Projektisuunnitelma Kuopio
Kuopio, Projektisuunnitelma, 12.2.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 13.10.2001 Ossi Jokinen 0.2 25.10.2001 Ossi Jokinen Sisäisen katselmoinnin korjaukset. 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Asiakaskatselmoinnin korjaukset. 1.1 15.11.2001 Ossi Jokinen Kappale 11 päivitetty Riskienhallintakokouksen tulokset. 1.2 25.11.2001 Ossi Jokinen Kappale 8 päivitetty projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut. 1.3 30.11.2001 Ossi Jokinen Kappaleita 9.3 ja 9.4 päivitetty 1.4 5.12.2001 Ossi Jokinen Katselmointikorjaukset tehty 2.0 10.12.2001 Ossi Jokinen Kappale 7 projektin resurssit päivitetty. 2.1 7.1.2002 Ossi Jokinen Kappale 11 päivitetty Riskienhallintakokouksen tulokset. Kappale 8 päivitetty. 3.0 10.2.2002 Ossi Jokinen T2-vaiheen palautus Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 6 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS JA KATTAVUUS... 6 1.2 SIDOSRYHMÄT... 6 1.3 TUOTE... 7 1.4 YMPÄRISTÖ... 7 1.5 OIKEUDET TYÖN TULOKSIIN... 8 1.6 YLEISKATSAUS DOKUMENTTIIN... 9 1.6.1 Johdanto... 9 1.6.2 Termit ja määritelmät... 9 1.6.3 Asiakkaan nykyinen ratkaisu... 9 1.6.4 Projektin toteutusperusteet... 9 1.6.5 Projektin organisaatio... 9 1.6.6 Projektin tavoitteet ja päättäminen... 9 1.6.7 Projektin resurssit... 9 1.6.8 Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut... 9 1.6.9 Projektin ositus, vaiheistus ja resursointi... 10 1.6.10 Standardit, direktiivit ja määräykset... 10 1.6.11 Riskienhallintasuunnitelma... 10 1.6.12 Koulutussuunnitelma... 10 1.6.13 Asennussuunnitelma... 10 1.6.14 Käyttöönottosuunnitelma... 10 2. TERMIT JA MÄÄRITELMÄT... 10 3. ASIAKKAAN NYKYINEN RATKAISU... 12 4. PROJEKTIN TOTEUTUSPERUSTEET... 12 4.1 MOTIVAATIOTEKIJÄT JA VÄLILLISET TAVOITTEET... 12 4.2 KUSTANNUKSET... 13 5. PROJEKTIN ORGANISAATIO... 14 5.1 PROJEKTIRYHMÄ... 14 5.2 ASIAKAS... 16 5.3 MUUT SIDOSRYHMÄT... 16 6. PROJEKTIN TAVOITTEET JA PÄÄTTÄMINEN... 16 6.1 PROJEKTIRYHMÄN TAVOITTEET... 17 6.2 ASIAKKAAN TAVOITTEET... 17 6.2.1 Asiakkaan tärkeimmät vaatimukset... 17 6.3 PROJEKTIN TAVOITTEET... 19 6.4 PROJEKTIN KESKEYTTÄMIS- JA UUDELLEENARVIOINTIKRITEERIT... 20 6.5 PROJEKTIN PÄÄTTÄMISKRITEERIT... 20 7. PROJEKTIN RESURSSIT... 21 8. PROJEKTISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT JA TYÖKALUT... 22 9. PROJEKTIN OSITUS JA VAIHEISTUS... 22 Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 3
9.1 PROJEKTIN OSITUS... 23 9.2 PROJEKTIN VAIHEISTUS... 24 9.3 PROJEKTIN VAIHEIDEN TARKEMPI KUVAUS... 25 9.3.1 PS-vaihe 25.9.- 2.11.2001... 25 9.3.2 T1-vaihe 3.11.- 14.12.2001... 26 9.3.3 T2-vaihe 15.12.2001-12.2.2002... 26 9.3.4 T3-vaihe... 27 9.3.5 LU-vaihe... 28 9.4 VASTUUT... 29 10. STANDARDIT, DIREKTIIVIT JA MÄÄRÄYKSET... 31 11. RISKIENHALLINTASUUNNITELMA... 31 11.1 ENSIMMÄISEN TUNNISTUSVAIHEEN MÄÄRITTELY JA TOTEUTUS... 31 11.2 KOLMANNEN RISKIENHALLINTAKOKOUKSEN TULOKSET... 32 12. KOULUTUSSUUNNITELMA... 36 12.1 PROJEKTIRYHMÄN SISÄINEN KOULUTUSSUUNNITELMA... 36 12.2 ASIAKKAALLE TARJOTTAVA KOULUTUSSUUNNITELMA... 36 13. ASENNUSSUUNNITELMA... 36 14. KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA... 36 LÄHTEET... 37 LIITTEET... 37 Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 4
TAULUKOT JA KUVAT I. Innofactorin tietojärjestelmän perustasot...7 II. Innofactor Oy:n asiakasprosessi...8 III. Termit ja lyhenteet...10 IV. Projektin organisaatio...14 V. Projektiryhmä...14 VI. VII. Työmäärä henkilöittäin eri vaiheissa...21 Järjestelmän osakokonaisuudet ja niiden väliset relaatiot...23 VIII. Dokumenttien pääkirjoittajat ja katselmoijat...29 IX. Toisen riskienhallintakokouksen tulokset...32 Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 5
1. JOHDANTO Tämä asiakirja on Kuopio-projektin projektisuunnitelma. Kuopio on PK-yritysten toiminnanohjausjärjestelmän luontiin Innofactor Oy:n toimeksiannosta tähtäävä projekti. Tämä asiakirja on suunnattu projektiryhmän sisäiseen käyttöön, asiakkaalle sekä kurssin edustajille. 1.1 Projektin tarkoitus ja kattavuus Projektin tarkoituksena on luoda Innofactor Oy:lle PK-yritysten toiminnanohjausjärjestelmä. Projektin on Teknillisen korkeakoulun kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyö. Projektissa suunniteltava ja toteutettava järjestelmä on laaja. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että suunniteltava järjestelmä saataisiin täysin valmiiksi ja käyttöönottokuntoon kurssin puitteissa. Tarkoituksena on, että järjestelmän suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan tarvitsema järjestelmä sellaisena kokonaisuutena kuin se asiakkaan mielessä on, ja millaisena asiakas järjestelmän haluaa toteuttaa. Sitten toteutetaan suunniteltuun järjestelmään joitain osakokonaisuuksia valmiiksi. Asiakkaalla on joitain osakokonaisuuksia jo valmiina, jotka voidaan integroida järjestelmään. Asiakas on valmis panostamaan omia resursseja niiden osakokonaisuuksien tekoon, joita ei tämän kurssin puitteissa pystytä toteuttamaan. Tämä projekti keskittyy kurssin puitteissa toteutettaviin osiin, jotka ovat koko järjestelmän suunnittelu sekä määrättyjen osakokonaisuuksien toteuttaminen suunniteltuun järjestelmään. Lisäksi projektissa varmistetaan, että asiakkaan jo olemassa olevat osakokonaisuudet sekä asiakkaan tuottamat osakokonaisuudet saadaan integroitua järjestelmään. Tämä tapahtuu suunnittelemalla järjestelmä ottamalla tämä vaatimus huomioon. Projektissa allokoidaan tunteja asiakkaan toimittamien osakokonaisuuksien integrointiin järjestelmään sen perusteella, että osakokonaisuudet ovat täysin valmiita ja helposti integroitavissa. Asiakas saattaa osakokonaisuudet vaadittuun kuntoon omilla resursseillaan. 1.2 Sidosryhmät Projektin tärkeimmät sidosryhmät ovat projektiryhmän jäsenet, asiakas ja mentor. Projektiryhmä koostuu kurssia T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö suorittavista teekkareista, joiden on suoritettava kurssi osana opintojaan. Kaikki projektiryhmän jäsenet ovat myös asiakkaan palveluksessa ja heille on hyvin tärkeää kurssin suorittamisen lisäksi projektin suorittaminen siten, että asiakas on tyytyväinen. Asiakkaan intresseissä on mahdollisimman hyvän järjestelmän saaminen sekä omien toimintatapojensa kehittäminen projektista saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi tavoitteena on projektiryhmän kouluttaminen. Kurssin organisaatio ja erityisesti ryhmän mentor on tärkeä sidosryhmä, sillä se valvoo projektin kulkua sekä konsultoi ja neuvoo eteen tulevissa ongelmissa. Lisäksi se arvostelee projektin kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö suorituksena. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 6
