YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro 1101Y0457 131 Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2006 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee turkistarhan toimintaa Kalajoen kaupungissa. LUVAN HAKIJA Käännänkylän Minkki Oy Yhteyshenkilö Pentti Niemelä Untisentanhua 14 85100 KALAJOKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Käännänkylän Minkki Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiseen. Tarha sijaitsee Kalajoen kaupungin Tyngän kylässä Kalajoen pohjoispuolta Alavieskaan menevän maantien varressa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tarhalla pidettävä siitoseläinmäärä on niin suuri, että toiminnalla on ympäristönsuojeluasetuksen 1 11 b) kohdan mukaan oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lannantuotoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhaa vastaavan tarhan lupahakemus käsitellään ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 10a kohdan nojalla alueellisessa ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on jätetty Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukseen 22.12.2003. KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW OSOITE: Linnankatu 7, 90100 Oulu PL 124, 90101 Oulu Vaihde (08) 3158 300 (08) 3158 549 http://www.ymparisto.fi/ppo Kokkolan toimisto: Torikatu 40 B, Kokkola 67100 Kokkola Vaihde (06) 3676 397 (06) 3676 360
2/12 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tarhalla on Kalajoen kunnan 26.4.1979 myöntämä sijoituspaikkalupa. Lupa on myönnetty Matti Lastikalle. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turkistarha sijaitsee Kalajoen kaupungin Tyngänkylässä Kalajoen poispuolella Alavieskaan menevän maantien varressa noin 9 km keskustaajamasta kaakkoon. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta. Lähin asuttu rakennus on noin 150 m etäisyydellä tarhasta. Tarhan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Maaperä Tarha alueen maaperä on hiekkamoreenia, jonka alla on kallio. Kallio on osittain pinnassa. Tarhan länsiosassa maalaji on savea. Savikerroksen paksuutta ei ole selvitetty. Pohjavedet Tarha ei sijaitse pohjavesialueella. Pintavedet Tarha alue sijaitsee valuma alueella nro 53.023. Valuma alue muodostuu suoraan Kalajoen alaosalle laskevista puroista ja ojista. TURKISTARHAN TOIMINTA Käännänkylän Minkki Oy tarhaa kettuja ja supeja. Tarhalla on pidetty hakemuksen mukaan 1000 siitosnaaraskettua ja 180 siitosnaarassupia. Eläimet on sijoitettu 49 varjotaloon, joiden yhteispituus on 2334 m. Tarha alueen pinta ala on 4,7 ha. Alue on ympärysojitettu. Tarha alue on kuivattu salaojituksella. Toiminnanharjoittaja täsmensi 2.6.2006 pidetyssä tarkastuksessa hakemustaan siten, että lupaa haetaan nykyiselle eläinmäärälle. Hakemuksessa oli esitetty eläinmääriä lisättäväksi. Laajennuksesta ei kuitenkaan ollut hakemuksen liitteenä laajennusta koskevia muita asiakirjoja. Turkiseläinten lanta käsitellään kuivalantana. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa 590 m 3 vuodessa. Yhtiö on osakkaana Kalajoen Kompostiosuuskunnassa koko lantamäärällä. Tarhalla ei ole omaa rehunvalmistusta vaan rehu hankitaan Kalajoen Jäähdyttämö Oy:ltä, joka toimittaa rehun neljään tarhan portilla sijaitsevaan siiloon. Ketut ja supit nahkotaan omassa nahoittamossa, joka sijaitsee tarha alueella. Nahoittamon yhteydessä on sosiaalitilat.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 3/12 Lanta ja sen käsittely Lanta kuivitetaan oljen avulla. Lanta poistetaan lanta alustoilta varjotalojen lantaalustoilta kerran vuodessa. Osa lannasta varastoidaan kalliopohjaisessa lantalassa. Lopullinen lannan varastointi ja jatkokäsittely tapahtuu Kalajoen Kompostiosuuskunnan toimesta. Kuivikemateriaalina käytetään yksinomaan olkea, jonka menekki on yhteensä 200 pyöröpaalia vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on noin 20 cm. Kuivikkeet vaihdetaan kaksi kertaa kasvatuskauden aikana. Sade ja jätevesien käsittely Tarha alue on ympärysojitettu ja varjotalojen välissä on salaojitus. Tarha alueen ulkopuolelle johdettavia valumavesiä ei käsitellä eikä käsittelystä ole esitetty suunnitelmaa. Lanta alustat on korotettu mutta painumista johtuen vaadittava 30 cm:n korotus ympäröivään maanpintaan nähden ei kaikkialla täyty. Yhtä varjotaloa lukuun ottamatta kaikissa varjotaloissa on räystäskourut. Kouruissa oli tarkastuspäivänä