TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Oulaisten Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 2-21 Toimintakertomus 22-23 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 24-25 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 26-35 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 36-56 Liitetiedot 57-67 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 68 Hallituksen allekirjoitus 68 Hallintoneuvoston lausunto 68 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Oulaisten Osuuspankin liikevoitto laski edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevoiton lasku johtui pääosin korkokatteen heikkenemisestä sekä arvopapereiden myyntivoittojen vähenemisestä. Palkkiotuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista laskivat edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta ja luottokanta kasvoivat edelleen. Kulut kasvoivat hivenen päättyneen tilikauden aikana. Kulukasvu johtui pankkiverosta. Vertailukelpoiset kulut laskivat. Vakavaraisuussuhde vahvistui edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna omien varojen kasvaessa. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 839 1 336-37,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,1 64 12,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 4,4-1,8 Vakavaraisuussuhde, % 35,2 32,5 2,7 %-yks Henkilöstö keskimäärin 23 26-3 hlöä Jäsenet 5 485 5 394 91 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Oulaisten Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät.
3 Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 15,0 % (edellisen vuoden lopussa 13,1 %). Oulaisten työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 14,5 % (12,2 %) ja Merijärven 13,1 % (13,0 %). Oulaisten työttömyystilanne heikkeni huomattavasti ja Merijärven hieman edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Oulaisten väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 7775 asukasta ja Merijärven 1153 asukasta. Edellisen vuoden vaihteessa Oulaisissa asui 7845 asukasta ja Merijärvellä 1178 asukasta eli Oulaisten väkiluku laski viime vuoden aikana 70 asukkaalla ja Merijärven 25 asukkaalla. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Laaksojen OP-Kiinteistökeskus Oy:n vuoden aikana tekemien asuntokauppojen määrästä Oulaisissa toteutui 76 % verrattuna vuoteen 2012. Koko Laaksojen OP-Kiinteistökeskuksen alueella asuntokauppojen määrästä toteutui 81 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntojen reaalihintojen arvioidaan tänä vuonna kehittyvän maltillisesti ylöspäin. Talouden kehityksestä johtuen asuntoluottojen kysyntä laski hivenen Oulaisten Osuuspankin toiminta-alueella kuluneena vuonna aiempaan vuoteen verrattuna. Uusia asuntoluottoja myönnettiin kuluneen toimintavuoden aikana noin 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikkiaan asuntoluottokanta kuitenkin kasvoi vuoden aikana 4,5 prosenttia. Yritysrahoituksen kysyntä oli aiempia vuosia vaisumpaa. Yritysluottokanta säilyi kuitenkin lähes edellisen vuoden tasolla. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä noin 46 miljoonaa euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikauden aikana saatiin päätökseen pääkonttorin uudistustyöt. Tavoitteena uudistuksessa oli muuttaa palvelutilat vastaamaan nykyisiä asiakaspalvelutarpeita sekä uudistaa asiakaspalveluun liittyvää toimintatapaamme. Neuvotteluhuoneiden kokoa kasvatettiin, tekniikkaa uudistettiin ja neuvottelutilojen lukumäärää lisättiin. Lisäksi asiakaspalvelutilojen yhteyteen tehtiin yksi uusi kokoushuone. Pankissa työskennelleiden työntekijöiden määrä laski edelleen päättyneellä tilikaudella. Väheneminen johtui pääosin määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Korvausrekrytointeina pankki päätti ostaa lakimiespalvelun Oulun Osuuspankista, vakituisen lakimiehen irtisanouduttua keväällä 2013. Henkilökunnan määrä väheni tilikauden aikana kolmella hengellä edelliseen vuoteen verrattuna. Edustajiston vaalit järjestettiin 4.-17.11.2013 ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Oulaisten Osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Oulaisten Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Oulaisten Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
4 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 1 916 2 383-19,6 2 514 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 703 725-3 704 Palkkiotuotot, netto 1 019 952 7 890 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 150 70 113-121 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2 409-99,5 3 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3-60 104,3-8 Liiketoiminnan muut tuotot 87 86 1,6 98 Yhteensä 1 964 2 182-10 1 566 Tuotot yhteensä 3 880 4 565-15 4 080 Kulut Henkilöstökulut 1 252 1 286-2,6 1 446 Muut hallintokulut 1 035 1 039-0,4 1 043 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 111 119-6,1 125 Liiketoiminnan muut kulut 554 478 15,9 431 Kulut yhteensä 2 953 2 921 1,1 3 045 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 89 308-71,2 209 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 839 1 336-37,2 826 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat lähes vertailukauden tasolla. Palkkiotuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuoton lasku johtui siitä, että pankki ei realisoinut sijoituksiaan. Kulut olivat hieman vertailukauden kulutasoa korkeammat johtuen pankkiverosta. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 18 15 17,3 Luotonannosta 490 394 24,4 Maksuliikkeestä 440 376 16,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 91 75 21,8 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 116 123-5,8 Takauksista 50 38 31 Vakuutusten välityksestä 415 476-12,7 Muut 126 170-25,8 Yhteensä 1 745 1 666 4,7 OP-bonukset -594-581 2,2 Palkkiotuotot yhteensä 1 151 1 085 6,1
