7. Puiteohjelman perusteet HAUS 1.12.2011 Mirka Laasonen, VTT
2 Sisältö: Johdanto Yleistietoa 7. Puiteohjelmasta Puiteohjelman 4 erityisohjelmaa: Yhteistyö (Cooperation) Ideat (Ideas) Ihmiset (People) Valmiudet (Capacities) - 7 osaa Puiteohjelmahankkeet Lähteet ja tärkeät linkit
3 Mitä tiedät 7. Puiteohjelmasta? Rahoitusta? Uusia kavereita? Isompi pelikenttä? VAI Roppa kaupalla byrokratiaa? Hankalia tilanteita? Vuosia kestäviä selvittelyjä? MOLEMPIA!!!
4 EU:n 7. Puiteohjelma? Euroopan unionin tärkein väline Kokonaisuus - kattaa Euroopan unionin eri tutkimusohjelmat ja aloitteet. Kokonaisbudjetti on 53,2 miljardia Sen avulla ohjataan tutkimus- ja kehitystoimia Euroopan laajuisesti Tavoite: Kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden nostaminen Euroopassa yhdessä CIP ohjelman kanssa.
5 Kahdenlaista EU rahaa? 1) kansallisten rahoittajien välittämä ja osarahoittama EU-raha (EAKR, ESR, maatalouden tukirahastot) 2) Brysselistä haettava rahoitus: Komission hallinnoima tuki 7. Puiteohjelma CIP (kilpailukyvyn ja innovoinnin toimet) Life+ (ympäristöalan rajoitusjärjestelmä) Marco Polo-ohjelma (Kuljetuspalveluita ja tavaraliikennettä parantavan ohjelma) Erasmus, Comenius, Leonardo da Vinci, Gruntvig (elinikäiseen oppimiseen tähtäävät toimet), Kulttuurin puiteohjelma Media 2007 audiovisuaalisen alan tukiohjelma
6 EU:n 7. Puiteohjelma mitä se pitää sisällään? 7. Puiteohjelma koostuu neljästä erityisohjelmasta ja niille määritellyistä tutkimustavoitteista ja aihealueista: 1. Yhteistyö (Cooperation) 2. Ideat (Ideas) 3. Ihmiset (People) 4. Valmiudet (Capacities) Lisäksi omat erityisohjelmat: Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sopimukset ja Yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre), jotka ovat omia erillisohjelmia, joilla on omat budjetit. Ohjelmista rahoitetaan paitsi eri alojen tutkimusta, myös tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansallisten tutkimusohjelmien verkottumista
7 Yhteistyö (Cooperation) Sisältää 10 temaattista aihealuetta: Theme Budget( billion) Health (Terveys) 6100 Food, agriculture, Fisheries, Biotechnology (Elintarvikkeet, 1935 maatalous, kalatalous, bioteknologia) Information and Communication Tecnologies (Tieto-ja 9050 viestintäteknologiat ICT) Nanosciences, materials, new production technologies 3475 (Nanotieteet, materiaalit ja tuotantoteknologiat NMP) Energy (Energia) 2350 Environment and climate change (Ympäristö ja ilmastonmuutos) 1890 Transportation incl. Aeronautics (Liikenne ja ilmailu) 4160 Socio-economic Sciences and the humanities (Yhteiskunta- ja 623 humanistiset tieteet) Security (Turvallisuus) 1400 Space research (Avaruus) 1430 Total 32413
8 Yhteistyö (Cooperation) T&k toimintaa, laajoja tutkimus- ja kehittämishankkeita Tutkijaryhmiä kokoavia verkostoja - CSA (Coordination Support Action) ja NoE (Network of Excellence) verkostoitumishankkeita Lisäksi JTI -Joint Technology Initiatives -hankkeita tai JU Joint Undertaking- aloitteita: Suurteollisuuden, jäsenmaiden ja komission yhteisohjelma Toteutetaan vaativia tutkimus/teknologiaohjelmia Keskitytään teollisuuden alojen haasteisiin Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen keskeisillä alueilla Pyritään lisäämään nk. Public - Private -Parthership yhteistyötä Esimerkkeinä ARTEMIS, Cleas Sky ja ENIAC Budjetista 15% suunnataan pk-yrityksille