lumivahinkojen jäljiltä vaurioita. Ilman kouruja olevan talon räystäät ulottuvat yli 30 cm häkkien ulkoseinän ulkopuolelle. Kaikissa varjotaloissa on kuppijuottolaitteisto. Talvella eläinten juottovesi jaetaan trukeilla kuppeihin. Rehunjakolaitteiden ja siilojen pesuvedet johdetaan umpikaivoon, jonka tilavuus on 1 m 3. Wc vedet ja sosiaalitilojen pesuvedet johdetaan sakokaivokäsittelyn jälkeen (3 m 3 ) ojaan. Siilojen umpikaivon tyhjentämisen hoitaa paikallinen urakoitsija. Polttoainesäiliöt Tarhan polttoainesäiliön tilavuus on 1300 litraa. Säiliötä ei ole suojattu onnettomuuksien varalle. Toiminnassa syntyvät muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhot ja kaavintarasva toimitetaan Kalajoen Jäähdyttämö Oy:lle rehun raaka aineeksi. Kuolleet eläimet on haudattu tarha alueelle. Sekajätteen käsittelystä ja toimituksesta on toiminnanharjoittajalla sopimus P. Pääkkösen kanssa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kalajoen kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 21.7. 21.8.2006 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungintalolla ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Asian vireilläolosta on lähetetty kirjeitse tieto niille lähinaapureille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastukset ja neuvottelut Tarhalla on pidetty tarkastukset 24.9.2003 ja 2.6.2006. Edellisessä tarkastuksessa toiminnanharjoittajan kanssa on sovittu, että hän jättää lupahakemuksen ympäristökeskuk
4/12 selle 30.9.2004 mennessä. Toisessa tarkastuksessa käytiin läpi lupaharkinnan kannalta oleellisia, hakemuksesta puuttuvia tai puutteellisesti esitettyjä tietoja. Tarkastuksista laaditut pöytäkirjat on liitetty hakemuksen valmisteluasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kalajoen kaupunginhallitukselta ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kalajoen kaupunginhallitus on lausunnossaan 11.9.2006 todennut, että Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan alue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen, jolla osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Jokilaakson alueella on kiinnitettävä huomiota erityisesti maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen veden laadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen pysyvän asutuksen ja loma asutuksen tavoitteet ja maatalouden toimintaedellytykset. Hakemuksen mukaisella alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Yleiskaavan käynnistäminen jokivarteen on ajankohtaista mutta kaavoituspäätöstä ei ole vielä tehty. Yleiskaavassa tulee selvitettäväksi mm. maaseutuelinkeinojen ja asutuksen suhde. Tarhaa lähinnä oleva rakennus sijaitsee nyt 150 m etäisyydellä tarhasta. Mahdolliset tavoitteelliset asuintontit sijoittuvat todennäköisesti etäämmälle. Kaupungin tavoitteiden mukaista on turvata olevien elinkeinojen toimintaedellytykset ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoitusarkkitehdin valmisteleman esityksen kaupungin lausunnoksi. Kalajoen kaupungin ympäristötarkastaja on lausunnossaan 24.7.2006 todennut, että nahottamon ja sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä siten, että käsittelyjärjestelmällä saavutetaan valtioneuvoston asetuksen 542/2003 edellyttämä puhdistusteho. Käsittelyjärjestelmä tulee rakentaa siten, että tarvittaessa voidaan ottaa näytteet järjestelmään johdetusta ja käsitellystä vedestä. Vaihtoehtoisesti jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön, joka tulee riittävän usein tyhjentää jätevedenpuhdistamolle. Lanta alustoilla tulee käyttää runsaasti turvetta, jotta ravinteiden huuhtoutuminen maaperään saadaan pienennettyä. Eläinten hautausta tarha alueelle tai muualle maaperään ei voida sallia eläinjätteen käsittelyvaatimusten vuoksi, vaan ne tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kalajoen kunta kuuluu MMM:n asetuksen 1374/2004 nojalla turkiseläintiheään alueeseen, jolla on voimassa eläinten hautauskielto. Kunnan eläinlääkäri voi erityistapauksessa myöntää poikkeustapauksen tästä menettelytavasta. Yksittäin kuolleille eläimille tulee varata säilytystila (esim. pakastin), jotta niiden välivarastointi ennen käsittelyyn toimittamista tapahtuu asiallisesti. Turkistarhan kaikki toiminnot, mukaan lukien lannan käsittely, jätevesien käsittely ja jätehuolto, on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä kohtuutonta rasitusta naapureille..
