Tilastokooste 2015 Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Suunnittelija Ritva Pohjoisvirta
Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8. Työttömyys 9. Verotus 10. Keuruun kehitysnäkymät 11. Rakennemuutoksen vaikutuksia Keuruun seutukunnalle
1. Työpaikat
7000 Keuruun seutukunnan alueella työssäkäyvät (=työpaikat) vuosina 1987-2013 (Lähde: Tilastokeskus) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
12000 Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Keuruun, Jämsän, Saarijärvi-Viitasaari-Ylä-Pirkanmaan ja Äänekosken seutukunnissa vuonna 2013 työntantajasektoreittain (Lähde: Tilastokeskus) 10224 10000 8000 6000 4000 8941 4242 8779 7927 4693 4984 4802 4595 3121 Toimipaikkoja v. 2012 ja henkilöstö: - Keuruulla 659 kpl (1889) - Multialla 130 kpl (332) - Petäjävedellä 260 kpl (488) - Yht. 1049 (2699) 2000 0 Alueella työssäkäyvät yhteensä 2220 1953 1936 1960 2011 1492 1254 1162 849 631 300 308 170 154 106 96 117 186 94 Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät 913 Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Ylä-Pirkanmaa Äänekoski
Keuruun seutukunnan työpaikkajakauma v. 2013 (Lähde: Tilastokeskus) Toimialat yhteensä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous P Koulutus H Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen I Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä X Toimiala tuntematon E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen B Kaivostoiminta ja louhinta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 447 397 377 277 217 198 154 142 122 91 54 50 46 44 42 40 23 17 5 0 774 725 4242 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
Petäjäveden työpaikkajakauma v. 2013 työnantajasektorin mukaan (Lähde: TIiastokeskus) Valtio; 0 Tuntematon; 2 Valtioenemmistöinen Oy; 23 Kokonaistyöpaikkamäärä = 948 työpaikkaa Kunta; 383 Yrittäjät; 223 Yksityinen sektori; 317 Valtio Tuntematon Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Yksityinen sektori Kunta 7
80 Työpaikkajakaumat (alkutuotanto-jalostus-palvelut) eri seutukunnilla 31.12.2012 (Lähde: Kuntaliitto) 70 69,1 64,4 65,6 60 59,4 60,5 59,3 50 48,7 40 35,3 36,7 30 20 23,8 22,7 26 14,6 18,6 20,4 12,4 12 26 10 5,9 4,1 3 0 Keuruu Multia Petäjävesi Jämsä Saarijärvi Viitasaari Mänttä-Vilppula Alkutuotanto Jalostus Palvelut
6000 Alkutuotannon, jalostuksen ja teollisuustyöpaikkojen vertailu Keuruun seutukunnalla vuodesta 1993 vuoteen 2007 (Lähde: Tilastokeskus) 5000 4554 4811 4684 4632 4000 3088 3403 3303 3293 3000 2000 1000 687 779 532 876 993 956 388 383 0 1993 2000 2005 2007 alkutuotanto teollisuus palvelut yhteensä
Keuruun seutukunnan työpaikkajakauma v. 2013 (Lähde: Tilastokeskus) Toimialat yhteensä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous P Koulutus H Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen I Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä X Toimiala tuntematon E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen B Kaivostoiminta ja louhinta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 447 397 377 277 217 198 154 142 122 91 54 50 46 44 42 40 23 17 5 0 774 725 4242 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
Petäjäveden työpaikkajakauma v. 2013 (Lähde: Tilastokeskus) Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 192 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 152 P Koulutus 98 F Rakentaminen 85 C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 56 55 60 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi 35 34 33 46 Kaikki työpaikat: 948 työpaikkaa N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 26 X Toimiala tuntematon 19 R Taiteet, viihde ja virkistys D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 12 12 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja K Rahoitus- ja vakuutustoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito J Informaatio ja viestintä 9 8 8 6 L Kiinteistöalan toiminta B Kaivostoiminta ja louhinta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 1 1 0 0 50 100 150 200 250
100,0 Työpaikkaomavaraisuus Keuruun seutukunnalla 1993-2013 (Lähde: Tilastokeskus) 99,0 98,0 97,0 96,0 95,0 94,0 93,0 92,0 91,0 90,0 Työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 1993 vuoteen 2013 6,9 %. Työlliset ovat vähentyneet vuodesta 1993 vuoteen 2012 14,1 % 89,0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Pendelöinti: Keuruu 2013 Keuruulle käydään työssä Työpaikat 3634 Keuruu 2809 Jyväskylä 224 Mänttä-Vilppula 133 Multia 107 Petäjävesi 77 Jämsä 38 Virrat 36 Ähtäri 25 Tampere 21 Helsinki 15 Ruovesi 13 Keuruulta käydään työssä Yhteensä 3623 Keuruu 2809 Jyväskylä 232 Mänttä-Vilppula 199 Multia 80 Jämsä 39 Tampere 29 Virrat 29 Ähtäri 23 Petäjävesi 18
Pendelöinti: Multia 2013 Multiall a Työpaikat 608 Jyväskylä 41 Keuruu 80 Multia 381 Petäjävesi 34 Saarijärvi 27 Multialta käydään työssä Yhteensä 587 Jyväskylä 44 Keuruu 107 Multia 381
Pendelöinti: Petäjävesi 2013 2013 Petäjävedeltä käydään töissä KOKO MAA 1502 Petäjävesi 665 Jyväskylä 583 Keuruu 77 Multia 34 Jämsä 28 Helsinki 12 Muurame 12 Äänekoski 11 2013 Petäjävellä käydään töissä KOKO MAA 948 Petäjävesi 665 Jyväskylä 170 Jämsä 19 Keuruu 18 Laukaa 16 Petäjävedellä työpaikkoja yht. 948 vuonna 2013
Keuruun suurimmat työnantajat henkilöstömäärän mukaan 08.2015 (Lähde: Keulink Oy) Keuruun kaupunki Keski-Suomen seututerveyskeskus (Keuruun ja Multian terveysasema) HT Laser Oy (62)+Elekmerk Oy (43)+Oy HT Engineering Ltd (3)+HT Enerco Oy (9)+Teiskonen Oy (8) Reka Kaapeli Oy Vaissi Oy Suomen Vesileikkaus Oy Keski-Suomen shp, Juurikkaniemen sairaala Otavan Kirjapaino Oy Keuruun Sähkö Oy (35) + Keuruun Lämpövoima Oy (10) + Radiki Oy (5) Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus (36) + Aikamedia Oy (10) Keskimaa OSK / S-Market Keuruu (21) + ABC Keuruu (11) + Sale Haapamäki (7) Keuruun Seurakunta Posti Oy Keuruun Megamarket Oy Palvelukoti Hilmari Oy Kirjavälitys Oy Töysän Linja Oy (23) + Matka-Töysä Oy (1) Finn-Nauha Oy Puolustusvoimat (Räjähdekeskus, tuotanto-osasto, Keuruun toimipiste 16 + Millog (5) Hotelli Keurusselkä Tälli Oy Keuruun FinnSafety Oy (19) + Toolmekan Oy (1) 74 70 65 60 58 50 46 39 33 32 28 27 25 24 24 21 20 20 20 125 151 596 0 100 200 300 400 500 600 700
Keuruun suurimmat teollisuustyönantajat henkilöstömäärän mukaan 08.2015 (Lähde: Keulink Oy) HT Laser Oy (62)+Elekmerk Oy (43)+Oy HT Engineering Ltd (3)+HT Enerco Oy (9)+Teiskonen Oy (8) 125 Reka Kaapeli Oy 74 Vaissi Oy 70 Suomen Vesileikkaus Oy 65 Otavan Kirjapaino Oy 58 Finn-Nauha Oy 24 Keuruun FinnSafety Oy (19)+Toolmekan Oy (1) 20 Tälli Oy 20 Dokument Tarra Oy 18 Linjalaser Oy 17 0 20 40 60 80 100 120 140
Keuruun suurimmat palvelutyönantajat henkilöstömäärän mukaan 08.2015 (Lähde: Keulink Oy) Keski-Suomen seututerveyskeskus (Keuruun ja Multian terveysasemat) 151 Keski-Suomen shp, Juurikkaniemen sairaala 60 Keuruun Sähkö Oy (35) + Keuruun Lämpövoima Oy (10) + Radiki Oy (5) 50 Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus (36) + Aikamedia Oy (10) 46 Keskimaa OSK / S-Market Keuruu (21) + ABC Keuruu (11) + Sale Haapamäki (7) 39 Keuruun Seurakunta 33 Posti Oy 32 Keuruun Megamarket Oy 28 Palvelukoti Hilmari Oy 27 Kirjavälitys Oy 25 Töysän Linja Oy (23) + Matka-Töysä Oy (1) 24 Hotelli Keurusselkä 20 0 20 40 60 80 100 120 140 160
Multian suurimmat työnantajat henkilöstömäärän mukaan 08.2015 (Lähde: Keulink Oy) Multian kunta 114 Metsä-Multia Oy 63 Multimek Oy (58) + Multilaser Oy (4) 62 Veljekset Lehtomäki Oy 31 Multian Saha Oy 17 Suomen Tekniikkapalvelu Oy 17 Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys ry 15 0 20 40 60 80 100 120
Petäjäveden suurimmat työnanatajat 12.2015 (Lähde: Keskhittämisyhtiö Keulink Oy:n selvitys) Petäjäveden kunta 277 Helsingin Rauta Oy 21 Keski-Suomen seututerveyskeskus / Petäjäveden terveysasema 13,5 SPR (Petäjäveden vastaanottokeskus) 13 Metsä-Jokeri Oy 13 Mecamiehet Oy 13 Veljekset Strömberg Oy 12 S-market Petäjävesi 12 Fingrid Oyj Petäjäveden toimipiste 12 Petäjäveden seurakunta 11 0 50 100 150 200 250 300
2. Osaava työvoima
Työlliset koulutusasteen mukaan Jyväskylässä, Kuopiossa, Seinäjoella ja Tampereella v. 2013 (Lähde: Tilastokeskus) 60000 50000 49268 40000 35060 30000 27057 23749 22044 20000 18107 14987 14964 10000 10088 6985 9422 10378 4690 4276 2782 2886 0 Jyväskylä Kuopio Seinäjoki Tampere Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste
Keuruun seutukunnan työlliset v. 2013 koulutusasteen mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Tutkijakoulutusaste 13 Ylempi korkeakouluaste 275 Alempi Korkeakouluaste 424 Alin korkeaste 658 Korkea-asteen koulutus 1370 Keskiaste (vain yo-tutkinto) 157 Keskiaste (pl. Yo-tutkinto) 2156 Keskiaste 2313 Vähintään keskiasteen koulutus 3683 Vain perusaste 527 Kaikki koulutusasteet 4210 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
Petäjäveden työlliset koulutusasteen mukaan v. 2013 (Lähde: Tilastokeskus Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste 100 Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste 199 Keskiaste 495 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 154 Yhteensä 948 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000
3. Väkiluvun kehitys
Keuruun-Multian ja Petäjäveden asukasluvun kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2014 (Lähde: Tilastokeskus) 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 Keuruu Multia Petäjävesi
0 Keuruun seutukunnan väestökehitysennuste vuodesta 2014 vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 14000-20 12000-40 -60 10000-80 8000-100 6000-120 4000-140 -160 2000-180 0
Keuruu-Multia-Petäjäveden taajama-aste 31.12.2014 Petäjävesi 54,4 Taajama-aste alueittain 31.12.2011 Taajama-aste Keuruu 69,4 Multia 46,2 Petäjävesi 54,0 Multia 46,9 Keuruu 72,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80
Keuruun seutukunnan ulkomaalaistaustainen väestö vuosina 1990-2014 (Lähde: Tilastokeskus) 2014 2010 2005 2000 1995 1990 0 50 100 150 200 250 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa
Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueen ikäryhmät v. 2014 (Lähde: Tilastokeskus) 882 65-544 2953 2365 15-64 954 5801 834 0-14 265 1423 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Petäjävesi Multia Keuruu
Väestön määräkehitysennuste eri ikäryhmissä Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueella ajalla 2014-2040 (Lähde: Tilastokeskus) Keuruu Multia Petäjävesi 2040 2035 2030 2025 2020 2014 2040 2035 2030 2025 2020 2014 2040 2035 2030 2025 2020 2014 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 65-15 - 64-14
100 % Ennuste Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueen eri ikäryhmien %-osuuksien kehityksestä ajalla 2014-2040 (Lähde: Tilastokeskus) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2014 2020 2025 2030 2035 2040 2014 2020 2025 2030 2035 2040 2014 2020 2025 2030 2035 2040 Keuruu Multia Petäjävesi - 14 15-64 65 -
Keuruu-Multia-Petäjävesi alueen väestömääräennuste ajalla 2014-2040 (Lähde: Tilastokeskus) 2040 4114 2035 4134 Keuruu Multia Petäjävesi 2030 2025 2020 2014 2040 2035 2030 2025 2020 2014 2040 2035 2030 2025 1312 1351 1400 1477 1586 1763 4149 4154 4124 4081 8481 8716 8968 9243 2020 9578 2014 10177 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000
Luonnollinen väestönlisäys: syntyneet-kuolleet 60 Ennustettu Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueen luonnollisen väestönlisäyksen ja kokonaisnettomuuton sekä väkiluvun kehitys 2014-2040 (Lähde: Tilastokeskus) 47 Kokonaisnettomuutto= kuntaan muuttaneet kunnasta muuttaneet 12000 40 20 0-20 -8 37 25 23 16 11 9 10 6 5 1 1 1 2014 2020 2025 2030 2035 2040 2014 2020 2025 2030 2035 2040 2014 2020 2025 2030 2035 2040-4 -18-18 -21-20 -19-3 -2-1 -2-1 Keuruu Multia Petäjävesi -4-5 10000 8000 6000-40 -31-40 4000-60 -80-100 -70-70 -73-74 -80-86 -91 2000 0 Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Väkiluku
4. Huoltosuhde
Keuruun seutukunnan huoltosuhteen ennakoitu kehitys vuodesta 2014 vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus) 2040 2039 2038 2037 2036 2035 2034 2033 2032 2031 2030 2029 2028 2027 2026 2025 2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 0 20 40 60 80 100 120
Petäjäveden huoltosuhteen ennakoitu kehitys vuodesta 2014 vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus) 2040 2039 2038 2037 2036 2035 2034 2033 2032 2031 2030 2029 2028 2027 2026 2025 2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 65 70 75 80 85 90
5. Yritysten määrän kehitys
Yritysten toimipaikkojen määräkehitys eri alueilla ajalla 2007-2012 (Lähde: Tilastokeskus) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Mänttä- Vilppula Jämsä Keuruu Multia Petäjävesi Saarijärvi Uurainen Viitasaari
Eläköityvien yrittäjien määrä Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueella Syksyn 2014 ja kevään 2015 yrityskyselyn mukaan 58 vuotiaita tai vanhempia yrittäjiä / vastuuhenkilöitä oli n. 300 yrityksessä. Näissä yrityksissä työllistyy n. 750 työntekijää.
6. Myönnetyt yritystuet
Myönnetyt yritystuet 2012-06.2014 ja 7.2014-06.2015 (1.7.-30.9.2014 ei tehty TEM rahoituspäätöksiä) 2012 2013 1-6 2014 11.2014-30.6.2015 lkm lkm lkm lkm Keuruu 6 527 270 7 559 090 10 351 620 3 100 800 Multia 3 54 480 3 648 470 3 108 000 0 0 Petäjävesi 4 99 170 2 73 200 0 0 1 760 000 Maaseuturah a: Vesuri ry ja Ely-keskus yhteensä 2012 2013 1-6 2014 lkm lkm lkm Keuruu 12 160 596 7 112 439 9 39 124 Multia 0 0 2 77 666 4 30 012 Petäjävesi 3 56 507 3 26 000 1 7 100 Ei tehty päätöksiä maaseuturahasta1. 7.2014 alkaen Yhteensä 2012 2013 1-6 2014 11.2014-06.2015 lkm lkm lkm lkm Keuruu 18 687 866 14 671 529 19 390 744 3 100 800 Multia 3 54 480 5 726 136 7 138 012 0 0 Petäjävesi 7 155 677 5 99 200 1 7 100 1 760 000
7. Teollisuuden kehitys
100,0 Teollisuuden liikevaihtokehitysvertailua eri alueiden kesken; vuodet 2006/2012 (Lähde: Tilastokeskus) 80,0 82,5 60,0 50,8 40,0 20,0 4,0 5,1 0,0-20,0-7,4-2,2-11,1-0,01-25,5-40,0
Metalliteollisuuden kehitys Keuruun seutukunnalla 1999 2015e 47
8. Työttömyys
Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki; kunnan osuus euroa ajalla 2010-09.2015 kumuloituen (Lähde: KELA) Ähtäri Virrat Petäjävesi Mänttä-Vilppula Multia Keuruu Jämsä Juupajoki - 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 8 000 000 9 000 000 01-092015 2014 2013 2012 2011 2010
9. Verotus
Yhteisöverotulojen kehitys Keuruulla ajalla 2002-11.2015 1.-11.2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000
Multian yhteisöverotulojen määrä ajalla 2004-11.2015 1.-11.2015 959 739 2014 891 225 2013 779 894 2012 614 940 2011 1 016 730 2010 1 035 887 2009 824 437 2008 966 489 2007 886 765 2006 688 651 2005 550 842 2004 385 954 Yht. - 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000
Kuntien verotulot työssäkäyntialueittain 2013 Helsingin tk-alue Rauman tk-alue Vaasan tk-alue Koko maa Turun tk-alue Tampereen tk-alue Kouvolan tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Kemin tk-alue Jämsän tk-alue Kotkan tk-alue Mänttä-Vilppulan tk-alue Imatran tk-alue Lappeenrannan tk-alue Lahden tk-alue Äänekosken tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Porin tk-alue Kuopion tk-alue Oulun tk-alue Pietarsaaren tk-alue Kajaanin tk-alue Jyväskylän tk-alue Kokkolan tk-alue Salon tk-alue Närpiön tk-alue Savonlinnan tk-alue Mikkelin tk-alue Seinäjoen tk-alue Raahen tk-alue Varkauden tk-alue Maarianhaminan tk-alue Keuruun tk-alue Ei tk-alue Loimaan tk-alue Kankaanpään tk-alue Joensuun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Parkanon tk-alue Iisalmen tk-alue Kiteen tk-alue Nurmeksen tk-alue Alajärven tk-alue Alavuden tk-alue 3 811 3 787 3 722 3 715 3 711 3 697 3 696 3 693 3 689 3 644 3 577 3 569 3 541 3 502 3 492 3 490 3 481 3 473 3 468 3 449 3 445 3 439 3 408 3 388 3 350 3 333 3 316 3 311 3 273 3 217 3 183 3 182 3 148 3 116 3 099 3 016 3 011 2 988 2 978 2 816 2 784 2 617 4 538 4 336 Keuruu: 3183 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Euroa/asukas Lisätietoja: Lähde: Kuntien http://tilastokeskus.fi/keruu/kuntien_talous_ja_toiminta.html raportoimat talous- toimintatiedot AlueOnline
VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO MILJ. ERI ALUEILLA VUOSINA 2006-2013 Lähde: Ramboll
10. Keuruun kehitysnäkymät (Lähde: Tilastokeskus) - Tilasto hankittu Yrityssalon kuntaryhmän kanssa (Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutostoiminta seutukaupungeissa hanke)
Keuruun kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina 2006 2008. Voimakkaimmin liikevaihto kasvoi tällä ajanjaksolla vuonna 2007, kun lisäystä kertyi 9,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu hidastui 1,6 prosenttiin vuonna 2008 ja kääntyi lopulta laskuun viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2009 liikevaihto väheni 12,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu-uralle päästiin jo vuonna 2010 liikevaihdon noustessaan 9,3 prosenttia ja vielä 10,4 prosenttia vuonna 2011 edellisvuoden vastaavasta arvosta. Seuraavina vuosina liikevaihto väheni tasaisesti 1,7 prosenttia vuonna 2012, 1,3 prosenttia vuonna 2013 ja 1,9 prosenttia vuonna 2014. Vuoden 2014 laskua tuli kolmella ensimmäisellä neljänneksenä ja viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia. Laskusuuntainen kehitys jatkui myös vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 1,1 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia. Kesäkuussa liikevaihto kääntyi 6,2 prosentin kasvuun, mutta heinäkuussa kasvu hidastui 1,2 prosenttiin ja elokuussa 0,2 prosenttiin. Keuruun kaikkien toimialojen yhteenlasketun henkilöstömäärän trendi oli liikevaihtoa tasaisempi vuosina 2005 20014. Liikevaihdon kasvusta huolimatta henkilöstömäärä väheni vuosina 2006, 2008 ja 2010. Vuonna 2006 henkilöstömäärä väheni hienoisesti ollen 0,3 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna ja kasvoi 0,2 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 2008 henkilöstömäärän kehitys kääntyi jälleen laskuun (-1,6 %). Henkilöstömäärä väheni myös vuosina 2009 (-3,4 %) ja 2010 (-3,2 %). Vuonna 2011 henkilöstömäärän kehitys reipastui ja kasvulukemiin päästiin vuoden alusta aina marraskuun alkuun saakka. Vaikka viimeinen neljännes kääntyikin pakkasen puolelle, kasvoi henkilöstömäärä koko vuonna 2,2 prosenttia vuodesta 2010. Vuoden 2011 lopulla alkanut negatiivinen kehitys jatkui koko vuoden 2012, kun henkilöstömäärä väheni 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2013 henkilöstömäärä pysytteli edellisen vuoden tasolla (+0,1 %). Vuonna 2014 henkilöstömäärä väheni kaikkina neljänneksinä ja vuositasolla tarkasteltuna yhteensä 2,9 prosenttia. Laskusuuntainen kehitys jatkui myös vuonna 2015. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto laski 2,8 prosenttia, toisella 5,6 prosenttia ja kolmannella 3,0 prosenttia.
Teollisuuden (TOL C) liikevaihto kasvoi vuosina 2006 ja 2007. Sen sijaan vuosina 2007-2009 kehitys oli negatiivista. Erityisen voimakkaasti liikevaihto väheni vuonna 2009, kun laskua edellisvuoteen verrattuna syntyi 23,4 prosenttia. Kehityksen suunta muuttui positiiviseksi vuonna 2010 ja liikevaihdon kasvusuuntaus jatkui myös vuonna 2011, jolloin liikevaihto lisääntyi vuositasolla 13,6 prosenttia. Erityisen voimakkaasti liikevaihto kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 32,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kasvu kuitenkin hiipui loppuvuotta kohti ja seuraavana vuonna päädyttiin jo 4,6 prosentin laskuun. Vuonna 2013 liikevaihdon supistuminen kiihtyi 7,6 prosenttiin. Vuonna 2014 liikevaihdon supistuminen hidastui 1,1 prosenttiin. Supistuminen jatkui myös vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, kun tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 1,1 prosenttia. Toisella neljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi kasvuun, jolloin kasvua kirjattiin huhti-kesäkuulle 3,2 prosenttia. Heinäkuussa liikevaihto kasvoi vielä hienoiset 0,3 prosenttia, mutta elokuussa liikevaihto laski 2,3 prosenttia. Teollisuuden henkilöstömäärän kehitys on ollut alavireistä lukuun ottamatta vuosia 2011, 2013 ja 2014. Tarkastelujaksolla henkilöstömäärä väheni eniten vuonna 2008, jolloin teollisuuden henkilötyövuodet supistuivat 11,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2011 kasvu ylsi 4,1 prosentin lukemiin. Vuonna 2012 teollisuuden henkilöstömäärä väheni jälleen 1,6 prosenttia edellisvuodesta, mutta palasi 0,9 prosentin kasvuun seuraavana vuonna. Myönteinen kehitys jatkui vuonna 2014 ja vuositasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä kasvoi 1,9 prosenttia. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi vielä 0,6 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä kehitys kääntyi 4,7 prosentin laskuun. Kolmannella neljänneksellä laskua tuli 2,2 prosenttia.
Rakentamisen (TOL F) liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina 2006 2013 vuotta 2011 lukuun ottamatta. Vuositasolla kasvu oli voimakkainta vuosina 2007, 2009 ja 2013, jolloin liikevaihto kasvoi vähintään 7,0 prosenttia vuositasolla mitattuna. Vuonna 2011 kehitys notkahti negatiiviseksi, ja vähennystä edellisvuoteen verrattuna syntyi 7,6 prosenttia. Puolestaan vuonna 2014 rakentamisen liikevaihto romahti 17,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 tammikuussa liikevaihto romahti 34,0 prosenttia, mutta kääntyi helmikuussa 18,8 prosentin kasvuun. Näin ensimmäisen neljänneksen kasvuprosentiksi muodostui 2,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikkina kuukausina helmi-elokuussa. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 18,5 prosenttia. Heinäkuussa kehitys jatkui vahvana (+28,3 %) ja elokuussa kasvoi vielä 17,2 prosenttia. Rakentamisen henkilöstömäärän trendi oli vuosina 2005 2014 vaihtelevaa ja suurimmaksi osaksi laskusuuntaista, eikä myöskään ollut linjassa liikevaihdon kehityksen kanssa. Kasvu oli voimakkainta vuonna 2007, jolloin henkilötyövuosia kertyi 3,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Laskusuuntaan henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin jo vuonna 2008 yhteensä 7,8 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli voimakkainta laskua koko tarkastelujaksona. Vuonna 2009 kehitys oli negatiivista ja henkilöstömäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi 2,0 prosentin kasvuun vuonna 2010, mutta seuraavina vuosina kirjattiin vain laskua. Vuonna 2011 laski 3,4 prosenttia ja seuraavana vuonna supistuminen hidastui 1,3 prosenttiin edellisen vuoden verrattuna. Vuonna 2013 lasku kiihtyi jälleen 2,6 prosenttiin ja vuonna 2014 vielä 5,7 prosenttiin. Henkilöstömäärän kehitys oli laskusuuntaista myös vuoden 2015 ensimmäisellä (-6,7 %) ja toisella neljänneksellä (-2,3 %), mutta kääntyi 11,2 prosentin kasvuun kolmannella neljänneksellä. Erityisen vahvasti henkilöstömäärä kasvoi elokuussa (+20,4 %).
Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL G) liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina 2006 2008 kasvun vaihdellessa vuositasolla reilusta prosentista vajaan seitsemään prosenttiin. Vuonna 2009 kaupan liikevaihto supistui merkittävästi ollen 4,6 prosenttia alhaisempi kuin edellisvuonna. Seuraavana vuonna päästin takaisin kasvu-uralle kun liikevaihto kasvoi 9,6 prosenttia edellisestä. Vuonna 2011 kasvu hidastui hivenen ollessa 7,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kehitys kääntyi jälleen laskuun vuonna 2013, jolloin liikevaihto supistui 1,0 prosenttia. Vuonna 2014 kehitys kääntyi 2,0 prosentin nousuun kun liikevaihto kasvoi kaikkina neljänneksinä. Myönteinen kehitys jatkui vuoden 2015 ensimmäiselle neljänneksellä (+1,9 %), mutta kääntyi 3,4 prosentin laskuun toisella neljänneksellä. Heinäkuussa puolestaan liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia ja elokuussa 2,0 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskaupan henkilöstömäärä oli vastoin liikevaihdon kehitystä negatiivista vuosina 2006 2007 ja vaikka liikevaihdon nousu hidastui vuonna 2008, samana vuonna henkilöstömäärä kasvoi 4,7 prosenttia. Henkilöstömäärä oli laskusuuntainen vuosina 2009 (-3,3 %) ja 2010 (-3,2 %) mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2011 (+6,6 %). Seuraavana vuonna henkilöstömäärä väheni jokaisella neljänneksellä ja päätyi vuositasolla 3,6 prosenttia alhaisemmaksi kuin vuonna 2011. Vuonna 2013 henkilöstömäärä pysytteli lähes edellisen vuoden tasolla (-0,2 %) mutta laski jälleen seuraavana vuonna (- 3,5 %), jolloin laskua tuli kaikkina neljänneksinä. Vuonna 2015 henkilöstömäärä kasvoi tammimaaliskuussa 1,2 prosenttia, väheni 0,2 prosenttia toisella neljänneksellä ja 2,7 prosenttia kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavin neljänneksin verrattuna.
Muiden palveluiden (TOL HIJLMNRS) liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina 2006 2008. Koko tarkastelujaksona voimakkainta kasvua oli vuonna 2007 (14,5 %). Vuonna 2008 kasvu hidastui 12,9 prosenttiin ja kääntyi seuraavana vuonna 2,2 prosentin laskuun. Vuonna 2010 liikevaihto supistui vielä 1,7 prosenttia, mutta jo seuraavana vuonna päästin 5,1 prosentin kasvuun. Vuonna 2012 kasvu kiihtyi 12,6 prosenttiin. Seuraavana vuonna kasvua kertyi enää 0,6 prosenttia ja vuonna 2014 kehitys kääntyi 2,1 prosentin laskuun. Vuonna 2015 kehitys jatkui laskusuuntaisena kun liikevaihto kasvoi ainoastaan maaliskuussa. Tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 5,0 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 7,2 prosenttia. Vastaavan kehitys jatkui myös heinäkuussa (-3,6 %) ja elokuussa (-7,6 %). Muiden palveluiden henkilöstömäärä kehittyi liikevaihdon tapaan vaihtelevasti vuosina 2006 20014. Reippaimman kasvun vuosi oli 2007, jolloin tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 4,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Laskusuuntaus alkoi vuonna 2008 (-0,6 %), jatkui samansuuruisena seuraavana vuonna ja se jyrkkeni vuoden 2010 puolelle tultaessa. Koko vuonna henkilöstömäärä väheni 2,5 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vuositasolla henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 (0,9 %) ja vielä hienoiset 0,3 prosenttia vuonna 2012. Vuonna 2013 kehitys kääntyi 2,9 prosentin laskuun. Vuonna 2014 henkilöstömäärä kasvoi 1,0 prosenttia, mutta kehitys kääntyi laskuun jo vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä (-4,4 %). Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 5,9 prosenttia ja kolmannella 4,7 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin neljänneskin verrattuna.
11. Rakennemuutoksen vaikutuksia Keuruun seutukunnalle
BKT:n osuus koko maan BKT:sta vuonna 2000 (Lähde: Kunnat.net) Tampereen seutukunta Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta Vaasan seutukunta Seinäjoen seutukunta Rauman seutukunta Jakobstadsregionen Etelä-Pirkanmaan seutukunta Äänekosken seutukunta Jämsän seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Suupohjan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Keuruun seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Joutsan seutukunta 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,6 0,6 0,7 0,9 1,4 1,7 1,7 2,2 2,4 6,6 0 1 2 3 4 5 6 7
Väkiluku 12.2015: Keuruu 10099 Multia 1707 (Petäjävesi 4011) Työmarkkinat Väkiluku 02.2012-12.2015-601 Työvoima 02.2012-11.2015-300 Työttömät 02.2012-11.2015 nyt 8 vähemmän 2011 Yrityskanta 2014 Työttömyys % 02.2012 13,4 % ja 11.2015 14,1 % Työttömät: naiset / miehet Aloittaneita yht. 65 Lopettaneita yht. 51 Aloittaneita yht. 49 kpl Lopettaneita yht. 44 Vähentynyt 02.2012-11.2015 29 työnhakijaa Lisääntynyt 02.2012-11.2015 21 työnhakijaa Yrityskanta 773 Yrityskanta 757 96
Lisätietoja antaa: suunnittelija Ritva Pohjoisvirta puh. 041-544 2193 tai sähköpostilla: ritva.pohjoisvirta@keulink.fi Kiitos!