1.3 Tuote Projektiryhmä, asiakas ja mentor on esitelty tarkemmin kappaleessa 5. Projektin organisaatio. Innofactor Oy on suunnitellut tietojärjestelmän jonka tarkoituksena on muodostaa kommunikointialusta markkinoille, henkilökunnalle sekä omistajille. Pitkän aikavälin tavoite on kaiken saatavilla olevan informaation liittäminen liiketoimintatietokantaan, jonka avulla voidaan hallita ja kontrolloida Innofactorin liiketoimintaa. Kun tietojärjestelmä ja liiketoimintatietokanta on saatu käyttöön ja testattua Innofactorin sisäisessä käytössä, voidaan se tuotteistaa Innofactorin tuotteeksi. Tietojärjestelmän tavoitteena on olla kaikilla tasoillaan niin joustavasti ja laajasti suunniteltu, että se pystyy tarjoamaan kaikille käyttäjäryhmille reaaliaikaista informaatiota kutakin ryhmää erityisesti koskettavasta projektista sekä yhdistämään eri kokonaisuudet Innofactorin johdolle suunnitelluksi liiketoimintatietokannaksi. Tietojärjestelmän tulee olla etenkin yrityksen ulkopuolelle suuntautuvilta osiltaan visuaalisesti niin näyttävä ja helppokäyttöinen että se tukee Innofactorin kokonaiskuvaa. Innofactorin tietojärjestelmän neljä käyttöliittymää ja perustasoa ovat internet-sivut, extranet, intranet ja erikoiskäyttöliittymät. Tämän projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Innofactorin tietojärjestelmästä intranet -osioon vaatimusmäärittelyssä määriteltävät toiminnalliset kokonaisuudet. Innofactor sinformation & Communication System Internet innofactor.com Business Database Extranet extra.innofactor.com Intranet intra.innofactor.com Special I. Innofactorin tietojärjestelmän perustasot 1.4 Ympäristö Järjestelmä koostuu palvelintietokoneessa toimivasta varsinaisesta järjestelmästä ja käyttäjän koneella sijaitsevasta www-selaimesta. Vuorovaikutus näiden osien välillä tapahtuu siten, että palvelimella toimiva sovellus ottaa vastaan pyyntöjä selaimelta, prosessoi ne ja lähettää vastauksen selaimelle. Järjestelmä toteutetaan pääosin ns. kolmikerros-mallia käyttäen. Tämä malli koostuu relaatiotietokannasta, käyttöliittymästä ja Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 7
niiden välissä sijaitsevasta business logic -kerroksesta. Tällä tavalla saavutetaan mahdollisimman hyvä jatkokehitysmahdollisuus. Lisäksi tämä takaa sen, että toiminnallisuus saadaan eristettyä käyttöliittymästä. Tämä on tärkeää tuotteen kaupallistamisen kannalta. Järjestelmä tulee kiinteäksi osaksi Innofactor Oy:n liiketoimintan ohjausta. Järjestelmä luodaan tukemaan ennen kaikkea Innofactor Oy:n perusasiakasprosessia, joka on kuvattu alla. II. Innofactor Oy:n asiakasprosessi 1.5 Oikeudet työn tuloksiin Työn tuloksiin katsotaan kuuluvan PK-yritysten toiminnanohjaukseen tarkoitettu ohjelmisto sekä kaikki siihen liittyvä kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö puitteissa tuotettava materiaali. Järjestelmä kehitetään Innofactor Oy:n käyttöön. Innofactor Oy saa kaikki oikeudet ohjelmatyössä syntyviin ohjelmistoihin ja muihin tuloksiin seuraavalla rajauksella. Ryhmällä on oikeus julkaista kaikki järjestelmään liittyvä dokumentaatio kurssin vaatimusten määrittämällä tavalla. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 8
Kurssin päätyttyä ryhmän jäsenillä ei ole oikeuksia syntyneeseen järjestelmään, vaan kaikki oikeudet siirtyvät Innofactor Oy:lle. Oikeuksista on tehty tarkempi sopimus asiakkaan kanssa. 1.6 Yleiskatsaus dokumenttiin 1.6.1 Johdanto Johdantokappaleessa luonnehditaan projektin toteutuksen yleisympäristöä ja projektin lopputuloksia. Johdannossa esitellään lyhyesti projektin tärkeimmät sidosryhmät ja projektin merkitys näille sidosryhmille. Lisäksi tuodaan esille mitä on sovittu oikeuksista työn tuloksiin ja annetaan yleiskatsaus tähän dokumenttiin. 1.6.2 Termit ja määritelmät Kappaleessa esitellään dokumentin lukemisen kannalta oleelliset termit ja määritelmät. 1.6.3 Asiakkaan nykyinen ratkaisu Kappaleessa kuvataan projektin asiakkaan nykyinen toimintatapa eli projektin jälkeen "vanha järjestelmä". 1.6.4 Projektin toteutusperusteet Kappaleessa kuvataan projektin asiakkaan motivaatiotekijöitä lähteä projektiin ja pyritään selventämään projektin välillisiä tavoitteita. Lisäksi selvitetään projektista aiheutuvat kustannukset ja asiakkaan mahdollisesti projektista sen onnistuessa saamat hyödyt sekä aiheutuneet haitat. 1.6.5 Projektin organisaatio Kappaleessa esitellään projektin organisaatio: projektiryhmä, asiakas ja mentor yhteystietoineen sekä projektin muut sidosryhmät. 1.6.6 Projektin tavoitteet ja päättäminen Kappaleessa esitellään projektiryhmän ja asiakkaan tavoitteet Kuopio-projektissa. Esiteltyjen tavoitteiden perusteella kootaan yhteen projektin tavoite. Lisäksi esitetään projektin keskeyttämis-, uudelleen arviointi- ja päättämiskriteerit. 1.6.7 Projektin resurssit Kappaleessa esitellään projektin henkilö- ja laite resurssit ja niiden rajoitukset. 1.6.8 Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut Kappaleessa esitetään kaikki projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 9
1.6.9 Projektin ositus, vaiheistus ja resursointi Kappaleessa esitellään kootusti projektin päävaiheet, niiden pääasiallinen sisältö ja kriittiset päivämäärät. Tähän lukuun on kirjattu asiat, jotka projektin johtoryhmä haluaa tarkistaa projektikatselmuksessa pystyäkseen arvioimaan projektin etenemistä kyseisessä vaiheessa. 1.6.10 Standardit, direktiivit ja määräykset Projektiin liittyvät standardit, pysyväisohjeet tai vastaavat. 1.6.11 Riskienhallintasuunnitelma Kappaleessa esitellään tunnistetut riskit, niiden arvioidut vaikutukset ja toimenpiteitä, joilla riskien vaikutusta voitaisiin vähentää. Lisäksi esitetään kuinka riskienhallintaa tehdään projektin aikana. 1.6.12 Koulutussuunnitelma Projektiryhmän ja asiakkaan koulutussuunnitelmat. 1.6.13 Asennussuunnitelma Projektin tuottaman järjestelmän asennussuunnitelma. 1.6.14 Käyttöönottosuunnitelma Projektin tuottaman järjestelmän käyttöönottosuunnitelma. 2. TERMIT JA MÄÄRITELMÄT III. Seuraavassa taulukossa on esitetty tämän dokumentin lukemisen kannalta oleelliset termit ja lyhenteet: Termit ja lyhenteet Termi Kuopio Projektiryhmä Asiakas Ohjaaja Selite Toteutettavan ohjelmistoprojektin nimi. Tarkoittaa projektin toteuttavaa ryhmää opiskelijoita. Se henkilö tai taho, jolle projektiryhmä projektin loppuessa luovuttaa projektin lopputuotteen. Asiakkaalla voidaan viitata joko henkilöön (Tik- 76.115 kurssin rooli "asiakas") tai yleisesti asiakkaana toimivan yrityksen edustajaan. Asiakkaan puolesta järjestetty henkilö, joka ohjaa projektia asiakkaan haluamaan suuntaan ja tuo asiakkaan toiveita ja tietotaitoa mukaan projektiin. Tässä projektissa sama henkilö kuin asiakas. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 10