5 Palkkiokulut 132 133-0,6 Palkkiotuotot, netto 1 019 952 7 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 127 546-76,7 Vähennykset -38-238 -83,9 Arvonalentumisten nettomäärä 89 308-71,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,2-0,2 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 185 922 179 926 3,3 180 132 Luotot 144 255 140 489 2,7 136 630 Saamistodistukset - - 3 025 Osakkeet ja osuudet 21 484 16 316 31,7 14 744 Talletukset 113 258 110 527 2,5 105 215 Oma pääoma 27 736 24 933 11,2 21 774 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 13 529 10 532 28,5 10 319 Pankin tase kasvoi tilikauden aikana luotto- ja talletuskannan sekä osakkeiden tasearvojen kasvaessa. Luottokanta kasvoi tasaisesti koko tilikauden ajan. Talletuksissa kasvu ajoittui loppuvuoteen. Osakkeiden ja osuuksien arvo kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna arvonnousun myötä sekä Pohjola osakkeiden oston myötä. Oma pääoma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääosin käyvän arvon rahaston muutoksesta. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 31,4 miljoonaa euroa eli 10,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 144,3 miljoonaa euroa (140,5 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Uudet asuntoluottoja OPAn taseesta tilikauden aikana olivat 4,2 miljoonaa euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 378 493-23,3 Nollakorkoiset saamiset 6 4 32,2 Yhteensä 384 497-22,8 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,4-0,1 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
6 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 479,7 1 378,2 Prosenttia taseesta 0,8 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 047,4 1 209,1 Prosenttia taseesta 0,6 0,7 Käypä arvo 1102,9 1 253,1 Nettotuotto, % 1,72 1,42 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 2 527,2 2 587,4 Prosenttia taseesta 1,4 1,4 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 1,4 prosenttia taseesta (1,4). Pankki remontoi pankkisalin kokonaisuudessaan alkuvuonna. Pankki myi yhden omistamansa osakehuoneiston osakkeet. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike- ja toimistokiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 141 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, jotka muodostuivat saamisista Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 16,1 miljoonaa euroa (19,1). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 1,5 miljoonaa euroa (1,5). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä.
7 Osakkeiden ja osuuksien arvoa kasvattivat osakkeiden arvonnousu sekä Pohjolan osakkeiden lisäosto kuluneen tilikauden aikana. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo oli 249 tuhatta euroa eli 94 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 44 506 42 650 4,4 Säästämistilit 14 995 20 212-25,8 Sijoittamistilit 53 602 47 534 12,8 Valuuttatalletukset 159 135 18 Yhteensä 113 258 110 527 2,5 Muut velat 208 320-35 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 113 466 110 847 2,4 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 37,1 miljoonaan euroon (36,4). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 4,5 prosenttia 5,6 miljoonaan euroon (5,9). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 548 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 4,8 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 81 tuhatta euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 11,2 prosenttia 27,7 miljoonaan euroon (24,9). Poistoero taseessa on nolla. Luottotappiovarausta kasvatettiin 98 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa
8 sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 27 736 24 933 Käyvän arvon rahasto -4 659-2 193 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 3 945 3 649 Palautettavat osuuspääomat -10-13 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -65-81 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -589-1 102 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 26 358 25 193 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 26 358 25 193 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 4 494 2 017 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -589-1 102 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 3 905 915 Omat varat yhteensä 30 263 26 107 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 2 2 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 17 0
9 Yritysvastuut 13 12 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 1 948 1 934 Vähittäisvastuut 2) 1 688 2 354 Kiinteistövakuudelliset 1 187 1 797 Muut 500 557 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 032 1 392 PD/LGD-menetelmä 1 511 1 192 Yksinkertainen menetelmä 520 200 Pääomasijoitukset 48 48 Pörssilistatut sijoitukset 6 65 Muut 466 86 Muut erät 217 209 Luottoriski yhteensä 5917 5 904 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 538 528 Muut omien varojen vaatimukset 4) 423 - Yhteensä 6 877 6 432 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 30 263 26 107 Ensisijaiset omat varat 26 358 25 193 Omien varojen vaatimus 6 877 6 432 Vakavaraisuussuhde, % 35,2 32,5 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 30,1 31,3 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuus nousi 2,7 % -yksikköä. Kasvu johtui omien varojen kasvusta, samaan aikaan kun omien varojen vaatimus ei noussut merkittävästi edellisestä vuodesta. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
10 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29,3 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
11 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 4,4 3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,7 0,4 Omavaraisuusaste, % 16,9 15,9 14,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,1 64 74,6 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä.
12 Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 32,4 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,3 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on
13 Markkinariskit riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,4 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 53 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 1,72 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotista korkeampi.
