Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 2(23) Muutoshistoria Versio PVM Tekijä Kuvaus 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja 0.20 19.10.2003 Niilo Fredrikson Ensimmäinen integroitu versio, johon koottu kaikki eri tekijöiden tekstit 0.30 19.10.2003 Niilo Fredrikson Ensimmäinen järkevä kokonaisuus, lisätty työmäärät yms. 0.40 21.10.2003 Pauli Aho Korjauksia 0.41 22.10.2003 Niilo Fredrikson Pieniä ulkoasukorjauksia 0.42 26.10.2003 Mika Lindroos Siirretty riskienhallinta erilliseen dokumenttiin riskienhallintasuunnitelma.rtf 0.43 26.10.2003 Marc Josefsson Päivitys henkilökohtaisiin tavoitteisiin 0.44 26.10.2003 Niilo Fredrikson Lisätty koulutussuunnitelma, korjattu tavoitteita ja muutenkin viimeistelty palautusta varten. 1.00 27.10.2003 Miikka Lötjönen Oikoluku/hyväksyntä toimitusta varten.
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 3(23) Sisällysluettelo Muutoshistoria... 2 Sisällysluettelo... 3 1. Johdanto... 5 1.1 Projektin tarkoitus ja laajuus... 5 1.2 Järjestelmä ja käytetty ympäristö... 5 1.3 Oikeudet projektin tulosten käyttöön... 5 1.4 Sanasto ja määritelmät... 5 2. Henkilöstö ja asianosaiset... 6 2.1 Projektiryhmä... 6 2.1.1 Projektiryhmän tiedot... 6 2.1.2 Projektiryhmän jäsenet... 7 2.1.3 Erityistyöryhmät projektiryhmän sisällä... 8 2.2 Muut asianosaiset... 9 3. Tavoitteet ja loppukriteerit... 9 3.1 Asiakkaan tavoitteet... 9 3.2 Projektiryhmän tavoitteet... 10 3.3 Projektin keskeyttämiskriteerit... 12 3.4 Projektin päättämiskriteerit... 12 4. Resurssit ja budjetti... 12 4.1 Henkilöstö... 12 4.2 Materiaali... 12 4.3 Budjetti... 13 5. Työkäytännöt ja työkalut... 13 5.1 Käytännöt... 13 5.1.1 Testaus... 13 5.1.2 Kokouskäytännöt... 14 5.1.3 Raportointi... 15 5.1.4 Dokumentointi... 15 5.1.5 Henkilökohtaiset SE-tehtävät... 15 5.2 Työkalut... 16 5.3 Standardit... 17 6. Projektin vaiheet... 17 6.1 Yhteenveto... 17
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 4(23) 6.2 Projektin suunnittelu... 19 6.2.1 Tavoitteet... 19 6.3 Toteutus 1... 20 6.3.1 Tavoitteet... 20 6.3.2 Toimitettavat asiat... 20 6.3.3 Työtehtävät... 21 6.4 Toteutus 2... 21 6.4.2 Toimitettavat asiat... 21 6.5 Toteutus 3... 22 6.4.2 Toimitettavat asiat... 22 6.6 Toimitus... 22 7. Riskienhallintasuunnitelma... 22 Viitteet... 22 Liitteet... 23
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 5(23) 1. Johdanto 1.1 Projektin tarkoitus ja laajuus Projektin tarkoituksena on tuottaa työajanseurantaan käytettävä ohjelmisto ( WTAS ), jonka projektin asiakas Tamtron Solution Oy voi ottaa tuotevalikoimaansa myytäväksi edelleen omille asiakkailleen ( loppuasiakas ). Projektin toteuttaa kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö puitteissa projektiryhmä Tete. Tamtron Solution Oy auttaa omia asiakkaitaan parantamaan tehokkuutta, tarkkuutta ja turvallisuutta niin tuotanto-, toimisto- kuin myymälätiloissa tarjoamalla kulunvalvonta-, työajanseuranta- ja tiedonkeruujärjestelmiä. Tamtron Solutionin asiakkaat ovat teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon aloilta. WTAS:sta on tarkoitus tulla asiakkaan ensimmäinen pelkästään ohjelmistopohjainen työajanseurantajärjestelmä. Aikaisemmat järjestelmät ovat perustuneet erikoislaitteistoihin (esim. leimauslaitteet), eikä niitä ole tarkoitettu pelkästään tietokoneen kautta tapahtuvaan työaikakirjanpitoon. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioilla on kuitenkin ilmennyt tarvetta tietokoneen kautta tapahtuvalla työaikakirjanpidolle. WTAS on Tamtron Solutionin ensimmäinen askel tälle alueelle. 1.2 Järjestelmä ja käytetty ympäristö WTAS on ohjelmisto, joka yhdessä tietokoneen kanssa muodostaa tietokonepohjaisen työajanseurantajärjestelmän. WTAS:ia tulevat käyttämään Tamtron Solutionin asiakkaiden työntekijät ( käyttäjät ) omilta henkilökohtaisilta tietokoneiltaan. Tarkoituksena on vapauttaa työntekijät tarpeesta kävellä leimauslaitteen kautta töihin ja töistä pois; työaikakirjanpidon voisi hoitaa kokonaan omasta työpisteestä käsin. WTAS toteutetaan client-server-mallin mukaisesti. Ohjelmisto asennetaan loppuasiakkaan palvelimelle, ja käyttäjät käyttävät sitä omalta tietokoneeltaan ensisijaisesti www-selaimen kautta. Projektin kuluessa saatetaan toteuttaa myös Windows-ympäristöön erillinen client-ohjelma leimausten suorittamista varten. 1.3 Oikeudet projektin tulosten käyttöön Projektiryhmä ja asiakas ovat sopineet tekevänsä erillisen sopimuksen immateriaalioikeuksista. Sopimuksesta on tällä hetkellä [19.10.2003] olemassa luonnos, ja se tullaan todennäköisesti allekirjoittamaan ennen suunnitteluvaiheen päättymistä tai viimeistään ensimmäisen toteutusvaiheen aikana. 1.4 Sanasto ja määritelmät Asiakas Järjestelmä Käyttäjä Käyttäjät Loppuasiakas Ohjelmisto Projektiryhmä WTAS Projektin asiakas Tamtron Solution Oy (yhteyshenkilö Teppo Rinta-Filppula) Projektissa kehitettävä työajanseurantajärjestelmä WTAS Järjestelmän käyttäjä, tyypillisesti loppuasiakkaan työntekijä Järjestelmän kaikki käyttäjät, suurin osa loppuasiakkaiden työntekijöitä Asiakkaan asiakas, joka on ottanut käyttöön järjestelmän Ks. järjestelmä Projektiryhmä Tete, joka suorittaa projektin. Yksityiskohdat projektisuunnitelman kohdassa 2 Work Time Attendance System (ks. Järjestelmä)