Termi Mentor Innofactor Oy ASP ASP+.NET SQL IIS Sisäinen Aikaraja Sisäinen katselmointi Asiakaskatselmointi USDP Kolmikerrosmalli Use Case UML Selite Kurssin puolesta projektille määrätty henkilö, joka valvoo projektin kulkua ja neuvoo matkalla tulevissa ongelmissa. Asiakkaan työllistävä yritys, jolle projekti tehdään. Active Server Pages. Teknologia, jolla voidaan luoda logiikkaa sisältäviä www-sivuja. Active Server Pages. Teknologia, jolla voidaan luoda logiikkaa sisältäviä www-sivuja. Seuraava ASP:stä kehitetty kehittyneempi versio. Microsoftin uusi teknologia dynaamisten palvelinpohjaisten WWW-sivustojen toteuttamiseen. Structured Query Language. Tietokantajärjestelmien kyselykieli. Microsoft Internet Information Server, Internetpalvelinsovellus. Projektiryhmän sisäinen aikaraja esim. dokumenttien kirjoittamiselle, joka on viikkoa aikaisempi kuin kurssin asettama aikaraja. Palautukset lähetetään asiakkaalle tähän aikarajaan mennessä. Projektiryhmän sisäinen katselmointi, joka tapahtuu ennen sisäistä aikarajaa (eli dokumenttien lähettämistä asiakkaalle). Prosessi, jossa asiakas tarkastelee palautuksia ja esittää mahdolliset parannusehdotukset ryhmälle. Unified Software Development Process, iteratiivinen ja inkrementaalinen ohjelmistokehityksen menetelmä, joka pohjautuu käyttötapauksiin. Ohjelmointimalli joka koostuu relaatiotietokannasta, käyttöliittymästä ja niiden välissä sijaitsevasta business logic-kerroksesta. Tapa, jolla muutetaan käyttäjän vaatimukset ohjelmistojärjestelmien suunnittelun kannalta hyvään muotoon. "The Unified Modeling Language (UML). Käytetään ohjemistojärjestelmien suunnitelussa ja kuvaamisessa. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 11
3. ASIAKKAAN NYKYINEN RATKAISU Asiakkaalla on tällä hetkellä käytössä vanhalla tekniikalla (ASP) toteutettu selainpohjainen Intranet. Nykyisessä järjestelmässä ei ole käytetty kolmikerros tekniikkaa, joten se ei ole kovin helposti muokattavissa eivätkä sen osat ole helposti uudelleen käytettävissä. Käytössä oleva järjestelmä on keskeneräinen niin käytettävyytensä kuin toiminnallisuutensa osalta. Järjestelmässä on kuitenkin paljon ominaisuuksia, jotka halutaan sellaisinaan tai hieman parannettuina uuteen järjestelmään. Testattuja ja käytössä kehittyneitä jo hyväksi havaittuja ominaisuuksia ei kannata alkaa keksiä uudestaan. Näistä ominaisuuksista on kerrottu tarkemmin dokumentissa vaatimusten määrittely. Projektin kannalta oleellista on, että kaikki vanhan järjestelmän tiedot saadaan uuteen järjestelmään. Lisäksi siirtyminen uuden järjestelmän käyttöön tulisi onnistua lyhyessä ajassa ilman suuria kustannuksia Innofacatorille. 4. PROJEKTIN TOTEUTUSPERUSTEET Tässä kappaleessa kuvataan projektin asiakkaan motivaatiotekijöitä lähteä projektiin ja pyritään selventämään projektin välillisiä tavoitteita. Lisäksi selvitetään projektista aiheutuvat kustannukset ja asiakkaan mahdollisesti projektista sen onnistuessa saamat hyödyt sekä aiheutuneet haitat. 4.1 Motivaatiotekijät ja välilliset tavoitteet Kaikki projektiryhmän jäsenet ovat asiakkaan palveluksessa. Kaikki ryhmän jäsenet ovat myös teekkareita, joiden opinnot ovat vielä kesken. Yrityksessä on määritelty erääksi tavoitteeksi työntekijöiden valmistumisen sekä opintojen edistäminen ja kannustaminen. Yritys on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja haluaa tehdä todellisia toimenpiteitä tavoitteen edistämiseksi. Tämä projekti on nähty selkeänä toimenpiteenä em. tavoitteen edistämiseksi. Toisena motivaattorina projektin käynnistämiselle toimii yrityksen ohjelmistotuotantoprosessin kehittäminen. Yrityksen laatupäällikön arvion mukaan toimenpiteitä ohjelmistotuotantoprosessin kehittämiseen yrityksessä ovat tarpeen, sillä yrityksen laatupolitiikan keskeisin tavoite on laadun jatkuva parantaminen. Ohjelmistotuotantoprosessin kehittäminen, ohjelmistotuotannon menetelmien tietämyksen kasvattaminen sekä ohjelmistoprojektien seurattavuuden ja laadun kehittämisen parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita tälle projektille. Nämä tavoitteet on tarkoitus saavuttaa tämän projektin mukana tulleen tietämyksen ja tietotaidon avulla. Tämän projektin kuluessa projektiryhmän jäsenet oppivat viimeisimmän tietämyksen mukaisen ohjelmistoprojektien prosessimallin, siihen liittyviä työkaluja sekä prosessimallin soveltamisen käytännössä, joka on henkilöstön koulutusmielessä erittäin tärkeä aspekti. Tässä projektissa tuotetaan paljon dokumentaatiota. Tämän dokumentaation tuottamisen tuomaa kokemusta käytetään hyväksi yrityksen laatujärjestelmän määrittelemien dokumenttipohjien kehittämisessä. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi projektilla on myös luonnollisesti perinteisempi tavoite: tuottaa asiakastarpeet ja vaatimukset täyttävä ohjelmisto. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 12
