamot, joista jätevedet johdetaan uudelle keskuspuhdistamolle ilman siirtopumppauksia. Uudella puhdistamolla jätevedet pumpataan ylös laitokselle. Jätevedet johdetaan puhdistamolle vietto- tai putkitunneleita pitkin, purkulinjat on suunniteltu tässä vaiheessa painetunneleina maaosuuksilla ja vesistöosuudet tehdään putkilinjoina. Ikaalisten ja Hämeenkyrön jätevedet johdetaan uudelle keskuspuhdistamolle Valtatie 3 myötäistä reittiä pitkin putkiviemärissä (liite 11). Suunnittelussa on tutkittu myös vaihtoehtoa johtaa jätevedet pumppaamalla Pyhäjärven itä-länsisuunnassa. Selvitysten perusteella on kuitenkin arvioitu, että Pyhäjärven itäpään pohjassa olevan sedimentin haitta-aine-pitoisuudet ovat rakentamiselle liian suuri kustannusriski. Linjaukset on olemassa olevan materiaalin (pohjatutkimus- yms. tietous) perusteella pyritty sijoituksissa välttämään kohtia, joiden toteuttaminen tuottaisi lisäongelmia/-kustannuksia. Linjaukset on esitetty liitteiden 12 14 kartoilla suuntaa antavasti. Kartoilla on esitetty alustavasti paikkoja, joissa jätevedet joudutaan johtamaan sukellusviemäreissä. Työssä ei ole tarkasteltu kalliorakentamisen edellyttämien ajotunneleiden paikkoja, mutta niiden rakentaminen sisältyy tunneleiden kustannusarvioon. 7 VAIHTOEHTOJEN VE1 VE 13 VERTAILU TEKNINEN TOTEUTUS 7.1 Yleistä Vaihtoehtojen vertailu teknisen toteutuksen näkökulmasta tehdään eri sijaintipaikkojen kallioresurssien, sijaintipaikkoihin liittyvien aluejärjestelyjen (mm. liikenneyhteydet, puhdistamon maanpäällisten osien sijoittelu) sekä sijaintipaikkoihin liittyvien jätevesien siirto- ja purkamisjärjestelmien kesken. Eri vaihtoehtojen arvioituja vaikutuksia ympäristössä sekä kustannuksia tarkastellaan omissa luvuissaan (luvut 8 ja 9). 7.2 Vaihtoehdot VE1 VE4 (Saukonvuori) Alueen kallioresurssit ovat hyvin rajalliset. Saukonvuoren sijoitusalue koostuu kahdesta korkeammasta kalliomäestä, Saukonvuoresta ja Huhtavuoresta sekä yhdestä pienemmästä kalliomäestä, Käärmemäestä. Alueen topografia on suuresti vaihtelevaa. Alueen kallio on rakenteellisesti kiinteätä, massa- tai liuskerakenteista sekä harva-/vähärakoista. Huhtavuoren ja Käärmemäen välissä saattaa olla heikkousvyöhykkeitä. Peitteisyyden takia heikkousvyöhykkeistä ei ole kuitenkaan varmaa havaintoa. Alueen kiviaines on käytettävyydeltään keskinkertaista. Tarkastelun perusteella puhdistamon voi sijoittaa ylimmillään siten, että sen holvi on tasolla +90. Tällöin purkuputken taso olisi tasolla + 74,5 eli lähes kolme

15 (41) metriä Pyhäjärven pinnan (ylävesi + 77,4 alapuolella). Koska puhdistetut jätevedet jouduttaisiin pumppaamaan puhdistamolta purkuvesistöön, vaihtoehto suljetaan pois jatkotarkastelusta. Kuva 2. Kalliomalli Saukonvuoren sijaintipaikkavaihtoehdosta. Kuvassa näkyy hallien alustava sijoittelu ja holvin katon korkeusasema. I = varma kalliopintatieto (vaalean vihreä), II = kohtalainen kalliopintatieto (kallio todennäköisesti lähellä maanpintaa) (sininen väri), III = epävarma kalliopintatieto (ruskea) 7.3 Vaihtoehdot VE5 VE7 (Lentokenttä pohjoinen) 7.3.1 Sijaintipaikan (Lentokenttä pohjoinen) kallioresurssit Rakentamiseen soveltuva alue on laajuudeltaan kohtalainen. Puhdistamotilojen sijoitusalue koostuu kahdesta erillisestä kalliomäestä. Alueen topografia on reunoiltaan