Muistutukset ja mielipiteet 5/12 Muistutuksia tai mielipiteitä ei määräaikaan mennessä jätetty. Hakijan selitys lausuntoihin ja muistutuksiin Kirjallista vastinetta hakija ei määräaikaan mennessä halunnut jättää. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Käännänkylän Minkki Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiselle Kalajoen kaupungin Tyngänkylässä tiloilla Takapalsta RN:o 13:29 ja Ketunpesä RN:o 13:92. Toiminnassa on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Kalajoen kaupungin ympäristötarkastajan lausunto on otettu huomioon siten, kun lupamääräysten kohdista 4, 5, 6 ja 7 tarkemmin käy ilmi. LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Varjotalojen ja huoltorakennusten sijainti vahvistetaan hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen 1:2000 mukaiseksi Varjotalojen määrä voi olla enintään 49 ja niiden yhteenlaskettu pituus enintään 2334 m. 2. Varjotaloihin saadaan sijoittaa 1180 siitosnaaraskettua tai supia sekä kasvatettavat pennut. Vuoden 2010 jälkeen siitosnaaraiden yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 900. 3. Kaikkien varjotalojen lanta alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta alustat on oltava jatkuvasti 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalojen välien kuivatusta on tehostettava niiden talojen väleissä, joissa sadevedet eivät poistu normaalisti. Kuivatus on järjestettävä kaikkien talovälien osalta sellaiseksi, että sadevedet eivät jää makaamaan varjotalojen väleihin. Varjotalot on varustettava räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. Lumivahingoista räystäskouruille aiheutuneet vauriot on korjattava viivytyksettä niissä taloissa, joissa on alle 30 cm räystäät. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Lanta alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Lanta alustoja on hoidettava poistamalla lanta talojen lanta alustoilta vähintään kerran vuodessa.