9 Ideat (Ideas) Perustutkimukseen liittyviä hankkeita ja ns. huipputason edelläkävijä tutkimusta (frontier research) Ohjelmasta vastaa Euroopan tutkimusneuvosto ERC (European Research Council). Avoin kaikille tieteen ja teknologian aloille Sekä yksityisen ja julkisen sektorin tutkijoille Myös yksittäisille tutkijaryhmille Ainoa arviointikriteeri tieteellinen laatu! Tavoiteet: Tutkimustyön tulokset päätyvät teollisuuteen ja markkinoille Saada yhteiskunnallisesti merkittäviä innovaatioita Rahoitusta eri vaiheessa uraansa oleville tutkijoille - ei ikä- tai kansalaisuusrajoitetta. Määrittävä tekijä päätutkijan kokemus (päätutkijan tohtorinväitöksestä kulut aika) Tutkimustyö on tehtävä EU:n jäsenmaassa tai puiteohjelman liitännäismaassa (ns. Associated Country). Tutkimusaiheita ei ole rajoitettu.
10 Ihmiset (People) Tutkijaliikkuvuuteen ja koulutukseen tähtäävät Marie Curie toimet. Rahoitusta: Tutkijan uran alkuvaiheen koulutukseen ja urakehitykseen Yritysten ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten väliseen tutkijaliikkuvuuteen Kansainväliseen tutkijaliikkuvuuteen Tavoite: tutkijanuran edistäminen Euroopassa tutkijoiden ml. liikkuvuuden esteiden purkaminen Kenelle: yksittäisille tutkijoille, tutkimusorganisaatioille, yrityksille ja yliopistoille Mihin: tutkijan palkkakustannuksiin, liikkuvuuteen (mobility allowance) maakertoimilla korotettuna, matkakuluihin kotimaan ja kohdemaan välillä) sekä uran edistämiseen tähtäävin toimiin. Marie Curie toimet vaativat myös omaa rahoitusta - hanketyypistä riippuen. Esimerkiksi ITN hanke vaatii käytännössä n. 50% omaa rahoitusosuutta.
11 Ohjelma jakautuu 7 osaan: Valmiudet (Capacities) Research infrastructures, Research for the benefit of SMEs, Regions of knowledge, Research potential of Convergence Regions, Science in Society, Support to the coherent development of research policies, International cooperation
12 Tutkimusinfrastruktuurit (Research infrastructures) Mitä rahoitetaan? Tutkimusinfrastruktuureja (esimerkiksi puhdastilat) Pk-yrityksiä hyödyttävää tutkimus- ja kehitystoimintaa Alueen eri toimijoita verkottavia tutkimuslähtöisiä ryhmittymiä Klustereita -> julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus Tavoite: Parantaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä Euroopan laajuisesti Miten: Tukemalla olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja hyödyntämistä Mahdollistamalla uusien infrastuktuurien suunnittelua ja toteutusta.
13 PK -yrityksiä hyödyttävät toimet (Research for the benefits of SMEs) Pk-yrityksille suunnattu ohjelma Tavoite: Parantaa pk-yritysten innovointi mahdollisuuksia, tutkimustulosten hyödyntämistä Luoda uusia tuotteita, palveluita ja markkinoita Testata ja kehittää uusia teknologioita ja lisätä pk - yritysten tietotaitoa ja verkottumismahdollisuuksia Löytää uusia yhteistyökumppaneita. Miten: Pk -yritykset ostavat tarvitsemansa tutkimus- ja tuotekehityspalvelut tutkimuslaitoksilta alihankintana (Outsourcing). Projektin tutkimustulokset Pk-yrityksille (Transaction) Tärkein elementti: Vaikuttavuus (Impact)
14 Toimialoja hyödyttävät toimet (Research for SME associations) Research for SME associations toimialaliitot tai teollisuusliitot (kauppakamarit, etujärjestöt) ostavat tutkimuslaitoksilta koko toimialaa hyödyttävää tutkimusta. Tavoite: Laajempi hyöty - tutkimustuloksista hyötyvät sekä pkyritykset että yritysryhmittymät ja koko toimiala. Projekteissa kehitetään uusia tuotteita tai palveluita yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Uutta! Demonstraatiopilottihaku, jonka tavoitteena on aiempien SME-projektien tulosten kaupallistaminen demonstraatioiden avulla. Hakijoina on oltava vähintään kolme alkuperäisen konsortion pk- jäsentä/yritystä.
