s. 1 / 9 Alue 231700 Telaniitty Asemakaava ja asemakaavan muutos Asianumero 2402/10.02.03/2016 17.8.2016 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella Gräsanojan varrella sijaitsevaan puistoon pallokenttä sekä muita urheilu- ja virkistystoimintoja. Suunnittelussa huomioidaan suunnittelualueen halki kulkevat liito-oravan ekologiset yhteydet ja alueen koillispuolella sijaitseva liitooravan ydinalue. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoon kaupunki 2015.
s. 2 / 9 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan suuralueella Haukilahdessa Länsiväylän ja Gränsanlaakso-kadun risteyksen kaakkoispuolella. Alueeseen sisältyvät Iso Gräsanniitty ja sitä ympäröivät puistoalueet, joita rajaavat etelässä Hauenkalliontie ja idässä ja lännessä asuinkorttelit. Varsinaisen kaavanmuutoksen ja asemakaavan aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Alue on nykyisin rakentamatonta metsä- ja puistoaluetta, jonka länsilaidalla virtaa Haukilahteen laskeva herkästi tulviva kaupunkipuro, Gräsanoja. Suunnittelualue on osa Gräsanojan vartta reunustavien viherja virkistysalueiden muodostamaa kokonaisuutta. Gräsanoja ja sitä reunustava kasvillisuus muodostavat paikallisesti merkittävän luontotyypin, joka tarjoaa elinympäristöjä monille lajeille. Suunnittelualueen halki kulkee liito-oravan puustoinen latvusyhteys, ja alueen koillispuolella sijaitsee liitooravan ydinalue eli liito-oravan elinympäristön eniten käytetty osa (katso liite 1). Alueen itäpuolella on pientalokortteleita ja länsipuolella kerrostalokortteleita, huoltoasema ja puutarhamyymälä. Asemakaava- ja kaavanmuutosalueeseen sisällytetään osa puutarhamyymälän pihamaasta urheilukentän pysäköinnin järjestämistä varten. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 5/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla. Etelä-Espoon yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu osittain virkistysalueeksi (V) ja osittain asuntoalueeksi, jolle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista (A2). Alueen halki kulkee yleiskaavassa virkistysyhteys (palloviiva). Suunnittelualueen luoteisosassa kulkeva pyöräilyreitti on tarkoitus parantaa pyöräilyn laatureitiksi (Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2040, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö, 2016). Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet omistaa Espoon kaupunki. Ne Gräsanojan osat, jotka sisältyvät suunnittelualueeseen, ovat tilojen 427 1:8 1:15 yhteistä vesialuetta. Suunnittelualuetta ympäröivät asuintontit ovat yksityisessä omistuksessa. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka halki kulkee viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014) alueen pohjoispuolelle on osoitettu liikennetunneli metroa varten. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (5/2016) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla. Asemakaava- ja kaavanmuutosalueen etelä- ja keskiosassa ovat voimassa Haukilahden asemakaava (alue 230900, lainvoimainen 31.1.1975), Iirislahti, muutos -niminen asemakaavan muutos (alue 311205, lainvoimainen 8.12.2010) ja Iirislahti- asemakaava ja asemakaavan muutos (alue 311200, lainvoimainen 13.5.1985). Gräsanojan itäpuolella sijaitseva suunnittelualueen osa on kaavassa osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Gräsanojan länsipuolella sijaitseva osa on merkitty puistoksi (VP). Suunnittelualueen pohjoisosaa ei ole asemakaavoitettu.
s. 3 / 9 Suunnittelualueen lähiympäristöön on osoitettu asemakaavassa asuinkerrostalokortteleita (AK), pientalokortteleita (AO 15, AR 21 ja AR) ja autopaikkojen korttelialue (LPA-1). Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta on 1.8.2016 hakenut suunnittelualueen maanomistaja eli Espoon kaupunki. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) laatimista. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2016) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa pallokenttä Gräsanojan varrella sijaitsevalle puistoalueelle. Kentän on tarkoitus palvella sekä ympäröivien alueiden asukkaita että lähiympäristön kouluja, muun muassa Mattliden skolaa ja Haukilahden koulua. Uusi kenttä korvaa Haukilahden koulun ja Mattlidenin koulun nykyiset kentät, jotka sijaitsevat Länsiväylän melu- ja hiukkaspäästöalueella. Kentän yhteyteen sijoitetaan myös muita urheilu- ja virkistystoimintoja. Lisäksi tavoitteena on parantaa kävely- ja pyöräily-yhteyksiä puistoon ja puiston sisällä. Suunnittelussa huomioidaan suunnittelualueen halki kulkevat liito-oravan puustoiset latvusyhteydet ja alueen koillispuolella sijaitseva liito-oravan ydinalue. Lisäksi huomioidaan Gräsanojan ja suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevan metsikön merkitys lepakoiden ruokailualueena sekä Gräsanojassa elävät taimenet. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Asemakaava- ja kaavanmuutosalue sisältyy Gräsanojan asemakaavatasoiseen puistosuunnitelmaan (LOCI maisema-arkkitehdit Oy, 2016), joka on laadittu keväällä ja kesällä 2016 asemakaavoituksen pohjaksi. Puistosuunnitelman tarkastelualue ulottuu Gräsanojan vartta myötäillen Haukilahden rannalta Niittykumpuun Tontunmäen alueelle. Suunnittelualueen lähistölle on tekeillä useita kaavoitushankkeita. Urheilukenttäsuunnitelman kannalta niistä merkittävin on Mattlidenin koulun alueelle ja sen lähiympäristöön vireillä oleva uusi asemakaava ja asemakaavan muutos (aluenumero 311900). Lisäksi kaavanmuutokseen liittyy suunnitelma Gräsanojan yli kulkevan, Matinpuronpolku-kadun päässä sijaitsevan Matinpuronsillan uusimisesta (Matinpuronsilta, yleissuunnitelma, WSP Finland Oy, 2015). Aiemmat kaavaan liittyvät päätökset Liikunta- ja nuorisolautakunta on esittänyt 21.4.2016 ( 13 Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille 2017-2026 sekä esitys kaavoituksessa huomioitavista liikunta-alueista), että Gräsanniityn ja Telaniityn alueelle tulisi suunnitella suuri pallokenttä, huoltorakennus ja lähiliikunta-alue. Suunnitelman kuvaus Alustavan suunnitelman mukaan suunnittelualueelle toteutetaan noin 70 m x 100 m laajuinen tekonurmipintainen urheilukenttä, jonka ympäristöön sijoitetaan asfaltoitu pelailu- ja luistelukenttä sekä kuntoiluvälineitä. Lisäksi osoitetaan aluevaraus noin 150 k-m² (kerrosneliömetrin) laajuiselle huoltorakennukselle. Puistoalueen itäreunan nykyistä puustoa täydennetään, jotta puiston itälaita voisi toimia liito-oravan ekologisena yhteytenä siitä huolimatta, että osa nykyisistä puista on suunnitelmassa poistettu urheilukentän alueelta. Myös Gräsaonjan varrelle istutetaan uusia puita vahvistamaan liito-oravan puustoista latvusyhteyttä. Suunnittelualueen kävely- ja pyöräilyreitistöä on alustavassa suunnitelmassa täydennetty. Olemassa olevat reitit säilytetään pääpiirteittäin nykyisen kaltaisina, mutta luonnossuunnitelman mukaan alueen halki
s. 4 / 9 kulkevan itä-länsisuuntaisen reitin linjausta muutetaan kaarevammaksi uuden urheilukentän vuoksi. Pyöräilyn laatureitistöä täydennetään kentän luoteispuolella uudella reitillä, joka sujuvoittaa yhteyttä Länsiväylän pohjoispuolelle, ja Iso Gräsanniitylle lisätään uusi kuntopolku. Luonnossuunnitelmassa yhteyttä Hauenkalliontieltä Iso Gräsanniitylle on parannettu uusilla kävely- ja pyöräilyreiteillä, ja suunnittelualueen lounaisosaan on esitetty uusi Gräsänojan yli kulkeva kävelysilta. Luonnossuunnitelman mukaan urheilukentän huoltoliikenne kulkee Telaniityn asuinalueen kautta. Urheilukentän pysäköinti sijoitetaan todennäköisesti Gräsanojan länsipuolelle, mahdollisesti ainakin osittain puutarhamyymälä Muhevaisen alueelle. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Erityisen tärkeää on tarkastella suunnitelman vaikutuksia liito-oravan, lepakoiden ja taimenten elinoloihin. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm.: - Gräsanojan meritulvan hallinta. Esiselvitys. Ramboll. 11.2.2016. - Raportti Espoon Gräsanojan luontoarvojen tarkistuksesta vuonna 2015. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. 27.11.2015. - Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014. 30.5.2014.
s. 5 / 9 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 5.9.2016 3.10.2016. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 3.10.2016 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Telaniitty, 231700, 2402/2016) on mainittava. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Suunnittelijoiden vastaanotto järjestetään Haukilahden koululla (Koulutanhua 3) 20.9.2016 klo 17.00 19.00. Suunnittelijat ovat paikalla kello 17.00 alkaen. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2017. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Tapiolan yhteispalvelupisteessä (Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Satu Tiainen, p. 043 825 3629 Katariina Peltola (maisemasuunnittelu), p. 043 825 5200 Marno Hanttu (liikennesuunnittelu), p. 046 877 2749 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 17.8.2016 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
s. 6 / 9 KUVIA SUUNNITELMASTA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet suunnitelmat: - Gräsanojan asemakaavatasoinen puistosuunnitelma. LOCI maisema-arkkitehdit Oy. 30.6.2016. Havainnekuva puistosuunnitelmasta asemakaava- ja kaavanmuutosalueella ja sen ympäristössä. Suunnittelualueen alustava rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla.
s. 7 / 9 Aksonometria urheilukentästä. Leikkaus. Vasemmalla on Gräsanoja ja oikealla ulkoilureitti sekä urheilukenttä.
s. 8 / 9 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittu alustava luonnos urheilukentän pysäköintipaikkojen sijoittamisesta Matinpuronsillan länsipuolelle. 38 uutta pysäköintipaikkaa on kuvassa sijoitettu osittain puutarhamyymälä Muhevaisen alueelle ja osittain myymälän vieressä sijaitsevalle viheralueelle. Lisäksi urheilukentän pysäköintialueena voidaan tarvittaessa hyödyntää Matinpuronpolun länsipäässä sijaitsevaa yleiseen pysäköintiin tarkoitettua kenttää.
s. 9 / 9 LIITE 1: KAAVIO LIITO-ORAVAN YDINALUEESTA JA EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ SUUNNITTELUALUEELLA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ Liito-oravan reitit ja alueet ortoilmakuvapohjalla. Espoon kaupunki 2015. Liito-oravareitit ja -alueet sekä merkinnät pesä- ja papanapuista perustuvat julkaisuun Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014. 30.5.2014), muuhun Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten kokoamaan aineistoon sekä viranomaisten vahvistamiin asukashavaintoihin (päivitetty 4/2016).