14 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille ei aiheutuneita tappioita. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Oulaisten Osuuspankin palveluverkko muodostui kahdesta konttorista, Oulaisten ja Merijärven konttoreista, Otto.-käteisautomaateista sekä puhelinpalvelusta ja verkkopalvelusta. Oulaisten konttorissa oli Internet-asiakaspääte sekä rahannostoon tarkoitettu Otto.- käteisautomaatti. Lisäksi konttorissa oli setelien ja kolikoiden talletusautomaatti sekä päiväkassojen laskentapalvelusäilö. Merijärven konttorissa oli yksi Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 91 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 5485. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet
15 saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Anttila Jari, toimitusjohtaja Anttila Mikko, rahoituspäällikkö Hakala Mika, asiakasneuvoja Hellman Esa, pankinjohtaja Kiljunen Arja, asiakkuuspäällikkö Koskela Marjatta, palvelupäällikkö Lehtikangas Arja, asiakasneuvoja Martinmäki Mervi, rahoitusneuvoja Mattila Heli, rahoitusasiantuntija Mikkola Maarit, rahoitusneuvoja Myllykoski Hanhela Sari, sijoitusasiantuntija, opintovapaalla 1.10.2012 alkaen Pajala Kai, pankinjohtaja Partala Jonna, myyntineuvoja, palasi työkierrosta Pohjola Vakuutuksesta 1.5.2013 alkaen Perälä Hilkka, sijoitusasiantuntija Rantala Raija, rahoitusneuvoja Romppainen Virve, rahoitusneuvoja Ruuska Sanna, sijoitusasiantuntija Salmén Päivi, lakiasiantuntija Seppälä Liisa, palveluneuvoja Siipilehto Tarja, rahoitusneuvoja Ylikauppila Anniina, myyntineuvoja Pankkilakimies Petri Lång irtisanoi työsuhteen päättymään 30.4.2013 alkaen. Pankki päätti ostaa lakimiespalvelua Oulun Osuuspankista, pankkilakimiehenä on toiminut 19.8.2013 alkaen VT Susanna Rekilä.
16 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous ja edustajisto Edustajisto Oulaisten Osuuspankki teki osuuskunnan kokouksessa 11.4.2012 päätöksen siirtyä edustajistopohjaiseen hallintomalliin. Osuuspankin jäsenten päätösvaltaa käytti osuuskunnan kokous siihen saakka kunnes edustajisto oli ensimmäisen kerran valittu. Osuuskunnan kokous pidettiin 19.3.2013 ja se oli viimeinen Oulaisten Osuuspankin osuuskunnan kokous ennen siirtymistä edustajistoon edustajistovaalien jälkeen syksyllä 2013. Kokoukseen osallistui 54 osuuspankin jäsentä. Sääntömuutoksen jälkeen Oulaisten Osuuspankin ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudestaan valitsema edustajisto, johon kuuluu vähintään 20 ja enintään 35 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 23. Ensimmäiset edustajiston vaalit järjestettiin 4. 17.11.2013 ja edustajistoon valittiin 23 edustajaa ja ensimmäinen edustajiston kokous pidetään 27.2.2014. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan.
17 Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 16. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4-jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 21.
18 Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 38. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Oulaisten jäsenalueen edustajat Bur Khalid, ekonomi, asiantuntija, Helsinki Eronen Sari, lähihoitaja, Oulainen Hannus Anne, sairaanhoitaja, Oulainen Hussa Tapio, agrologi, maanviljelijä, Oulainen Jyrinki Pekka, yrittäjä, liikenneopettaja, Oulainen Käkelä Pekka, kuljetusyrittäjä, Oulainen Laikari Maunu, myyntipäällikkö, Oulainen Marjakangas Mika, sairaanhoitaja, Oulainen Mäkelä Antti, RI (AMK), yrittäjä, Oulainen Mäyrä Sanna, nuorisotoimenjohtaja, Oulainen Oksanen Timo, linja-autonkuljettaja, Oulainen Perkkiö Niina, metsäneuvoja, Oulainen Rajaniemi Anneli, keittäjä el., Oulainen Räisänen Raimo, yrittäjä, Oulainen Salmela Marjatta, sairaanhoitaja el., Oulainen Saukko Reijo, kiinteistönhoitaja, Oulainen Suvanto Teemu, yrittäjä, Oulainen Turunen Ritva, luokanopettaja, Oulainen Veteläinen Heidi, terveyskeskuslääkäri, Oulainen Veteläinen Paulus, koulunjohtaja, Oulainen Merijärven jäsenalueen edustajat Nivala Jorma, maanviljelijä, Merijärvi Sakko Antti, seurakuntamestari, Merijärvi Yppärilä Tiina, toiminnanjohtaja, Merijärvi Hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Sorvoja Voitto, rehtori, Oulainen (19.03.2013 2016) Varapuheenjohtaja: Jyväsjärvi Simo, johtava lääkäri EL, Oulainen (11.04.2012 2015) Muut jäsenet toimikausi Alakastari Juha, seurakuntamestari, Oulainen (11.04.2012 2015) *Haarala Jukka, myyntipäällikkö, Oulainen (31.03.2011 2014) Härö Hilkka, sairaanhoitaja, Merijärvi (11.04.2012 2015) Jauhiainen Raija, johtava kodinhoitaja, Merijärvi (19.03.2013 2016)