15 Tietämyksen alueet (Regions of knowledge) Tavoite: tuoda yhteen alueella toimivia tutkimuskumppaneita ja paikallisia resursseja Tähtää uusien osaavien alueiden eli klustereiden synnyttämiseen. Alueet keskeisiä toimijoita (kehityksen moottorit) Toimilla pyritään vahvistamaan alueiden valmiuksia investoida tutkimukseen ja kehitykseen, osallistua tutkimushankkeisiin, toteuttaa tutkimusta sekä luoda uusia työpaikkoja Kenelle: Tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja korkeakouluille sekä monikansallisille yrityksille ja alueellisille viranomaisille pk-yritykset mukaan lukien Miten: Osapuolet voivat verkottua ja vahvistaa tutkimusvalmiuksiaan, lisätä yhteistyötä sekä alueellisten toimijoiden kanssa että rajat ylittävää yhteistyötä
16 Tutkimuspotentiaali (Research potential of Convergence Regions) EU:n lähentymisalueille (convergence regions) suunnattua t&k rahoitusta esimerkiksi tutkijaliikkuvuuteen ja tutkimuslaitteistojen hyödyntämiseen. Tavoitteena: kohentaa vähemmän kehittyneiden alueiden tutkimuspotentiaalia tukemalla esimerkiksi alueiden investointeja, antamalla neuvontaa ja tarjoamalla henkilöstöresursseja organisaatioiden käyttöön Synergia Euroopan yhteisön aluepolitiikan kanssa Tutkimusvalmiuksien vahvistamista rakenne- ja koheesiorahastojen avulla. Toimilla pyritään edistämään verkottumista hyödyntämällä muiden alueiden tietämystä ja kokemusta. Kenelle: Toimet on suunnattu vähemmän kehittyneiden alueiden julkisen tai yksityisen sektorin tutkijoille ja tutkimuslaitoksille. Suomi voi osallistua ohjelmaan vain siinä tapauksessa, jos projektissa yksikin maa edustaa em. Aluetta
17 Ohjelman tarkoitus: Tiede yhteiskunnassa (Science in Society) Kaventaa tieteen ja suuren yleisön välistä kuilua Edistää yleistä kiinnostusta tieteeseen ja tiedekulttuuriin Edistää naisten etenemistä tiedeuralla Naisten valmiuksien, osaamisen ja tieteellisten kykyjen hyödyntäminen Lisätään nuorten kiinnostusta tieteeseen Tiedeopetukseen panostaminen kaikilla tasoilla Tavoitteena: Tieteen ja teknologian integroiminen yhteiskuntaan Tuoda tutkimus lähemmäksi päättäjiä ja kansalaisia Havainnollistaa tutkimuksen merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä Oikaista olemassa olevia tai vallitsevia väärinkäsityksiä Keskustella tutkimuksen eettisistä periaatteista ja tutkimuksen roolista yhteiskunnassa Parantaa kansalaisten luottamusta teollisuuden tutkimustoimiin mm. tiedemaailman, yhteiskunnan ja kansalaisten välisen viestinnän parantamiseen.
