Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Samankaltaiset tiedostot
Puuta Venäjän Karjalasta historiaa.

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi Lieksa, FL Asko Saarelainen

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Piispala Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Puurakentamisen edistäminen

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019, HE 123/2018 vp

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

MAAKUNTAINFO. Keski-Suomi. Antti Hänninen

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura


Metsäpolitiikka arvioitavana

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti,

Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Sulkavan elinvoimastrategia

Metsätalouden näkymät

Ajankohtaista puumarkkinoilta

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Sulkavan elinvoimastrategia

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Suomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely. Pohjoisranta Burson-Marsteller 08/2018

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Metsätilat tuottokuntoon

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puukauppa, tammikuu 2009

Maakuntaohjelman

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Kainuun metsäohjelma

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Lieksa Nurmes Valtimo Juuka

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Laadukkaan vapaaeht oist oiminnan t arkist uslist a

Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi. Palveluntuottajan näkökulma. Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11.

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa

Yhtymävaltuuston seminaari

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Puukauppa, maaliskuu 2011

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Metsätalouden tulevaisuus Pielisen Karjalan Tulevaisuusfoorumi 2018

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Smart Health ja Digitaaliset sisällöt Matti Eskola

Transkriptio:

Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen tuhansien ihmisten joukko eri puolilta Pielisen Karjalaa ja Pohjois-Karjalan maakuntaamme. Messuilla esitellään Pielisen Karjalan seutukunnan osaamista ja tehdään alueen kuntia, yrityksiä ja palveluita tunnetuksi. Merkittävää tapahtumassa on se, että se toteutetaan Pielisen Karjalan seutukunnan yrittäjäjärjestöjen ja kuntien kanssa yhteistyönä riippumatta siitä, millä messupaikkakunnalla messut järjestetään. Päävastuu organisoinnista on järjestävän paikkakunnan yrittäjäjärjestöllä. Tässä yhteydessä haluan jo kiittää messujen järjestäjätahoja ja puuhaihmisiä, joiden aktiivisuus ja uuttera työ mahdollistavat tapahtuman toteutumisen. Tänä vuonna Pielisen Messujen teemana on puu ja metsä. Teema sopii mainiosti tähän aikaan ja erityisesti Lieksan kaupungin alueella järjestettäviin messuihin. Lieksan kaupungin kehityksessä ja historiassa metsällä ja puun käytöllä on ollut keskeinen merkitys. Metsätalous on työllistänyt menneinä aikoina paljon metsätyömiehiä metsien hakkuissa ja puun ajossa. Lisäksi työntekijöitä on ol-

lut töissä uitossa ja erilaisissa puun jalostamiseen liittyvissä teollisuuslaitoksissa. Lieksan väkiluvun ollessa suurimmillaan vuonna 1960 noin 27 000 ihmisessä olivat metsätalous ja metsätyöhön liittyvät toiminnat keskeisimpiä työtä ja hyvinvointia paikkakunnalle tuovia tekijöitä. Enimmillään yli 5000 henkilöä sai toimeentulonsa metsätaloudesta, mikä on enemmän kuin koko Lieksan kaupungin tämän hetkinen työllisen työvoiman määrä Osana metsätalouden toiminnan kokonaisuutta Pohjois-Karjalan alueella hankittiin ja uitettiin puuta myös silloisen Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän Karjalan, alueelta Lieksanjokea pitkin Lieksaan ja Lieksasta osittain eteenpäin Pielistä pitkin etelään. Metsätyöt työllistivät ja toivat hyvinvointia tuolloin molemmille puolille Suomen ja Neuvostoliiton raja-aluetta. Tätä Suomen ja Neuvostoliiton välistä metsätalouden yhteistyötä juhlittiin Venäjän Lenterissä viime viikon lauantaina 4.6. Erityisesti tilaisuudessa haluttiin muistaa ja kunnioittaa kolmenkymmenen vuoden puun uittohistoriaa vuosina 1956-1986, jolloin puun uittaminen Neuvostoliiton puolelta Lieksanjokea pitkin loppui. Tuona ajanjaksona puuta uitettiin merkittäviä määriä Lieksanjokea pitkin Neuvostoliitosta Suomeen. Uiton loppumisen jälkeenkin puun hankinta on jatkunut nykyisen Venäjän alueelta ja Inarin kahdenvälisen rajanylityspaikan kautta on tuotu merkittäviä määriä puuta Suomeen. Tälläkin hetkellä puuta tuodaan noin 70 000 kuutiometriä Inarin kautta Suomen puolelle Venäjältä. Nykyään uittokuljetukset ovat tosin muuttuneet rekkakuljetuksiksi.

Osana Pielisen Messujen tapahtuman kokonaisuutta laskettiin 4.6. Lenterissä Ystävyyden ja yhteistyön tukki kulkemaan vanhaa perinteistä uittotietä pitkin kohti Lieksaa ja Pielisen messujen tapahtumapaikkaa Lieksan jäähallia. Tukki symboloi maittemme välistä perinteistä molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä, jota tulevaisuudessakin molemmat osapuolet haluavat tahollansa jatkaa. Tämän metsätalouden yhteistyön jatkamisen varmistamiseksi ja edistämiseksi meidän on huolehdittava siitä, että Inarin rajanylityspaikka pysyy toiminnassa ja puun kuljetukset jatkossakin ovat sen kautta mahdollisia. Vaikka puun hakkuisiin liittyvät toiminnot ovat siirtyneet lähes kokonaan metsäkoneiden toteutettaviksi ja perinteiset metsätyöpaikat, kuten esimerkiksi metsurien työtehtävät ovat hävinneet, paikkakunnalla on yhä jäljellä perinteistä metsäteollisuutta kuten useita sahoja ja puun jatkojalostamiseen liittyviä toimintoja kuten liimapuuteollisuutta. Edelleen Lieksan kaupungin teollisista työpaikoista yli 40 % on metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden merkitys on siis edelleen todella suuri kaupunkimme kannalta. On tärkeää, että metsäsektori on messuilla näin näkyvästi esillä, koska siten luodaan tietoisuutta toiminnan laajuudesta ja merkityksestä sekä työpaikkamahdollisuuksista messuilla käyville ihmisille. Myös tulevaisuuden näköalat metsien hyödyntämisen ja alueen kehittymisen kannalta ovat rohkaisevia. Vihreään teknologiaan ja puun jalostamiseen liittyviä kasvumahdollisuuksia on nähtävissä ja jo vireillä kaupunkimme alueella. Olemassa oleva perusmetsäteollisuus luo perustan, jonka pohjalle voidaan rakentaa uutta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista teollista toimintaa.

Ekologisen puurakentamisen ja puupolttoaineiden sekä niistä jalostettavien tuotteiden tuleminen markkinoille avaa myönteisiä mahdollisuuksia alueemme yritystoiminnan kehittämiselle. Elämme merkittävää ja mielenkiintoista aikaa, jossa meidän on osattava käyttää tilaisuus hyväksemme. Hyvät kuulijat, että, pystymme hyödyntämään mahdollisuutemme ja voimme säilyttää ja kehittää alueemme metsäteollisuutta aluetalouttamme vahvistavalla tavalla, meidän on huolehdittava tärkeimpien tuotannontekijöiden saatavuudesta ja laadusta. Puuraaka-aineen saatavuuden varmistaminen on välttämätöntä, että metsäalaan liittyvät toiminnat voivat kehittyä. Tulevaisuuteen katsottaessa on välttämätöntä miettiä, miten metsät saadaan ammattimaisesti hoidettua ja puukauppa tehokkaasti toteutettua tilanteessa, jossa metsänomistus on melko hajautunutta ja merkittävä osa omistajista asuu Lieksan ulkopuolella esimerkiksi Etelä-Suomessa. Tästä syystä näen, että meidän on tarkoituksenmukaista selvittää alueellamme mahdollisuutta yhteismetsän perustamiseen. Tällöin metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyviä asioita olisi mahdollista hoitaa ammattimaisesti ja varmistaa puuraaka-aineen saatavuus. Toinen merkittävä tuotannontekijä on osaava ja tekevä työvoima. Meidän on yhteisesti ponnistellen huolehdittava siitä, että paikkakunnallamme on olemassa riittävästi osaavaa työvoimaa. Meidän tulee myös huolehtia siitä, että alueellemme muuttaa avautuviin työpaikkoihin muualta tarvittava määrä osaavaa työvoimaa. Lieksan kaupunki on tiedostanut osaavan työvoiman saatavuuden

merkityksen osana strategiaprosessiaan ja on valmistaunut yhteistyössä yritysten ja valtion kanssa tekemään tarvittavan työn työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tämän takia tulemme huolehtimaan siitä, että koulutuksemme ja palvelumme ovat kilpailukykyisiä ja laadukkaita. Tulemme myös kehittämään monimuotoisia asumisen mahdollisuuksia helpottaaksemme paikkakunnallemme tulevien ihmisten muuttoa Lieksaan. Että tässä tavoitteessamme onnistumme, tarvitsemme hyvää yhteishenkeä ja yhteistyötä yritysten, kaupungin, kaupunkilaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Vain yhteisesti työskennellen ja ponnistellen voimme onnistua. Hyvä yleisö, kiitän kaikkia Pielisen messujen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvia tahoja. Olette tehneet arvokasta työtä kaupunkimme ja Pielisen Karjalan alueen kehittämiseksi ja virkeyden ylläpitämiseksi. Kiitokset myös kaikille messujen rahoitukseen osallistuville tahoille arvokkaasta panoksestanne tapahtuman mahdollistamiseksi. Näillä sanoilla avaan virallisesti vuoden 2016 Pielisen messut avatuiksi ja toivotan hyviä ja antoisia messupäiviä kaikille tapahtumaan osallistujille Lieksan kaupungin puolesta!