Etelä-Suomi Päätös Nro 205/2010/4 Dnro ESAVI/165/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.11.2010 ASIA HAKIJAT Tiepenkereen rakentaminen Hirvonsalmeen ja Orisalon salmeen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pälkäne Kalevi Mäkiselkä, Kalle Kontsas, Juhani Pentti, Jukka Salminen, Petri Lindholm, Juha Autio, Raimo Tenhunen, Jouko Vilkki ja Martti Holttinen MERKINTÄ HAKEMUS Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 :n 2 momentin mukaan ympäristölupavirastossa lain voimaan tullessa vireillä oleva asia, jonka vireillä olosta on kuulutettu tai joka on annettu muutoin tiedoksi asianosaisille, ratkaistaan siinä aluehallintovirastossa, jonka päätoimipaikka sijaitsee samalla toimialueella, missä ympäristölupaviraston toimipaikka sijaitsi asian tullessa vireille. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä- Suomen aluehallintovirasto. Kalevi Mäkiselkä (Leppäniemi RN:o 1:3, Mälkilä, Pälkäne), Kalle Kontsas (Karhunkolo RN:o 9:37, Myttälä, Pälkäne), Juhani Pentti (Lepola RN:o 1:6, Mälkilä, Pälkäne), Jukka Salminen (Karhunsalonkärki RN:o 9:44, Myttälä, Pälkäne), Petri Lindholm (Karhunrinne RN:o 9:47, Myttälä, Pälkäne), Juha Autio (Autio RN:o 9:46, Myttälä, Pälkäne), Raimo Tenhunen (Nalleranta RN:o 9:50, Myttälä, Pälkäne), Jouko Vilkki (Isolahti RN:o 9:38, Myttälä, Pälkäne) ja Martti Holttinen (Kotalahti RN:o 9:41, Myttälä, Pälkäne) ovat 5.11.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa tiepenkereen rakentamiseen Hirvonsalmeen ja Orisalon salmeen hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti Pälkäneen kunnassa Mälkilän ja Myttälän kylissä. Hakijat ovat lisäksi pyytäneet lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Vesistön yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on tieyhteyden saaminen Mallasveden Mallasselällä sijaitseviin Karhunsalon ja Orisalon saariin. Pälkäneen kuntakeskuksesta on matkaa hankealueelle noin 10 km. Paikkaan, josta suunniteltu siltapenger mantereelta alkaa, on jo olemassa tieyhteys rantaan saakka Myttäälä Seitsyt Hirvo yksityistietä pitkin. Tieyhteyden saaminen on tärkeää saarten maanomistajille, koska nykyaikainen metsätalous edellyttää hyviä ja toimivia tieyhteyksiä. Saarissa sijaitsee myös runsaasti lomaasutusta (8 huvilaa omalla tontilla ja lähes 40 huvilaa vuokratontilla). Tieyhteyden jälkeen huvilat saadaan muun muassa toimivan jätehuollon sekä palo- ja pelastustoimen piiriin. Lähialueelta on mahdollista myöhemmin jatkaa saariin myös vesi- ja viemärijohtoja. Kyseisissä salmissa ei ole uittoa tai laivaväylää eikä salmien läheisyydessä ole laivareittejä. Mantereen ja Karhunsalon välisessä salmessa on vesiliikennöinti mahdollista ruopatun väylän kohdalla. Vesiliikenne on tavanomaista pienveneliikennettä. Orisalon ja Karhunsalon välisessä salmessa vesiliikenne ei ole soutuveneitä lukuun ottamatta mahdollista salmen mataluudesta johtuen. Suunnitellut tiepenkereet Mallasveden keskivedenkorkeudet ovat vuosina 1896 2007 vaihdelleet välillä N 60 +84,01 m ja +84,41 m. Vedenkorkeus hankealueella on 2.7.2008 ollut N 60 +84,25 m. Suunnitellun tiepenkereen kohdalla Hirvonsalmi on 88 m leveä ja Karhunsalon ja Orisalon välinen salmi on 37 m leveä. Molemmissa salmissa veden syvyys on enintään noin 0,9 m. Hirvonsalmessa on kuitenkin noin 2 m leveä ja 1,4 m syväksi ruopattu veneväylä. Molempiin salmiin rakennetaan tiepenkereet louheesta ja moreenista. Täyttömassojen annetaan painua pohjaan saakka. Kummassakin salmessa pohjamaalajina on savea/silttiä enintään noin 5 m:n vahvuudelta. Saven/siltin alla on moreenia. Pengermassojen alle laitetaan suodatinkangas. Keväällä ja alkukesän aikana asennetaan siltarummut paikoilleen. Penkereen syrjäyttämä savi/siltti poistetaan rakenteen sivuilta pitkäpuomikoneella siltarumpujen asennuksen yhteydessä. Työhön on varattu läjitysaluetta kiinteistön RN:o 9:38 alueelta. Hirvonsalmeen rakennetaan kaksi siltarumpua ympyränmuotoisesta teräsputkesta 2 m:n ja 3 m:n aukolla hakemuksessa esitetyn pituusleikkauksen mukaisesti. Isompi rumpu asennetaan veneväylän kohdalle yläpinnaltaan korkeudelle N 60 +85,75 m ja pienempi rumpu yläpinnaltaan korkeudelle N 60 +85,25 m. Karhunsalon ja Orisalon väliseen salmeen asennetaan pituusleikkauksen mukaisesti samanlainen 3 m halkaisijaltaan oleva rumpu ylä-
pinnaltaan korkeuteen N 60 +85,75 m. Rumpuputkien alapituus on 10 m ja yläpituus 7 m ja niiden päät viistetään. Tiepenkereet rakennetaan rannoille päin nousevaksi. Penkereen korkeus on Hirvonsalmessa vähintään N 60 +86 m ja enintään N 60 +87 m. Karhunsalon ja Orisalon saaren välisessä salmessa penkereen korkeus on enimmillään N 60 +87 m. Penkereen leveys on päältä 4,5 6 m ja ajopinnan leveys on 3,5 4 m. 3 Hankkeen vaikutukset Suunnitelman mukaan työt toteutetaan myöhään syksyllä sekä keväällä ja alkukesällä, jolloin rantojen ja vesistön virkistyskäytölle ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Hankkeen valmistuttua virkistyskäytölle ei arvioida aiheutuvan haittoja nykytilanteeseen verrattuna. Työn aikana vesi tullee samentumaan rakennuspaikan läheisyydessä väliaikaisesti. Suunnitellut pengerrystyöt eivät aiheuta pysyviä muutoksia veden laatuun. Molemmissa salmissa säilyy nykymuotoinen veneilymahdollisuus. Kalastus hankealueella on tavanomaista kotitarvekalastusta eivätkä suunnitellut siltarummut rajoita kalan kulkua. Tiepenkereiden rantautumiskiinteistöt ja vesialueet Tiepenkereiden rantautumiskohdat mantereella ja Orisalon saaressa ovat hakemuksen tekoaikaan kuuluneet AA:n omistamaan kiinteistöön Niemelä RN:o 13:8 (Mälkilä, Pälkäne). AA on antanut luvan siltapenkereiden rakentamiseen Hirvonsalmeen sekä Karhunsalon ja Orisalon saaren väliseen salmeen. Penkereiden rantautumiskohdat Karhunsalon saaressa kuuluvat Hirvonsalmen osalta Jouko Vilkin omistamaan kiinteistöön Isolahti RN:o 9:38 ja Orisalon salmen osalta Martti Holttisen omistamaan kiinteistöön Kotalahti RN:o 9:41. Vilkki ja Holttinen ovat hankkeessa luvan hakijoita. Suunniteltujen tiepenkereiden kohdalla olevat vesialueet kuuluvat sekä Hirvonsalmen että Orisalon salmen kohdalla osittain yhteisiin vesialueisiin Mälkilän ja Kinnalan vedet (635-876-11-1) ja osittain Myttälän vedet (635-420-876-1). Hakemuksen mukaan tiepenkereiden rakentamiseen on saatu luvat mainittujen yhteisten vesialueiden osakaskunnilta. Hakemukseen sisältyy myös tiedot tiepenkereiden alle jäävistä yhteisten vesialueiden pintaaloista ja esitys pysyvistä käyttöoikeuksista maksettavista korvauksista. Myttälän yhteisen vesialueen osakaskunta on 10.5.2008 pitämässään kokouksessa hyväksynyt siltahankkeet ja todennut, että pienveneliikenne säilyy ennallaan mantereen ja Karhunsalon välissä. Mälkilän-Kinnalan vedet -niminen järjestäytymätön osakaskunta on vesialueen vuosikokouksessa 10.5.2008 käsitellyt Karhunsalon ja Orisalon sil-
tahanketta. Pöytäkirjan mukaan sillan rakentamiselle ei ole estettä yhteisaluelain mukaan. BB on silloin vastustanut siltahanketta. 4 Töidenaloittamislupa Hakijat ovat pyytäneet myös vesilain mukaista töidenaloittamislupaa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Pälkäneen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 22.5.2009. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on katsonut, että hankkeesta saattaa aiheutua vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettu suurempi yleisen edun loukkaus. Ympäristökeskus on viitannut korkeimman hallintooikeuden 19.3.2009 antamaan tiepenkereen lupa-asiaa koskevaan päätökseen dnro 274/1/09. Ympäristökeskus on katsonut, että yleisen edun kannalta hankkeen haittoina voidaan pitää virtausmuutosten aiheuttamaa umpeenkasvun lisääntymistä, veneilyn vaikeutumista ja alueen maisemakuvan haitallista muutosta. Virtausten muutokset ja umpeenkasvun lisääntyminen aiheuttaisivat vesistön virkistyskäyttökelpoisuuden heikkenemistä. Vaikutusalue ulottuisi Hirvonsalmen itäpuolella sijaitsevaan lahdelmaan. Orisalon salmen tiepenkereellä ei ennalta arvioiden ole yleisen edun kannalta haitallisia vaikutuksia. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että hankkeesta aiheutuisi yksityistä haittaa ainakin tilalle Karhunkärki RN:o 13:9 heikentäen virkistyskäyttöolosuhteita ja aiheuttaen maisemahaittaa. Ympäristökeskus on vielä esittänyt, että yleisen edun loukkauksen toteamiseksi ympäristölupavirasto suorittaisi tarkastuksen paikan päällä. 2) Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta on todennut, että saaristoisilla vesialueilla ja suojaisilla lahdenpoukamilla, vaikka ne olisivatkin yksityisten maanomistajien yhteisomistuksessa, on virkistyskäytön kannalta yleistä etua. Hankkeen luparatkaisussa tulee punnita huolellisesti tien rakentamisen hyötyjen ja haittojen suhdetta. Lautakunta ei ole hyväksynyt rumpuratkaisua ja on katsonut, että jos tie toteutetaan, se on toteutettava siltaratkaisuna, jolla varmistetaan riittävä
vedenvirtaus ja veneilymahdollisuudet. Muiden haittojen lisäksi rumpuratkaisun ongelmana olisi savipohjasta johtuva todennäköinen painuminen, joka pienentäisi kulkuaukkoja ja aiheuttaisi hankalia kunnostusongelmia tulevaisuudessa. Lautakunnan kokouspöytäkirjassa on todettu lisäksi muun muassa, että Karhunsalon ja Orisalon saarissa on 8 omalla tontilla olevaa ja lähes 40 vuokratontilla olevaa kesämökkiä tai -asuntoa. Saarissa ei ole vakituista asutusta. Karhunsalon kaava on vahvistettu vuonna 2004 ja osa mökeistä ei ole kaavassa. Saaressa on kaavan mukaan 18 rakennuspaikkaa. Karhunsalon salmessa pengertiellä olisi vaikutusta salmen vedenvirtauksiin ja sen myötä vesikasvillisuuden lisääntymiseen erityisesti salmen itäpuolella. Virtauskohtia on salmen kapeimmassa kohdassa kaksi ja lautakunnan käydessä paikalla niissä oli voimakas virtaus. Koska vesi virtaa salmen läpi tuulien mukaan eikä päävirtauksena, vähentää pitkä tiepenger aukoista huolimatta virtausta huomattavasti. Pengertie vaikuttaisi alueen maisemaan, mikä heikentäisi alueen arvoa virkistyskäytössä. Veneilymahdollisuuksiin pengertiet eivät tuo suurta muutosta, koska salmista ei nytkään mahdu kulkemaan kuin pienellä veneellä tai kanootilla. 3) Myttälän yhteisen vesialueen hoitokunta (635-420-876-1) on vastustanut pengertien rakentamista. Hoitokunta on katsonut, ettei tiepenkereen rakentamisesta ole tehty riittäviä ympäristöselvityksiä, jotta voitaisiin arvioida hankkeesta aiheutuvat pysyvät haitat kalakannalle ja kyseiselle matalalle vesialueelle veden virtausten muuttuessa nykyisestä oleellisesti. Hirvonsalmen kautta kulkee merkittävä ja paljon käytetty venereitti Mallasveden ja Roineen välillä. Hoitokunta on katsonut suunnitellun putkiaukoilla varustetun pengertien estävän pienveneilyn ja haittaavan vesialueen virkistyskäyttöä. 4) BB ja CC (Karhunkärki RN:o 13:9, Mälkilä, Pälkäne) ovat muistutuksessa esitettyihin haittavaikutuksiin vedoten vastustaneet luvan myöntämistä. Hankkeesta saattaa aiheutua naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta muistuttajien kiinteistön käytölle sekä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Hankkeesta tulisi tehdä ympäristövaikutusten arviointi, jossa tulisi selvittää myös liikennemäärät tiepenkereellä, liikenteen aiheuttama melu, pakokaasupäästöt, tärinä ja muut mahdolliset päästöt. Lisäksi tulisi selvittää hankkeen vaikutukset Karhunsalon ja Orisalon saarten sekä Hirvonsalmen ja Orisalon salmien luonnonvaraisille kasveille ja eläimille sekä hankkeesta aiheutuvat toiminnalliset ja maisemalliset haitat alueen asukkaille ja veneilijöille. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet ympäristölupaviraston katselmusta paikan päällä. Vaatimustensa perusteluina muistuttajat ovat muun ohella todenneet, että hankkeen hyödyt ovat erittäin kyseenalaiset ja joka tapauksessa vähäisemmät kuin aiheutuvat haitat. Saarissa olevien huviloiden käyttäjien kulkemis- ja muut tarpeet on voitu täysin tyydyttävästi hoitaa vesiteitse joko 5
Hirvonsalmen kautta tai 2 6 km päässä sijaitsevalta Valkeakoskelta käsin. Asiaa on tarkasteltu laadittaessa Karhunsalon ranta-asemakaavaa, jossa on katsottu nykyiset kulkureitit riittäviksi. On myös erittäin epätodennäköistä, että Valkeakoskella asuvat kesäasukkaat vaihtaisivat lyhyen venematkan noin 40 km:n automatkaan. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee suunnitellun pengertien naapurissa ja sieltä on välitön näköyhteys Hirvonsalmeen. Kiinteistön käyttö rauhalliseen lomanviettoon ei olisi enää mahdollista, mikäli tiepenger toteutuisi. Autojen ja muun moottoriliikenteen melu ja tärinä peittäisivät luonnon äänet ja aiheuttaisivat jatkuvaa stressiä. Kummassakaan saaressa ei muistuttajien mielestä harjoiteta metsätaloutta, koska yhdellekkään siellä sijaitsevalle kiinteistölle ei ole laadittu metsätaloussuunnitelmaa. Myöskään hakemuksen maininta, että tieyhteys Hirvonsalmen rantaan olisi liitetty Myttäälä Seitsyt Hirvo yksityistiehen, ei pidä paikkaansa. Pälkäneen kunnalla ei myöskään ole mitään suunnitelmia liittää saaria vesihuoltojärjestelmäänsä, jonka vesijohdot päättyvät noin 4 km päähän ja viemärijohto noin 8 km päähän Karhunsalon pohjoispäästä. Vesialueet hankkeen toteuttamisalueella omistavat osakaskunnat Myttälän vedet sekä Mälkilän ja Kinnalan vedet. Hakemuksen liitteenä olevan Mälkilän-Kinnalan vedet osakaskunnan kokouspöytäkirjan (10.5.2008) mukaan osakaskunnan järjestäytyminen on vielä kesken eikä se vielä ole oikeushenkilö, joka voisi osakasten puolesta ottaa kantaa asioihin. Muistuttajat ovat esittäneet, että osakaskuntaa tulee kuulla uudestaan sen jälkeen, kun se on järjestäytynyt. Hankkeesta on merkittävää haittaa myös alueen kalataloudelle ja ravustukselle. Erityisen suuri merkitys salmilla on kalojen kutualueina ja poikasten syönnös- ja suojapaikkoina. Alueen kalataloudellinen merkitys tulisi muistuttajien mielestä tutkia perusteellisemmin ennen päätöksen tekemistä. Muistuttajat ovat huolestuneita myös hankkeen vaikutuksista alueen luonnonvaraisiin uhanalaisiin eläinlajeihin, joita ovat muistutukseen liitetyn lehtori DD:n lausunnon mukaan liito-orava ja mahdollisesti viitasammakko. Kesällä salmessa on myös melko paljon veneliikennettä, sillä seuraava reitti Hirvonselältä Mallasvedelle on noin kahden kilometrin päässä. Muistuttajien käsityksen mukaan suunnitellut siltaputket eivät ole riittävän suuria, jotta veneliikenne ja vedenvirtaukset voisivat toteutua nykyisellä tavalla. Asiaa tulisi tutkia ja ottaa erityisesti huomioon rehevöitymisestä ja sinilevästä aiheutuvat riskit erityisesti penkereen pohjoispuolella. Hankkeesta aiheutuisi muistuttajien omistaman kiinteistön käytölle sellaista haittaa, että lupahakemus tulisi jo sillä perusteella hylätä. Asialla on kuitenkin myös laajempaa merkitystä mm. kalastukselle, veneilylle ja alkuperäisen luonnon säilyttämiselle edes nykytilassa. Hakemuksessa ei ole muistuttajien käsityksen mukaan esitetty perusteluja sille, että hyöty- ja haittapunninnan jälkeen luvan myöntämiselle olisi lainmukaiset perustelut. 6
7 B-C:t ovat 10.8.2010 vielä täydentäneet muistutustaan. 5) Mälkilän kylän yhteisen vesialueen osakas EE on vastustanut luvan myöntämistä. Mälkilän-Kinnalan vedet -nimiseen osakaskuntaan ovat kuuluneet Mälkilän, Kinnalan, Huhtioisten, Seitsyen ja Myttälän kylien vesialueiden omistajat. Sen jakauduttua eri osakaskunniksi muut osakaskunnat ovat järjestäytyneet, mutta Mälkilän ja Kinnalan alueen osakaskunta ei ole järjestäytynyt. Tämä on johtanut siihen, että Mälkilän ja Kinnalan kylien vesialueiden osakkaat eivät ole saaneet riittävästi tietoa suunnitteilla olevasta hankkeesta sekä sen vaikutuksesta ja merkityksestä vesialueen tilaan. Vesialueiden omistajien yhteyshenkilöksi nimettyä FF:stä voitaneen muistuttajan mielestä pitää jäävinä, koska hänellä on odotettavissa mahdollista taloudellista etua hankkeen toteuduttua. Muistuttaja on myös ihmetellyt sitä, että hakijoiden joukosta on jätetty pois AA tai hänen edustajansa, vaikka hakemuksen liitteenä on hänen allekirjoittamansa valtakirja. AA on vastustanut tie- ja pengerryshanketta alusta asti, mutta siitä huolimatta hankkeeseen on ryhdytty. Muistuttaja on vaatinut, että vesialueen omistajien tulee saada asiantuntijan selvitys hankkeen mahdollisesta pysyvästä haitasta tai jopa peruuttamattomasta vahingosta vesialueelle ja kalakannoille. EE on lisäksi 20.1.2010 ja 10.8.2010 toimittanut aluehallintovirastolle asiaa koskevia lisäselvityksiä. 6) GG/ Mälkilän-Kinnalan vedet (635-876-11-1) on 22.5.2009 ympäristölupavirastoon toimittamassaan, myöhemmin täydentämässään muistutuksessa ilmoittanut, että Mälkilän-Kinnalan vedet-niminen osakaskunta ei ole myöntänyt lupaa pengertien rakentamiseen vesialueelle. Osakasten kokouksessa on ollut esillä Karhunsalon ja Orisalon siltahanke. Asiasta ei ole 10.5.2008 pidetyssä kokouksessa esitetty sellaista dokumenttia, että hankkeen sopivuutta olisi voitu arvioida muun kuin yhteisaluelain mukaan, jonka perusteella päädyttiin siihen, ettei sillalle ole estettä. Pengertie ei täytä sillan tunnusmerkistöä eikä sitä voida pitää samana hankkeena. Osakaskunta on pitänyt nyt esitettyä ratkaisua veden vaihtuvuuden kannalta riittämättömänä. Hanke pitäisi toteuttaa kahdella tai useammalla siltarakenteella siten, että virtausaukkojen määrä on vähintään puolet vesistöä ylittävästä matkasta. Osakaskunta on kuitenkin ilmoittanut hyväksyvänsä varauksin myös pengertien, jos vaikutusalueen kaikki muut osapuolet sen hyväksyvät. Osakaskunta on lisäksi esittänyt seuraavat vaatimukset: - Aikaisemman ruoppauksen yhteydessä järven pohjaan jätetyt ruoppausmassat on poistettava vesialueelta. - Hakijat luopuvat osuudestaan yhteiseen vesialueeseen 5 ha:n osalta eli hakijoiden yhteisalueiden omistusosuutta kuvaavaa lukua pienennetään sitä vastaavalla suhteellisella määrällä. Niiltä osin kuin hakijoilla ei
ole osuuksia Mälkilän-Kinnalan vesialueeseen, vastaavat muut hakijat heidän osuudestaan osalukua pienentämällä. - Välittömästi tapahtuvasta vesialueen menettämisestä sekä mahdollisista poikastuotannon menetyksistä suoritetaan korvaukset vallitsevan käytännön mukaan. Vaatimustensa perusteluina osakaskunta on todennut, että ruoppausmassojen poistaminen parantaa veden vaihtuvuutta. Koska vesialuetta todellisuudessa menetetään enemmän kuin varsinainen tiealueen osuus, menetys on perusteltua korvata myös muuna kuin rahakorvauksena. Lisäksi GG on ilmoittanut, että asiaa on käsitelty hoitokunnan kokouksessa 26.5.2009, jossa ovat olleet kokouksen alussa läsnä kaikki jäsenet eli puheenjohtaja FF, varapuheenjohtaja HH, II, JJ ja GG. 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry ovat vaatineet, ettei tiepenkereelle Hirvonsalmeen ja Orisalon salmeen tule myöntää lupaa, koska hanke on vesilain vastainen ja vaikutusten arviointi on suoritettu puutteellisesti sekä perustuu osittain harhaanjohtaviin väitteisiin. Mielipiteessä on muun muassa todettu, että Karhunsalonsaaressa on voimassa rantaasemakaava, johon on hyväksytty tieyhteys Hausalon saaresta, eikä suunniteltua tiepengerrystä tai tieyhteyttä Hirvonniemestä ole kaavaan hyväksytty. Orisalonsaaressa ei ole ranta-, yleis- eikä ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavaa saareen ei ole voitu tehdä, koska sinne on rakennettu liian paljon vapaa-ajanasuntoja rantakilometriin nähden. Tiepengerryshankkeen asianmukainen arviointi edellyttää vesiluontoon kohdistuvien vaikutusten arviointia sekä veden tilaan ja vesiluontoon kohdistuvien seurausten tuntemusta ja ammattiosaamista. Hankkeessa olisi pitänyt tehdä ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristövaikutusten arviointi, koska hankkeen kielteiset vaikutukset ovat mittavat. Tiepengerryssuunnitelman laatijan (metsäpalvelupäällikkö KK Pirkanmaan metsäkeskuksesta) asiantuntemus on täysin riittämätön arvioimaan hankkeen vesiluontoon kohdistuvia pitkäaikaisia vaikutuksia ja lopullisia seurauksia. Suunniteltu tiepengerryshanke aiheuttaisi vesilain 1 luvun 15 :ssä ja 2 luvun 3 ja 5 :ssä määriteltyjä seurauksia. Pengerrys johtaisi Leipälänlahden veden tilan huonontumiseen, rehevöitymiseen ja umpeenkasvuun. Hanke huonontaisi myös alueen kala- ja rapukannan elinympäristöjä ja mitätöisi virkistysarvoa. Hanke aiheuttaisi haittaa myös veneliikenteelle ja Hirvonsalmen maiseman sulkeminen olisi yleisen edun vastaista. Suunniteltu tiepengerhanke on myös ristiriidassa valtioneuvoston vesien tilan parantamiseen tähtäävien periaatepäätösten kanssa (valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015). Toteutuessaan hanke lisäisi rehevöitymistä ja matalan Leipälänlahden umpeenkasvua sekä huonontaisi kalojen sekä rapujen kutu- ja poikasajan elinympäristöjä. 8
9 Hakemuksen liitteenä oleva suunnitelmaselostus on keskeisiltä ja oleellisilta osiltaan puutteellinen sekä tiepenkereen ja tien luontoon kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty vähättelevästi. Lupahakemuksessa ei ole huomioitu tiehankkeen vaikutuksia liito-oravan elinympäristön säilymiseen luonnonsuojelulain 49 :n edellyttämällä tavalla. Hankkeen vaikutusten arvioinnissa olisi pitänyt selvittää myös muiden rauhoitettujen eliölajien, mm. viitasammakon esiintyminen. Väite siitä, että tie ja tieoikeudet ovat olemassa rantaan saakka, on harhaan johtava. Metsätaloustarpeeseen tiepengerryshanke on ylimitoitettu. Väite siltapenkereiden rakentamiseen saaduista luvista ei pidä paikkaansa Mälkilän-Kinnalan vesiosakaskunnan osalta, koska osakaskunta ei ole järjestäytynyt. Hakemuksen kohdassa 6. todetaan, että mantereen ja Karhunsalon välisessä salmessa vesiliikenne on mahdollista noin 2 m leveäksi ja 1,4 m syväksi ruopatun väylän kohdalla. Nykyään pääsee kuitenkin Roineelta Hirvonselälle ja siitä edelleen Pälkäneelle mantereen ja Karhunsalonsaaren välistä. Kyseinen väylä on noin 20 m leveä ja siihen on ruopattu 4 5 m leveä väylä, josta pääsee isoillakin veneillä. Jos väylä kutistuu suunnitelluiksi 2 ja 3 metrin siltarummuiksi, nykyinen veneliikenne estyy isoilta veneiltä. Matka Roineelta Pälkäneelle pidentyisi yli 10 kilometrillä ja hanke aiheuttaisi haittaa yleiselle veneliikenteelle. Karhunsalon ja Orisalon välissä ei ole veneliikennettä. Virtausta koskevat huomautukset ovat asiantuntematonta vähättelyä. Suunniteltu pengerrys edellyttäisi myös pohjasedimentin ruoppausta siltarumpujen alta ja mittavien maamassojen siirtämistä matalaan salmeen. Pengerrystä olisi mahdotonta toteuttaa ilman, että veteen ei liukenisi kivennäisaineita ja ravinnekuormitusta sekä pengerrystyön aikana että hulevesinä sen jälkeen. Virtauksen estymisen ohella ravinnekuorma johtaisi Leipälänlahden veden samentumiseen, liettymiseen, rehevöitymiseen ja umpeenkasvuun. Hanke johtaisi kahden pussimaisen lahden muodostumiseen, joista lännen puolella olevassa sijaitsee Karhunkärjen vapaa-ajan asunnon venelaituri. Pengerrys johtaisi paikan umpeutumiseen. Itäpuolella vaikutukset olisivat tuhoisat alueen kalastolle ja rapukannalle. Lisäksi Hirvonsalmen rantamaisema tulisi sulkeutumaan sekä lännestä Hirvonselältä että idästä Mallasselältä. Tämä tarkoittaisi menetystä sekä vesiltä katsottuna että Leipälänlahden vapaa-ajan ja vakituiselle asutukselle. Tieliikenne toisi mukanaan myös häiriötä, melua ja turvattomuutta, mikä johtaisi virkistysarvon mitätöitymiseen. Erityisen kohtalokasta pengerryksen aiheuttama maiseman sulkeutuminen ja tieliikenne olisi Karhunkärjen vapaa-ajan asutukselle, kun suunniteltu tieliikenne kulkisi 25 m:n päästä. Vielä yhdistykset ovat huomauttaneet, että Karhunsalo on hiljattain tehdyn hakkuun jälkeen kasvanut taimikoksi, jonka hakkuu on ajankohtaista 70 80 vuoden kuluttua. Tiehanke on ylimitoitettu. Hankkeen vesilain tarkoittamat haitat ovat kohtuuttomia ja oletettuja hyötyjä suuremmat. Haitat ja menetykset kohdistuvat vesiluontoon sekä laajalle lähialueen vakituiselle ja
loma-asutukselle. Menetykset ja haitat olisivat peruuttamattomia eikä lupaa tule myöntää. 10 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat antaneet selityksensä muistutuksista, vaatimuksista ja mielipiteistä. Hakijat ovat esittäneet muun muassa seuraavat huomautukset. Luontoarvot ja eläimistö Karhunsalon saareen on tehty ranta-asemakaava ja sen muutos on hyväksytty Pälkäneen kunnanhallituksessa 13.12.2004 ja kunnanvaltuustossa 20.12.2004. Kaavoituksen yhteydessä on tehty selvitys luonnosta sekä eläimistöstä. Selvityksen mukaan saaren luonto on lähes täysin metsätalouden ja loma-asutuksen muuttamaa. Luonnontilaista elinympäristöä tai lähes sellaista löytyy ainoastaan saaren kaakkoisosasta. Hakijoiden mielestä luontoarvot on selvitetty riittävästi. Kalakannoille sekä ravuille hanke ei aiheuta haittaa. Ruohikkoisia rantavesiä alueella on riittävästi. Salmessa aikaisemmin suoritetut ruoppaukset ovat jo tuhonneet kutukelpoisen alueen. Matala lahdenperä on liettynyt, rehevöitynyt, umpeenkasvanut sekä kalaston ja rapukannan elinympäristö pilaantunut. Vesiliikenne Vesialueen mataluus huomioiden salmissa ei ole vesilain tarkoittamaa valtaväylää. Nykyisellään Hirvonsalmen käyttö veneliikenteeseen on vähäistä. Salmen merkitystä veneväylänä on huomautuksissa selvästi liioiteltu. Suunniteltu pengerlinjaus rumpuineen ei rajoita nykyistä pienveneliikennettä, koska Karhunsalon salmesta ei nykytilanteessakaan pääse kulkemaan kuin pienveneellä tai kanootilla. Pengerryksen yhteydessä "väylää" on tarkoitus leventää sekä parantaa paremmin kulkukelpoiseksi. Orisalon salmen osalta penger rumpuineen parantaa tilannetta nykyisestä, koska salmi on nykyisellään pahoin umpeenkasvanut. Virkistyskäyttö ja metsätalous Virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat tien myötä, koska saarissa käydään myös talvisin ja osa mökeistä on talviasuttavia. Alueella olevilla vuokratonteilla on voimassa oleva rakennuslupa. Tontit on vahvistettu Karhunsalon saaren rantakaavassa. Metsätalous Karhunsalon saaressa on hyvinkin vankkaperäistä. Suunnitellun tielinjan vaikutusalueella on noin 50 hehtaaria hyväpohjaista metsämaata. Orisalon puusto on uudistamista vaativaa ikääntynyttä metsää. Yksittäiset vaatimukset Yksittäisten muistutusten ja mielipiteiden osalta hakijat ovat lisäksi esittäneet muun muassa seuraavat huomautukset: Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksessaan viittaamalla korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kohteella ja hakemuksen kohteella ei ole mitään yhteistä. Esimerkkinä mainitussa Sysmän Haapasalossa salmen leveys on noin 70 m ja syvyys yli 2 m. Laivaliikenne ja virtaukset ovat siellä erittäin runsaita. Karhunsalon salmi on kapeimmalta kohdalta karikkoinen ja leveys on vain noin 15 20 m ja syvyys 50 140 cm. Kohteilla
ei ole mitään yhteistä leveyden, syvyyden, virtauksen, laivaliikenteen eikä luontoarvojen suhteen. Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnan (2) muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että muistutuksen kielteisessä esimerkissä on ilmeisesti kyse Sysmän Haapasalon hylätystä pengertiestä. Kohteilla ei ole mitään yhteistä. Ympäristölautakunnan esitys sillasta ei ole hakijoiden mielestä looginen. Saman levyisestä sillasta ja siltarummusta kulkee vettä yhtä paljon. Kaksoisrumpu saattaa olla päinvastoin virtauksen kannalta parempi ratkaisu. Myttälän yhteisen vesialueen hoitokunnan (3) muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että osakaskunnan muistutuksen on allekirjoittanut puheenjohtaja Veikko Nummela ja kaksi jäsentä. Virallista pöytäkirjaa, esityslistaa ja kokouskutsua kokouksesta, jossa asiaa olisi käsitelty, ei ole liitteenä. Hakijoiden mielestä muistutus voidaan ottaa huomioon lähinnä yksittäisenä mielipiteenä eikä tilanne ole muuttunut osakaskunnan virallisen kokouksen 10.5.2008 jälkeen. BB ja CC:n (4) muistutuksen osalta hakijat ovat muun muassa todenneet, että AA ei vastusta hanketta ja asiakirjoissa on hänen antamansa tiealuelupa. Asukkaiden ikääntyessä ja nykypolven veneilytaitojen heikentyessä tien kautta kulku saariin on järkevämpää. Tieasia käsitellään aikanaan tietoimituksessa. Hakijoiden näkemyksen mukaan kiinteistölle Karhunkärki RN:o 13:9 ei aiheudu kohtuutonta haittaa penkereestä, koska kiinteistön katselu- ja käyttösuunta ovat niemen vastakkaiselle puolelle etelä-länsisuuntaan. Huvilan laituri on vastakkaisella puolella ja maisemat aukeavat länteen. Itäpuolelle suunniteltu pengertie sijaitsee Salosten kiinteistöstä katsoen kaukana takapihan takana. Tiepenkereen korkeus ei ylitä Hirvonsalmen itäpuolella olevan kaislikon korkeutta ja suuremman rummun korkeus peittyy Karhunsalon saaren korkeaan rantapenkkaan. Tie tullaan lisäksi maisemoimaan pensaskasvustolla ja puustolla. EE:n (5) muistutuksesta hakijat ovat todenneet, että siinä käsitellään pääosin osakaskuntien järjestäytymistä ja niiden sisäisiä asioita. Mälkilän-Kinnalan vedet osakaskunnan (6) muistutuksesta hakijat ovat todenneet, että sitä voidaan pitää lähinnä Juuso Saarisen yksittäisenä mielipiteenä. Vanhoja ruoppausmassoja tullaan luonnollisesti poistamaan väylältä ja väylän sivusta siltarummun molemmin puolin ja vesialueesta maksetaan osakaskunnalle korvaus vallitsevan käytännön mukaan. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry:n (7) mielipiteen osalta hakijat ovat kiistäneet esitetyt huomautukset ja katsoneet, että siinä pyritään vaikuttamaan mielikuviin ilman asiantuntemusta. Mielipiteessä annetaan muun muassa väärää tietoa salmesta ja väylästä. Oikeat mitat ovat hake- 11
HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET muksessa eli syvyys noin 1,4 m ja leveys noin 2 m. Kulku salmessa paranee siltarummun asennuksesta ja väylän parantamisesta johtuen. Mahdollinen virtaus salmessa on todella vain tuulen aiheuttamaa. Hakijat ovat 6.3.2009, 18.1.2010, 2.3.2010, 26.3.2010 ja 28.9.2010 täydentäneet hakemustaan. 12 TARKASTUS LISÄTÄYDENNYS Aluehallintovirasto on 11.6.2010 suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Aluehallintovirastoon on 18.10.2010 saapunut hakemuksen täydennys, jossa Arto Tuominen (Niemelä RN:o 13:8), Toni Nieminen ja Anu Perolahti (Karhunrinne RN:o 9:47), Jorma ja Marja Laine (Karhunranta RN:o 9:43, Laine Christian ja Rose-Maria) sekä Veli-Pekka Pirkkanen (määräala 635-420-9-38-M608) ovat ilmoittaneet olevansa myös luvanhakijoita. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Asiaratkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen tiepenkereen rakentamiseksi Hirvonsalmeen sekä Karhunsalon ja Orisalon saarten väliseen salmeen sekä töidenaloittamislupahakemuksen. Hankkeen tarkoituksena on tieyhteyden saaminen Karhunsalon ja Orisalon saariin. Suunnitellut tiepenkereet rakennettaisiin Mallasveden Mallasselän vesialueelle yhteisille vesialueille Mälkilän ja Kinnalan vedet (635-876-11-1) ja Myttälän vedet (635-420-876-1) Pälkäneen kunnassa Mälkilän ja Myttälän kylissä. Hirvonsalmi on suunnitellun penkereen kohdalla 88 m leveä ja Karhunsalon ja Orisalon saarten välinen salmi on 37 m leveä. Hakemuksen mukaan veden syvyys molemmissa salmissa on enintään noin 0,9 m. Hirvonsalmessa on lisäksi noin 1,4 m syvä ja noin 2 m leveä ruopattu veneväylä. Hirvonsalmen penkereeseen tulisi kaksi siltarumpua, joiden halkaisijat olisivat 2 m ja 3 m. Suurempi rumpuputki asennettaisiin veneväylän kohdalle yläpinnaltaan korkeuteen N 60 +85,75 m ja pienempi rumpuputki yläpinnaltaan korkeuteen N 60 +85,25 m. Karhunsalon ja Orisalon saarten väliseen salmeen asennettaisiin 3 m halkaisijaltaan oleva rumpuputki yläpinnaltaan korkeuteen N 60 +85,75 m. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaan lupa rakentamiseen voidaan myöntää, jos se ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Jos rakentamisesta aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus, voidaan vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa säädetyillä edellytyksillä lupa rakentamiseen myöntää, jos rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtu-
vaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin sanotun luvun 11 :ssä säädetään. Asiakirjojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta aiheutuu vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Luvan myöntämisen edellytyksiä tulee näin ollen arvioida vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetun intressivertailun perusteella. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on lisäksi otettava huomioon vesilain 2 luvun 3 :n säännös hankkeen toteuttamisesta mahdollisimman vähän vahinkoa ja haittaa aiheuttavalla tavalla, jos rakentamisen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna. Hankkeesta saatavat hyödyt sekä aiheutuvat vahingot ja haitat ovat osin vaikeasti rahassa arvioitavia. Hyötyinä aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että hanke mahdollistaisi autoliikenteen Karhunsalon ja Orisalon saariin, jolloin tavaroiden kuljettaminen olisi helpompaa ja ympärivuotinen liikenne mahdollista. Hanke parantaisi näin kulkuyhteyksiä hakijoiden Karhunsalon ja Orisalon saarissa sijaitseville vapaa-ajan käytössä oleville kiinteistöille. Hanke parantaisi myös puuston kuljettamista saarista, jolloin metsätalouden harjoittamisen edellytykset paranisivat. Vahinkojen ja haittojen osalta aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että suunniteltu Hirvonsalmen tiepenger vaikuttaisi matalan salmen veden virtauksiin ja näin ollen myös vesikasvillisuuden lisääntymiseen erityisesti salmen itäpuolella. Suunnitelluista rumpuaukoista huolimatta pitkä tiepenger vähentäisi veden virtausta huomattavasti ja aiheuttaisi vesialueella umpeenkasvun lisääntymistä. Tiepenger huonontaisi myös kalojen liikkumismahdollisuuksia ja pienentäisi niiden kutualueita. Hanke huonontaisi myös veneilymahdollisuuksia Hirvonsalmessa, vaikka veneliikenne nykyoloissa on asiakirjojen mukaan mahdollista lähinnä vain pienillä veneillä. Tiepenger rumentaisi myös lähialueiden rantamaisemaa ja heikentäisi erityisesti kiinteistön Karhunkärki RN:o 13:9 käyttökelpoisuutta virkistäytymiseen. Haittoja aiheutuisi näin ollen sekä yleiselle että yksityiselle edulle. Myös Karhunsalon ja Orisalon saarten välisessä salmessa tiepenger vaikuttaisi suunnitellusta rumpuaukosta huolimatta haitallisesti veden virtauksiin, kalojen liikkumiseen ja veneilymahdollisuuksiin, mutta vaikutukset olisivat pienempiä kuin Hirvonsalmessa. Vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksenä on edellä todetun lisäksi, että hakijoilla on tarvittavat oikeudet hanketta varten tarvittaviin toisen omistamiin alueisiin. Suunnitellut tiepenkereet rakennettaisiin yhteisille vesialueille Mälkilän ja Kinnalan vedet (635-876-11-1) ja Myttälän vedet (635-420-876-1). Hakemuksen mukaan tiepenkereiden rakentamiseen on saatu yhteisten vesialueiden osakaskuntien luvat. Aluehallintovirasto toteaa, että asiassa saatujen selvitysten mukaan Mälkilän ja Kinnalan vedet osakaskunnan järjestäytyminen on vielä kesken eikä hakijoiden esittämien 13
selvitysten perusteella voida katsoa, että hakijoilla olisi osakaskunnalta yhteisaluelain mukaan annettu suostumus tiepengerhankkeelle. Myöskään Myttälän yhteisen vesialueen osakaskunnan puolesta annettua suostumusta ei voida pitää kiistattomana. Aluehallintovirasto katsoo näin ollen, ettei hakijoilla ole yhteisten vesialueiden omistajien antamia suostumuksia tiepenkereiden rakentamiseen. Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman pohjaksi laaditun Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Mallasveden ekologinen tila on hyvä. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ja turvaaminen. Kyseisen vesienhoitosuunnitelman tavoitteissa on mainittu rakennettujen pengerteiden haittavaikutusten vähentäminen virtausaukkoja rakentamalla sekä kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen turvaaminen. Hakemuksen mukaisten tiepenkereiden rakentaminen Mallasveden Mallasselän vesialueelle ei tue vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Aluehallintovirasto katsoo, ettei hakemuksen mukaisesta tiepenkerehankkeesta saatava hyöty ole huomattava verrattuna siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen. Tämän vuoksi ja ottaen lisäksi edellä todetun mukaisesti huomioon, ettei hakijoilla ole asianmukaisia yhteisten vesialueiden omistajien suostumuksia hankkeen toteuttamiseksi, aluehallintovirasto katsoo, ettei edellytyksiä luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämiseksi hakemuksen mukaisten tiepenkereiden rakentamiseen ole olemassa. Lainkohta Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Muistutuksiin, vaatimuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto on ottanut huomioon muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet siten, ettei lupaa ja töidenaloittamislupaa ole myönnetty. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 485 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan siltaa tai kuljetuslaitetta koskevan 14
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN vesilain 2 luvun mukaisen hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 100 euroa. Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärä suurempi. Päätös Kalevi Mäkiselkä ym./ Martti Holttinen Ruisvainiontie 3 37800 TAMPERE Jäljennös päätöksestä Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä 15 Listan dpoesavi-165-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Pälkäneen kunnan ilmoitustauluilla.
16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Hannu Kokko Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vähäsöyrinki ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/tv
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.12.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.