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 6(23) 2. Henkilöstö ja asianosaiset Projektin asiakas on Tamtron Solution Oy. Asiakkaan yhteyshenkilö on Teppo Rinta-Filppula. Yrityksen toimitusjohtaja Mika Leppäkoski seuraa myös projektin etenemistä. Teknisenä asiantuntijana asiakkaan puolelta on Jussi Hirvonen. Kaikki yhteydenpito asiakkaaseen tapahtuu oletusarvoisesti yhteyshenkilön kautta. Kurssin puolesta projektiin osallistuu mentorin roolissa Markus Rautopuro. Projektiryhmää johtaa projektipäällikkönä Niilo Fredrikson. Kaikki yhteydenpito ryhmään tapahtuu oletusarvoisesti projektipäällikön kautta. Asiakas Asiakas / ohjaaja: Mika Leppäkoski Tekninen asiantuntija: Jussi Hirvonen Asiakas / ohjaaja: Teppo Rinta-Filppula SoberIT Mentor: Markus Rautopuro Projektiryhmä Projektipäällikkö: Niilo Fredrikson Arkkitehtuurisuunnittelu: Marko Nikula Ohjelmointiasiantuntija: Tuomas Heino Dokumentaatio: Mika Lindroos Viestintä: Miikka Lötjönen Käyttöliittymäsuunnittelu: Marc Josefsson Testaus: Jaakko Nyrölä Tietoturva: Pauli Aho Kuva 1: Organisaatiokaavio 2.1 Projektiryhmä 2.1.1 Projektiryhmän tiedot Ryhmän nimi: TeTe Sähköposti: nfredrik#cc.hut.fi Kotisivut: http://www.hut.fi/~nfredrik/t76115/indeks.html (rajoitettu pääsy)
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 7(23) Projektiryhmä koostuu kahdeksasta neljännen ja viidennen vuosikurssin opiskelijasta Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osastolla. Ryhmän kaikki jäsenet on esitelty alla aakkosjärjestyksessä. 2.1.2 Projektiryhmän jäsenet ja roolit (vastuut) Rooli ja vastuut: Tietoturvavastaavan vastuualueena on tietoliikenne ja turvallisuus mukaan lukien käyttäjien tunnistus ja sisään kirjautuminen. Nimi: Aho, Pauli Puhelin: 050-3835626 Sähköposti: pkaho#cc.hut.fi Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Salausmenetelmät ja Java-ohjelmointi. Opinnot ja työkokemus: Neljännen vuosikurssin opiskelija TKK:n tietotekniikan osastolla pääaineena Tietoliikenneohjelmistot ja sivuaineena Formaalit menetelmät tietojenkäsittelytekniikassa. Teki kesän 2003 Java-ohjelmistokehitystä Tietojenkäsittelyteorian laboratoriossa ja toimii tällä hetkellä tuntiassistenttina Tietojenkäsittelyteorian perusteet kurssilla. Rooli ja vastuut: Projektipäällikkö hoitaa tehtävien jaon ryhmän sisällä, pitää yhteyttä asiakkaaseen ja mentoriin sekä vastaa viime kädessä koko projektista. Niilo osallistuu vaatimusten- ja riskienhallintatyöryhmien toimintaan. Nimi: Fredrikson, Niilo Puhelin: 050-3567177 Sähköposti: nfredrik#cc.hut.fi Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Opinnot ja työkokemus: Viidennen vuosikurssin opiskelija TKK:n tietotekniikan osastolla pääaineena Digitaalisten tuotteiden kehittäminen ja sivuaine tuotantotalouden osastolta sekä lisäksi kolmannen vuosikurssin opiskelija HKKK:lla. Toiminut harjoittelijana Elisa Communicationsin tutkimuskeskuksella, Nokia Networksillä, Oulun Tietomaalla, toimitusjohtajana Nobman Informatics Oy:llä 1999-2002, tuotepäällikkönä Ch5 Finland Oy:llä 6/2002 2/2003. Toimii tällä hetkellä tuotantopäällikkönä Ch5 Finland Oy:llä. Rooli ja vastuut: Ohjelmointiasiantuntijan vastuualueena teknisesti haastavimpien osien toteutus sekä versionhallinta. Tuomas osallistuu myös riskienhallintatyöryhmään. Nimi: Heino, Tuomas Puhelin: 09-468 2671 Sähköposti: iheino#cc.hut.fi Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Opinnot ja työkokemus: Viidennen vuosikurssin opiskelija TKK:n tietotekniikan osastolla pääaineena Ohjelmistojärjestelmät. Toiminut kesän 1997 ohjelmoijana Nokia-Maillefer Oy:llä ja vuodesta 1999 lähtien ohjelmoijana Sam-Systems Oy:llä vastuunaan pankkien itsepalvelujärjestelmien (pankkikortit, verkkopankki, yms.) taustajärjestelmien toteutusta (pääosin C, informix) ja suunnittelua. Rooli ja vastuut: Käyttöliittymäsuunnittelijan vastuualueena on käyttöliittymien suunnittelu ja toteutus. Marc osallistuu myös riskienhallintatyöryhmään. Nimi: Josefsson, Marc Puhelin: 041-5078499 Sähköposti: mjosefss#cc.hut.fi Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Opinnot ja työkokemus: Neljännen vuosikurssin opiskelija TKK:n tietotekniikan osastolla pääaineena Digitaalisten tuotteiden kehittäminen ja sivuaineena Ohjelmistojärjestelmät. Teki kesän
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 8(23) 2003 WWW-sovellusten ohjelmointia.net:n ja Perlin avulla Tilastokeskuksella ja tarjoaa tällä hetkellä samoja palveluja Tilastokeskukselle omalla toiminimellään. Rooli ja vastuut: Dokumentointivastaavan vastuualueena on dokumentointiin liittyvät prosessit. Mika osallistuu myös vaatimusten- ja riskienhallintatyöryhmiin. Nimi: Lindroos, Mika Puhelin: 040-5747330 Sähköposti: mklindro#cc.hut.fi Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Opinnot ja työkokemus: Neljännen vuosikurssin opiskelija TKK:n tietotekniikan osastolla pääaineena Digitaalisten tuotteiden kehittäminen ja sivuaineena Vuorovaikutteinen digitaalinen media. Saanut työkokemusta koulukursseilla tehdyistä ohjelmointiprojekteista. Rooli ja vastuut: Viestintävastaavan vastuualueena ovat projektin viestintään liittyvät menetelmät sekä projektin WWW-sivujen luominen ja ylläpito. Nimi: Lötjönen, Miikka Puhelin: 050-3692581 Sähköposti: mlotjone#cc.hut.fi Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Opinnot ja työkokemus: Rooli ja vastuut: Arkkitehtuurisuunnittelija vastaa arkkitehtuurin linjauksista sekä ryhmän sisäisestä koulutuksesta. Nimi: Nikula, Marko Puhelin: 050-3315514 Sähköposti: marko.nikula#nobman.com Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Opinnot ja työkokemus: Viidennen vuoden opiskelija TKK:n tietotekniikan osastolla pääaineena Tietämystekniikka ja sivuaineena Informaatiotekniikka. Toiminut harjoittelijana Oulun Tietomaalla ja Nokia Networksillä, kehityspäällikkönä Nobman Informatics Oy:llä 1999-2002 ja toimii tällä hetkellä tuotekehityspäällikkönä Ch5 Finland Oy:llä. Rooli ja vastuut: Testausvastaavan vastuualueena ovat testaukseen liittyvät prosessit. Jaakko osallistuu vaatimustenhallintatyöryhmän toimintaan. Nimi: Nyrölä, Jaakko Puhelin: 050-3268930 Sähköposti: jnyrola#cc.hut.fi Kiinnostuksen kohteet ja taidot: Opinnot ja työkokemus: Neljännen vuosikurssin opiskelija TKK:n tietotekniikan osastolla pääaineena ohjelmistotekniikka ja sivuaineena tuotantotalouden osastolta Työpsykologia ja johtaminen. Hoiti kesän 2003 tietokoneylläpitäjän tehtäviä ja ohjelmoi Javalla mobiili- ja WWWsovelluksia Jaakko Pöyryllä. Jatkaa tällä hetkellä kyseisiä tehtäviä osa-aikaisena työntekijänä. 2.1.3 Erityistyöryhmät projektiryhmän sisällä Projektiryhmä jakaantuu sisäisesti muutamaan erityistyöryhmään: Vaatimustenhallintaryhmän muodostavat Niilo Fredrikson (pj), Mika Lindroos ja Jaakko Nyrölä. Riskienhallintaryhmän muodostavat Mika Lindroos (pj), Marc Josefsson, Tuomas Heino ja Niilo Fredrikson. Riskienhallintaryhmä toimii kurssin T-76.633 Risk Management puitteissa, ja riskienhallintaan käytettyjä tunteja ei siten huomioida tässä projektissa.
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 9(23) 2.2 Muut asianosaiset Projektin kaksi muuta asianosaisten ryhmää ovat asiakas ja kurssin järjestävä SoberIT, jonka kurssihenkilökunnasta tässä on esiteltynä vain projektiryhmän mentor Markus Rautopuro. Rooli: Asiakkaan yhteyshenkilö Työn kuvaus: Vastaa projektista Tamtron Solution Oy:n sisällä. Nimi: Rinta-Filppula, Teppo Puhelin: 09-25305307 Sähköposti: teppo.rinta-filppula#tamtron.fi Rooli: Asiakas Työn kuvaus: Toimitusjohtaja, seuraa projektin etenemistä ajoittain Nimi: Leppäkoski, Mika Puhelin: 09-25305300 Sähköposti: mika.leppakoski#tamtron.fi Rooli: Asiakas / Tekninen asiantuntija Työn kuvaus: Vastaa teknisistä kysymyksistä asiakkaan puolella. Nimi: Hirvonen, Jussi Puhelin: - Sähköposti: - Rooli: Mentor Työn kuvaus: Toimii projektin mentorina. Tekninen asiantuntija omassa työpaikassaan (Aureolis Oy). Nimi: Rautopuro, Markus Puhelin: Sähköposti: markus.rautopuro#aureolis.com 3. Tavoitteet ja loppukriteerit 3.1 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan tavoitteena on saada tuotevalikoimaansa selainpohjainen työajanseurantajärjestelmä. Tämän järjestelmän tulisi toimia vaatimusmäärittelyn mukaisesti. Tuotteessa pitäisi olla ainakin kaikki työajanseurantajärjestelmän perustoiminnot, mutta asiakas on kiinnostunut myös tämän projektin jälkeisestä jatkokehityksestä projektin onnistuessa hyvin. Asiakas tulee itse arvostelullaan ilmaisemaan heidän yleisten tavoitteidensa täyttymisen. Yleisten tavoitteiden lisäksi asiakas on määritellyt myös erikseen mitattavia ja arvioitavia tavoitteita (Taulukko 1). Taulukko 1: Asiakkaan kymmenen tärkeintä tavoitetta Tavoite Tarkistuskriteerit 1. Vaatimusten täyttäminen Asiakas arvioi subjektiivisesti kuinka hyvin ja kuinka monta vaatimusdokumentissa esitetyistä vaatimuksista tulee täytetyksi.
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 10(23) 2. Laajennettavuus ja jatkokehitettävyys 3. Projekti suoritetaan onnistuneesti kaikkien projektiin osallistuvien sidosryhmien näkökulmasta. Järjestelmän on oltava mahdollisimman helposti laajennettavissa ja jatkokehitettävissä projektin jälkeen. Asiakkaan tekninen asiantuntija ja mentor laativat subjektiivisen arvion projektin jälkeen. Tavoite on saavutettu, jos ryhmän arvosanaksi tulee 5 (kun henkilökohtaisten, ei koko ryhmää koskevien SE-tehtävien vaikutus eliminoitu). 4. Suorituskyky Vasteaika ei saa perustoiminnoissa olla sekuntia ja perushauissa viittä sekuntia enempää. 5. Käytettävyys. Asiakas arvioi subjektiivisesti tuotteen käytettävyyttä. 6. Skaalautuvuus (kuinka järjestelmä toimii suurella tietokannalla ja useilla käyttäjillä) 7. Riippumattomuus kolmansien osapuolten ohjelmista Tallennetun tietomäärän kasvaminen ei saa laskea suorituskykyä niin että käytettävyys vaarantuu. Asiakas arvio skaalautuvuutta subjektiivisesti käyttäen testitietokantaa, johon on tallennettu pk-yrityksen (n. 100 henkilöä) yrityksen yhden vuoden kirjauksia vastaava tietomäärä. Mahdollisimman suuri riippumattomuus käytetystä tietokannasta, servletmoottorista, selaimesta, käyttöjärjestelmästä ja näiden versioista. Asiakkaan tekninen asiantuntijan ja mentorin subjektiivinen arvio projektin jälkeen. 8. Tietoturvallisuus Käyttäjien tunnistaminen, tietokanta ja salasanatiedot on suojattu mahdollisimman hyvin Asiakkaan teknisen asiantuntijan ja mentorin subjektiivinen arvio. 9. Toistettavuus Saman haun tulee palauttaa sama raportti (tiedot samassa järjestyksessä) joka kerta toistettaessa. Asiakkaan subjektiivinen arvio. 10. Projekti suoritetaan onnistuneesti myös ulkopuolisten tarkkailijoiden mielestä (Accenture) Tavoite on saavutettu, mikäli kurssin arviointiryhmä kutsuu projektiryhmän esittelemään projektinsa sisältöä. 3.2 Projektiryhmän tavoitteet Jokaisen ryhmän jäsenen tavoite on syventää tietämystään ohjelmistotuotteen kehitysprosesseista ja niihin liittyvistä tukitoiminnoista. Joillekin ryhmän jäsenille tämän on ensimmäinen kerta, kun he saavat olla mukana näinkin laajassa ohjelmistoprojektissa; projekti tuo heille varmasti uutta näkemystä. Ryhmän vähemmän työelämässä olleet henkilöt arvostavat varmasti myös projektin tuomaa lisää ansioluetteloihinsa. Tavoitteena on, että jokainen ryhmän jäsen oppisi jotakin uutta. Koska projekti on ryhmän jäsenille taloudellisesti riskitön, vastuualueita ja työtehtäviä voidaan vaihdella kiinnostusten mukaisesti; jokainen päässee kokeilemaan itseään kiinnostavia asioita projektin kuluessa. Projektiryhmän asiakasta ja kurssia sivuavat tavoitteet ovat seuraavat. Tahdomme saada aikaan mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita vastaavan tuotteen. Tämän tavoitteet saavuttaminen edellyttää hyvälaatuisen koodin lisäksi aikataulussa pysymistä, hyvälaatuista dokumentaatiota ja erityisesti sujuvaa kommunikaatiota projektin tärkeimpien sidosryhmien välillä (ryhmän jäsenet, asiakas ja mentor).
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 11(23) Kurssin näkökulmasta ryhmän tavoitteet ovat melko samankaltaiset. Kaikki ryhmän jäsenet tuntuvat olevan kiinnostuneita tästä kurssista ja sen käsittelemästä aiheesta. Tarkoituksemme on luoda projektimme tueksi sellaisia prosesseja, jotka täyttävät kurssin henkilökunnan odotukset. Arvosanatavoite on 5. Projektin eri osapuolten välille ei ole vielä syntynyt suuria eturistiriitoja. Asiakkaamme tuntuu sisäistäneen projektin kuulumisen TKK:n kurssin alaisuuteen, eikä toistaiseksi ole vaatinut liikoja. Ainoa tähän mennessä tavattu perusongelma on se, että projektiryhmämme jättää tuotteen tämän kurssin jälkeen. Tämä ongelma on jo siinä mielessä ratkaistu, että ryhmän jäsenistä useampi on ilmoittanut asiakkaalle olevansa todennäköisesti käytettävissä jatkokehitystä varten. Taulukko 2: Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän tavoitteet 1. Oppia uusia asioita käytännön ohjelmistoprojekteihin liittyen. 2. Asiakkaan vaatimusten ja toiveiden täyttäminen. 3. Kurssin vaatimusten täyttäminen (hyvä kurssiarvosana). Taulukko 3: Henkilökohtaiset oppimistavoitteet Ryhmän jäsen Pauli Aho Niilo Fredrikson Henkilökohtainen oppimistavoite Kattavan kokonaiskuvan saaminen ohjelmistokehitysprosessista, ryhmätyötaitojen kehittäminen ja kontaktien luominen. Kokeilla kerrankin miten asioiden tekeminen oikein vaikuttaa ohjelmistoprojektin lopputulokseen (dokumentaatio, prosessit, jne.) Tuomas Heino Soveltaa uusia versionhallintatyökaluja ja - menetelmiä käytännössä. Marc Josefsson Mika Lindroos Miikka Lötjönen Marko Nikula Nähdä läheltä ja kokeilla ohjelmistoprosessin eri osa-alueita. Tutustua ohjelmiston käytettävyyden tutkintaan. Kokea ensimmäistä kertaa käytännössä ohjelmistontuotantoprosessi kokonaisuudessaan ja oppia samalla mahdollisimman paljon sekä kokonaisuudesta että yksittäisistä osa-alueista. Saada lisäkokemusta ohjelmistoprosesseista ja oppia projektinryhmän sisäisen viestinnän käytännön ongelmien ratkaisemista. Saada kokemusta ohjelmistoprojektista, jossa on suuri määrä kehittäjiä ja käytössä järjestelmälliset
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 12(23) työskentelymenetelmät. Mahdollisuus soveltaa uusia ideoita ja menetelmiä välittömästi työelämässä tekee kurssista entistäkin mielenkiintoisemman. Jaakko Nyrölä Nähdä ohjelmistoprojekti läheltä, ja oppia mahdollisimman paljon uutta. Käyttää uusia menetelmiä ohjelmiston testaukseen liittyen. 3.3 Projektin keskeyttämiskriteerit Projekti tullaan keskeyttämään vain sellaisessa tilanteessa, jossa projektin jatkaminen järkevästi olisi mahdotonta. Tällä hetkellä ainoa projektiryhmästä lähtöisin oleva projektin keskeytymissyy olisi kolmen tai useamman ryhmän jäsenen lähteminen ryhmästä. Toinen mahdollinen syy projektin keskeytymiseen voisi olla esimerkiksi asiakasyhteistyön yllättävä loppuminen. 3.4 Projektin päättämiskriteerit Projekti päätetään 7.4.2004 kurssin päättyessä loppudemoon. Varmaa on, että kurssin puitteissa järjestelmään ei ehditä toteutettua kaikkia mahdollisia työajanseurantaan liittyviä komponentteja tai toimintoja. Tästä syystä projekti ei tule päättymään aikaisemmin. 4. Resurssit ja budjetti 4.1 Henkilöstö Taulukko 4: Suunnitellut työtunnit projektin aikana Niilo Marko Tuomas Marc Jaakko Mika Pauli Miikka Yht. PP 58 25 65 31 25 37 35,5 20 296,5 I1 37 55 45 45 40 40 39,5 45 346,5 I2 45 60 40 55 60 53 55 60 428 I3 30 30 25 39 45 40 40 45 294 DE 20 20 15 20 20 20 20 20 155 Yht. 190 190 190 190 190 190 190 190 1520 4.2 Materiaali Asiakas hankkii testipalvelimen ensimmäiseen projektikatselmukseen mennessä.
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 13(23) 4.3 Budjetti Alla (taulukko 5) on esitetty projektin kuvitteelliset kustannukset asiakkaan näkökulmasta jokaista vaihetta kohden. Projektiryhmän suorittaman työn hinnaksi on oletettu 100 euroa per tunti (ilman arvonlisäveroa). Asiakkaan oman henkilöstön, mentorin ja muun kurssihenkilökunnan työtä ei ole huomioitu. Laskutus voisi tapahtua siten, että asiakas maksaa puolet kunkin vaiheen hinnasta aina vaiheen alkaessa, ja toisen puolen sen jälkeen kun kyseisen vaiheen toimitus on hyväksytty. Taulukko 5: Projektin budjetti Vaihe Työmäärä (tuntia) Hinta ( ) PP 296,5 29650 I1 346,5 34650 I2 428 42800 I3 294 29400 DE 155 15500 Yht. 1520 152000 Lisäksi asiakkaalle koituu kehitysvaiheessa laitteistokustannuksia noin 1500 euron (+ ALV) edestä kehityspalvelimen hankinnan takia. 5. Työkäytännöt ja työkalut 5.1 Käytännöt 5.1.1 Testaus Valmistettavan ohjelmiston lopullisesta arkkitehtuurista ei ole vielä täysin selvää kuvaa, joten tässä käydään läpi testaukseen liittyviä yleisiä periaatteita. Testaukseen liittyviä yksityiskohtia esitetään seuraavassa vaiheessa. Tuotteen testauksessa noudatetaan V-mallia, eli matalimmalta tasolta lähtien: Yksikkötestauksella varmistetaan moduulien yhdenmukaisuus moduulisuunnittelun kanssa. Ryhmän yksittäinen ohjelmoija suunnittelee toteuttamalleen moduulille testisarjoja, joista ainakin yhden sarjan tulee taata black box ajatusmallin mukaisesti oikean ja väärän syötteen ja tulosteen käsittely. Sarjan sisältämien testitapausten määrä on suoraan riippuvainen syötteen ja tulosteen mahdollisista muodoista. Vähintään yhden testisarjan on testattava koodia white box ajatusmallin mukaisesti eli etsiä suorituksenaikaisia virhetiloja ja kuolleita koodinpätkiä. Testisarjojen tekijän on huolehdittava tarvittavien driverien ja stubien luomisesta (moduulia kutsuvien ja moduulin kutsumien ohjelmien simulointi). Staattisten menetelmien käytöstä vastaava (Jaakko) huolehtii kriittisten moduulien katselmuksien järjestämisestä. Integraatiotestauksella taataan yhdistettyjen moduulien yhdenmukaisuus arkkitehtuurisuunnittelun kanssa. Tämä testaus tehdään inkrementaalisesti lisäämällä moduuleja toisiinsa. Tällöin joudutaan
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 14(23) edelleen luomaan drivereita ja stubeja. Toisaalta pienet viat löytyvät nopeammin ja vältytään mahdollisesti kaikkien moduulien samanaikaisesta yhdistämisestä aiheutuvasta kaaoksesta. Ryhmäpalavereissa päätetään, missä järjestyksessä moduulit liitetään, kuka vastaa liittämisestä ja testisarjojen luomisesta. Testisarjat luodaan samoilla periaatteilla kuin yksikkötestauksessa. Tässäkin yhteydessä käytetään staattisia menetelmiä. Järjestelmätestauksella huolehditaan kaikkien laitteiden ja ohjelmistojen yhteistoiminnasta ja yhdenmukaisuus toiminnallisen määrittelyn kanssa. Ryhmäpalavereissa päätetään vastuuhenkilöt ainakin seuraavien ei-toiminnallisten ominaisuuksien testaamiselle: volyymi-, kuormitus-, turvallisuus-, suorituskyky-, konfiguraatio-, asennettavuus- ja luotettavuustestaus. Käytettävyystestaus kuuluu jo henkilökohtaisiin SE-tehtäviin. Resurssienkäytölle ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia ja markkinoilta saatavat laitteistot ovat jo sen verran kehittyneitä, joten resurssienkäyttöä ei testata. Kukin ei-toiminnallisen ominaisuuden testaamisen vastuuhenkilö huolehtii ainakin yhden testisarjan luomisesta mittaamalleen ominaisuudella. Testaus tehdään black box ajatusmallin mukaisesti. Jos jossakin tuotteen osassa ilmenee erityisen paljon vikoja, niin ryhmäpalaverissa päätetään kootun testaustilaisuuden järjestämisestä. Hyväksymistestauksella varmistetaan tuotteen yhdenmukaisuus vaatimusten kanssa. Testaus tehdään asiakkaan tiloissa, joten projektiryhmä konfiguroi tarvittavat laitteet ja ohjelmistot kuntoon ennen testausta. Paikalla on projektiryhmän jäsenien lisäksi asiakas ja tuotteen varsinaisia käyttäjiä. Asiakkaan niin halutessa ryhmä voi järjestää aikaisemmin alpha- ja beetatestaustilaisuuksia. Näille ei kuitenkaan ole todennäköisesti tarvetta, jos käytettävyystestaus päätetään toteuttaa prototyypeillä. Yksikkö- ja integraatiotestauksen yksittäinen testisarja katsotaan suoritetuksi, kun tuotteen testattava osuus läpäisee kaikki testitapaukset. Järjestelmätestauksen ei-toiminnallisten ominaisuuksien testaamiseen käytettyjen testisarjojen hyväksyntää varten asiakkaan on määriteltävä myöhemmin kriteerit. Hyväksymistestausosuus katsotaan suoritetuksi, kun asiakas hyväksyy tuotteen. Tuotteeseen toteutetaan vaatimusmäärittelydokumentin mukaiset ominaisuudet. Yksikkötestauksen tasolla testaustapahtumasta ei pidetä kirjaa, mutta puutteet on luetteloitava. Integraatio- ja järjestelmätestauksen tasolla testitapahtumista tehdään muistiot. 5.1.2 Kokouskäytännöt Projektiryhmä kokoontuu T-talolla tiistaisin aikavälillä 16-20 ryhmäpalaveriin, johon osallistuminen on erittäin suotavaa jokaiselle ryhmän jäsenelle. Palaverin kesto on tunnista kahteen tuntiin, ja sinä aikana käydään läpi asiakkaalta ja / tai mentorilta tullutta informaatiota ja sen edellyttämiä toimenpiteitä, projektin aikana ilmenneitä kysymyksiä ja ongelmia sekä tulevia tehtäviä ja aikataulua. Jos jokin edellisessä palaverissa sovituista toimenpiteistä on edelleen kesken tai kokonaan suorittamatta, niin toimenpiteeseen kohdennetaan lisää resursseja. Kaikissa ryhmäpalavereissa toimii puheenjohtajana projektipäällikkö. Mentor-tapaamisia on kurssin aikana viisi kappaletta, joihin osallistuminen on pakollista. Tapaamiset kestävät tunnista puoleentoista tuntiin, ja ne järjestetään joko mentorin tai projektiryhmän varaamissa tiloissa. Niiden aikana käydään läpi projektipäällikön mentorille toimittamaa listaa heränneistä kysymyksistä sekä mentorin ehdottamia parannusehdotuksia tuotekokonaisuuteen ja menettelytapoja työskentelyyn. Myös henkilökohtaiset SE-tehtävät esitellään näissä tilaisuuksissa lyhyesti. Mentor-tapaamisissa puheenjohtajan tehtäviä hoitaa mentor, ja tapaamisten järjestämisestä sopivat mentor ja projektipäällikkö keskenään. Asiakastapaamiset ovat projektipäällikön ja asiakkaan keskenään sopimia tapaamisia yleensä asiakkaan tiloissa Westendissä mutta tarvittaessa muuallakin. Niiden kesto on tunnista puoleentoista tuntiin, ja osallistujina ovat asiakasedustajien lisäksi kohdennettu osajoukko projektiryhmästä. Osajoukolla tarkoitetaan tässä kyseiseen vaiheeseen ja tehtävään ryhmäpalaverissa valittua ryhmää. Kaikki eivät osallistu asiakastapaamisiin, koska koko projektiryhmän kokoaminen paikalle ei ole
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 15(23) tarpeellista eikä järkevää resurssien käyttöä. Kokouksia järjestetään esimerkiksi tuotteen vaatimusmäärittelyä varten, ja niissä toimii puheenjohtajana projektipäällikkö. Asiakas ja projektipäällikkö sopivat tapaamisten järjestämisestä keskenään. Kaikissa edellä mainituissa kokouksissa agendasta vastaa puheenjohtaja. Jokainen ryhmäläinen toimii vuorollaan sihteerinä ja toimittaa muutaman päivän kuluessa kokouksesta RTF-muotoisen muistion versionhallintaan. 5.1.3 Raportointi Työajan raportointi tehdään kurssilla käytössä olevalla projektinhallintaohjelmistolla Trapoli. Projektipäällikkö määrittelee järjestelmään tarvittavat tehtäväkuvaukset, ja ryhmäläisten tulee kirjata tehdyt tunnit heti toimenpiteiden jälkeen tietokantaan oikean nimikkeen alle. Kirjauksissa käytetään puolen tunnin tarkkuutta. Muutosten raportointiin käytetään sähköpostituslistaa koko ryhmälle. Tähän lukeutuvat vähäistä merkittävämmät päivitykset hyödynnettävien työkalujen ohjeistuksiin sekä muutokset dokumentaatiossa ja ohjelmistossa. Versionhallintaohjelmisto Bitkeeper pitää tarvittavaa kirjausta tiedostojen versioista. Vikojen raportoinnissa hyödynnetään kurssilla käytössä olevaa ohjelmistoa Bugzilla. Viat raportoidaan järjestelmään heti niiden löydyttyä prioriteeteittain, ja järjestelmä välittää sähköpostiviestin eteenpäin kyseisestä viasta koko ryhmälle. Ryhmäpalavereissa päätetään, kuka ottaa vastuun mistäkin viasta ja minkä aikataulun mukaisesti se on korjattava. Edistymisraportista käy ilmi projektin kulku, ja projektipäällikkö vastaa tämän dokumentin tekemisestä. Edistymisraportti palautetaan joka vaiheen lopussa. Loppuraportti kuvaa projektin etenemisen kokonaisuudessaan vaiheittain alusta loppuun. Raportissa käydään läpi ryhmätyöskentelyä, ilmenneitä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Vastuu raportin tekemisestä annetaan jollekin ryhmäläiselle, ja raportti palautetaan viimeisessä vaiheessa. 5.1.4 Dokumentointi Dokumentaatio, kuten palaverimuistiot, tuotetaan aluksi Microsoft Wordilla RTF-muodossa. Normaali teksti on kirjoitettu 11pt kokoisena ja Times New Roman fontilla. Otsikoinnissa käytetään Wordin tukemaa otsikkohierarkiaa yhdestä kolmeen. Palaverimuistiot nimetään muodossa muistio_vvvv-kk-pp.rtf, ja muun dokumentaation nimeäminen tulee olemaan yhtä kuvaavaa. Kaikkien dokumenttien alussa säilytetään versiohistoriaa. Dokumentit oikoluetaan ohjelmallisesti, ja lisäksi palautuksiin kuuluvien dokumenttien osalta vähintään yksi ryhmän jäsen, joka ei ole osallistunut dokumentin kirjoittamiseen, oikolukee, tarkistaa ja hyväksyy dokumentin. Dokumentit konvertoidaan lopuksi HTML-muotoon. 5.1.5 Henkilökohtaiset SE-tehtävät Kukin projektiryhmän jäsen on valinnut itselleen henkilökohtaiseksi SE-tehtäväkseen jonkin kurssilla annetun käytännön, ja valittu käytäntöjen kokonaisuus auttaa tekemään tuotteesta laadukkaan. Käytäntöjä vastuuhenkilöineen on esitelty seuraavassa, ja taulukko 6 kertoo, missä vaiheessa käytäntöä tullaan soveltamaan. Heuristinen arviointi (Marc) ja käytettävyystestit (Pauli): Tuotteen käytettävyyttä arvioidaan ilman käyttäjää heuristisella arvioinnilla eli vertaamalla käyttöliittymää systemaattisesti käytettävyyssääntöihin. Käytettävyysteillä pyritään saamaan käyttöliittymästä käytettävyystietoa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä muutosten tekeminen vaikeutuu, mitä pidemmälle tuotetta kehitetään.
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 16(23) Arkkitehtuurin arviointi (Marko): Kehitettävän tuotteen arkkitehtuurin arvioinnissa hyödynnetään hyväksi havaittuja menetelmiä. Pariohjelmointi (Mika): Pariohjelmoinnilla saavutetaan yksittäisohjelmointia pienempi vikojen määrä, työnteosta tulee mielekkäämpää ja yhden henkilön sairastuminen ei vaaranna koko projektia. Projektin aikana pyritään osoittamaan todeksi edellä esitettyjä väitteitä. Versionhallinta (Tuomas): Projektissa käytetään versionhallintaa dokumentaation ja ohjelmakoodin hallitsemiseen, jolloin vältytään massiivisten liitetiedostojen lähettämiseltä ryhmäpostituksilla. Lisäksi yksittäisen ohjelmakooditiedostojen käsittelystä voi tulla painajaismaista. Staattiset menetelmät (Jaakko): Staattisilla menetelmillä voidaan vähentää ohjelmakoodin vikojen määrää, vaikka usein kiistelläänkin staattisten ja dynaamisten menetelmien eduista. Kyseisillä menetelmillä löydetään erilaisia vikoja. Projektin tuotteeseen sovelletaan jotakin hyväksi havaittua staattista menetelmää laadun parantamiseksi. Viestintäkäytännöt (Miikka): Projektiryhmän koko on itsessään jo 8 henkilöä, ja mukaan lukien asiakas ja mentor saadaan melkoisen monimutkainen viestiyhteyksien verkko. Tätä verkkoa varten on suunniteltava erityisiä käytäntöjä, eli kuka keskustelee kenen kanssa ja minkä välityksellä. Projektin etenemisen seuranta ja hallinta (Niilo): Projektipäällikkö joutuu jokaisen vaiheen palautuksen yhteydessä toimittamaan edistymisraportin, joten seuranta kuuluu luonnostaan hänen tehtäviin. Tätä varten on kehitettävä tiettyjä käytäntöjä, jotta kerätty tieto olisi järkevässä muodossa. Taulukko 6: Henkilökohtaiset SE-tehtävät Käytäntö Vastuuhenkilö Vaihe Heuristinen arviointi Marc Josefsson I1-DE Käytettävyystestit Pauli Aho I1-DE Arkkitehtuurin arviointi Marko Nikula I1 Pariohjelmointi Mika Lindroos I1-I3 Versionhallinta Tuomas Heino PP-DE Staattiset menetelmät Jaakko Nyrölä I1-I3 Viestintäkäytännöt Miikka Lötjönen I1-DE Projektin etenemisen seuranta ja hallinta Niilo Fredrikson I1-DE 5.2 Työkalut Ohjelmisto toteutetaan client-server mallin mukaisesti. Asiakasohjelmistona toimii ensisijaisesti wwwselain. Käyttöliittymä optimoidaan Internet Explorer 6 selaimelle. Palvelinpuolen ohjelmointikielenä käytetään Javaa, ja kehitysalustoiksi on valittu Linux ja Windows, joista Linux on ensisijainen kohdealusta. Taulukossa 7 on listattu käytettävät ohjelmistot.
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 17(23) Taulukko 7: Projektissa käytettävät ohjelmistot Työväline Versio Kuvaus Lisenssi BitKeeper 3.0.1 Versionhallinta. BitKeeper Open License Bugzilla 2.16.2 Vikojenhallinta. SoberIT GNU Emacs 21.2 / 21.3 J2EE 1.4 Ohjelmointi- ja dokumentointityökalu. JavaBeans-, JDBC-, Servlet- ja JavaServer Pages -API:t. GNU General Public License Sun Public License Microsoft Word 2000 / XP Dokumentointityökalu. Kaupallinen, TKK Poseidon for UML: Community Edition 2.0 UML-työkalu. Ilmainen PostgreSQL 7.3 Tietokanta. BSD License Struts - Model-View-Controller suunnitteluparadigman mukainen kehitysympäristö. Apache Software License The Apache Jakarta Project - Kirjastot. Apache Software License Tomcat 4.x / 5.x Servlet-moottori. Apache Software License Trapoli 1.0 Projektin hallinta. SoberIT 5.3 Standardit Projektia koskevien sähköpostiviestien otsikkoriville laitetaan aina tunniste [76.115] helpottamaan sähköpostien automaattista lajittelua. 6. Projektin vaiheet 6.1 Yhteenveto Taulukko 8: Projektin aikataulu
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 18(23) PVM Iteraatio / tapahtuma 23.9.- 30.10.2003 (~4 viikkoa) Projektin suunnittelu (PP) alkaa 13.10. Bitkeeper (versionhallinta) käytössä kaikilla 20.10. Koulutuksen vaihe 1 alkaa 26.10. / 27.10. Koulutuksen vaihe 1 päättyy / vaihe 2 alkaa 27.10. klo 15 Toimitus (dokumentit) 30.10. Asiakkaan hankkima testipalvelin ryhmän käytettävissä 30.10. klo 15 Projektikatselmus 31.10. Toteutus 1 (I1) alkaa 2.11. / 3.11. Koulutuksen vaihe 2 päättyy / vaihe 3 alkaa 3.11. Bugzilla (bugit/muutospyynnöt) otettu käyttöön 4.11. klo 16 Koulutustilaisuus / arkkitehtuurin arviointi 9.11. Koulutuksen vaihe 3 päätttyy 1.12. klo 15 Toimitus (dokumentit) 4.12. klo 15 Projektikatselmus 5.12.2003-12.2.2004 (10 viikkoa) Toteutus 2 (I2) 9.2.2004 klo 15 Toimitus (dokumentit) 12.2. klo 15 Projektikatselmus 13.2.- 18.3.2004 (5 viikkoa) Toteutus 3 (I3) 8.3. klo 15 Toimitus (ohjelma testausta varten vertaisryhmälle) 15.3. klo 15 Toimitus (dokumentit) 18.3. klo 15 Projektikatselmus 19.3.2004-7.4.2004 (3 viikkoa) Lopullinen toimitus (DE) 5.4. klo 15 Lopullinen toimitus (dokumentit) 7.4. klo 15 Loppuesittely
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 19(23) 6.2 Projektin suunnittelu 6.2.1 Tavoitteet Projektin suunnittelu Ongelmakenttään tutustuminen Vaatimusten määrittely yleisellä tasolla pitäen sisällään tärkeimpien käyttötapausten määrittelyn Ryhmän sisäisen koulutuksen aloittaminen 6.2.2 Toimitettavat asiat Toimitettavat dokumentit Vaatimusmäärittely Edistymisraportti 6.2.3 Työtehtävät Taulukko 9: Suunnitellut työtehtävät PP-vaiheessa
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 20(23) 6.3 Toteutus 1 6.3.1 Tavoitteet Ensimmäisen toteutusiteraation tärkein tavoite on toimittaa asiakkaalle ensimmäisen toimiva versio WTAS:sta, jossa vähintään kaikki prioriteettiluokan high käyttötapaukset on toteutettu (ks. vaatimusmäärittely). Jotta tämä olisi mahdollista ja projekti voisi edetä jatkossakin sujuvasti, täytyy seuraavien osatavoitteiden toteutua: Arkkitehtuurin suunnittelu ja toteutus Ryhmän sisäisen koulutuksen viimeistely 6.3.2 Toimitettavat asiat Toteutettavat käyttötapaukset / ydinarkkitehtuuriosat UC 1.1 Log in UC 1.2 Log out UC 2.1 Report hours for a work category UC 3.1 View reported hours UC 4.1 Add user Toimitettavat dokumentit Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Technical specification (englanniksi) Testitapausmäärittely Testausraportti Edistymisraportti
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 21(23) 6.3.3 Työtehtävät Taulukko 10: Suunnitellut työtehtävät I1-vaiheessa 6.4 Toteutus 2 6.4.2 Toimitettavat asiat Toteutettavat käyttötapaukset / ydinarkkitehtuuriosat Extended check in Extended check out Assign user to one or more user groups Delete user Change user details Add/view/delete/change a user group category Add/view/delete/change a work category Add/view/delete/change a customer View reported hours
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 22(23) Accept hours Mark hours as billed View user list Toimitettavat dokumentit Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Päivitetty technical specification (englanniksi) Päivitetty testitapausmäärittely Testausraportti Edistymisraportti 6.5 Toteutus 3 6.4.2 Toimitettavat asiat Toteutettavat käyttötapaukset / ydinarkkitehtuuriosat Print reports Toimitettavat dokumentit Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Päivitetty technical specification (englanniksi) Päivitetty testitapausmäärittely Testausraportti Edistymisraportti 6.6 Toimitus Lopullinen toimitus. 7. Riskienhallintasuunnitelma Projektin riskienhallintasuunnitelma on kirjattu erilliseen dokumenttiin (riskienhallintasuunitelma.rtf). 8. Koulutussuunnitelma Ryhmän jäsenten kokemus- ja osaamistausta on hyvin vaihteleva. Jotta varsinainen ohjelmointi voitaisiin toteuttaa tehokkaasti, on ryhmän jäsenten osaaminen keskeisimpiin teknologioihin ja työkaluihin liittyen
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 23(23) saatava yhteiselle lähtötasolle. Tähän päästään ryhmän sisäisen koulutuksen avulla. Koulutus jakaantuu kolmeen viikon mittaiseen vaiheeseen, joista ensimmäinen toteutetaan PP-vaiheessa ja kaksi jälkimmäistä I1-vaiheessa. Marko toimittaa etukäteen ohjeet kunkin vaiheen suorittamiseen ja vastaa koulutuksen järjestämisestä ylipäätään. Ryhmän kaikki jäsenet osallistuvat koulutukseen. Koulutuksen vaiheet: Vaihe 1: itsenäistä perehtymistä käytettäviin teknologioihin o 20.10. 26.10. o itseopiskelua Vaihe 2: hands-on harjoittelu kehitysympäristössä o 27.10. 2.11 o itseopiskelua, tehtäviä o kaikilla kehitysympäristö tämän jälkeen toiminnassa Vaihe 3: arkkitehtuuri teoriassa ja käytännössä o 3.11. 9.11. o pidetään yhteinen koulutustilaisuus, joka yhdistetään Markon henkilökohtaiseen SEtehtävään koskien arkkitehtuurin arviointia Viitteet Liitteet Requirements Document (vaatimusmäärittely) Versionhallintasuunnitelma Riskienhallintasuunnitelma Technology base Edistysmisraportti