6/12 Lanta alustoille kerääntyvät nesteet on imeytettävä alustoille levitettäviin kuivikkeisiin. Kuivikkeina on käytettävä ensisijaisesti turvetta. Turvetta tulee levittää lanta alustoille lannanpoiston jälkeen vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä siten, että turpeen kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Mikäli kuivittamiseen käytetään olkea tai sahanpurua on niitä käytettävä kolminkertainen määrä ja kutterinlastua käytettäessä sitä on käytettävä kaksinkertainen määrä turpeeseen verrattuna. Toiminnassa syntyvä lanta on välivarastoinnin jälkeen toimitettava kompostointilaitokselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava sopimus koko lantamäärään toimittamisesta kompostointilaitokseen. Lanta voidaan toimittaa myös muuhun laitokseen, jolla on voimassa oleva lupa lannan vastaanottoon. Välivarastossa lannan varastointi on oltava lyhytaikaista ja se on toimitettava mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin kahden viikon kuluttua välivarastoon siirtämisestä jatkokäsittelyyn. Välivarastoinnissa kallion päälle on levitettävä vähintään 10 cm kuiviketurvetta. Valuma ja jätevesien käsittely 5. Tarhan ympärysojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa niitä on siivottava ja perattava siten, että ulkopuolisia sade ja sulamisvesiä ei pääse tarha alueelle. Tarhan rehunkäsittelylaitteistojen pesuvedet on kerättävä talteen ja johdettava takaisin rehuun tai ne on johdettava umpisäiliöön. Sosiaalitilojen jätevesien sakokaivokäsittelyä on täydennettävä vastaamaan valtioneuvoston asetuksen 542/2003 (talousvesien käsittely vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla) vaatimuksia. Sakokaivot on korvattava umpikaivolla tai nykyiset sakokaivot on tiivistettävä vedenpitäviksi ja tyhjennettävä aina tarvittaessa. Vaihtoehtoisesti tiivistetyissä sakokaivoissa tapahtuvan esikäsittelyn jälkeen on rakennettava joko maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Jäteveden käsittelyä koskevat muutostyöt on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös saa lain voiman. Tarha alueen ulkopuolelle johdettavien vesien käsittelyyn on laadittava suunnitelma, joka on lähetettävä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle tiedoksi kuuden (6) kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Suunnitelman saatuaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tarpeellisilta osin. Muiden jätteiden käsittely 6. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Kuolleitten eläinten väliaikaista säilyttämistä varten tarhalla on oltava pakastin tai muu vastaava kylmäsäilytystila. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Nahkontakauden jälkeen ruhojen varastointipaikka on siivottava ja kalkittava. Rasvaa sisältävää purua eikä muitakaan jätteitä saa polttaa avotulella.
Tarha alueen hoito 7/12 7. Tarhan ympärillä olevan aidan kunto on tarkistettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laiteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Paras käyttökelpoinen tekniikka 8. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista, ympäristöön liittyvistä riskitekijöistä ja näiden riskien torjuntaan kehitetyistä menetelmistä. Parhaita taloudellisesti käyttökelpoisia menetelmiä on ympäristönsuojelutoimenpiteinä otettava käyttöön myös vastaisuudessa. Toiminnantarkkailu ja kirjanpitovelvoite 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa varjotalojen peruskorjauksista, sakokaivojen ja säiliöiden tyhjentämisestä, lanta alustojen tyhjentämisestä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muutokset 10. Toimintaan liittyvistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin vaikuttavista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteen suorittamista ilmoittaa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminnot täyttävät laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille terveyshaittaa, kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Harkinnassa on otettu huomioon tarhan sijainti alueella, jolla Kalajoen kunnanhallituksen lausunnon mukaan ei ole kaavoituksellisia esteitä toiminnan harjoittamiseen. Mikäli toiminta järjestetään ja toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, toi
8/12 minnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupa on myönnetty hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitettyjen varjotalojen ja hakemuksessa niistä annettujen tarkempien selvitysten perusteella sille eläinmäärälle, joka maa ja metsätalousministeriön päätöksen mukaan (turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset 16/EEO/1999) varjotaloihin voidaan sijoittaa. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi Vuoden 2011 alusta vanhojen rakenteiden osalta voimaan tulevien mitta ja tilavuusvaatimusten mukaan (MMM:n päätös 16/EEO/1999) nykyisiin varjotaloihin voidaan sijoittaa yhteensä enintään 900 siitosnaaraskettua ja supia pentuineen. (1,2) Varjotalojen lanta alustojen korottamisella ja korotusten ylläpitämisellä sekä varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade ja sulamisvesien pääsy kosketuksin lanta alustoilla olevan lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha alueelta pois johdettaviin valumavesiin. Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä juottolaitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta ja pohjavesiin. (3) Ulosteperäisten nesteiden ja lannan läpi suotautuvan, juottolaitteista tippuvan juomaveden maaperään pääsyn estämiseksi tulee lanta alustoilla käyttää riittävästi kuivikkeita. Kuivikkeena on määrätty käytettäväksi ensisijaisesti turvetta, jonka vähimmäiskäyttö on määritelty lupaehdoissa. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn ja kaksinkertainen verrattuna kutterinlastun imukykyyn.. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen estämistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärä ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettu ja supihäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa sekä käyttämällä riittävästi oikean laatuisia kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta ja pohjavesiin. Riittävien ja laadukkaiden kuivikkeiden käyttö on erityisen tärkeää, koska maaperään päässeitä jätevesiä on erittäin vaikea niiden sinne pääsyn jälkeen kerätä talteen. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpästen aiheuttamaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. Lannan välivarastointiin tarkoitettu kalliopintainen alue ei sovellu lannan pitkäaikaiseen varastointiin. Sen vuoksi välivarastoinnissa on käytettävä ylimääräistä turvekerrosta lannan ja kalliopinnan välissä. Välivarastosta lanta on toimitettava mahdollisimman nopeasti Kalajoen kompostiosuuskunnalle asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. (4)
9/12 Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Pelkkää sakokaivokäsittelyä ei voida pitää riittävänä jätevesien käsittelymenetelmänä. Tämän vuoksi on annettu määräys johtaa vedet joko umpikaivoon tai säiliöön tai vaihtoehtoisesti vesitiiviiden sakokaivojen kautta joko maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön. Vaatimus vastaa 2003 annettua valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Asetusta tiukempi määräys rakentamisen aikataulusta perustuu asetuksen 2 :ssä mainittuun asetuksen soveltamisalaan, jossa ympäristölupaa edellyttävät toiminnot ovat asetuksen soveltamisalan ulkopuolella. Osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu lanta alustojen korotuksista ja sadevesien johtamiseen tarkoitetuista keinoista huolimatta sade ja sulamisvesien mukana tarhan ulkopuolelle. Tarha alueen valumavesien puhdistaminen on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Puhdistamista tarkoittavan suunnitelman laatimista ja tiedoksi lähettämistä koskeva aikataulu on lupamääräyksissä asetettu siten, että järjestelmä on mahdollista ilman erityisjärjestelyjä. (5) Jätteiden huolellisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä jätteiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn estetään haitallisten vaikutusten syntyminen. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, kemikaalien ja desinfiointiaineiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi väliaikaisesti olla tarpeen. Lyhytaikainenkaan varastointi ei kuitenkaan saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa. (6) Määräajoin tehtävällä ympärysaidan kunnon tarkistamisella vältytään irti päässeiden eläinten pääsy tarha alueen ulkopuolelle. Polttoaineiden ja muiden öljytuotteiden asianmukaisella käsittelyllä ehkäistään maaperän sekä pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sekä toiminnan että ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyessä tulee sitä ottaa käyttöön. (8) Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. (9) Ympäristönsuojelulain 62 :n edellyttää että poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi em. tilanteiden johdosta antaa tarpeellisia määräyksiä mm. asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi.
10/12 Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tehtävällä ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointi tai hyödyntämistapaa. (10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 1.1.2014 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella selvitys turkiseläinten määristä, lannankäsittelystä sekä varastoinnista sekä riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista tarhan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 96 ja 105. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 16 19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 6 8, 15, 19 ja 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Lupamääräyksiä harkittaessa on lisäksi otettu huomioon seuraavat säädökset: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1744/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintalouksissa, Suomen ympäristö 564, Syke KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 840 euroa (alv 0 %) Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) nojalla. Asetuksen 5 :n voimaantulosäädöksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa vi
11/12 reille tulleista asioista maksu peritään noudattaen tätä asetusta edeltävän ympäristöministeriön päätöksen (111415/2001) mukaista maksutaulukkoa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kalajoen kaupunginhallitus Kalajoen kaupungin ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta ilmoituksen saaneet MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 15.12.2006. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Insinööri Reino Jortikka LIITTEET Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS 12/12 Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 947/2001 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: käyntiosoite: aukioloaika: 8.00 16.15 puhelin: 020490 111 PL 124, 90101 OULU Isokatu 9, 90100 OULU telekopio: 020490 6305 sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi