Kantaverkko kehittyy Fenno-Skan 2 -tasasähköyhteys

Samankaltaiset tiedostot
HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen. Käyttötoimikunnan kokous Tuomas Rauhala

Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit. Markkinatoimikunta Maarit Uusitalo

Valot päällä valtakunnassa

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Sähköjärjestelmän toiminta talven huippukulutustilanteessa

Fingridin ajankohtaiset

Ajankohtaiskatsaus. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016

Siirtojen hallinta 2016

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä

Siirtojen hallinta 2018

Julkinen. 1 Jukka Ruusunen. Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista

Toimintaperiaatteet rajasiirtokapasiteetin varmistamiseksi. Markkinatoimikunnan kokous Tuomas Rauhala

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Ajankohtaiset asiat. Reima Päivinen Käyttötoimikunta

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

4 Suomen sähköjärjestelmä

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta

EstLink 2 käyttöönotto

Poistuvatko pullonkaulat pohjoismaisilta markkinoilta?

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajina. Kantaverkkopäivä Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Siirtojen hallinta 2014

Ajankohtaista Fingridistä

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Fingrid välittää. Varmasti.

Käyttörintamalta paljon uutta

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2017

Kohti puhdasta sähköjärjestelmää

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

Offshore puistojen sähkönsiirto

Käyttötoimikunnan kokous Jonne Jäppinen. Ajankohtaiset asiat

Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus. Kari Kuusela

mihin olemme menossa?

Kari Kuusela Verkkkotoimikunnan kokous Fingridin ajankohtaiset ja Pohjois-Suomen verkon kehittäminen

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Fingridin ajankohtaiset kuulumiset

Kari Kuusela Verkkotoimikunnan kokous Fingridin ajankohtaisia

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus

Smarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa

Verkkotoimikunta Kari Kuusela. Fingridin ajankohtaisia kuulumisia

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

MEERI NUOTIO SUURJÄNNITTEISEN TASASÄHKÖYHTEYDEN ELEKTRODIPII- RIN VALVONTA. Diplomityö

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Tuure Nuotio MAGNEETTIKENTÄN MITTAAMINEN SUURJÄNNITTEISEN TASASÄHKÖKAAPELIN TARKASSA VIANPAIKANNUKSESSA

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Kohti eurooppalaista verkkoa

Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Hinta- ja tarjousalueselvitys. Markkinatoimikunnan kokous Juha Hiekkala, Katja Lipponen

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Julkinen Etunimi Sukunimi. Fingrid Oyj

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Fingrid Neuvottelukunta

Tilannekatsaus. Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen

Siirtojenhallintapolitiikka

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä Helsinki Jonne Jäppinen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Markkinatoimikunnan kokous 1/2019, Mikko Heikkilä, Maria Joki-Pesola. Pohjoismainen tasehallintahanke ja varttitase

Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt Tasevastaavailtapäivä Helsinki Timo Kaukonen

Markkinatoimikunnan kokous 2/2019, Karri Mäkelä. Pohjoismainen tasehallintahanke päivitetty roadmap

Eurooppalaiset markkinakoodit yhtenäistävät markkinoita. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017

KANTAVERKKO KEHITTYY. Fenno-Skan 2 -merikaapeliyhteys loppusuoralla. Peltopylväs helpottaa maanviljelyä. Pohjanmaan verkko uudistuu

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä Petri Vihavainen

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Ajankohtaista kantaverkkoasiaa Kari Kuusela

PÖRSSITIEDOTE 1 (6) FINGRID OYJ FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Toimintakatsaus. Voimajärjestelmän käyttö

Fingrid toteuttaa investoinnit tehokkaasti. Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja Kantaverkkopäivä

Julkinen Aallossa Jussi Matilainen. Kantaverkkotoiminta

Ajankohtaiskatsaus. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä

Ajankohtaista yhtiön toiminnasta

Sähkömarkkinakatsaus 1

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Transkriptio:

Kantaverkko kehittyy Fenno-Skan 2 -tasasähköyhteys

Fenno-Skan 2 -yhteys edistää sähkömarkkinoita Itämeren alueen sähkömarkkinat 2 Merikaapelin rakenne 1. Johdin 2. Johdinsuoja 3. (Öljypaperi)eristys 4. Hohtosuoja 5. Kangasnauha 6. Lyijyvaippa 7. PE-vaippa (polyeteenivaippa) Sähkömarkkinoiden toimivuus edellyttää, että sähkön siirtomahdollisuudet maasta toiseen ovat riittävät. Siirtorajoitukset synnyttävät sähkömarkkinoille niiden toimivuutta haittaavia erillisiä hintaalueita. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat osa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden Itämeren markkinaaluetta. Näillä maailman suurimmilla sähkömarkkinoilla jokaisen osa-alueen toimivuudella on laajakantoinen merkitys. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat yhteistyössä pyrkineet tehostamaan markkinoidensa toimintaedellytyksiä muun muassa määrittämällä keskeiset sähkönsiirron pullonkaulat, jotka tulisi poistaa markkinoiden edistämiseksi ja käyttövarmuuden parantamiseksi. Fenno-Skan 2 on yksi tärkeimmistä tarvittavista siirtoyhteyksistä. Yli 50 vuotta pohjoismaista yhteistyötä 0 2 2150 0 740 680 1 1300 950 500 1500 800 550 1 800 350 1500 1400 650 850 0 750 50 60 3 Kaapelin lastaus laivaan Nexansin tehtaalla Haldenissa Norjassa kesti kymmenen päivää. 8. Alustakerros 9. Teräsvannevahvisteet 10. Armeerausalusta - nylonteippi 11. Teräsnauha-armeeraus 12. Armeerausalusta - nylonteippi 13. Teräsnauha-armeeraus 14. Ulkoinen suojakerros (polypropeeninauhat ja bitumi) Suomen ja Ruotsin sähkönsiirtoverkot kytkettiin ensi kerran yhteen 1950-luvun lopulla. 1970-luvulla rakennettiin kaksi 400 kilovoltin vaihtosähköyhteyttä Pohjois-Suomesta Ruotsiin. Ensimmäinen Suomen ja Ruotsin välinen merikaapeliyhteys, 500 megawatin tasasähkölinkki Fenno-Skan 1, otettiin kaupalliseen käyttöön joulukuussa 1989. Pohjanlahteen laskettu merikaapeli oli tuolloin maailman pisin sekä myös suurijännitteisin ja -tehoisin. Sähkömarkkinoiden vapauduttua vahvat yhteydet ovat mahdollistaneet nopean siirtymisen toimiviin pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Sähkön käytön kasvun myötä Fenno-Skan 1 -yhteyden kapasiteetti on ollut täysimääräisesti käytössä. Siirtokapasiteetit (MW) käytössä rakenteilla

Rauman suuntaaja-aseman venttiilit. Suuntaajaasemalla tasasähkö muutetaan vaihtosähköksi ja päinvastoin. Reilut 40 prosenttia lisää siirtokapasiteettia Helmikuussa 2005 Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Svenska Kraftnät allekirjoittivat sopimuksen Fenno-Skan 2 -tasasähköyhteyden rakentamisesta. Investoinnin perusteet olivat selkeät: 4 lisätä Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia 40 prosenttia ja liittää markkinat tiiviisti yhteen vähentää hinta-alue-erojen muodostumista maiden välille pienentää siirtoverkon häviöitä ja parantaa voimajärjestelmän siirtovarmuutta. Omistus ja kustannukset jaetaan tasan Teholtaan 800 megawatin Fenno Skan 2 -tasasähköyhteys valmistuu vuoden 2011 lopulla. Fingrid ja Svenska Kraftnät jakavat tasan kaapelin omistuksen ja noin 315 miljoonan euron investointikustannukset. Yhteyden kokonaispituus on noin 300 kilometriä. Sen molemmissa päissä on suuntaaja-asemat, joilla tasasähkö muutetaan vaihtosähköksi ja päinvastoin. Suomessa uusi yhteys liittyy kantaverkkoon Rauman sähköasemalla. Ruotsissa liittymiskohta maan kantaverkkoon on Tukholman pohjoispuolelle rakennettu Finnbölen asema. Fenno-Skan 1ja 2 -yhteyksiä tullaan käyttämään yhdessä. Hankkeen tärkeimmät osakokonaisuudet Rauman ja Rihtniemen välisen 33 kilometrin tasasähköjohdon vahvistaminen Suomessa Pyhämaan merielektrodin muutostyö Suomessa Rihtniemi Dannebo 196 kilometrin merikaapeli Dannebo Finnböle 70 kilometrin tasasähköjohto Ruotsissa Finnbölen uusi sähköasema Ruotsissa Fenno-Skan 2 Teho 800 MW vastaanottavassa päässä Jännite 500 kv DC Virta 1663 A Linkin pituus 299 km, josta avojohtoa 103 km ja merikaapelia 196 km Verkkokommutoitu tasasähkölinkki (LCC) Konvertteriasemat Rauma (Suomi) ja Finnböle (Ruotsi) Yhteistyöprojekti Fingrid Svenska Kraftnät Konvertteritoimittaja ABB AB / Ruotsi Projektibudjetti 315 miljoonaa euroa Käyttöönotto vuoden 2011 lopulla Merikaapeli Tyyppi NOVA-L 500 kv 1 x 2 000 mm2 Cu Johdin 2 000 mm2 kuparia Öljypaperieristys (MIND) ei liukenevia ainesosia Jännite 500 kv Halkaisija 132,2 mm Paino ilmassa 58,1 kg/m kaksoisarmeerattu Teho 800 MW Valmistaja Nexans Norway AS 5