Asiakkaalla on selkeä kuva siitä, millaisen ohjelmiston hän haluaa. Asiakkaalla on tarve parantaa omaa Intranet-järjestelmäänsä ja asiakas aikoo ottaa tämän projektin tuottaman ohjelmiston käyttöön omassa organisaatiossaan. Lisäksi tässä projektissa tuotetaan ohjelmistomoduuleja, joita asiakas voi hyödyntää tulevassa tuotannossaan. Asiakas saattaa hyödyntää projektissa syntyvää tuotetta muullakin tavoin omassa liiketoiminnassaan. Projekti tuottaa siis onnistuessaan, eli saavuttaessaan asetettuja tavoitteita, varsin mittavat hyödyt asiakkaalle. Toimiva järjestelmä auttaa asiakasta ohjaamaan organisaatiotaan tehokkaammin. Asiakas voi mahdollisesti saada järjestelmästä myös muita liiketoiminnallisia hyötyjä. Tuotettavat moduulit ovat asiakkaalle hyödyllisiä tulevissa projekteissa. Projektin henkilöstöpoliittiset vaikutukset ovat huomattavat. Henkilöstöä koulutetaan merkittävästi. Lisäksi projekti voi onnistuessaan tuottaa erittäin mittavia hyötyjä asiakkaalle tehostaessaan asiakkaan tuotantoprosessia ja sitä kautta myös muita liiketoimintaprosesseja. 4.2 Kustannukset Projektin kustannukset koostuvat seuraavista komponenteista: Ryhmän työpanos: kurssin puolesta on määrätty, että projektiryhmälle ei saa maksaa projektiin tehdystä työstä palkkaa. Asiakas haluaa itselleen täydet oikeudet projektin tuottamaan ohjelmistoon. Tätä varten on tehty sopimus oikeuksien siirrosta ryhmältä asiakkaalle. Laitteisto- ja ohjelmistohankinnat: tässä vaiheessa ei ole tiedossa mitään projektin vaatimia laitteisto- tai ohjelmistohankintoja. Niitä saattaa mahdollisesti esiintyä myöhemmin kun ohjelmistotuotantoprosessin menetelmistä ja niihin tarvittavista apuvälineistä päätetään. Mitään hankintoja ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tehdä, sillä asiakkaalla on jo olemassa lukuisia työkaluja, joita käytetään tässä projektissa. Lisäksi kurssi tarjoaa projektiryhmälle muut tarvittavat laitteistot ja ohjelmistot. Asiakkaalle aiheutuvat välilliset haitat: asiakkaalle aiheutuu välillisiä haittoja lähinnä projektin ohjaamiseen käytettävästä ajasta. Tähän asiakas joutuu käyttämään arviolta 40 tuntia työaikaansa. Ohjaajan työajan kustannus yritykselle menetettynä asiakaslaskutuksena on noin 1000 mk/h, joten kokonaiskustannus on noin 40 000mk. Kurssimaksu: 25 000mk. Siirtyminen vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään: vanhan järjestelmän vaihtaminen uuteen vie aina jonkin verran opetteluaikaa. Tässä projektissa tarvittava aika ja siitä syntyvä kustannus on verraten pieni, sillä projektiryhmän jäsenet ovat myös tulevan järjestelmän käyttäjiä, ja he eivät ainakaan tarvitse aikaa uuden järjestelmän käytön opetteluun. Noin 15-20 henkilön täytyy kuitenkin opetella uuden järjestelmän käyttö. Opetteluun kuluu aikaa noin 2 h/työntekijä eli noin 20 h. Noiden tuntien kustannus yritykselle on noin 500 mk/h, joten kokonaiskustannus on noin 15 000-20 000 mk. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 13
Käyttöönotto: Lisäksi asiakas joutuu kiinnittämään yhden työntekijänsä arviolta kahdeksi päiväksi uuden järjestelmän käyttöönottoon ja tietojen siirtoon vanhasta järjestelmästä uuteen. Tähän kuluu arviolta 16 tuntia työaikaa, jonka kustannus asiakkaalle on noin 500 mk/h eli yhteensä noin 8000mk. Kaiken kaikkiaan projektin kustannukset (noin 100 000 mk) ovat pienet mahdollisiin saavutettaviin hyötyihin nähden. Tuolla rahalla yritys ei saisi 7 työntekijäänsä kovinkaan kummoiseen koulutukseen eikä voisi ostaa kovin montaa tuntia työaikaa liiketoimintaprosessien kehittämiseen erikoituneelta konsultilta. Lisäksi projektissa mahdollisesti saavutettavia henkilöstöpoliittisia tavoitteita sekä osaamisen kertymistä on hyvin vaikea muuttaa markkamääräiseen muotoon mutta arvottomia ne tuskin koskaan ovat. Mikäli yritys pystyisi myymään edes yhdelle asiakkaalleen projektin tuloksena syntyneen ohjelmiston, pystyisi se jo kattamaan kustannuksensa. 5. PROJEKTIN ORGANISAATIO IV. Projektin organisaatio koostuu asiakkaasta, mentorista sekä projektiryhmästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien osapuolten yhteystiedot: Projektin organisaatio Organisaatio Osoite Sähköposti Puhelin Asiakas: Sami Ensio Innofactor Oy Innopoli Sami.Ensio@inno factor.com +358505842029 Mentor: Jarno Vähäniitty SoberIt Spektri, Kvartti, K3324b Jarno.vahaniitty@ hut.fi +35894515798 Projektiryhmä: Kuopio Kuopio Otaniemi Kuopio@Innofact or.com PM: +358505934655 5.1 Projektiryhmä Seuraavassa taulukossa on esitelty projektiryhmän jäsenet, heidän vastuualueensa ja erityisosaamisensa sekä yhteystiedot: V. Projektiryhmä Toimenkuva Nimi Yhteystiedot Muita tietoja Projektipäällikkö, laatupäällikkö Käynnistää projektin ja ohjaa sitä. Varmistaa projektin laadun sekä osallistuu testaukseen. Vastaa riskienhallinnasta. Ossi Jokinen (OJ) Sähköposti: ossi.jokinen@ hut.fi Puhelin: +3585059346 55 Pääaine: Teollisuustalous Sivuaine: Ohjelmistotuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: yritysten liiketoimintaprosessit ja niiden kehittäminen, kasvuyritysten Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 14
Toimenkuva Nimi Yhteystiedot Muita tietoja Tekee projektisuunnitelman sekä laatukäsikirjan ja kirjoittaa pöytäkirjoja sekä edistymisraportteja. www: - menestystekijät, laatu ohjelmistotuotantoprosessit ja niiden mittaaminen, ohjelmistoprojektit. Asiakasvastaava Kommunikoi asiakkaan yhdessä PM:n kanssa, selvittää vaatimukset ja kirjoittaa vaatimusmäärittelyn, ohjelmoi, osallistuu testausprosessiin. Mikko Lampi (ML) Sähköposti: Mikko.lampi @hut.fi Puhelin: +35850 331 5608 www: - Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Ohjelmistotuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: Ohjelmistoprosessit, varsinkin ohjelmistojen testaus, ohjelmistojen tekninen suunnittelu ja toteutus. Suunnittelija Osallistuu järjestelmän suunnitteluun yhdessä Ramin ja Lassen kanssa, kirjoittaa toiminnallisen määrittelyn, ohjelmoi, osallistuu käyttöliittymäsuunnitteluun Wesa Aapro (WA) Sähköposti: waapro@cc.h ut.fi Puhelin: +3585059338 54 www: - Pääaine: Sisällöntuotanto Sivuaine: ei vielä päätetty Kiinnostus- ja osaamisalueet: käyttäjälähtöinen suunnittelu, ohjelmistotuotantoprosessi Järjestelmäarkkitehti Vastaa järjestelmän arkkitehtuurista, kirjoittaa teknisen määrittelyn, vetää ohjelmointitiimiä, ohjelmoi Lasse Tolvanen (LT) Sähköposti: lasse.tolvanen @hut.fi Puhelin: +3585033624 80 Pääaine: Viestintätekniikka Sivuaine: Sisällöntuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: multimedia, viestintä, käyttöliittymät www:- Menetelmävastaava Vastaa käytettävistä teknologioista ja menetelmistä, osallistuu järjestelmän suunnitteluun, vastaa tietokannasta, ohjelmoi Rami Laiho (RL) Sähköposti: rami@laiho.n et Puhelin: +3585052496 60 www.rami.lai ho.net Pääaine: Vuorovaikutteinen digitaalinen media Sivuaine: Sisällöntuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: Ohjelmistotuotantoprosessi, ohjelmistoprojektit Testausvastaava Matti Sähköposti: Pääaine: ei vielä valittu (Toisen Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 15
Toimenkuva Nimi Yhteystiedot Muita tietoja Peltomäki matti.peltoma vuosikurssin fyysikko) Vastaa testausprosessista, (MP) ki@hut.fi kirjoittaa testaussuunnitelman ja Sivuaine: ei vielä valittu testausraportin, testaa, ohjelmoi Puhelin: +3585033057 34 http://www.hu t.fi/~mppelto m/ Kiinnostus- ja osaamisalueet: kiinnostunut matematiikan ja fysiikan lisäksi erityisesti tietotekniikasta. Käyttöliittymäsuunnittelija Vastaa käyttöliittymäsuunnittelusta, kirjoittaa käyttöohjeen, ohjelmoi Matias Ärje (MÄ) Sähköposti: matias@arje.n et Puhelin: +358 50 375 5843 http://arje.net Pääaine: Interaktiivisen median sisällöntuotanto Sivuaine: - Kiinnostus- ja osaamisalueet: käyttöliittymäsuunnittelu, ohjelmointi 5.2 Asiakas Projektin asiakas ja ohjaaja on Sami Ensio. Sami Ensio toimii Innofactor Oy:n toimitusjohtajana ja sivutoimisena luennoitsijana TKK:lla. Samilla on lisäksi runsas kokemus liikkeenjohdon konsultoinnista sekä ohjelmistoyrityksen johtamisesta. Samilla on vahva visio siitä, millainen PK-yritysten toiminnanohjausjärjestelmän tulisi olla. Hän on kehitellyt ajatuksia mielessään jo vuosia ja tämä projekti toteutetaan sen pohjalta. Asiakkaan yhteystiedot on esitetty taulukossa Projektin organisaatio. 5.3 Muut sidosryhmät Asiakkaan työntekijät ja asiakkaat ovat projektin muita sidosryhmiä. Niiden huomioonottaminen on asiakkaan vastuulla ja ilmenee projektiryhmälle asiakasvaatimuksina, jotka pohjautuvat asiakkaan visioon suuremmasta kokonaisuudesta. Projektiryhmä ei kyseenalaista asiakkaansa kykyä ottaa huomioon muiden projektin sidosryhmien tarpeita esittämissään asiakasvaatimuksissa. Kurssin henkilökunta osallistuu projektiin ulkopuolisen laatuorganisaation roolissa antaen projektiryhmälle palautetta ja kehittämisehdotuksia. Kurssin puolelta projektin yhteyshenkilö on projektin mentor, Jarno Vähäniitty, jonka yhteystiedot on esitetty myös taulukossa Projektin organisaatio. 6. PROJEKTIN TAVOITTEET JA PÄÄTTÄMINEN Tässä kappaleessa esitellään projektiryhmän ja asiakkaan tavoitteet Kuopio projektissa. Esiteltyjen tavoitteiden perusteella kootaan yhteen projektin tavoite. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 16
6.1 Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän tavoitteita prioriteettijärjestyksessä korkeimmasta prioriteetista alkaen: 1) Ohjelmistotuotantoprosessin ja ohjelmistotuotannon menetelmien ymmärryksen kasvattaminen 2) Mahdollisimman suuren asiakastyytyväisyyden tuottavan tuotteen tekeminen ennalta kiinnitetyllä aikataululla ja työmäärällä. Tämän mahdollistamiseksi ryhmä priorisoi asiakkaan kanssa vaatimukset ja toteuttaa niitä niin paljon kuin kiinnitetyllä työmäärällä ja aikataululla kykenee. Näin varmistetaan resurssien kohdentaminen asiakkaan kannalta optimaalisiin kohteisiin. 3) Kurssin laajuuden ja aikataulun puitteissa pysyminen. Kiinnitetään työmäärät ja aikataulu. Ei ylimääräistä työtä. 4) Kurssin suorittaminen erinomaisella arvosanalla. Tavoitteet on priorisoitu etukäteen, koska on mahdollista, että joistain tavoitteista joudutaan tinkimään. Tällöin kenellekään ei missään vaiheessa ole epäselvää, mistä tavoitteista tinkiminen aloitetaan. 6.2 Asiakkaan tavoitteet Perinteisesti asiakas haluaa aina huippuhyvän järjestelmän huippunopeasti ja huippuhalvalla. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Tämän vuoksi asiakkaan tavoitteet priorisoidaan, jotta tiedetään mistä vaatimuksista karsinta tarvittaessa aloitetaan. 6.2.1 Asiakkaan tärkeimmät vaatimukset Seuraavassa esitetään asiakkaan tärkeimmät vaatimukset verifiointikriteereineen. Vaatimukset on priorisoitu tärkeysjärjestykseen tärkeimmästä alkaen. 1. Kolmen projektissa tuotettavan osakokonaisuuden valmiiksi saattaminen Kolme projektissa tuotettavaa osakokonaisuutta ovat henkilöt, asiakkaat ja projektit. Mittaaminen: osakokonaisuudet täyttävät vaatimusmäärittelyn vaatimukset. 2. Valmiiden olemassa olevien moduulien liittäminen / liittämismahdollisuuden varmistaminen Valmiina olevat moduulit pyritään liittämään järjestelmään vaatimusmäärittelyssä esitetyllä tavalla. Jos moduulia ei ehditä liittää järjestelmään tulee sen liittämismahdollisuus varmistaa. Mittaaminen: jos moduulit on liitetty järjestelmään mittaaminen suoritetaan testauksen yhteydessä. Liittämismahdollisuus varmistetaan tarvittaessa kyseessä olevan moduulin asiakaskatselmoinnilla. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 17
3. Suunnittelussa otetaan huomioon myös sellaiset toiminnallisuudet, joita ei tämän projektin aikana liitetä järjestelmään Näitä toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi sopimukset -osakokonaisuus ja tietämysalueet -osakokonaisuus. Mittaaminen: Suunnitteluvaiheen jälkeen suoritetaan asiakaskatselmointi toteutettavien osakokonaisuuksien rakenteesta ja niiden rajapintojen dokumentaatiosta. Tämän avulla ratkaistaan, onko osakokonaisuuksien liittäminen mahdollista. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että onko osakokonaisuuksien liittäminen mahdollista dokumentaation avulla. Tämän vuoksi katselmointiin osallistuu Innofactor Oy:n työntekijä, jolla ei ole mitään tekemistä tämän projektin kanssa. 4. Kaikki nykyiset tiedot siirretään uuteen intraan oikein Kaikkien tietojen tulee siirtyä oikein vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään. Mittaaminen: tarkistetaan siirron jälkeen tietojen oikeellisuus. 5. Modulaarisuus, kolmikerrosmalli, projektissa tuotettuja moduuleja voidaan hyödyntää asiakkaan tulevissa projekteissa sekä tuotekehityksessä Kaikki projektin aikana syntyvät osakokonaisuudet on selkeästi jaettu moduuleihin ja moduulit ovat tarkasti dokumentoituja. Mittaaminen: Tarkistetaan, onko moduulin toteutuksessa käytetty kolmikerrosmallia ja muita laatukäsikirjassa määriteltäviä työtapoja. Projektin ulkopuolinen Innofactor Oy:n työntekijä katselmoi tuotetun dokumentaation. 6. Ohjelmistotuotantoprosessin, laatujärjestelmän dokumentaation, työtapojen ja menetelmien kehittäminen Pyritään kehittämään Innofactor Oy:n ohjelmistoprosessia entistä tehokkaammaksi. Mittaaminen: Innofactor Oy:n laatupäällikkö ja toimitusjohtaja tarkistavat projektin aikana syntyneet tuotteet ja dokumentaatiopohjat. Toimitusjohtaja haastattelee kehityskeskustelussa yhdessä projektiin osallistuneiden henkilöiden esimiesten ja laatupäällikön kanssa henkilöt ja kirjaa kehitysehdotukset yrityksen liiketoimintaprosessien ja laatujärjestelmän kehittämiseksi. 7. Aikataulussa pysyminen Asiakkaalle on tärkeää, että projekti pysyy sille määritetyssä aikataulussa. Mittaaminen: verrataan valmistumisaikataulua suunniteltuun aikatauluun. 8. Käytettävyys Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 18
Järjestelmän tulisi olla mahdollisimman käytettävä. Mittaaminen: asiakkaan käytettävyys asiantuntija katselmoi järjestelmän käytettävyyden. 9. Järjestelmän toteutuksessa käytetään Innofactorin olemassa olevaa Intrakäyttöliittymää Toteutuksessa tehdään uuden järjestelmän käyttöliittymästä mahdollisimman samankaltainen kuin Innofactor Oy:n yhdessä asiakkaidensa ja TKK:n käytettävyyslaboratorion kanssa kehittämästä intranet-käyttöliittymämallista. Tämä helpottaa henkilöstön siirtymistä vanhasta järjestelmästä uuteen sekä projektissa syntyvien moduulien liittämistä muihin järjestelmiin. Mittaaminen: Tämä voidaan mitata siten, että Innofactor Oy:n työntekijät testaavat uutta järjestelmää ja kertovat tuntemuksiaan siitä ja sen samankaltaisuudesta vanhan järjestelmän kanssa. 10. Kehitetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia moduuleja 6.3 Projektin tavoitteet Kehitetään mahdollisuuksien mukaan Innofactor Oy:n valmiita ohjelmistomoduuleja. Mittaaminen: Innofactor Oy:n toimitusjohtaja tekninen johtaja tarkastaa projektin aikana kehitetyt moduulit. Projektin tavoite on yhteenveto kahden edellisen kappaleen tavoitteista. Projektin tavoite pyrkii huomioimaan mahdollisimman hyvin niin asiakkaan kuin projektiryhmän tavoitteet. Hoitamalla projekti mahdollisimman hyvin kurssin vaatimusten mukaan saadaan tyydytettyä mahdollisimman moni asiakkaan ja projektiryhmän tavoite. Ongelmia syntyy, mikäli kaikkea mitä on suunniteltu tehtäväksi projektissa ei saadakaan tehtyä projektille allokoiduilla resursseilla. Tämän vuoksi vaatimukset on priorisoitu ja asiakkaan kanssa on sovittu menettelytavoista mikäli näyttää siltä, että projekti ei saa kaikkia vaatimuksia täytettyä. Tällöin joudutaan karsimaan alemman prioriteetin omaavista vaatimuksia. Projektin vaatimukset ja suunniteltu laajuus on tehty huolella asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä projektiryhmän henkilöiden kanssa. Tämän vuoksi projektiryhmä ja asiakas uskovat, että projekti saadaan vietyä läpi suunnitellun laajuisena. Projektin tavoite onkin projektin toteuttaminen suunnitellun laajuisena suunnitellussa aikataulussa siihen kiinnitetyillä resursseilla käyttäen kurssin puolesta määritettyjä ohjelmistotuotannon menetelmiä. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 19
6.4 Projektin keskeyttämis- ja uudelleenarviointikriteerit Projekti pyritään saattamaan loppuun kaikissa olosuhteissa. Jos projekti joutuu ongelmiin, on ensisijaisena keinona projektin lopputuotteen ominaisuuksien karsiminen. Projekti voidaan kuitenkin keskeyttää projektiryhmän ja asiakkaan yhteisellä päätöksellä, jos projektin tilanne tätä vaatii. Tätä päätöstä tehtäessä tulee olla läsnä vähintään viisi projektiryhmän jäsentä ja asiakkaan puolelta varsinainen asiakashenkilö tai hänen erikseen nimitetty edustajansa. Projektin lopputuotteen laajuudesta karsitaan tarvittaessa kappaleessa 6.2 esitettävän prioriteettijärjestyksen mukaisesti (matalin prioriteetti on ensimmäinen ominaisuus, josta karsitaan) seuraavissa tapauksissa. Projektin valmiusastearvion ollessa alle 40% ja budjetoiduista tunneista on käytetty jo yli 70%, projektin tavoitteet arvioidaan uudelleen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jos projektin valmiusasteesta riippumatta projektiryhmä tulee ryhmäpalaverissaan siihen tulokseen, että projektin budjetoidut tunnit ylittyvät enemmän kuin 30%:lla, projektin tavoitteet arvioidaan uudelleen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jos projektiryhmästä riippumattomista syistä (esim. asiakkaan tai jonkun muun sidosryhmän myöhästymiset) projekti myöhästyy (esim. jokin kriittinen pullonkaulan muodostava resurssi ei ole saatavilla, kuten sovittu asiakkaan osuus johonkin kurssille palautettavaan dokumenttiin) siten, että projektiryhmän työ myöhästyy vähintään viisi arkipäivää tai jonkin kurssin määrittelemän aikarajan yli, on projektiryhmällä oikeus tehdä tilanteen mukainen arvio projektin tavoitteista tai projektin toteutusperusteista (karsia tai muuttaa tavoitteita, tehdä ratkaisuja projektiin liittyen asiakasta kuulematta) siten, että projektiryhmän jäsenten kurssi T- 76.115 saadaan suoritettua lukuvuoden 2001-2002 aikana. Mikäli projektiryhmän kokoonpano muuttuu projektiryhmän hallitsemattomissa olevan tapahtuman johdosta, projektin tavoitteet arvioidaan uudelleen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on oikeus vaatia uusilta projektiryhmän jäseniltä vastaava salassapito sopimus ja sitoutuminen immateriaalioikeuksiin kuin nykyisillä ryhmän jäsenillä. Jos tarpeellista, tavoitteiden karsiminen tapahtuu asiakkaan läsnäollessa ja asiakkaalla on mahdollisuus antaa projektiryhmän käyttöön ylimääräisiä resursseja ja/tai työapua siten, että se on projektiryhmän käytössä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluttua siitä, kun asiakas on tullut tietoiseksi asiasta. 6.5 Projektin päättämiskriteerit Projekti päättyy viimeistään 7.5.2002 kurssin päätöstilaisuudessa tai projektin loppuraportin luovutuksen yhteydessä. Projektin loppuraportti luovutetaan päätöskokouksessa, joka järjestetään viimeistään 6.5.2002. Jos kokousta ei jostain syystä voida järjestää, niin se ei estä projektin päättymistä. Projekti voidaan päättää aikaisemmin myös muilla asiakkaan kanssa erikseen sovittavilla perusteilla. Projektin päättymisen jälkeen pyritään resurssien ja mahdollisuuksien mukaan järjestämään Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 20