hyvin vaihtelevaa. Mäkien lakiosat ovat kuitenkin melko tasaisia. Kalliomäkien välissä kulkee kaakkoluodesuuntaisesti loivapiirteinen painanne, jossa on alavammilla kohdilla suo. Alueella on lisäksi pohjoisesta etelään suuntautuva jyrkkäpiirteinen Ruuhenkorven notko, joka rajaa hallin sijoittamista koillisessa. Länsi- ja itäosassa mäet ovat loivapiirteisempiä, vaikka paikallisesti molemmilla reunoilla on myös jyrkempiä kohtia. Eteläosassa lakiosan lounaisrinne on jyrkkä. Alueen kallio on rakenteellisesti kiinteätä, seosrakenteista sekä harva- / vähärakoista. Alueen eteläosassa on paikoin löyhärakenteista kalliota. Löyhärakenteinen kallio rajoittuu eteläisemmän kalliohuipun tuntumaan. Alueelta ei ole todettu heikkousvyöhykkeitä, mutta niitä voi olla Ruuhenkorven notkon jatkeena sekä kaakko-luodesuuntaisessa painanteessa. Alueen kallio on havaintojen perusteella rakenteeltaan seoksista. Alueen kiviaines on käytettävyydeltään todennäköisesti keskinkertaista.

16 (41) Tarkastelun perusteella puhdistamon voi sijoittaa kalliomäkiin siten, että sen holvi on ylimmillään tasolla +105. Tällöin mahdollinen laajennusosa ei mahdu kalliomäkeen samalle korkeustasolle. Mikäli alueelle sijoitetaan myös laajennusosa, niin holvin ylin mahdollinen taso on +100. Puhdistamohallit ovat tällöin koillis-lounaissuuntaisia. Reunimmaisten hallien sijoittamista alueelle vaikeuttaa pohjois- ja eteläosan jyrkkä topografia sekä mahdolliset heikkousvyöhykkeet. Todennäköisesti hallin asemointia voi muuttaa idän suuntaan. Kuvassa 3 on esitetty hallin mahdollinen sijoittaminen Lentokenttä pohjoisen alueelle sekä kalliopinnan tulkinnan luotettavuusluokkien jakautuminen alueella. 7.3.2 Aluejärjestelyt Kuva 3. Kalliomalli Lentokenttä pohjoinen sijaintipaikkavaihtoehdosta. Kuvassa näkyy hallien alustava sijoittelu ja holvin katon korkeusasema. I = varma kalliopintatieto (vaalean vihreä), II = kohtalainen kalliopintatieto (kallio todennäköisesti lähellä maanpintaa) (sininen väri), III = epävarma kalliopintatieto (ruskea) Kalliopuhdistamoon voidaan järjestää ajoyhteydet joko luoteen suunnasta Anian rantatieltä tai Anian rantatiehen liittyvältä Hahmontien kautta lounaan suunnasta. Sijaintipiirustuksen (liite 7) mukaisesti ajoyhteydet on tässä raportissa esitetty toteutettavaksi molemmista suunnista. Hahmontietä voidaan lähestyä vaihtoehtoisesti kaakosta Harjunpään suunnasta. Hahmontietä voidaan luonnehtia pikkutieksi, jonka käyttöönottaminen raskaalle työmaaliikenteelle tai käytönaikaiselle liikenteelle vaatii tien perusparannusta. Uusia tieyhteyksiä joudutaan tässä vaihtoehdossa rakentamaan Hahmontien perusparannuksen (noin 1000 m) lisäksi joka tapauksessa noin 1500 m. Maanpäällisten rakennelmien luokse voidaan toteuttaa ajotie Hahmontien ajoyhteyden suunnasta ja sen pituus on noin 800 m. Kalliopuhdistamon sijoituspaikan eteläpäässä kulkee voimalinja, joten maanpäälliset rakennelmat on sijoitettu puhdistamon koilliskulmalle. Maanpäälliset tilat on sijoitettu puhdistamon koilliskulmalle myös siitä syystä, että siellä vaikuttaisi olevan topografialtaan tasaisinta aluetta (tasolla + 115 +120). Sijoituspaikan kaikissa purkupaikkavaihtoehdoissa perusmitoituksen mukainen puhdistamo voidaan sijoittaa kallioon siten, että välipumppauksia ei tarvita.

17 (41) Puhdistamon laajennusvaraukset sijoittuvat tämänhetkisten tietojen perusteella noin 5 m alemmalle tasolle kuin perusmitoituksen mukainen puhdistamokokonaisuus. Lisäksi laajennusosat joudutaan sijoittamaan kallioresursseista johtuvista syistä laitoksen molemmille puolille. Purkupaikan ollessa Melon padon kohdalla sen yläpuolelle, jouduttaisiin järjestämään välipumppaukset laajennusosista purkuun johdettaville jätevesille. Laajennusosien sijoittuminen eri tasoon kuin varsinainen laitos ja varsinkin sen sijoittaminen hajautetusti laitoksen molemmille puolille ei ole suositeltava ratkaisu, johtuen mm. seuraavista tekijöistä:! molempiin laajennuslaitososiin, jotka sijaitsevat eri tasolla kuin peruslaitos, tarvitaan kulkuyhteydet ja vesireittiyhteydet! laajennusosiin tarvitaan kaksi välipumppaamoa vesien johtamiseksi purkuvesistöön molemmista laajennusosista, jos purkupaikka sijaitsee Melon padon kohdalla ja purkaminen tapahtuu padon yläpuolelle Teknisesti laajennusosan toteuttaminen on mahdollista, mutta toteutus kasvattaa sekä investointi- että käyttökustannuksia sekä hankaloittaa puhdistamon käyttöä. 7.3.3 Jätevesien johtaminen puhdistamolle Jätevesien johtamisjärjestelmä sijaintipaikalle (Lentokenttä pohjoinen) on esitetty liitteessä 12. Linjaus Viinikanlahti-Hatanpää-Lentokenttä (VE2JA) Jätevedet johdetaan puhdistamolle (Lentokenttä pohjoinen) Viinikanlahden puhdistamolta etelän suuntautuvalla linjauksella Hatanpään alitse. Linjauksen pituus on noin 13 kilometriä, josta noin 1,5 2 kilometriä sukellusviemärinä putkitunnelissa tai mikrotunnelissa, loput noin 11 kilometriä gravitaatioviemärinä. Lähtötaso Viinikanlahdella on noin +70, (kaupungilta tulevat runkoviemärit tasolla noin +71 +73), josta jätevedet johdetaan sukellusviemäriputkistoon ja putkitunneliin. Putkitunnelin lähtötaso noin +45 +47. Tunneliosuuden pituus on noin 1,5 2,0 kilometriä. Tämän jälkeen jätevedet johdetaan gravitaationa tasolta noin +67 tasolle noin +55 puhdistamon tulopumppaamossa. Nokian jätevedet johdetaan puhdistamolle (Lentokenttä pohjoinen) paineviemäreitä pitkin. Tässä vaiheessa jätevesien johtaminen on suunniteltu toteutettavan kahdella rinnakkaisella putkella. Nokian Kullaanvuoren puhdistamolle rakennetaan siirtopumppaamo ja siirtolinjat johdetaan Nokianvirran alitse Nokian eteläisten kaupunginosien kautta Saviselän poikki puhdistamon tulopumppaamon läheisyyteen. Järjestelmä voidaan hydraulisesti suunnitella siten, että jätevedet johtuvat Saviselän länsireunasta puhdistamolle sukellusviemärinä, linjan pituus noin 9 km. Nokian linjaan johdetaan myös Hämeenkyrö-Ikaalinen osuus. Raholan jätevesien johtamista varten rakennetaan nykyisen puhdistamon kohdalle siirtopumppaamo, siirtolinja (tässä vaiheessa 2 rinnakkaista putkea), rakennetaan Pyhäjärven poikki ja liitetään päälinjaan noin 6 6,5 kilometriä ennen puhdistamoa. Pirkkalan jätevedet pumpataan esim. nykyisiltä siirtopumppaamoiden paikoilta Raholan paineputkeen. Raholan siirtolinjan pituus noin 4,5 6,0 kilometriä riippuen päälinjan linjauksesta, pituudesta noin 2,8 kilometriä on vesistöosuutta.

18 (41) 7.3.4 Puhdistettujen jätevesien purkaminen vesistöön Puhdistettujen jätevesien purkulinjat on esitetty liitteessä 12. Papinkarin luoteispuoli Puhdistetut jätevedet johdetaan Saviselän pohjoisosaan Nokianvirran suulle Papinkarin luoteispuolelle. Saviselän ylävesipinta on tasolla +77,40. Purkulinja pituus on noin 5 kilometriä, josta noin 3,5 kilometriä johdetaan painetunnelina Pyhäjärven rannan läheisyyteen ja 1,5 kilometriä vesistöön asennettuna putkena purkupisteeseen. Painehäviö painetunnelissa on noin 1,5 2,0 metriä. Melon ylä/alapuoli Puhdistetut jätevedet johdetaan Melon padon ylä- ja alapuolelle. Melon padon yläpuolella ylävesipinta on tasolla +77,40 ja alapuolella +58. Purkulinja pituus on noin 10 kilometriä, joka johdetaan kokonaisuudessaan painetunnelina purkupisteeseen asti. Painehäviö painetunnelissa on noin 4,0 5,0 metriä. Melon päässä joudutaan tekemään noin 0,5 1,0 kilometrin järjestelyt johdettaessa vesiä padon yläpuolelle. Lähtökohtana on, että vedet pääsääntöisesti puretaan alapuolelle ja poikkeustapauksissa yläpuolelle. Puhdistamon lähtöpään korkeuksista riippuu, joudutaanko vesiä poikkeustapauksissa pumppaamaan yläpuolelle. Kulovesi Puhdistetut jätevedet johdetaan Kuloveteen, jossa ylävesipinta on tasolla +58. Purkulinja pituus on noin 14,5 kilometriä, josta noin 13,8 kilometriä johdetaan painetunnelina Kuloveden rannan läheisyyteen ja 0,8 kilometriä vesistöön asennettuna putkena purkupisteeseen. Painehäviö painetunnelissa on noin 5,0 6,0 metriä. Varapurkujärjestelmä Varapurkujärjestelmänä kaikissa vaihtoehdoissa on pumppaus putki- ja avouomajärjestelyillä Pyhäjärven rantaan (etäisyys noin 2 2,5 kilometriä). 7.4 Vaihtoehdot VE8 VE10 (Koukkujärvi) 7.4.1 Sijaintipaikan (Koukkujärvi) kallioresurssit Koukkujärvellä rakentamiseen soveltuva alue on laaja. Alueella sijaitsee puhdistamon sijoittamisen kannalta topografisesti loivapiirteinen tasanne, jossa kalliopinta on todennäköisesti hyvin lähellä maanpintaa. Pohjoisen suunnassa alueen kalliopinnan topografia vaikuttaa tasaiselta. Alue on kuitenkin osittain suokasvillisuuden peittämä, joten kalliopinnan korkeusasemasta ei ole varmuutta. Suoalueeseen kuuluu alueen luoteisosassa oleva Haukijärvi. Alue rajautuu idässä kuntopolun itäpuoleiseen kalliorinteeseen, jonka juurelta alkaa Juhansuo. Etelän ja lounaan suuntaan kallio viettää aluksi loivasti. Tämän jälkeen tulee itä-länsisuuntainen kalliorinne, jossa kalliopinta laskee jyrkästi noin 4 5 metriä. Pudotuksen jälkeen maanpinta laskee tasaisesti etelän ja lounaan suuntaan, joissa maapeitteiden paksuus todennäköisesti kasvaa. Länsiosastaan alue on melko tasaista. Alueella on useita kalliopaljastumia. Alueen kallio on rakenteellisesti kiinteätä, massarakenteista sekä harvarakoista. Alueen kiviaines on käytettävyydeltään todennäköisesti hyvää. Kivilaji on ha-

19 (41) vaintojen perusteella koko alueella koostumukseltaan suhteellisen tasalaatuista syväkiveä, joten sen laatu- ja lujuusvaihtelut ovat todennäköisesti pieniä. Koukkujärven alueella puhdistamon voi sijoittaa ylimmillään siten, että sen holvi on tasolla +135. Laajennusosa mahtuu samalle tasolle. Sijoitusalueen koko ja topografia mahdollistaa puhdistamon sijoittamisen alueelle usealla eri tavalla. Kuvassa 4 on esitetty hallin mahdollinen sijoittaminen Koukkujärven alueelle sekä kalliopinnan tulkinnan luotettavuusluokkien jakautuminen alueella. 7.4.2 Aluejärjestelyt Kuva 4. Kalliomalli Koukkujärven sijaintipaikkavaihtoehdosta. Kuvassa näkyy hallien alustava sijoittelu ja holvin katon korkeusasema. I = varma kalliopintatieto (vaalean vihreä), II = kohtalainen kalliopintatieto (kallio todennäköisesti lähellä maanpintaa) (sininen väri), III = epävarma kalliopintatieto (ruskea) Sijoituspaikan kallioresurssit ovat suuret, joten laitoksen sijoituspaikka, -suunta ja korkeusasema ovat vapaasti optimoitavissa jatkosuunnittelun yhteydessä. Sijoitussuuntaan vaikuttavia tekijöitä voi olla esimerkiksi valittava purkupaikkavaihtoehto. Puhdistamolle pystytään järjestämään erittäin hyvät liikenneyhteydet, koska puhdistamo sijaitsee Vaasantien ja Porintien läheisyydessä. Lisäksi Vaasantieltä Myllypuron risteyksestä on suunnitteilla uusi tieyhteys Porintielle Kankaantaan teollisuusalueen risteykseen (Juhansuon osayleiskaavan alustavat vaihtoehtoluonnokset 1 ja 2). Tätä suunnitteilla olevaa tieyhteyttä voidaan hyödyntää ajoyhteyksien järjestämiseen kalliopuhdistamolle sijaintipiirustuksen (liite 8) mukaisesti. Puhdistamolle on esitetty toteutettavaksi tieyhteys koillisesta (Vaasantien suunnasta) sekä kaakosta (Porintien suunnasta). Kaatopaikan ja ajoharjoitusradan suunnasta on myös mahdollista järjestää ajoyhteys puhdis-

20 (41) tamolle. Tästä suunnasta maasto nousee jonkin verran loivemmin, mikä suurentaa tarvittavien avoleikkauksien määrää. Jos suunnitteilla oleva tieyhteys välille Vaasantie-Porintie toteutuu, joudutaan uusia tieyhteyksiä rakentamaan 600 m. Tieyhteyden jäämässä toteutumatta uusia tieyhteyksiä joudutaan rakentamaan 2200 m. Maanpäällisten rakennelmien luokse voidaan toteuttaa ajotie Porintien ajoyhteyden suunnasta ja sen pituus on noin 700 m. Maanpäälliset tilat on sijoitettu puhdistamon lounaiskulmalle, koska siellä vaikuttaisi olevan topografialtaan kohtalaisen tasaista aluetta tasolla +145 +150. Koukkujärven sijoituspaikassa kaikki purkupaikkavaihtoehdot ovat toteutettavissa ilman välipumppauksia. Niin ikään kaikki laajennusvaraukset purkupaikasta riippumatta ovat sijoitettavissa yhdelle tasolle, mikä on laitoksen investointi- ja käyttökustannusten, laitoksen käytön sekä jatkokehittämisen kannalta hyvä vaihtoehto. Koukkujärven sijaintialueella ei ole kaava, mutta Kyynijärven-Juhansuon osayleiskaava on tekeillä. 7.4.3 Jätevesien johtaminen puhdistamolle Jätevesien johtamisjärjestelmä sijaintipaikalle (Koukkujärvi) on esitetty liitteessä 13. Linja Viinikanlahti-Hatanpää-Koukkujärvi (VE3JA) Jätevedet johdetaan Koukkujärveen Viinikanlahden puhdistamolta etelän suuntautuvalla linjauksella Hatanpään alitse. Linjauksen pituus on noin 17,5 kilometriä, josta noin 1,5 2 kilometriä sukellusviemärinä putkitunnelissa tai mikrotunnelissa. Rajasalmen kohdalla joudutaan myös putkitunneli/sukellusviemäröintiin noin 1,5 2,0 kilometrin matkalla, loput noin 13,5 14,5 kilometriä gravitaationa. Lähtötaso Viinikanlahdella on noin +70, (kaupungilta tulevat runkoviemärit tasolla noin +71 +73), josta jätevedet johdetaan sukellusviemäriputkistoon ja putkitunneliin. Putkitunnelin lähtötaso noin +45 +47. Tunneliosuuden pituus on noin 1,5 2,0 kilometriä.. Tämän jälkeen jätevedet johdetaan gravitaationa tasolta noin +67 tasolle noin +45 puhdistamon tulopumppaamossa Koukkujärvellä. Nokian jätevedet johdetaan puhdistamolle (Koukkujärvi) paineviemäreitä pitkin. Tässä vaiheessa jätevesien johtaminen on suunniteltu toteutettavan kahdella rinnakkaisella putkella. Nokian Kullaanvuoren puhdistamolle rakennetaan siirtopumppaamo, joka pumppaa jätevedet puhdistamolle. Linjan pituus on noin 4,5 kilometriä. Mikäli paineviemärit asennetaan normaaliin kaivusyvyyteen, jouduttaneen matkalle rakentamaan toinen pumppaamo suuren nostokorkeuden takia. Raholan jätevedet pumpataan länsisuuntaan, jossa paineviemäri yhtyy päälinjaan Rajasalmen pohjoispuolella noin 4,5 kilometriä ennen puhdistamoa. Siirtolinjan pituus noin 4,5 kilometriä. Pirkkalan jätevedet johdetaan Raholan kautta nykyiseen tapaan. Hämeenkyrön-Ikaalisten jätevedet johdetaan suoraan puhdistamolle pohjoisen suunnasta.

21 (41) Vaihtoehtoinen linjaus Viinikanlahti-keskusta-Koukkujärvi (VE3JC) Vaihtoehtoisesti jätevedet johdetaan Koukkujärveen Viinikanlahdesta Tampereen keskustan alitse kiertäen Viinikanlahden vesistöosuus itäpuolelta. Linjan pituus on noin 14 kilometriä, josta sukellusviemärin osuus on noin 7,5 kilometriä ja gravitaationa noin 6,5 kilometriä. Painehäviö riippuu käytettävistä putkihalkaisijoista, arviolta 5 15 metriä, jolloin lopputaso puhdistamolla noin +50 +60. Tällöin tulopumppauksen nostokorkeus olisi 5 15 metriin pienempi kuin linjauksessa VE3JA. Nokian jätevedet johdetaan puhdistamolle samoin kuin vaihtoehdossa VE3JA. Raholan jätevedet johdetaan päälinjaan esim. mikrotunnelia pitkin. Osuuden pituus on noin 0,5 kilometriä Pirkkalan jätevedet johdetaan Raholan kautta nykyiseen tapaan. Hämeenkyrön-Ikaalisten vedet johdetaan suoraan puhdistamolle pohjoisen suunnasta. 7.4.4 Puhdistettujen jätevesien purkaminen Puhdistettujen jätevesien purkulinjat on esitetty liitteessä 13. Papinkari luoteispuoli Puhdistetut jätevedet johdetaan Koukkujärvestä Nokian keskustan alitse Saviselän pohjoisosaan Nokianvirran suulle Papinkarin luoteispuolelle. Purkulinjan pituus on noin 5 kilometriä, josta noin 4,3 kilometriä johdetaan painetunnelina Pyhäjärven rannan läheisyyteen ja 0,7 kilometriä vesistöön asennettuna putkena purkupisteeseen. Painehäviö painetunnelissa on noin 1,5 2,0 metriä. Melo ylä/alapuoli Puhdistetut jätevedet johdetaan Koukkujärvestä Melon padon ylä- ja alapuolelle. Melon padon yläpuolella ylävesipinta on tasolla +77,40 ja alapuolella +58. Purkulinja pituus on noin 8,5 kilometriä, joka johdetaan kokonaisuudessaan painetunnelina purkupisteeseen asti. Painehäviö painetunnelissa on noin 2,5 3,5 metriä. Melon päässä joudutaan tekemään noin 0,5 1,0 kilometrin järjestelyt johdettaessa vesiä yläpuolelle. Lähtökohtana on, että vedet pääsääntöisesti puretaan alapuolelle ja poikkeustapauksissa yläpuolelle. Puhdistamon lähtöpään korkeudesta riippuu, joudutaanko vesiä poikkeustapauksissa pumppaamaan yläpuolelle. Kulovesi Koukkujärvestä puhdistetut jätevedet johdetaan Kuloveteen, jossa ylävesipinta on tasolla +58. Purkulinja pituus on noin 12,5 kilometriä, josta noin 11,0 kilometriä johdetaan painetunnelina Kuloveden rannan läheisyyteen ja 1,5 kilometriä vesistöön asennettuna putkena purkupisteeseen. Painehäviö painetunnelissa on noin 4,0 5,0 metriä. Varapurkujärjestelmä Varapurkujärjestelmänä kaikissa vaihtoehdoissa on painetunneli Pyhäjärven rantaan. Etäisyys noin 4,0 kilometriä. Vaihtoehtoisesti tulee tutkia myös pumppaus- ja putkitusjärjestelyjä puhdistamolta lännen suuntaan.