18 Tutkimuspolitiikkojen johdonmukaisuus (Support to the coherent development of research policies) Tavoite: Euroopan tutkimuspolitiikan parempi seuranta ja koordinointi Parantaa jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuspolitiikkojen johdonmukaisuutta ja niiden yhteyttä muihin politiikkoihin Julkiset investoinnit kustannustehokkaimmiksi Parantaa julkisrahoitteisen tutkimuksen merkitystä ja yhteyksiä yrityksiin Lisätä julkista tukea ja vauhdittaa ohjelmaan sisältyvien toimien avulla myös yksityisiä investointeja
19 Kansainvälinen yhteistyö (INCO) Tavoite: INCO -instrumenttien avulla synergiaetuja mm. jäsenmaiden ja kolmansien maiden yhteisillä tutkimusrahoitushauilla. Työohjelmassa (Work program) ja erityisohjelmissa mainitaan ne muodot, joilla kansainvälistä yhteistyötä tuetaan. Valmiudet ohjelma: Kansainvälinen yhteistyö-osio verkottaa eri tutkimusrahoittajia ja politiikantekijöitä (mm. Eri EU-maiden, kolmansien maiden ja eri alueiden tutkijoista koostuvat työpajat ja konferenssit). Konsultoivissa toimissa etsitään teemoja, jotka kiinnostavat sekä tutkijoita että päättäjiä verkostoissa syntyneistä ideoista ja aloitteista myös sisältöä temaattisten ohjelmien hakuihin.
20 EURATOM - Ydinenergia-alan tutkimus- ja koulutustoimien ohjelma Kaksi erityisohjelmaa: 1. Fuusioenergian tutkimus 2. Ydinfission ja säteilysuojan tutkimus Fuusio-ohjelman tavoitteena: Kehittää turvallista, uusiutuvaa, ympäristövastuullista ja taloudellisesti kannattavaa energianlähdettä varten tarvittava teknologia. Miten: Pidemmän aikavälin tutkimus- ja kehitystoimia sekä henkilöstöön, opetukseen ja koulutukseen liittyviä aloitteita. Toimia: mm. ITER-hankkeen (kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin) toteuttaminen, ITER-operaation tutkiminen ja kehittäminen, DEMOn valmisteluun liittyvät teknologiatoimet ja kansainvälisen fuusiomateriaalien säteilytyskeskuksen (IFMIF) valmistelu. Fissio-ohjelman tavoite: Parantaa turvallisuutta, resurssien käyttöä ja kustannustehokkuutta ydinfissiossa ja muussa säteilyn teollisessa ja lääketieteellisessä käytössä. Toimia mm. radioaktiivisen jätteen käsittely, reaktorijärjestelmät, säteilysuojelu, infrastruktuurit, henkilöstövoimavarat ja koulutus Lisäksi Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toimia ydinenergian alalla (ydinjätehuolto ja ympäristövaikutukset, ydinturvallisuus ja ydinmateriaalivalvonta)
21 Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) Rahoitusta Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre) rahoittamiseen. Yksi Euroopan komission pääosastoista Kuuluu 7 tutkimuslaitosta viidestä eri jäsenvaltiossa (Belgia, Saksa, Italia, Alankomaat ja Espanja) Keskuksen tehtävä: Antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea EU:n kehittämiselle eri aloilla. Riippumaton yksityisistä ja kansallisista erityiseduista Tehtävä: palvella jäsenvaltioiden yhteisiä etuja
22 Tehtävä Mikä puiteohjelmakokonaisuudessa on sinulle tai organisaatiollesi tällä hetkellä haastavinta? Mistä ohjelmista olet hakenut tai suunnittelet hakevasi hankkeita? Oletko hyödyntänyt erityisohjelmien toimia tai mahdollisuuksia? Hyviä vai huonoja kokemuksia?