päätöstilaisuus, jossa projektin kaikki osapuolet ovat läsnä ja projektin loppuminen tulee kaikkien tietoon. Projektiin ei sisälly asiakkaalle tarjottavaa käyttökoulutusta eikä asennus- ja käyttöönotto palvelua. Asiakkaan mahdollisesta tarvitsemasta koulutuksesta, tuesta, asennus- tai käyttöönottopalvelusta projektin lopputuotteen osalta sovitaan asiakkaan kanssa erikseen. Projekti ei sisällä takuuta projektiryhmän puolesta. 7. PROJEKTIN RESURSSIT VI. Tässä kappaleessa esitetään projektin käytössä olevat resurssit. Jokaiselle projektiryhmän jäsenelle on tehty työmääräarviointi. Tämä on kuitenkin projektisuunnitelman ensimmäinen versio ja työmäärien arviointi on tässä vaiheessa hyvin hankalaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöresurssit ja niille suunnitellut työmäärät projektin eri vaiheissa: Työmäärä henkilöittäin eri vaiheissa Wesa Aapro Ossi Jokinen Rami Laiho Mikko Lampi Matti Peltomäki Lasse Tolvanen Matias Ärje Yhteensä PS 12 109 12 65 6 10 5 219 T1 55 39 15 16 30 55 3 213 T2 26 25 18 34 87 40 40 270 T3 57 25 30 50 40 50 60 312 LU 50 22 25 35 37 45 32 246 Yhteensä 200 220 100 200 200 200 140 1260 Resurssien rajoitteina seuraavat seikat: Tenttikausi 8.12.2001-20.12.2001 Tenttikausi 7.1.2002-12.1.2002 Joululoma 21.12.2001-6.1.2002 Pääsiäisloma 28.3.2002-3.4.2002 Ossi Jokisen hiihtoloma 15.2.2002-25.2.2002 Lasse Tolvasen talviloma 11.2.2002-4.3.2002 Asiakas ja mentor ovat tavoitettavissa projektin aikana normaaliin virka-aikaan lukuun ottamatta mahdollisia henkilökohtaisia lomiaan, joista ei ole tässä vaiheessa tietoa. Laitteistoresurssit on hyvin saatavissa koko projektin ajan. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 21
8. PROJEKTISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT JA TYÖKALUT Tässä kappaleessa luetellaan käytettävät menetelmät ja työkalut. Näistä alleviivatut on valittu kurssin vaatimuksissa esitettyihin seitsemään ohjelmistotuotannon menetelmään, joista on raportoitava tarkemmin. Projektinhallinta: riskienhallinta, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Ossi Jokinen tuntiseuranta, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Ossi Jokinen laadunvarmistus, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Ossi Jokinen Vaatimustenhallinta: vaatimusmuutosten hallinta, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Mikko Lampi Suunnittelu: kolmikerrosmalli, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Rami Laiho Ohjelmointi: koodikatselmoinnit, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Matti Peltomäki Tuotteenhallinta: versionhallinta CVS 1.11, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Mikko Lampi Testaus: CenterTest.NET rasitustestaus, testaussuunnitelman mukaisesti vastuu Matti Peltomäki Työtavat: palaverikäytännöt, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Ossi Jokinen Dokumentointi: yhdenmukainen dokumentointikäytäntö ja formaatti, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Ossi Jokinen dokumenttien katselmoinnit, laatukäsikirjan mukaisesti, vastuu Ossi Jokinen 9. PROJEKTIN OSITUS JA VAIHEISTUS Tässä kappaleessa esitellään kootusti projektin päävaiheet ja resursoinnin periaatteet. Projektin lopputuote on osiin projektin työnjaon ja resursoinnin perustaksi. Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 22
9.1 Projektin ositus Projektissa tuotettava järjestelmä voidaan jakaa kahdeksaan toiminnalliseen osakokonaisuuteen: 1. Henkilöt (Persons), tämä osakokonaisuus koostuu järjestelmän Innofactorin työntekijöistä sekä muista sidosryhmien henkilöistä 2. Asiakkaat (Account), koostuu Innofactor Oy:n asiakkaista, mutta samassa tietorakenteessa on voitava tarkastella myös alihankkijat ja yhteistyökumppanit 3. Kalenteri (calendar) 4. Tuotteet (product), Innofactor Oy:n tuotteet/palvelut ja niiden tiedot 5. Tiedotus ja dokumentointi (Communication & documents), Innofactor Oy:n dokumentointi ja tiedotus, joka liittyy liiketoimintaprosesseihin 6. Projektit (lead project subproject), projektien hallinta 7. Talous (invoicable invoice), laskutus yms. 8. Sopimukset (legal stuff), tarjoukset, sopimukset, tilaukset ja tilausvahvistukset Osakokonaisuudet ja niiden väliset relaatiot on esitetty seuraavassa kuvassa: VII. Järjestelmän osakokonaisuudet ja niiden väliset relaatiot Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 23
Projektinryhmän toimesta toteutetaan seuraavat osakokonaisuudet: Henkilöt (Person) Asiakkaat (Account) Projektit lead project subproject) Muut osakokonaisuudet saadaan asiakkaalta. Näiden osakokonaisuuksien integroinnin mahdollistaminen järjestelmään on kuitenkin tärkeä osa projektiryhmän työtä. Osakokonaisuudet on määritelty tarkemmin vaatimusmäärittelyssä. 9.2 Projektin vaiheistus Projekti on vaiheistettu siten, että kurssin määräpäivien lisäksi projektiryhmällä on niin kutsutut sisäiset määräpäivät, jotka ovat noin viikkoa ennen varsinaista määräpäivää ja joihin mennessä projektiryhmä palauttaa dokumentit yms. vaiheen materiaalit asiakkaalle katselmointiin. Nämä aikarajat on määrätty siksi, että asiakas ehtisi tutustua vaiheen tuotokseen ja antaa siitä palautteen ennen varsinaista palautetta ja täten mahdolliset asiakkaan tyytymättömyyttä aiheuttavat seikat voitaisiin vielä korjata ennen vaiheen virallista loppua ja palautusta. Tämä tiukentaa projektin aikataulua, mutta toisaalta se myös lisää vakautta ja varmuutta ja asiakkaan mahdolliset huomautukset on mahdollista ottaa huomioon ajoissa. Tämän prosessin on myös tarkoitus lisätä asiakkaan tyytyväisyyttä projektiin. Näin ollen ryhmän tuottamien dokumenttien on oltava katselmointikunnossa ennen sisäistä aikarajaa, jonka jälkeen projektiryhmä katselmoi sisäisesti dokumentit ennen niiden toimittamista asiakkaalle. Projekti etenee kurssin esimerkkiprosessin mukaisissa vaiheissa. Projektin päävaiheet ovat: Projektin suunnittelu (PS-vaihe) 25.9.- 2.11.2001 (5 viikkoa) Toteutus 1 (T1-vaihe) 3.11.- 14.12.2001 (6 viikkoa) Toteutus 2 (T2-vaihe) 15.12.2001-15.2.2002 (9 viikkoa - joululoma) Toteutus 3 (T3-vaihe) 16.2.- 29.3.2002 (6 viikkoa) Luovutus (LU-vaihe) 30.3.2002-26.4.2002 (4 viikkoa) Projektin tehtävätason suunnitteluun käytetään MS Project ohjelmistoa. MS Project tiedostoon syötetään tehtävät sekä niiden aikataulu, tekijät ja työmääräarviot. Seuraavan vaiheen tarkat tehtävät suunnitellaan viimeistään edellisen vaiheen lopussa, kun seuraavan vaiheen tavoitteet ja lopputulokset on tarkennettu. Projektin tarkempi vaiheistus ja resursointi löytyy projektin MS Project muotoisesta projektisuunnitelmasta. Projektin suunnitteluvaiheen aikana projekti perustetaan ja sen toiminta organisoidaan. Lisäksi projektin asiakkaan ongelma analysoidaan ja sen toteutus mitoitetaan projektin aikatauluun ja saatavilla oleviin resursseihin sopivaksi. Analyysin perusteella Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 24
tarkennetaan asiakkaan ongelmaa ja pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi projektin toteutuksesta. Toteutus- ja luovutusvaiheissa edetään USDL:n hengessä käyttäen seuraavaa lähestymistapaa: Jokaisen toteutusvaiheen lopussa on olemassa toimiva "ohjelma". Ohjelmaa kehitetään paloittain siten, että aina välittömästi uusien palojen valmistuttua voidaan tutkia sen sopimista jo olemassa olevaan runkoon. Tällä tavoin etenemällä pyritään säilyttämään aina "toimiva" versio, johon uusia osia voidaan liittää. Lähestymistapa auttaa tunnistamaan eri osien integraatioon liittyvät ongelmat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa testaamalla koko ajan "koko" järjestelmällä saavutetaan myös ohjelmistokoodin laadun kannalta mahdollisimman hyvä tulos. Ohjelmiston kehitystä tämä lähestymistapa tukee siinä mielessä, että kaikkien osien implementointi voidaan aloittaa heti ensimmäisessä vaiheessa ja rajapintojen määrittelyyn jää enemmän joustovaraa verrattuna tilanteeseen, jossa rajapinnat kiinnitettäisiin heti projektin alussa. 9.3 Projektin vaiheiden tarkempi kuvaus Projektin seuraavasta vaiheesta suunnitellaan ja dokumentoidaan tarkasti sen tavoitteet ja odotetut tulokset. Myöhempien vaiheiden osalta asiat esitetään projektin alkuvaiheessa karkealla tasolla, jota projektin edetessä tarkennetaan. Tarkentaminen tapahtuu tyypillisesti ennen jokaisen vaiheen loppua, jolloin suunnitellaan tarkemmin seuraava vaihe. 9.3.1 PS-vaihe 25.9.- 2.11.2001 Projekti perustetaan ja sen toiminta organisoidaan. Lisäksi projektin asiakkaan ongelma analysoidaan ja sen toteutus mitoitetaan projektin aikatauluun ja saatavilla oleviin resursseihin sopivaksi. Vaiheessa tuotettavat dokumentit: Projektisuunnitelma Laatukäsikirja Vaatimusmäärittely Edistymisraportti Vaiheen aikataulu: Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: 21.10.2001 Sisäinen katselmointi: 22.10.2001 Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 25
Sisäinen aikaraja: 23.10.2001 Asiakaskatselmointi: 24.-26.10.2001 Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: 29.10.2001 projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: 30.10.2001 9.3.2 T1-vaihe 3.11.- 14.12.2001 T1-vaiheessa tehdään projektin tekninen suunnittelu sekä toteutetaan osakokonaisuus Henkilöt. T1-vaiheen tarkempi tehtävätason suunnittelu löytyy MS Project projektisuunnitelmasta. Tämän lisäksi testausprosessi määritetään. Vaiheessa tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Päivitetty laatukäsikirja Toiminnallinen määrittely Tekninen määrittely Testaussuunnitelma Edistymisraportti Vaiheen aikataulu: Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: 2.12.2001 Sisäinen katselmointi: 3.12.2001 Sisäinen aikaraja: 4.12.2001 Asiakaskatselmointi: 5.-7.12.2001 Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: 10.12.2001 projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: 11.12.2001 9.3.3 T2-vaihe 15.12.2001-12.2.2002 T2-vaiheessa jatketaan järjestelmän tuottamista sekä tarkennetaan suunnitelmia. Vaiheen tuloksena toteutetaan Asiakkaat osa-kokonaisuus, joka myös testataan henkilöt osa-kokonaisuuden lisäksi testaussuunnitelman mukaisesti. Vaiheessa tuotettavat dokumentit: Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 26
9.3.4 T3-vaihe Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Päivitetty laatukäsikirja Tarkennettu toiminnallinen määrittely Tarkennettu tekninen määrittely Tarkennettu testaussuunnitelma Testausraportti Käyttöohje (kevyt luonnos) Edistymisraportti Vaiheen aikataulu: Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: 3.2.2002 Sisäinen katselmointi: 4.2.2002 Sisäinen aikaraja: 5.2.2002 Asiakaskatselmointi: 6.-8.2.2002 Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: 11.2.2002 projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: 12.2.2002 T3-vaiheessa toteutetaan Projektit osakokonaisuus sekä integroidaan asiakkaalta saatuja osakokonaisuuksia. Testausta tehdään testaussuunnitelman mukaan niin moduuli- kuin integrointitasolla. Vaiheessa tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Päivitetty laatukäsikirja Tarkennettu toiminnallinen määrittely Tarkennettu tekninen määrittely Tarkennettu testaussuunnitelma Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 27
9.3.5 LU-vaihe Testausraportti Käyttöohje Edistymisraportti Vaiheen aikataulu: Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: 17.3.2002 Sisäinen katselmointi: 18.3.2002 Sisäinen aikaraja: 19.3.2002 Asiakaskatselmointi: 20.-22.3.2002 Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: 24.3.2002 projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: 25.3.2002 Luovutusvaiheessa korjataan tai dokumentoidaan järjestelmän tunnetut virheet, viimeistellään testaus ja testausraportit sekä käyttöohjeet. Tämän lisäksi valmistellaan ja pidetään loppudemonstraatio. Kirjoitetaan projektin loppuraportti. Vaiheessa tuotettavat dokumentit: Projektisuunnitelma Vaatimusmäärittely Laatukäsikirja Toiminnallinen määrittely Tekninen määrittely Testaussuunnitelma Testausraportti Käyttöohje Loppuraportti Vaiheen aikataulu: Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: 14.4.2002 Sisäinen katselmointi: 15.4.2002 Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 28
9.4 Vastuut Sisäinen aikaraja: 16.4.2002 Asiakaskatselmointi: 17.-19.4.2002 Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: 22.4.2002 projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: 23.4.2002 Projektin vastuunjako tehtävittäin on esitelty kappaleessa 5 Projektin organisaatio. Seuraavassa taulukossa on esitetty dokumenttien pääkirjoittajat ja katselmoijat: VIII. Dokumenttien pääkirjoittajat ja katselmoijat Dokumentti Pääkirjoittaja Katselmoijat PS: projektisuunnitelma Ossi Mikko, Wesa PS: laatukäsikirja Ossi Mikko, Wesa PS: vaatimusmäärittely Mikko Wesa, Ossi PS: edistymisraportti Ossi Mikko, Wesa T1: päivitetty projektisuunnitelma T1: päivitetty vaatimusmäärittely Ossi Mikko Mikko, Wesa Wesa, Ossi T1: toiminnallinen määrittely Wesa Lasse, Rami T1: tekninen määrittely Lasse Rami, Wesa T1: testaussuunnitelma Matti Rami, Mikko T1: edistymisraportti Ossi Mikko, Wesa T2: päivitetty projektisuunnitelma T2: päivitetty vaatimusmäärittely T2: päivitetty toiminnallinen määrittely T2: päivitetty tekninen määrittely Ossi Mikko Wesa Lasse Mikko, Wesa Wesa, Ossi Lasse, Rami Rami, Wesa Kuopio2002, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 29