Turvallinen ratkaisu ihmisen ja ympäristön kannalta Maisema Fenno-Skan 2 -kaapeli on asennettu merenpohjaan Fenno-Skan 1 -kaapelin läheisyyteen Rihtniemen ulkopuolella. Ajoittain esiintyvien ahtojäiden takia kaapeli on kaivettu lähellä rantaa meren pohjaan, kunnes veden syvyys on noin 12 metriä. Suomen aluevesillä kaapeli on haudattu meren pohjaan noin metrin syvyydelle Fenno-Skan 1 -kaapelin eteläpuolelle. Kaapelien välinen etäisyys on valtaosan matkaa 1 2 kilometriä. Elektrodin ja tasasähkökaapelin päällä on ankkurointikielto näiden rikkoontumisen estämiseksi. Korroosio Elektrodin läheisyydessä esiintyy maassa hajavirtoja, jotka aiheuttavat metallirakenteissa korroosiota. Fingrid on seurannut näitä vaikutuksia ja tehnyt tarvittavia toimenpiteitä haittojen estämiseksi. Korroosion seuranta jatkuu, ja tarvittaessa yhtiö ryhtyy toimiin mahdollisten haittojen estämiseksi. Bipolaarikäyttö vähentää korroosion noin viidesosaan nykyisestä. Kloori Anodikäytössä elektrodissa muodostuu elektrolyysin seurauksena jonkin verran klooria. Määrä on niin pieni, ettei sillä meriveteen sekoittuneena ole 6 Merikaapeli Merikaapeli ei aiheuta ympäristöongelmaa. Kaapeli ei sisällä vapaata öljyä. Eristeen vesieristyksenä toimii lyijyvaippa ja sen päällä on vielä useita suojakerroksia, kuten muovia, juuttinauhaa, kaksinkertainen teräslanka-armeeraus ja bitumi. Nämä aineet eivät liukene mereen. merkitystä. Tällaisia elektrodeja on ollut käytössä Itämeren alueella jo 50 vuotta ilman havaittavia vaikutuksia veden laatuun tai kalojen käyttäytymiseen. Kun elektrodivirta yhteyden bipolaarikäytössä pienenee enimmilläänkin viidesosaan nykyisestä, myös kloorin eritys vähenee samassa suhteessa. 7 Magneettikenttä Merikaapelin, elektrodin ja avojohtojen välittömässä läheisyydessä esiintyy maan geomagneettista kenttää voimakkaampi magneettikenttä. Syntyvä magneettikenttä on tasasähkökenttä samoin kuin maan magneettikenttäkin. Maan omaan geomagneettiseen kenttään verrattuna lisäys on paikallinen. Merellä se aiheuttaa matalassa vedessä magneettikompasseissa paikallisen virheen samalla tavalla kuin esimerkiksi malmiesiintymä meren pohjassa. Melu Suuntaaja- eli konvertteriaseman suunnittelussa on panostettu rakenteelliseen meluntorjuntaan. Konvertterimuuntajat on koteloitu kokonaan. Siloituskuristimet on vahvistettu värinöiden ja melun ehkäisemiseksi. AC- ja DC-suodattimien osat ovat myös mekaanisesti vahvistettuja. Sähkökenttä Kaapeliosuudella sähkökenttä pysyy täysin kaapelin sisällä. Avojohto-osuudella sähkökenttä vaimenee nopeasti johdolta poispäin mentäessä.

Fingrid välittää. Varmasti. FINGRID OYJ Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 HELSINKI Puhelin 030 395 5000 Faksi 030 395 5196 www.fingrid.fi