23 EU:n 7. Puiteohjelma ja hankkeet Avoimet ja kohdennetut haut Avoinna olevat haut, työohjelmat ja hakuja koskevat dokumentit: Cordiksesta (www.cordis.europa.eu) Hakemukset lähetetään sähköisesti komissioon (EPSS) Kilpailu on oikeasti kovaa: Vain parhaat hanke-ehdotukset saavat rahoitusta Konsortioiden elinkelpoisuus: Euroopan taloudellinen tilanne asettaa omat haasteensa 3-4 vuoden hankkeille Koordinaattorin osaaminen avainasemassa hankkeen luotsaamisessa Hankkeilta odotetaan hakemuksessa ja työsuunnitelmassa luvattuja tuloksia, etenemistä seurataan review-kokousten avulla Tarvittaessa komissio voi järjestää ylimääräisiä teknisiä review - kokouksia hankkeen toimien tarkentamiseen ja uudelleen suuntaamiseen (harvinaisia mutta enenemään päin)
24 Miten hakemuksia evaluoidaan? Olet jättänyt hakemuksen ICT Calliin 18.1.2011 mitä sitten tapahtuu?
25 Evaluoinnissa käytettävät kriteerit? Hakemukset arvioidaan kolmen kriteerin perusteella : 1. Hankkeen tieteellinen ja teknologinen laatu (S/T Quality), 2. Toteutus (Implementation) 3. Vaikuttavuus (Impact) Hakemus arvioidaan vähintään kolmen ulkopuolisen arvioija toimesta Ketkä voivat osallistua? - Yritykset (pk-yritykset sekä suuret yritykset) - Tutkimuslaitokset, - Korkeakoulut ja yliopistot - Järjestöt ja kunnat - Yksittäiset henkilöt ja tutkijaryhmät tutkijaliikkuvuuteen tähtäävissä toimissa.
26 Puiteohjelmahankkeet Erityyppisiä ja eri kokoisia hankkeita Hanketyyppejä: Yhteistyöhankkeet (CP), Koordinointi-ja tukihankkeet (CSA), Huippuosaamisen verkostot (NoE), Marie Curie hankkeet ja SMEs hankeet. Small and Medium scale focused research actions (STREP) tyypillinen koko 3-4 milj. kesto 2-3 vuotta konsortion koko on 5-10 osapuolta Large scale integrating projects (IP) projektit tyypillinen koko 10-15 milj. kesto on 4 vuotta konsortion koko 13-40 osallistujaa Hankemuodoilla ohjataan hankkeen kokoa ( määräistä ja osallistujamääräistä kokoa) sekä hankkeen kestoa ja tavoitteita.
27 Mistä saan tietoa hanketyypeistä? Aihealueet, hanketyypit ja osallistumissäännöt: - Työohjelmasta (Work Programme) - Call fiche (Hakua koskeva kuvaus) - Hakijan -oppaasta (Guide for applicants).
28 Mitkä maat voivat osallistua? Osallistujat voivat olla EU maista mutta myös muista maista Minimi osallistujamäärä on usein kolme EU maata (EU states) tai liitännäismaata (Associated countries) Osallistujat voivat olla myös ehdokasmaista (Candidate coutries) tai ns. kolmansista maista (Third countries), joita ovat esim.kanada, USA, Australia ja Japani Mahdolliset alueelliset painotukset/rajoitukset ovat mainittu ko. hakuun liittyvässä työohjelmassa ja hakuoppaassa!
29 Hakemisesta käynnistymiseen: Kesto: Hankkeet kestävät tyypillisesti 2-4 vuotta. Jos kaikki menee hyvin hanke saadaan päätökseen 60 pv sisällä hankkeen virallisesta päättymisestä. Pahimmillaan hankkeen päättämiseen saattaa mennä puolikin vuotta. Hanketta edeltää valmisteluvaihe aina haun avautumisesta, konsortion kokoamiseen ja hakemuksen työstämiseen, hakemuksen jättäminen oikeaan Calliin, evaluoinnin kautta saadaan ESR pisteet, hyvät pisteet saaneet kutsutaan ns. hearingiin ja sopimusneuvotteluihin. Hanke käynnistyy vasta kun sopimusneuvottelut on saatu päätökseen legal ja financial tarkistuksineen, draft versio Grant Agreementista, työsuunnitelman (Description of Work) lopullinen muoto, työpakettien ja rahoituksen lukkoon lyöminen.
30 Puiteohjelmahankkeet Hankkeissa on erilaisia aktiviteetteja: RTD - tutkimus- ja kehitystyötä Demonstration - prototyyppien rakentamista, järjestelmien ja järjestelmän osien testausta, laitteiden testaamista Management - hankkeen hallinnointia eli koordinointia Other - hankkeen saavutettujen tuloksien julkaisemista, tulosten hyödyntämisen suunnittelua, tulosten esittelemistä erilaisissa tilaisuuksissa, workshopeissa ja konferensseissa (disseminointia), esitteiden tekemistä, loppukäytäjien kouluttamista jne.
31 Jos osallistun missä roolissa osallistun? Hankkeeseen osallistuvilla tahoilla on erilaisia rooleja: koordinaattori, tekninen koordinaattori, työpaketin vetäjä, partneri, teollisuuspartneri, SME, loppukäyttäjä, advisory boardin jäsen Roolien tulee olla selkeät ja ennalta sovitut Muutostilanteissa roolituksista sovitaan uudelleen jos joku jää pois töitä joudutaan uudelleen allokoimaan tai konsortioon tulee uusi partneri Yleensä into tehdä asioita on suurinta hankkeen käynnistyessä kiinnostus laskee loppua kohden mutta projektin kannalta ratkaisevimmat vaiheet ovat projektin puolivälistä loppua kohti. Pidä yhteyttä aktiivisesti projektin eri osapuoliin, ota mukaan suunnitteluun, kysy mielipidettä, pidä mukana toimissa ja postituslistalla, informoi Muista, että ne osapuolet ketkä ovat mukana ensimmäistä kertaa tarvitsevat tukea ja neuvoja eniten. Ovat innokkaita oppimaan!
32 Hakemisesta käynnistymiseen ja koordinointiin: Hakemuksen management-osiossa kuvataan kuinka konsortio toimii, miten päätökset tehdään ja mitkä ovat riskit ja miten näihin riskeihin voidaan varautua. Isoissa konsortioissa ja pitkissä hankkeissa tulee väistämättä tilanteita, joissa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä tarvitaan. Pelisääntöjä voidaan myös tarkentaa projektin aikana. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. komissiosta tulevien maksujen hallinnointi, yhteydenpito komissioon ja hankeen eri osapuoliin, yleinen tiedottaminen ja raportointivelvoitteista ja ohjeistuksista huolehtiminen, raportointien toimittaminen komissioon, sopimusmuutosten (Amendmenttien) laadinta ja review-kokousten järjestäminen yhdessä Project Officerin kanssa. Koordinaattorin kuuluu myös seurata hankeen toteutumista työsuunnitelmaan nähden ja varmistaa, että osapuolet toimittavat sovitut tuotokset (Deliverables). Partnerit vastaavat omista työsuorituksistaan ja tekemisistään ja niiden raportoimisesta.
33 Lähteet ja tärkeät linkit: Cordis: http://cordis.europa.eu/fp7/home_en.html tietoa 7. Puiteohjelmasta, avoimista hauista, hakuohjeet, rekisteröitymisohjeet, hankkeen aikana tarvittavat dokumentit ja guidelinet, tietoa ohjelmista ja hankkeista. Täältä voi jopa etsiä sopivia partnereita hankkeisiin. Hyviä opuksia: ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/fp7/docs/research_smes_en.pdf ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/fp7/docs/research_smes_assoc_en.pdf Tekes www.tekes.fi, EUTI ja NCP:t, konsulttipalveluita tarjoavat tahot Erilaiset tilaisuudet ja koulutukset - HAUS ym. Ole aktiivinen ja ajantasalla! Pidä omasta osaamisestasi huolta! Perustietoa: EU:n rahoittaman hankkeen tutkimushankkeen elämänkaari (Suomen EU T&K Sihteeristö)
34 KIITOS! Mirka Laasonen Financial Officer, MSocSc, Vocational Qualification in Business and Administration EU-Projects VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus PO. Box. 1000, 02044 VTT Finland Visiting address: Tietotie 3, 02150 Espoo Tel. +358 40 484 7459, fax. +358 20 722 7012 www.vtt.fi, e-mail: mirka.laasonen@vtt.fi
35 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa