Matkailu 3 2009 1
2
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenlehti Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 4702 315, fax (02) 4702 314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 4702 315/050-5711 303 Avustavat toimittajat: Kari Anttonen, puh. 040-5136 473 Aino Rimppi Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 4702 315 mac1@matkailulehti.fi Maija Hurme 040-7222 045 i.hurme@merigraf.fi Terje Suominen 040-8610 389 terje.suominen@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: Riikka Lehtinen 050-3060678 aineistot: mac1@matkailulehti.fi Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy Kannen kuvat: iso kuva Merenkurkusta, Svedjehamn pieni kuva Raaseporista Kulttuuria matkaillen Kulttuuri on tehokas houkuttelemaan matkailijoita sekä kesällä että talvella. Houkutusta lisää laatu, sillä puskateatteria tehdään kotimaan konnuilla yllin kyllin. Kulttuurimatkailu on määritelty matkailutuotteiden ja -palvelujen tuottamiseksi alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Nämä perusteet eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa em. laadun vaatimusten kanssa. Maamme vahvuuksina pidetään nykyaikaisen ja luontoon pohjautuvan perinteisen toiminnan sujuva vastakohtaisuus, idän ja lännen kohtaaminen, teknologia ja suomalaiseen elämäntapaan kuuluvat asiat - ja luovuus. Joidenkin mielestä Suomesta puuttuvat vetovoimaiset kulttuurikäyntikohteet. Tästä käsityksestä on helppo olla eri mieltä. Kulttuuri on myös katsojan omissa silmissä ja tajunnassa, ja siihen on avoin mieli paras tie. Matkailun Edistämiskeskuksessa (MEK) on linjattu, että kulttuurimatkailun päätuotteissa keskitytään vetovoimaisiin kokonaisuuksiin. Tapahtumien markkinointia kehitetään jakamalla ne kansainvälisesti, alueellisesti ja paikallisesti tärkeisiin. Markkinointia kohdennetaan tämän mukaan eri kohderyhmille ja matkailumuodoille. Perinnettä ja historiaa pyritään nostamaan esille oheistuotteina. Myös kulttuuriperinnettä ja historiaa tuodaan esiin entistä vahvemmin. Samalla tuetaan toimia, joilla maaseudun matkailuyrittäjien paikallishistorian, perinteiden sekä esimerkiksi paikallisten ruokien tarjontaa vahvistetaan. Tarvittavaa lisäkoulutustakin tuetaan. Nämä tavoitteet on suunnattu kansainvälisten matkailijoiden hyödyksi. Ne on suunnattava myös kotimaahan. Kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteet eivät poikkea mitenkään oleellisesti toisistaan. Kari Anttonen 4 14 22 31 34 37 50 Kulttuuriministeri Stefan Wallin ottaa kantaa museotoimintaan Unescon maailman luontoperintökohde Merenkurkku Perämeren luonto esittäytyy Hailuodossa Helene Schjerfbeckin taidetta Raaseporissa Haminan rauhasta 200 vuotta Suomen teatterit ry on valvoo jäsenteattereidensa etuja Suomen Matkailijayhdistyksen julkilausuma Matkailu 3 2009 3
Kulttuuriministeri Stefan Wallin jatkaa edellisessä lehdessä aloitettua keskustelua museoista. Wallin toivoo erityisesti, että museot verkostoituisivat ja lisäisivät yhteistyötä. WALLIN TOIVOO museoiden verkostoituvan ja lisäävän yhteistyötä 1) Miten näette suurimmat haasteet ja ongelmat suomalaisten museoiden toiminnassa? Suomessa on laaja ja monipuolinen museoverkosto, ja museoiden palvelut ovat siten kaikkien kansalaisten tavoitettavissa. Kääntöpuolena on, että museot ovat usein kovin pieniä ja niiden voimavarat rajallisia. Koska odotukset ja haasteet museoiden toiminnalle samanaikaisesti kasvavat ja monipuolistuvat (kulttuuriperintökasvatus, saavutettavuus, monikulttuurisuus yms.), voi pienen yksikön osaaminen ja jaksaminen olla äärirajoilla. Myös kokoelmien hoito ja säilyttäminen on kysyvät resursseja. Pienilläkin kotiseutumuseoilla voi lisäksi olla vastuullaan paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä. Haasteena on myös löytää jatkajia merkittävälle vapaaehtoisvoimin tehdylle kotiseututyölle.. 2) Millaisin toimin näihin ongelmiin ja haasteisiin pitäisi vastata? Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Yhteistyöllä on voidaan osaamista monipuolistaa, tehostaa markkinointia, ratkaista kokoelmien säilytykseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä ja vahvistaa toiminnan rahoituspohjaa. Verkostoitumalla parannetaan yhteydenpitoa sidosryhmiin ja luodaan pohjaa museotoiminnan arvostukselle ja uusille yhteistyömuodoille niin kuntien kuin yksityisen ja kolmannen sektorinkin kanssa. 3) Mitkä ovat suomalaisten museoiden vahvuudet? Ja miten niitä edelleen kehitetään valtiovallan näkökulmasta? Suomalaisten museoiden vahvuutena on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Vahvuutenamme on myös museoiden laaja kirjo sekä merkittävien kokoelmien ja museoiden hajautuminen koko maan alueelle. Valtiovallan tehtävänä on osaltaan pyrkiä varmistamaan, että näiden museoiden toimintaedellytykset säilyvät jatkossakin ja että myös toiminnan kehittämismahdollisuuksia syntyy. Museot tarjoavat mahdollisuuden vuoropuheluun yli sukupolvien ja eri kansalaisryhmien kesken, tähän mahdollisuuteen tulisi entistä enemmän tarttua. Museot ovat myös matkailullisesti avainasemassa - museot ovat kulttuurimatkailukohteiden kärjessä. Tämä lisää myös muiden matkailupalveluiden kysyntää alueella - museot eivät vain taloudellisesti juurikaan hyödy näistä kasvaneista matkailutuloista. Tämä asettaakin jatkossa haasteita kulttuurimatkailun kehittämiseen liittyville yhteistyömalleille. 4) Museotoiminnan rahoitustahan ollaan lisäämässä lähivuosina? Museoväki kuitenkin kritisoi, että lisärahat uppoavat helposti kuntien pohjattomiin kassoihin 4
muihin tarkoituksiin. Miten tämän asian kanssa pitäisi toimia? Kunnat ovat valtion ohella merkittävä museotoiminnan rahoittaja ja valtaosa suurimmista museoistamme on kunnallisia. Tiukentuneessa taloustilanteessa ollaan kunnissa vaikeiden rahoituspäätösten edessä. Kulttuurin suhteellisen pienten menojen karsimisella ei talouden ahdinkoa pystytä kuitenkaan ratkaisemaan mutta harkitsemattomilla leikkauksilla voidaan aiheuttaa vakavaa vahinkoa kulttuuritoiminnalle vuosiksi eteenpäin. Opetusministeriö on pyrkinyt viime vuosina määrätietoisesti panostamaan kulttuurilaitosten rahoitukseen. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuudet kasvavat vuosien 2008-2010 aikana yhteensä n. 45 miljoonalla eurolla. Opetusministeriön työryhmä on seurannut kasvun kohdentumista kulttuurilaitoksille - keskimäärin kasvu on kohdentunut melko hyvin, tosin alueellisia eroja on merkittävästi. 5) Miten valtiovalta voisi edistää museoiden yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin? Opetusministeriön merkittävin yhteistyöhanke on tällä hetkellä Kansallisen digitaalisen kirjaston rakentaminen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteistyönä. Hankkeessa on mukana 70 asiantuntijaa 35 organisaatiosta. Tavoitteena on vuoteen 2011 mennessä saada toimintaan kansallinen asiakasliittymä, jonka kautta keskeiset kulttuuriperintöaineistot ovat haettavissa. Museoille tämä tarjoaa mahdollisuuden saada aineistonsa haettavaksi entistä paremmin ja uusille yleisöille. Asiakasliitymän kautta aineistot tulevat myös osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa, Europeanaa. 6) Onko museoissa työskentelevien koulutukseen tulossa jotakin uutta? Museolain ja asetuksen uudistamisen yhteydessä nostettiin museoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin museologian opinnot. Museologia oppiaineena on kehittynyt ja sen opiskelumahdollisuudet ovat laajentuneet mm. Museoliiton tarjoaman verkko-opiskelumahdollisuuden kautta, jonka kehittämistä opetusministeriö on tukenut. Ylipäätään museoissa tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista liittyen mm. taide- ja kulttuuriperintökasvatukseen, tietoteknisiin kysymyksiin, markkinointiin yms. 7) Miten itse näette museotoiminnan merkityksen? Museoiden perustehtävä on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Tätä tehtävää toteuttaessaan museot tarjoavat meille mahdollisuuden saada tietoa menneisyydestä, ymmärtää omaa aikaamme ja sen ilmiöitä sekä katsoa myös tulevaisuuteen.olen itse museo-oppaan poika, joten museot ovat aina olleet lähellä sydäntäni. (KA) KAUPUNKILOMALLE HELSINKIIN! Olen HELPPI! Bongaa minut stadin sydämessä! TUTUSTU HELSINGIN TARJONTAAN MATKAILUN VERKKOSIVUILLA www.visithelsinki.fi Helsingin monipuoliset vierailukohteet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuudet kaupunkilomaan joka piristää kesää odotellessa. Yövy laadukkaissa hotelleissa, shoppaile kauppakeskuksissa ja nauti kauden herkut Helsinki Menu -ravintoloissa. Uudistetusta matkailuneuvonnasta saat tietoa tapahtumista ja nähtävyyksistä. Tutustuminen kaupunkiin on helppoa Helsinki-kortilla tai matkailijalipulla. Matkailu- ja kongressitoimisto Pohjoisesplanadi 19, PL 28 00099 Helsingin kaupunki Puh. (0)9 3101 3300, fax (0)9 3101 3301 www.visithelsinki.fi matkailu_178x130.indd 1 16.3.2009 10:46:11 Matkailu 3 2009 5
K Viäräleukain vestivaali Valtakunnalliset kotiseutupäivät Savossa otiseututyön vuotuinen päätapahtuma, Valtakunnalliset kotiseutupäivät, on löytänyt tiensä Savoon. Suomen Kotiseutuliitto juhlii tänä vuonna myös 60-vuotistaivaltaan. Valtakunnallisten kotiseutupäivien toteutuksesta vastaavat tänä vuonna Nilsiän kaupunki, Suomen Kotiseutuliitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon Kotiseutuyhdistysten liitto ry sekä Kuopion ja Juankosken kaupungit ynnä Siilinjärven, Kaavin, Tuusniemen ja Rautavaaran kunnat. Suomen Kotiseutuliiton 60-vuotisseminaari istutaan ensimmäisenä päivänä Kuopion yliopiston auditoriossa. Virallinen voorumi on Nilsiässä, Sokos Hotel Tahkovuoren ympäristössä. Päivien avaus ja viäräleukain vestivaali tarjoaa kotiseututäytteistä viäntöä. Vastuu jää osallistujille, Savossa kun ollaan. Savolaisuus ja kansainvälisyys Tämän vuoden kotiseutupäivien teemana on savolaisuus ja kansainvälisyys. Päivien iskulause on Mualimalle ja takas! Tavoitteena on esitellä Savoa ja savolaista osaamista muualta Suomesta saapuville vieraille. Tavoite on myös vahvistaa positiivista kotiseutukuvaa varsinkin järjestäjäalueiden nuorten ja nuorten aikuisten mielissä, toivoo Nilsiän kaupunginjohtaja Jorma Autio. Ylös, alas ja ympäri mualimaa -tapahtuma on järjestetty lapsille, KOODI 789 - rocktapahtuma nuorille. Myös harrastajateatterit esiintyvät. Retket ovat kokopäiväretkiä ja ne käynnistyvät Nilsiän Tahkolta ympäröiviin kuntiin. Kullakin retkellä on oma teemansa. Tutuksi tulee muun muassa savolaisen maatalouden kehitys, suokuokasta lypsyrobottiin, savolaisyritysten kansainvälinen menestys, mutta myös risteily sisävesilaivalla Tahkolta Siilinjärvelle. Nilsiän ortodoksinen kirkko ja Nilsiän evankelisluterilainen kirkko ovat niin ikään mukana järjestelyissä. Sunnuntaina juhlakansa osallistuu liturgiaan ja jumalanpalvelukseen. Voe tokkiisa! Savolaiset ovat valmiina vastaanottamaan vieraat 6. 9. elokuuta 2009. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Lassi Saressalo toteaa, että vaikka osa ohjelmasta onkin kotiseutuväen oman toiminnan kehittämiseen tähtäävää sisäistä Teksti Aino Rimppi keskustelua, tärkeintä kuitenkin on ihmisten kohtaaminen kotiseutu- ja kulttuurihengessä. Hän toivoo, että kaukaisempien vieraiden lisäksi myös pohjoissavolaiset osallistuisivat tapahtumiin, joiden eteen järjestäjät ovat todella ahertaneet. Päivien projektivastaava Katja Maria Lappalainen korostaa, että päiville voi myös pölähtää johonkin yksittäiseen tapahtumaan. Seminaarit, retket, ruokailut ja kuljetukset vaativat ennakkoilmoittautumisen. Savossa on kuitenkin oma murteensa, joten murresanasto lienee paikallaan sinne lähtevälle vierasheimolaiselle. Syöminen ja juominen ovat tärkeitä asioita nälkäinen voi sanoa ravintolaan saapuessaan: Tarjoelija hoe, piästäskö myö syömään?. Jos ravintolassa sanovat, että Outaha hollin aekoo, ei kannatta lähteä pois, vaan odottaa! www.kotiseutupaivat2009.fi 6
Kolilla järjestetään jo toista kertaa Retkiviikko 13.-19. heinäkuuta. Retkiviikon aikana on yli 60 eri tapahtumaa ulkoilusta, luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneille. V iikon ohjelmassa on patikka-, ratsastusja veneretkiä sekä maisema- ja näyttelykierroksia asiantuntevien oppaiden johdolla. Oppaana Retkiviikon aikana on mm. Ilmari Martikainen, joka kuuluu Kolin luonnon- ja historiantuntemuksen aateleihin. Pääideoijana ja järjestäjänä toimiva Hanna Kurvi Koli Activ Oy:stä kertoo, että ajatuksena on näyttää ja esitellä Koli monipuolisena vierailukohteena. -Meillä on täällä paljon muutakin kuin Ukko-Kolin huippu. Pieliselle voi esimerkiksi tehdä veneretkiä tai osallistua Herajärven kierrokselle. Alueella on myös paljon erilaisia palvelujen tarjoajia. Retkiviikolle teemme ns. takuulähtöjä kiinnostuneille, toteaa Kurvi. Luonnossa liikkumisen lisäksi viikolla on mahdollisuus osallistua mm. tanssikurssille, käydä näyttelyissä, konserteissa, lauluilloissa sekä käsityönäytöksissä ja pelata perinnepelejä. -Tavoitteena on löytää monipuolista ohjelmaa eri ikäisille. Retkiviikolle on koottu jo testattuja tuotteita luonnossa viihtyville ja siitä kiinnostuneille. Samalla viikolla Kolin taide- ja kulttuurikesä järjestää korkealaatuista ohjelmaa kuten teatteriesityksiä, paljastaa Hanna Kurvi. Suomen vanhin luontopolku Vuodesta 2006 on heinäkuun puolivälissä Kolilla juhlistettu Suomen vanhinta opastettua luontopolkua. Kolin satamapolun syntymäpäivää vietetään Retkiviikon yhteydessä tänäkin kesänä. Yksi viikon tapahtumista on viikon avajaispäivänä maanantaina järjestettävä opastettu retki kyseisellä polulla. Polun perustamisesta tulee tänä kesänä kuluneeksi 113 vuotta. Metsähallitus järjestää 16. heinäkuuta Peikkoretken Pirunkirkolle. Metsähallitus on ollut mukana Retkiviikon suunnittelussa ja osajärjestäjänä monissa muissa tapahtumissa. Alkujaan ajatus Kolin Retkiviikosta syntyi satamapolun syntymäpäiväretken suuresta suosiosta, josta innostuttiin tuomaan syvällisemmin esille Kolin monipuolista, metsähallituksen ylläpitämää polku- ja retkeilytarjontaa. Herajärven Kierroksen valinta vuoden valtakunnalliseksi retkikohteeksi vuonna 2007 vauhditti ajatusta. -Retkiviikon avajaisia vietetään Luontokeskus Ukossa 13. heinäkuuta. Toimitusjohtaja Tuomo Pesonen Sokos Hotelli Kolista kertoo, että Retkiviikko tuo myös hotellille ja sen ravintolapalveluille lisäarvoa. Siitäkin huolimatta, että se osuu keskelle kiivainta kesäsesonkia. -Kolin taide- ja kulttuurikesän näyttelyjä on esillä myös meillä hotellissa läpi kesän, joten senkin takia kannattaa jo piipahtaa, huomauttaa Pesonen. www.koli.fi/retkiviikko (KA) Matkailu 3 2009 7
Taitokortteli Joensuussa on käsityö- ja kulttuurikeskus Taitokortteli on Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry: n vuoden 2006 toukokuussa perustama käsityö- ja kulttuurikeskus Joensuun kaupungin ydinkeskustassa. Taitokortteli on kokonaisuus, jossa yhdistyvät taito ja taide sekä pohjoiskarjalaisuus. Taitokortteli tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia ja mieleenpainuvan ympäristön aivan Joensuun kaupungin sydämessä ympäri vuoden. 1800-luvun puutalokorttelimiljööstä löytyvät Kauppaneuvoksen kahvila, Tulikiilan seppien paja, näyttelyitä ja pienten putiikkien laadukkaita käsityötuotteita. Korttelin taitokeskuksessa käsillä tekeminen on kaikkien ulottuvilla. Suojaisella korttelipihalla voi viettää kiireetöntä aikaa kahvin, leivoksen ja mukavien ihmisten kera. Nostalgisten piha-aittojen kesän näyttelyä ei myöskään kannata ohittaa: esillä on tunnettujen suomalaisten tekstiilitaiteilijoiden ja suunnittelijoiden töitä Dora Jungista lähtien. Taitokorttelin tapahtumat kesällä 2009 6.6. Kesän avaus ja Taitokorttelin 3-vuotissyntymäpäivät. 9. ja 23.7. Lasten Korttelitanssit. 27.7. 1.8. Kansainvälinen kudontasymposium. 15.8. Wanhan kaupungin päivä Taitokortteli on avoinna maanantaista perjantaihin 10-17. Lauantaisin 10-14. Kesäkaudella 22.6.-7.8. maanantaista perjantaihin 10-17, lauantaisin 10-15 ja sunnuntaisin 12-16. Taitokortteliin, tapahtumiin ja näyttelyihin on ilmainen sisäänpääsy. Taitokortteli, Puh. (013) 220 140, www.taitokortteli.fi Kalevalainen Runomaraton Ilomantsin Parppeinvaaralla Elokuun puolivälissä järjestettävä Kalevalainen Runomaraton kutsuu Ilomantsin Parppeinvaaralle Suomen kansalliseepoksesta kiinnostuneita ihmisiä. Runolaulajan Pirtissä on pysyvä Kalevala-näyttely, jossa on Kalevalan käännöksiä 24 kielellä ja siitä syntyi ajatus lukea ääneen tekstejä eri kielillä. Mukaan tapahtumaan on tarkoitus haastaa niin satunnaisia matkailijoita kuin opiskelijoitakin, sekä Pohjois-Karjalaan kotiutuneita ulkomaalaisia. Päivän ohjelmassa on FT Tarja Kupiaisen asiantuntijaluennon lisäksi kantelemusiikkia ja osallistavaa ohjelmaa eli kaikki halukkaat pääsevät lukumaratoniin mukaan. Kieli- tai esiintymistaitoa ei vaadita ja mukana voi olla myös kuuntelijana. Ensimmäinen Kalevalainen Runomaraton järjestetään la 15.8. klo 12-16. Tilaisuus on maksuton. Päivän aikana on mahdollisuus nauttia Parppeinpirtin nykykarjalaisesta pitopöydästä. Lisätietoja tapahtumasta uusilta sivuiltamme. Katso ja tutustu www.parppeinvaara.fi. 8
Kuhmon Kamarimusiikkia jo 40 vuotta Kuhmon Kamarimusiikki soi ensi kesänä jo 40. kerran ja se on jo pitkään ollut kävijämäärältään Suomen suurin kamarimusiikkijuhla. Juhlakauden ohjelmassa on yli 70 konserttia ja esiintyjinä noin 150 suomalaista ja kansainvälistä huippumuusikkoa Pinchas Zukermanista ja Natalia Gutmanista lähtien. Kahden viikon aikana Kuhmossa kuljetaan noin 300 teoksen kautta Euroopasta Aasiaan, kohdataan satuja ja tarinoita ja kuullaan tuttuja klassikoita, todellisia harvinaisuuksia ja yllätyksiä. Festivaalin 150 taiteilijan joukossa ovat muiden muassa viulistit Massimo Quarta, Chlöe Hanslip, Vasile Pantir ja Pekka Kuusisto, sopraano Salome Haller, mezzosopraano Monica Groop, sellisti Andreas Brantelid, pianistit Olli Mustonen, Ralf Gothóni ja Peter Frankl, klarinetistit Michel Lethiec ja Kari Kriikku ja fagotisti Sergio Azzolini. Itseoikeutettuja esiintyjiä ovat festivaalin vuonna 1970 perustanut sellisti Seppo Kimanen ja festivaalin piiristä kasvanut Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri. Kuhmossa kuullaan useita yhtyeitä kuten Brentano-kvartetti, Danel-kvartetti, Storioni-pianotrio ja festivaalin oma residenssiyhtye Meta4. Keskeisinä teemoina sadut Kuhmon Kamarimusiikin keskeisenä teemana ovat tänä vuonna sadut ja tarinat. Samalla liikutaan Orient Expressin jäljillä. Lähtöpaikkana on Lontoo ja siitä edetään hitaasti itään, päätepisteenä New York. Satujen ohella kesän keskeisiä aiheita ovat Beethovenin ja Sostakovitsin jousikvartetot sekä Gustav Mahlerin laulut. Mahler muodostaa ohjelmassa musiikillisen sillan Beethovenin ja Sostakovitsin välillä. Jokainen päivä on kuin 12 tunnin konsertti, sillä päivän teokset ja konsertit liittyvät toisiinsa, sanoo festivaalin taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn. Monipuolinen ohjelma Kuhmon juhlavuoden monipuolisuus kuuluu jo avauskonsertissa. Sunnuntai-iltana lähdetään liikkeelle Milhaud n sävellyksestä Maailman luominen, koetaan rakkautta ja kuolemaa, edetään Aikojen lopun kvartettoon ja saadaan lopuksi John Cagen Postikortti taivaasta. Yhtä laaja on ohjelman kaari kaikkina muinakin päivinä. Ensimmäisen viikon maanantaina kuullaan niin Shakespeare-aiheisia sävellyksiä kuin satujakin. Kantaesityksensä saa Olli Mustosen Kolme puuta, kolme poikaa. Tiistaina kuullaan ranskalaista musiikkia ja tangoja. Keskiviikon matkakohteena on Venetsia, jossa tavataan commedia dell arten hahmoja. Torstai on omistettu tsekkiläiselle musiikille, perjantai päättyy konserttiin, jonka teemana ovat kyyneleet. Lauantain aiheena on Wien ja ohjelmassa on niin Weberniä kuin Straussiakin. Toisena sunnuntaina ollaan myös wieniläistunnelmissa, maanantaina matkataan Tonavaa pitkin Unkariin ja Romaniaan, tiistaina tavataan satuhahmoja ja keskiviikkona 22.7. kuullaan kamarimusiikin klassikoita. Torstain erikoisuutena on Bachin Chaconne sekä Schumannin että Mendelssohnin säestyksien kanssa. Perjantaina soi valon ja pimeyden musiikki. Kuhmon Kamarimusiikki 12. 25.7.2009, lisätietoja www.kuhmofestival.fi Kuvat Jaakko Kilpiäinen. SUOMEN VUODEN 2008 NOUSEVA MATKAILUKOHDE! Matkailu 3 2009 9
Konekarhu murisee VIEPPERHAUTA -tapahtumassa Erähenkinen Viepperhauta -tapahtumassa murisee koirien koulutukseen kehitetty konekarhu. Valtakunnallinen tapahtuma elokuun 7.-9. päivä Suomussalmen Jätkänpuistossa kokoaa yhteen sekä uusia että vanhoja eräelämän muotoja. V iepperhauta eli tutummin pyyntikuoppa viittaa aikaan, jolloin ihminen eli luonnon ehdoilla ja antimilla vaeltaen elinkelpoisille alueille metsästäen ja kalastaen. Viepperhauta -tapahtuman teemoina ovat metsästys, kalastus, vaeltaminen ja luonnon tarkkailu. Projektipäällikkö Laura Juntusen mukaan nyt ensimmäistä kertaa järjestettävästä tapahtumasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne. -Kyseessä ei ole perinteiset messut, vaan pikemminkin interaktiivinen tapahtuma. Tarkoituksemme on erityisesti esiin eräelämän kulttuuripuolta.. Tänä vuonna esittelemme paljon vanhoja pyyntimenetelmiä. Luvassa on myös luentoja ja esitelmiä eräelämän historiasta. Historiaa ja nykypäivää Laura Juntunen kertoo historian ohella esiin nostetaan myös nykyaikaisia kalastus- ja metsästysmenetelmiä. Yksi tapahtuman erikoisuuksista on mekaaninen konekarhu Pena, jota käytetään metsästyskoirien koulutuksessa. Teemoihin liittyvien aktiviteettien, näytösten ja asiantuntijoiden lisäksi alueella on hyvä juhlatunnelma. Sen takaavat mukaansatempaavat yhtyeet ja esitykset jo päivisaikaan iltamenoista puhumattakaan. Tapahtuman aikana järjestetään valtakunnallinen ja virallinen trofee -näyttely, johon trofeita arvostelemaan saapuvat CIC Suomen näyttely- ja trofeekomission tuomarit. Trofeet mitataan ja arvostellaan muutamaa päivää ennen varsinaista näytteille asettamista. Kaikkina tapahtumapäivinä järjestetään kaksi ammattilaisten toimeenpanemaa jousimetsästysnäytöstä. Tästä metsästysmuodosta kiinnostuneet voivat testata jousta käytännössä tai perehtyä metsästyksessä käytettäviin nuoliin ja niiden tekemiseen. Yleisöllä on mahdollisuus testata taljajousta, pitkäjousta ja vastakurvia. Tapahtuman aikana Jätkänpuistossa on suomussalmelaisen Eemeli Kemppaisen järjestämä näyttely vanhoista metsästyksessä käytetyistä pyyntivälineistä. Näiden lisäksi alueella on mahdollisuus tutustua erikoisiin puukkoihin. Paljon tarjontaa koirille Lauantaina 8. elokuuta alueella järjestetään koirien Match show ja seuraavana päivänä koirien agility kilpailu ja TOKO kilpailu. Samoin nähdään rajakoira- ja noutajanäytöksiä. Koira-alueella on käytössä keinoluolasto luolametsästyksen näytöksiä ja myös oman koiran testaamista varten. Tapahtuman ajan paikalla on perinteisiä rekikoiria, huskyjä. Koiriin ja metsästykseen liittyvä vetonaula on koko tapahtuman ajan paikalla muriseva ja möyrivä konekarhu Pena. Uskomatonta mutta totta: Pena näyttää, tuoksuu ja liikehtii aivan kuin oikea karhu. Kävijät voivat testata oman koiran käyttäytymistä Penan seurassa.. www.viepperhauta.fi (KA) 10
Kansanmusiikkijuhla SOMMELO Kainuussa Kuva Mrkku Nieminen, Sommelo Kansanmusiikkijuhla Sommelon kesän ohjelma sisältää yli 40 erilaista tilaisuutta viikon aikana Kainuussa ja Vienan Karjalassa. Ohjelmassa on konsertteja, joissa tämän vuoden teemat, eli haitari/harmonikka, laulu eri muodoissaan, sekä monella tasolla tapahtuva kulttuurien kohtaaminen saavat soivan muodon. Varsinaisen aloituspäivän, 1.7. tunnetuin esiintyjänimi on harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi, joka esiintyy yhdessä kitaristi Olli Variksen kanssa Bellow poetry ohjelmalla. Artisteina ovat mm. paatenelainen Seesjärvi-lauluyhtye Karjalan Tasavallasta, moldovalainen Albotanka, suomalaiset Primo -yhtye sekä Set Akat -trio. Set Akat on kansanmusiikin huippunimien Sari Kaasisen, Mari Kaasisen ja Karoliina Kantelisen laulutrio. Uudessa perusnäyttelyssä Kainuun historiaa ja kulttuuria Lisäksi: 10.6.-30.8. Kirkko Kainuussa 450 vuotta 9.9.-31.12. Puukko Avoinna ma, ti, pe, su 12-16, ke, to 12-19 27.6.-15.8. myös la 12-16 www.kajaani.fi/kainuunmuseo Kainuun Museo // Asemakatu 4, Kajaani // (08) 6155 2409 Albotanka ja Set Akat esiintyvät Sommelon pidoissa, joka on kokoillan tapahtuma. Ohjelmassa on musiikkia, teatteria, tanssia, jamit, ruokaa ja juomaa. Pidoissa esiintyy myös legendaarinen Primo-yhtye, jossa musisoivat emeritusprofessori Heikki Laitinen, professori Hannu Saha ja musiikin tohtori Rauno Nieminen. Muitakin huomionarvoisia esiintyjänimiä Sommelossa on paljon, ehkä yllättävimpänä näyttelijä Taisto Reimaluoto, joka tuo Sommeloon kaksi eri produktiota. Sommelon aikana Juminkeossa on nähtävissä myös Sommelossa esiintyvän romanilaulaja Hilja Grönforsin elämästä kertova dokumenttielokuva. Elokuvan on ohjannut vuonna 2006 taiteen valtionpalkinnon saanut Katariinan Lillqvist. Lapsille Sommelo tarjoaa Freija-yhtyeen Kiekkumaralla-konsertin. Perinteiseen tapaan Sommelon mukana pääsee Vienan runokyliin, joissa ohjelma onkin nyt aikaisempia vuosia laajempi. Uhtualla on erityinen nuorison konsertti jo lauantaina 4.7. Ohjelma jatkuu erittäin monipuolisena myös sunnuntaina ja maanantaina, jolloin Uhtualla nähdään ja kuullaan kaksi isoa laulukokoonpanoa, Ilona Korhonen ensembleä ja Maari Kallbergin Minun Vienan Karjalani 2 esitystä. Maanantaina Uhtuan ortodoksisessa kirkossa toteutuu herkkä Arja Kastisen konsertti, jonka hän soittaa ns. Ontrei Malisen vaskikanteleella. Vienan Karjalan osuus päättyy perinteisesti Haikolan juhlapäivään 7.7. Konserttien, seminaarien ja kulttuurimatkailun lisäksi Sommeloon kuuluu myös runsas tarjotin koulutusta. Sitä on lapsille ja nuorille suunnatusta musiikkileiristä aina kansainvälisen huipputason kantelekoulutukseen sekä kansanmusiikin pedagogiseen erityiskoulutukseen saakka. Kansanmusiikkijuhla Sommelo 2. 7.7.2009, lisätietoja www.runolaulu.fi Matkailu 3 2009 11
S Suomen Kivikeskuksessa Juuan Nunnanlahdessa siirrytään kesäksi ja syksyksi keisareiden aikaan. Keisariajan tapahtumia ja tunnelmia avataan mielenkiintoisen näyttelymateriaalin avulla. Esillä on valokuvia, karttoja, rahoja, laivojen ja junien pienoismalleja, erilaisia koriste-esineitä, tekstiilejä ja käyttöesineitä museoista ja yksityiskokoelmista. uomen Kivitutkimussäätiö järjestää 30.5.2009-31.1.2010 välisenä aikana 200-vuotisjuhlanäyttelyn - Keisarien aika Suomessa. Näyttely seuraa Suomen kansallisen historian kulkua suurruhtinaskunnasta itsenäisyyteen vuosien 1809 ja 1917 välisenä aikana. Kulttuuri ja kansallinen identiteetti Kulttuurin merkitys kansakuntien rakentamisessa on mitä keskeisin. Näyttelyssä tuodaan esille vuosisadan vaihteen taidemaalareita, säveltäjiä, näyttelijöitä sekä urheilijoita. Suomalaisen kansakunnan rakentamisen kannalta keskeisiä eri alojen taiteilijoita esitellään näyttelyssä niin maalausten, valokuvien kuin musiikin muodossa. Myös oma valuutta on ollut tärkeä itsenäisyyden symboli. Näyttelyssä esitellään markan syntyhistoriaa sekä ensimmäiset kolikot ja setelit Suomen Pankin rahamuseon kokoelmista. Näyttelyesineistö Keisareiden aikaan päästään tutustumaan monipuolisen näyttelymateriaalin pohjalta: esillä on esimerkiksi karttoja, valokuvia sekä taide- ja käyttöesineitä. Rautatieverkoston rakentamista havainnollistetaan Suomen Rautatiemuseon materiaalin avulla. Kanavamuseon näyttelyesineet kertovat suurhankkeista, joita varjostivat paitsi harvaan asutun erämaan asettamat haasteet, myös nälänhätä. Toisenlaisia näkymiä keisarien aikaan luovat ylimystön juhla-asut: mukana on keisarien ja kenraalien pukuja sekä naisten vaatemuotia 1800-luvulta. Osa näyttelyesineistöstä tulee Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta, Valamon luostarista, Suomen kansallismuseosta sekä yksityiskokoelmista. Kesäretkelle Kivikylään Suomen Kivikeskus ja sitä ympäröivä Kivikylä on koko perheen kesäkohde ja elämyspaikka Kolin naapurissa. Täällä kivellä on monet kasvot: Geotietokeskus, kivipuisto leikkikenttineen, perinnepolku, Tulikiven ja Kermansaven uuninäyttely, kahvila-ravintola, Kivikauppa ja myymälöitä, joista saat Kermansavi-astiat, Hukka-vuolukivituotteet sekä Kalevala- ja Lapponia-korut ja paljon muuta itselle tai tuliaisiksi. Kivikeskus on kesällä avoinna joka päivä kello 9-18. Näyttelyn järjestää Suomen Kivitutkimussäätiö. Lisätietoja www.kivikeskus.fi tai www. keisarienaika.fi Nikolai II:n kruunajaisviitta, joka on esillä Lontoossa Victoria ja Albert Museumissa. Kuva Magnificence of the Tsars-näyttelyn kuva-arkisto. Keisari Aleksanteri I:n valtaistuin. Christian Meyer, Pietari 1797. Kuva Suomen kansallismuseo. KASVOKKAIN KIINAN KANSSA Kiinalaista nykytaidetta Fu Ruide -kokoelmasta 24.4.-16.8.2009 KUOPION TAIDEMUSEO Kauppak. 35, p. 017 182 633 www.taidemuseo.kuopio.fi ti-pe 10-17, ke 10-19, la-su 11-7 Tang Zhigang,Untitled 12
Summertime Feeling Good Summertime Feeling Good KESÄN UUTTA! HUIPPULÖYTÖJÄ! MALLIKAPPALEITA! AINA EDULLISET HINNAT! FINNKARELIAOUTLET Erkontie 12, ORIMATTILA, p. 03 8889 213 Kantolankatu 7, HÄMEENLINNA, p. 03 6565 230 Hitsaajankatu 6, HELSINKI, p. 09 7594 2135 www.finnkarelia.com Matkailu 3 2009 13
Ainutlaatuista merellistä luontoa MERENKURKUSSA Merenkurkun saaristosta löytyy ainutlaatuista merellistä luontoa. Maisemaa ja luontoa on muokannut maan tasainen kohoaminen. Alue hyväksyttiin Unescon maailman luontoperintökohteeksi ensimmäisenä Suomessa vuonna 2006- Jääkauden hioma Merenkurkun kivinen saaristo on maan kohoamisen myötä jatkuvasti muuttuva maisema. Maisemien, linnuston ja kasviston tutustumiseen kävijöillä on käytettävissään lukuisia palveluyrityksiä. Majoitusyrityksetkin ovat avoinna läpi vuoden. Matka Unescon maailmanperintökohteeksi oli pitkä. Jo vuonna 1997 alkoi työ ajatuksen juurruttamiseksi maailmanperinnöstä paikallisen väestön keskuuteen. Pohjanmaan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Erkki Laakson mukaan samaan aikaan alettiin kerätä tieteellistä aineistoa tavoitteena osoittaa Merenkurkku maailmaperintökohteen arvoiseksi. -Merenkurkun luonto on erikoinen, mutta erityisesti alueen geomorfologia eli moreeniharjanteet ovat ainutlaatuisia. Merenkurkun alava saaristo ja Ruotsin jyrkkä Höga Kusten muodostavat yhdessä täydellisen esimerkin siitä, miten maankohoaminen muovaa maisemaa ja vaikuttaa biologisiin prosesseihin, toteaa Laakso. Maa kohoaa 8 mm vuodessa Viimeisen jääkauden aikana paksu jäämassa painoi maankuorta jopa kilometrin alaspäin. Jään sulamisen myötä maankuori alkoi palautua ennalleen ja se tulee kohoamaan vielä aikojen kuluessa 100-150 metriä ylöspäin. Maan kohoamisvauhti on 8 mm vuodessa ja uutta maata paljastuu kymmeniä hehtaareja vuodessa. Noin 2500 vuoden kuluttua Merenkurkku on muuttunut maakannakseksi ja Perämeri järveksi, jolla on vain jokiyhteys Itämereen. Sulavan jään reuna muotoili Merenkurkkuun erityiset pyykkilautaa muistuttavat moreenimuodostumat. Maankohoamisen takia Merenkurkun luontotyypit, kasvisto ja eläimistö ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Matalat merenlahdet kuroutuvat vähitellen umpeen muuttuen ensin fladoiksi. Ne ovat lähes umpinaisia merenlahtia, joilla on vielä säännöllinen yhteys mereen. Flada muuttuu vähitellen kluuvijärveksi, jonka lajistoon kuuluu pääosin makean veden lajeja. Merestä paljastuvalle maalle nousevia metsiä tavataan vain maankohoamisalueilla. Tästä syystä Suomella on niiden suojelussa erityisvastuu. Rikas linnusto Matala ja karikkoinen saaristo ruokailu- ja pesimämahdollisuuksia runsaalle linnustolle. Ulkosaaristokin on Itämeren tärkeimpiä saaristolintujen pesimäalueita. Esimerkiksi Suomen uhanalaiset lapasotkat pesivät suurimmaksi osaksi Merenkurkussa. Alueelle tyypillinen laji on riskilä. Myös metsäsaarten yllä kaarteleva merikotka on tavallinen näky. Ihminen on ollut alueella läsnä siitä asti, kun Merenkurkun ensimmäiset Raippaluodon silta Suomen pisin 1045 m. 14
Seinäjoen kaupunkiseutu Vaasan seutu Suupohja 3 kaupunkia 7 sillan saaristo ja Perhonjokilaakso Kauhava Järvi-Pohjanmaa Tuurin ja Ähtärin seutu Valassaarten majakka. reunustamat pellot. Merenkurkun Natura 2000 -alueen tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat Ritgrundin, Valassaarten, Norrskärin ja Strömningsbådanin majakat sekä alueen lukuisat muut merimerkit - esimerkiksi puiset tunnusmajakat eli pookit. Alueella on myös lukuisia hylkeenpyyntiin, kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä muinaisjäännöksiä kuten jatulintarhoja ja kompassiruusuja.. www.pohjanmaanmatkailu.fi (KA) Terranovasta perustiedot luodot nousivat merestä. Laidunnus ja niitto ovat muokanneet saarten metsien rakennetta. Valoisissa hakamaametsissä viihtyy jopa pieni valkoselkätikkojen kanta - muista tikoista puhumattakaan. Merenkurkun saaristo on määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kylien maisemaa luonnehtivat kiviaitojen Terranova, Merenkurkun luontokeskus on hyvä alkupiste Merenkurkun saaristoon. Terranova sijaitsee Pohjanmaan museon yhteydessä Vaasassa. Siellä sijoittuvat opastukset, esittelyt, näyttelyt ja retkeilyneuvonta.. Mikkelin saarten luontoasema on miehitetty kesäisin. Asemalla on luontopolku ja majoitus- ja kokoustiloja ryhmille. Toimitusjohtaja Erkki Laakso laskeskelee, että Merenkurkun alueella on kymmenisen majoitusta tarjoavaa yritystä, kalastuspalveluja on vajaat kymmenen. Kanootti- ja koiravaljakkoyrittäjiäkin löytyy. -Vaikka palveluyrittäjien toiminta on pienimuotoista, ovat ne tärkeitä erityisesti yritysmatkailijoille. Omatoimisille matkailijoille on tarjolla hyvät patikkapolut ja pyöräreitistöt. Niistä löytyy kartat ja tietoa yksittäisistä kohteista. Valassaarille järjestetään kesäisin opastettuja retkiä kahdesti viikossa, kertoo Erkki Laakso. Leppoisaa lomaa Pohjanmaalla tai vauhtia, viihdettä ja vaihtelua! Pohjanmaalta on tekemistä ja näkemistä jokaiselle: huvipuistoja, kylpylöitä, kesäteattereitä, näyttelyitä, tapahtumia, maailmanperintö saaristoa... TERVETULOA! Lisätietoa saatte ottamalla yhteyttä toimistoomme tai tilaamalla kesän matkailuesitteet. Pohjanmaan Matkailu Raastuvankatu 30, 65100 Vaasa Puh 06-325 1125 office@botniatourist.com www.pohjanmaanmatkailu.fi Merenkurkun saariston maailmanperintökohde Vierailuoppaasta löydät alueen palvelut ja käyntikohteet Vaihtelu virkistää - lähtekää opastetulle risteilylle Tutkikaa luontoa vaeltaen tai pyöräillen - kartat matkailutoimistosta ja infopisteistä Vaasan Terranovassa on pysyvä näyttely maailmanperintöalueesta ja alueen luonnosta Raippaluodon silta - Suomen pisin silta, portti maailmanperintöalueelle sekä Merten Talon infopiste Pohjanmaan kautta www.matkailupohjanmaa.fi/merenkurkku 2009 Valassaaret Vaasa Suomen aurinkoisin kaupunki Koe Vaasan karu saaristo ja huvilaelämä risteilyllä päivittäin Sisäsatamasta 20.6-9.8.2009 M/S Tiira; lähdöt klo 12 ja klo 15.30, paluu klo 15 ja 18.30 Söderfjärden, Suomen kaunein meteoriittikraateri on 2 300 ha suuri pyöreä pelto, joka muodostui meteorin putoamisesta. Käyntikohde Meteoriihessä voi kokea 520 miljoonaa vuotta kuudessa minuutissa. Alueella on myös lintutorni ja observatorio. Pohjanmaan Museo on sekä maakuntamuseo että aluetaidemuseo. Kellarikerroksessa on Merenkurkun luontomuseo Terranova Museon kesänäyttely 16.4.-9.8. Suomen sodan jäljet Kuntsin Modernin Taiteen Museo Kesänäyttely 24.6.-30.8. Onko Taide Kuva Maailmasta, Kiasman ja Kuntsin kokoelmista Tikanojan taidekoti Kesänäyttely 13.6.-6.9. Rokokoo Kiertoajelut: Historiaa, kulttuuria, puistoja, merenrantaa ja maailmanperintöä! Tilaa uusi esite: Vaasanseutu ryhmille! Vaasan matkailutoimisto Raastuvankatu 30, 65100 VAASA Puh. 06-325 1145 E-mail: touristinfo@vaasa.fi www.vaasa.fi/matkailu Matkailu 3 2009 15
METSÄPEURANMAA koko perheen luontomatkailukohde Suomen eteläisin laaja erämaa-alue, Metsäpeuranmaa, Keski-Pohjanmaan ja Keski- Suomen rajalla tarjoaa hienoja elämyksiä luonnon ystäville. Luonnon monimuotoisuudesta saa hyvän kuvan lyhyilläkin patikkareiteillä, joita alueella on runsaasti. Peuran polkuna tunnettu 115 kilometrin pituinen runkoreitti alkaa Perhosta Salamajärven kansallispuiston tuntumasta ja kulkee laajojen, suojeltujen metsä- ja suoalueiden läpi Lestijärvelle ja sieltä edelleen Reisjärvelle. Matkan varrella on lukuisia pieniä järviä, rauhallisia lampia sekä kivikkoisia mäntyharjuja. Metsäpeuranmaa on saanut nimensä Suomenselän alueen luontoon uudelleen istutetusta metsäpeurakannasta. Hyvällä tuurilla vaeltaja voi nähdä muutaman yksilön suon reunassa. Mutta toki jo lintujen laulu, eri-ikäiset metsät, vaihtelevat luontotyypit ja erämaan rauhakin antavat useimmille unohtumattoman kokemuksen. Vaatimustasoltaan Peuran polun runkoreitti on keskitasoinen. Soiden ja osin kivikoidenkin ylittämistä helpottavat pitkospuut, eikä suuria korkeuseroja polulla ole. Runkoreitti on merkitty oranssilla värillä ja matkan varrella on kilometri- ja opastusviittoja. Taukopaikat helpottavat oman retkiohjelman suunnittelua päiväretkistä pitempiin vaelluksiin. Niiden palveluvarustus vaihtelee laavuista nuotiopaikkoihin, kotiin ja autiotupiin. Mikäli haluaa yöksi kunnon sänkyyn, valmiin päivällisen ja eväät, voi turvautua matkailualueen yritysten majoituspalveluihin Sieviä ja Kaustista myöten. Peuran polun runkoreitin rinnalla Metsäpeuranmaalla on tavallisimmin 3 15 kilometrin pituisia rengasreittejä, joista niistäkin löytyy yllättävän näyttäviä vaihtoehtoja patikkaretkiin tottumattomalle kulkijalle tai lapsiperheelle. Rengasreittipolkuja on runkoreitin kaikissa kunnissa, Perhossa, Lestijärvellä, Reisjärvellä ja Kivijärvellä lähellä opastuskeskuksia. Runsaat oheispalvelut Alueella järjestetään muun muassa kalastus-, marjastus- ja metsästyspalveluja sekä ohjattuja luonto-, elämys- ja tarinaretkiä. Väsyneitä jäseniä pääsee rentouttamaan ottamalla esimerkiksi hieronnan tai yrttikylvyn jossakin alueen monista fysikaalisista hoitolaitoksista, joista Kaustisen Kansanlääkintäkeskus lienee tunnetuin. Metsäpeuranmaan luontomatkailualueen opastuskeskukset ja lähtöpisteet ovat alueen erämaisuudesta huolimatta sopivan lähellä hyvää tieverkostoa. Peuran polun alkupää löytyy etelästä nelostietä tultaessa, kun kääntyy Äänekoskella valtatielle 13 ja siltä edelleen Perhon Möttösen kylän kohdalla viitoitettua Salamajärven kansallispuistoa kohden. Itse puistoon on matkaa parikymmentä kilometriä, mutta jo tien alkupäässä voi käyttää patikoinnin lähtöpisteenä Joutenhovin luontomatkailukeskusta. Toinen hyvä lähtöpiste on Valkeisen leirintäalue Lestijärvellä, jonne käännytään nelostieltä Viitasaarella. Lestijärvellä on hyvä luontomatkailun oheispalvelutarjonta. Pohjoisin lähtöpiste on hotelli-ravintola Susisaari Reisjärvellä. Lisätietoja: www.luontoon.fi/salamajarvi, www. peuranpolku.fi, www.perho.com, www. lestijarvi.fi, www.reisjarvi.fi Veli-Matti Herlevi Erävaelluksen SM-kisat Metsäpeuranmaalla Erävaelluksen SM-kisat järjestetään tänä vuonna 3. 6.9.2009 Metsäpeuranmaalla. Tapahtuman järjestäjä, Suomen Latu Maaselän, Kokkolan ja Ylivieskan paikallisyhdistyksineen haluaa tällä kertaa rohkaista mukaan myös uusia liikkujia. Osallistumiskynnyksen madaltamiseksi se lyhensi kuntosarjan vuorokautta lyhyemmäksi kuin muut sarjat eli kaksipäiväiseksi. Suomen mestaruutta kuntosarjassa ei jaeta, mutta lähes 55 kilometrin taival tarjoaa mielenkiintoisen haasteen vaellusta ja vaikkapa suunnistusta harrastaville, luonnosta kiinnostuneille liikkujille. Kilpasarjoissa matkojen pituudet ovat yleisessä sarjassa sata kilometriä, nuorten, veteraanien ja naisten sarjoissa 70 kilometriä. Erävaelluksen SM-kisa ei ole pelkkä kuntokisa, vaan vaellusreitin varrella testataan tietoja luonnossa liikkumisessa, erätaidoissa, ensiaputaidoissa ja paikallistuntemuksessa historiaa ja kansatiedettä myöten. www.kokkolanlatu.fi/peuranpolku/index.html 16
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on perustettu vuonna 1962. Siihen kuuluu Östermyran, nykyisen Törnävän kartanon rakennuksia ja laaja eteläpohjalainen talonpoikaisrakennusten ryhmä Törnävällä sekä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd museo kaupungin keskustassa. Törnävän museoalueen info ja vaihtuvien näyttelyiden tila on kartanon entisessä kivinavetassa. Kaksikerroksinen Liinamaan talonpoikaistalo vuodelta 1837 interiööreineen ja lukuisine piharakennuksineen antaa kuvan maakunnan talonpoikaisväestön elämästä 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Museoon kuuluvat lisäksi maaseutuapteekki, vanha kauppa ja ruutimuseo. Museoalueen uusimpana kohteena on Luontomuseon geonäyttely, joka kertoo Etelä-Pohjanmaan geologisesta historiasta. Kivinavetassa toimii Matildan kahvio, josta saa tilauksesta kahvia, leivonnaisia ja pikkusuolaista. Museokaupassa on matkamuistoja, lahjatavaroita ja kirjoja. Alueella pidetään jokavuotiset Östermyrapäivät elokuussa. Kesän 2009 näyttelynä on Työväenmuseo Werstaan ja Suomen rautatiemuseon kiertonäyttely Veturimiesten matkassa. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd museo toimii Alvar Aallon suunnittelemissa Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin rakennuksissa. Suojeluskuntatalo piharakennuksineen valmistui vuonna 1925. Museo on vapaaehtoisen maanpuolustustyön museo, jossa on esillä suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttelyt. Syksyn 2009 näyttelynä on Pohjanmaan museon Suomen sodan muistomerkkejä näyttely. Museossa on lottakanttini, josta saa tilauksesta lottakahvit. Museon myymälästä voi hankkia erilaisia museon aihepiiriin liittyviä matkamuistoja ja kirjoja. Lisätietoja: www.seinajoki.fi/museo www.7siltaa.com MEREN HERKKUJA TANKARIN MAJAKKA 120 v. PUUKAUPUNKEJA Tule seikkailulle! Jää koukkuun! Länsirannikko ja 7 Sillan Saaristo on lomaa, aurinkoa, melontaa, raikasta merta ja kalaa. Löydät onnellisia ihmisiä, sinisiä vesiteitä ja valkoisia öitä, vastasavustettua siikaa, eläviä puutaloidyllejä ja mukaansa tempaavia tapahtumia niin kaupunki- kuin maaseututunnelmissa. Avaa www.7siltaa.com ja seikkailu alkaa! FRISTYLE TILAA ESITTEEMME SUORAAN NETTISIVULTAMME WWW.7SILTAA.COM Kokkolan Matkailu Oy. Kauppatori. 67100 Kokkola Puh. (06) 8289 402 www.visitkokkola.fi Pietarsaaren Matkailutoimisto. Kauppiaankatu 12 68600 Pietarsaari. Puh. (06) 723 1796 www.pietarsaari.fi 18
Mässkärin saari ja Luontoasema Aspegrenin puutarha Pieni kaupunki suuri sydän Tule tutustumaan Pietarsaaren vihreisiin huoneisiin 1600-luvulta meidän päiviimme. Vanha Satama, Aspegrenin pappilapuutarha, kasvitieteellinen puutarha Koulupuisto ja lukuisat pienemmät, hyvin hoidetut puistot antavat koko kaupunkikuvalle vihreän ilmeen. P ietarsaari on vilkas tapahtumakaupunki. Kaupunki ei puhkea kukkaan ainoastaan kesällä ja houkuttele kansaa liikkeelle musiikilla, taiteella ja teatterilla, vaan sielu saa ravintonsa myös talvella. Musiikkikahvila After Eight, Musiikkitalo, Tupakkamakasiini ja useat muut kulttuurin solmukohdat tarjoavat nautintoja ja elämyksiä ympäri vuoden. Älä jätä väliin Jaakon Päiviä 19. 26.7! Jaakon Päivät on kasvanut viikonlopputapahtumasta viikon pituiseksi kansanjuhlaksi, jolloin kaikki pietarsaarelaiset lähtevät ulos seurustellakseen. Jaakon Päivät on kaupunkilaisten ja täällä vierailevien yhteinen kaupunkifestivaali, jonka ohjelmasta löytyy jokaiselle jotakin: kulttuuria ja urheilua, tori- ja puistotapahtumia, lasten tapahtumia, seminaareja ja Vanhanajan tori. Pietarsaaresta löytyy jäähalli, maapohjahalli, tennishalli ja urheilutalo uimahalleineen, tanssisaleineen ja keilahalleineen. Kaupungissa Strengbergin kello on useita yksityisiä kuntosaleja, joilla on vaihteleva ja monipuolinen tarjonta. Rentoutumista ja virkistystä kaipaavalle on tarjolla mm. ratsastusta, sukeltamista, kilpatanssia, taitoluistelua, purjehdusta, ammuntaa ja golfia. 18-reikäinen luonnonkaunis golfkenttä sijaitsee Pirilössä, noin 4 km keskustasta. FF Jaro ja FC United ovat kaksi Pietarsaaren kansallista käyntikorttia miesten ja naisten jalkapallon huippujoukkueet, joilla kummallakin on vilkas junioritoiminta ja innokkaat kannattajansa. Merta ja rauhaa Mässkärissä ympäri vuoden Mässkär on saari aavan meren laidalla Pietarsaaren ulkopuolella, jossa on mahdollisuus tutustua niin Merenkurkun ulkosaariston luontoon kuin kulttuuriperintöönkin. Mässkärin Luontoasema toimii entisellä luotsiasemalla ja tarjoaa yleisölle niin kahvila- ja ravintolapalvelut, yöpymistilaa, saunan kuin konferenssitilatkin. Kesä-elokuussa päivittäinen laivayhteys saarelle, muina aikoina sopimuksen mukaan. Kävelymatkan päästä keskustasta löytyvät valkoiset hiekkarannat, vesipuisto ja suolainen meri. 7 km keskustasta odottavat Fäbodan hiekat ja sileät, lämpimät kalliot. Tekemistä löytyy vaikkapa Fäbodantien talleilla ja Aspegrenin puutarhassa. Unohtumattomia lomahetkiä voitte viettää pelaten minigolfia tai leikkien vanhan ajan leikkejä ja pelejä, koko perhe yhdessä. Ja jos golf on yhteinen harrastuksenne, tulkaa tutustumaan 18-reikäiseen golfkenttään veden äärelle. Pietarsaaren kaupungin matkailutoimisto puh. (06) 723 1796 www.pietarsaari.fi Matkailu 3 2009 19
Tanssit yöttömässä yössä jatkuvat Son poka fästit! Näin julistaa Aawastock 2009 pieni, mutta persoonallinen ja hilpeä rockfestari, joka yhdistää jylhän kauniin Aavasaksanvaaran maisemat maagiseen keskiyön auringon juhlaan, juhannukseen. Aawastock kiipeää Aavasaksan laelle tänä kesänä jo seitsemättä kertaa eikä yhtään vaatimattomampana kuin ennen. Suomalaisten indiebändien erinomaisen lahjakasta joukkoa täydentävät tänä vuonna rap- ja reggaeartistit, ja toki tarjolla on kuultavaa myös raskaamman musiikin rakastajille. Monipuolinen kattaus on promoottori Tommi Lanton tavoite. Aawastock on houkutellut Aavasaksalle Lanton ja talkooväen uurastuksen ansiosta jo useana vuonna sata- ja tuhatpäin nuoria, mutta nyt tähtäimessä on myös se ihan aikuinen väestö. Se, joka suuntaa juhannuksena kesämökeilleen rentoutumaan ja huomaa pian naputtavansa pöydän kantta kiivaasti sormillaan jotain hauskaa tekemistä kaivatessaan. Tornionjoen molemmilla puolilla vaaramaisemat, kimaltelevat järvet ja idylliset kylät muodostavat ainutlaatuisen kesämaan. Monenlaiset kesätapahtumat virkistävät kiireettömän kesäpuuhia. Meillä on helppo viihtyä tule sinäkin! Tornionlaakson Matkailuinfo Ylitornio-Pello-Övertorneå Puh. +358(0)40-3513257, +358(0)40-8014366 info@tornionlaakso.fi www.tornionlaakso.fi Lantto haluaa kasvattaa Aavasaksan juhannuksesta jälleen suuren, yhteisen kansanjuhlan, aivan kuten kulta-aikoina 1950 1970 -luvuilla. Silloin Aavasaksalla olivat kaikki. Aawastock 2009 -festareilla esiintyvät juhannusaattona 19. kesäkuuta varmuudella ainakin 22 Pistepirkko, Sydän Sydän, Zacharius Carls Group, Pelle Miljoona Unabomber, Moses Hazy, Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen bändi, Walkalone, Kaikukasti ja Lalli. Festarit jatkuvat lauantaina 20.6. Jälkijytäklubilla. Luvassa muun muassa rockfutista, rockvisaa, dokumentteja ja rockia, totta kai! Tänä kesänä tunnelma sen kuin tiivistyy, kun yhtä aikaa Aawastockin kanssa Aavasaksalla järjestetään pitkän tauon jälkeen juhannusaattona perinteiset, kaivatut lavatanssit. Orkesteri on jo tilattu ja se nostalginen tanssipaikka, Aurinkolavakin kunnostettu. Niin, ja viihdyttäähän yleisöä rockin, reggaen ja tangon lomassa myös paikallinen, meänkielellä tunnelmoiva trubaduuri! Tiedemiehistä turisteihin Aavasaksa on ollut Suomen tunnetuimpia matkailukohteita jo 1700-luvulta lähtien. Siellä ovat ihailleet keskiyön aurinkoa monet kuulut taiteilijat ja kirjailijat. Sijaintinsa ja maisemansa vuoksi ainutlaatuinen paikka on houkutellut aikojen saatossa rinteilleen myös joukon tiedemiehiä ja tutkijoita keräämään kansanperinnettä ja suorittamaan astemittauksia selvittääkseen, onko maapallo litistynyt vai ei. Historian siivet havisevat niin kauniissa, nykyisin kahvilana toimivassa Paviljongissa, Lapin vanhimmassa matkailurakennuksessa Keisarinmajalla kuin vuonna 1878 perustetussa, upeiden näköalapaikkojen Kruunupuistossa, jossa patikoitsijoiden tietä viitoittavat kiviin kaiverretut käyntikortit aikaisemmilta vuosisadoilta. Aavasaksa on elävää elämysmatkailua parhaimmillaan. Historiallinen käyntikohde sijaitsee Torniolaaksossa, Ylitornion kunnassa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen äärellä. www.tornionlaakso.fi. 20
Perinnelaivarekisteriin hyväksytty alus navigoi purjehduskaudella perämeren vesiä. Kauden ulkopuolella laiva tarjoaa yrityksille aidon merihenkisen ympäristön kokouksiin ja vapaamuotoiseen yhdessäoloon. Alus vaalii ja edistää Oulun merenkulkuun liittyviä perinteitä. Oulu-laiva Suomen Merivoimat ja Merellinen Oulu ry allekirjoittivat 7.5.2008 kauppakirjan, jolla silloinen FNS Kustaanmiekka siirtyi yhdistyksen omistukseen. Uudenkaupungin Työvene Oy:n telakalla laiva sai uuden valkoisen värin oman miehistön toimenpitein. Teijon telakalla laiva sai vedenalaisten osien käsittelyn ja meriturvallisuuden tarkastajat suorittivat vaadittavat runkokatsastukset. Oulussa laiva liitettiin Merenkulkulaitoksen alusrekisteriin ja samoihin aikoihin se hyväksyttiin myös perinnealusrekisteriin. Alun alkaen tarkoistus oli tehdä aluksesta pienimuotoinen matkustaja-alus, maksimiltaan noin 36 matkustajaa, mikä olisi vaatinut Eu-direktiivien soveltamista alukseen. Alus ei kuitenkaan täyttänyt vuotovakavuutta ison konehuoneen takia. Alkuperäinen alkuperäinen käyttötarkoitus oli kuitenkin alus, joka antaa mahdollisuuden esimerkiksi tutustuttaa nuoria laivatyöhön ja siten auttaa heitä merellisen ammatin valintaan. Viimeinen kannanotto meriturvallisuusviranomaisilta oli että laiva on SPS-alus eli Special Purpose Ship, mikä tarkoittaa sitä että kaikki paitsi eluksen varsinainen miehistö ovat erityishenkilöitä eli koulutusmielessä mukana olevia. Meriturvallisuusviranomaisten määräyksien takia uhkaa loppua kaikki perinnealustoiminta ja siihen liittyvä vapaaehtoinen koulutus merenkulun harrastuksiin hakeutuvilta nuorilta. Toivottavasti näin ei tule käymään vaan Oulu-laivasta tulee kaupunkilaisten rakastama ja koko Oulun tukema keulakuva. Pentti Auranaho Wau! Mikä käyntikohde Torniossa Kyllä kannattaa tulla ostoksille Pohjoiskalotin uusimpaan ja suurimpaan kauppakeskukseen! Meillä on helppo asioida. Yli 40 myymälää, kahviloita ja ravintoloita kaikki yhden keskuskadun varrella kahdessa kerroksessa. Lisäksi kauppakeskuksen alla on tilava parkkihalli yli 500:lle autolle. Varaa reilusti aikaa meillä viihdyt! Tornio Haparanda Tornionjoki Länsiranta 10, 95400 Tornio, puh. 020 760 7200 Avoinna joka päivä: ark. 9-21, su 12-20, erikoisliikkeet ma-pe 10-20, la 10-18 ja su 12-18 www.pagransen.fi Matkailu 3 2009 21
Hailuodon Luotokeskuksen yhteyteen rakennetussa Luototalossa on esillä interaktiivinen meriluontoon keskittyvä näyttely. M etsähallituksen erikoissuunnittelija Sari Airas uskoo, että näyttelyssä viihtyy väki perheen pienimmistä aina senioreihin saakka.. Paikalla on kaikenlaista ja ennen muuta koettavaa. Luontonäyttely kertoo maankohoamisrannikon erityispiirteistä, merellisestä luonnosta ja elämäntavasta. Näyttelyn suunnittelussa on hyödynnetty Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman hankkimaa tietoa Perämeren luonnosta. Sari Airaksen mukaan näyttelyn hallitseva elementti on vuosi Hailuodossa. Kuvainstallaation keinoin kuvataan Hailuodon vuodenkiertoa niin luonnon, kulttuurihistorian kuin nykypäivänkin näkökulmasta. Kuvaajana on Interaktiivinen näyttely Hailuodossa toiminut Jouko Lehmuskallio ja käsikirjoituksesta vastaa Eija Lehmuskallio. -Näyttely on toteutettu uusimmalla tekniikalla siten, että kävijälle voidaan antaa mielenkiintoista tietoa uudella, interaktiivisella tavalla, linjaa Airas. Suuri, kaareva valkokangas Näyttelyn keskeinen elementti on suurkuva: noin kolme metriä korkea ja lähes yksitoista metriä pitkä, kaareva valkokangas, johon kolmella dataprojektorilla heijastetaan koko valkokankaan kokoisia yksittäisiä kuvia, useampia kuvia, videoita tai kaikkia näitä yhtä aikaa. Suurkuva toimii interaktiivisesti siten, että kuvan tapahtumia tai sisältöä voi ohjata kuvaa kohti osoittamalla. -Näyttelyssä on myös interaktiivisia paneeleja, joista yhdessä voi selata vanhoja valokuvia, filmejä ja luotolaisia tarinoita.. Toinen paneeli keskittyy luontoon ja kolmas ns. luontoportti sisältää mm. Hailuodon kasveja, toteaa Sari Airas. Luotokeskus Näyttelyyn on sijoitettu myös perinteisempää näyttelyaineistoa kuten joitakin täytettyjä eläimiä, luontoon ja elinkeinoihin liittyvää esineistöä ja paikallisia käsitöitä, taidetta ja tuotteita.. Luontonäyttely on sijoitettu vanhan luotsiaseman lisäsiipeen. Päärakennuksessa on hotelli. Hailuodon Luotokeskuksessa vierailee vuosittain yli 30 000 kävijää. Eksoottisen lisän Hailuodossa käyntiin tuo puolen tunnin lauttamatka mantereelta. Ajomatkaa Marjaniemessä sijaitsevaan Luotokeskukseen kertyy samoin puoli tuntia. Marjaniemen hienoilla hiekkarannoilla on hyvät lankkupolut, joten luonnon ihailu ja liikkuminen on helppoa. Matkailuinfo sijaitsee vanhalla luotsiasemalla. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna vietetään Hailuoto Weekendiä. www.luotokeskus.fi, www.luontoon.fi/asiakaspalvelu/hailuoto Koko perheen viihtyisä lomakeskus Hailuodon Marjaniemessä (KA) Luotsihotelli 20 huonetta Luotsiravintola Metsähallituksen luontonäyttely Wanha Luotsiasema 60 vuodepaikkaa RantaSumppu Camping 17 lomamökkiä Caravanalue Telttailualue Vierasvenesatama 50 venepaikkaa Marjaniementie 783 90480 Hailuoto puh. + 358 8 772 5500 fax + 358 8 772 5580 info@luotokeskus.fi www.luotokeskus.fi www.oulunsetlementti.fi 22