TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi LOUNAISMAAN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-23 Toimintakertomus 24-25 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase, pro forma 26-48 Liitetiedot, pro forma 49-50 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 51-52 Osuuspankin rahoituslaskelma 53-63 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 64-86 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 87-97 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 98 Hallituksen allekirjoitus 98 Hallintoneuvoston lausunto 98 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Historiallinen vuosi Neljän pankin, Forssan Seudun, Salon, Somerniemen ja Someron Osuuspankkien, yhdistyminen Lounaismaan Osuuspankiksi oli tapahtuma, joka jää historiaan. Päätökset yhdistymisestä tehtiin maaliskuussa ja uusi pankki aloitti toimintansa syyskuun alussa. Uuden pankin rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen on edennyt suunnitelmien mukaan. Ennätyksellisen alhainen korkoympäristö heikensi merkittävästi vähittäispankkien kannattavuutta. Toisaalta matalat korot helpottavat luottojen hoitamista ja osin siitäkin syystä järjestämättömien luottojen määrä väheni huolimatta haastavasta taloustilanteesta. Toimialueemme vaikea talouden tilanne kuitenkin näkyi pankin kasvuluvuissa, jotka olivat edellisvuotta vaatimattomammat. Toimialueen talouden rakennemuutos ja siitä seuranneet vaikeudet näkyvät työttömyyden kasvuna ja väkiluvun laskuna. Salossa työttömyys lisääntyi edelleen lievästi ja oli vuoden vaihteessa 16,8 prosenttia, Someron työttömyysaste oli 10,9 prosenttia ja Forssan 16,7 prosenttia ja Tammelan 10,7. Väkiluku laski Salossa lähes 400, Somerolla 85, Forssassa 49 ja Tammelassa 55 henkilöä. Kuntien sopeutustoimet hieman paransivat niiden taloudellista tulosta, mutta varsinkin Salon kaupungin talous on edelleen alijäämäinen ja selkeät leikkaukset menojen tasapainottamiseksi tuloihin ovat vielä tekemättä. Palkkiotuottojen hyvä kasvu kompensoi korkokatteen laskua Luottokanta kasvoi ml. OP-Asuntoluottopankkiin välitetyt luotot 1,3 prosenttia. Yritysluotot kasvoivat 1,2 prosenttia, asuntoluotot 0,6 prosenttia ja maatalouden luotot 3,7 prosenttia. Erityisesti asuntoluottojen kasvu oli hidasta. Asiakasvarojen kasvua heikensi talletusten lievä supistuminen. Talletukset vähenivät 2,6 prosenttia. Rahasto- ja vakuutussäästämisen kasvu oli hyvä. Pankilla oli omistajajäseniä vuoden lopussa noin 40 155 ja he saivat ennätysmäärän bonuksia, 4,8 miljoonaa euroa. Osuuspankkiin ja Pohjolaan asiointinsa keskittäneiden asiakkaiden määrä kasvoi yli 1400 asiakkaalla viime vuoden aikana. Erittäin matala korkotaso heikensi pankkimme kannattavuutta ja korkokate supistui 13 prosenttia. Pankin toimintakulut yhteensä nousivat 0,9 prosenttia ja syynä oli uusi pankkivero, vaikka sekä henkilöstökulut että muut toimintakulut laskivat selvästi. Luottotappiot olivat 0,9 miljoonaa euroa eli edellisvuoden tasolla. Palkkiotuotot kasvoivat selvästi, 18,1 prosenttia ja liikevoitto ennen asiakkaille maksettavia bonuksia oli 9,3 miljoonaa euroa (9,0 miljoonaa euroa 2012). Pankin liikevoitto bonusten jälkeen oli hieman edellisvuotta parempi eli 4,5 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa 2012). Pankin vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 23 prosenttia ja omat varat 143 miljoonaa euroa, missä kasvua oli 6,8 prosenttia. Pankin riskitilanne on vakaa ja järjestämättömien luottojen määrä aleni 6,3 prosenttia ja oli 0,7 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Salon, Someron ja Forssan OP-Kiinteistökeskusten vuosi oli olosuhteet huomioiden hyvä. Yhteenlaskettu liikevoitto oli noin 400 000 euroa. Kiinteistökeskusten sulautumisprosessi on meneillään ja tavoitteena on, että uusi kiinteistökeskus aloittaa toimintansa 1.4.2014.
2 Tulevaisuuden näkymät Toimialueemme tulevaan kehitykseen sisältyy monia haasteita. Heikentyvä kuntatalous ja kasvanut työttömyys rajoittavat kasvun mahdollisuuksia. Toisaalta toimialueen hyvä sijainti, saatavilla oleva osaava työvoima ja alhainen kustannus- ja korkotaso tarjoavat toimialueella oleville ja sijoittuville yrityksille mahdollisuuden kasvuun. Pankkien korkokatetta haastaa edelleen ennätyksellisen alhainen korkotaso. Palkkiotuottojen ja korkokatteen odotetaan kasvavan lievästi ja kulujen edelleen vähenevän tänä vuonna. Lounaismaan Osuuspankin tulostavoite tälle vuodelle on viime vuotta suurempi. Parhaat kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta asiakkaille, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille. Henkilökuntaa kiitän ahkerasta ja vastuuntuntoisesta työstä. Teimme viime vuonna historiaa synnyttämällä uuden pankin. Siksi kohtaamme tulevaisuuden luottavaisin mielin. Lounaismaan Osuuspankin synty vahvisti meidän kilpailukykyämme merkittävästi. Pankin riskinkantokyky ja osaaminen ovat vahvalla pohjalla. Salossa 28.1.2014 Jukka Hulkkonen toimitusjohtaja
3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Forssan Seudun Osuuspankki, Somerniemen Osuuspankki ja Someron Osuuspankki sulautuivat Salon Osuuspankkiin absorptiosulautumisella. Sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.8.2013. Salon Osuuspankin toiminimi muuttui samalla Lounaismaan Osuuspankiksi Toimintakertomuksessa on esitetty Salon Osuuspankin ja siihen sulautuneiden Forssan Seudun Osuuspankin, Somerniemen Osuuspankin, Someron Osuuspankin yhteenlaskettuja pro forma tilinpäätöslukuja ja niiden kehitystä. Vertailukausien pro forma tilinpäätöstiedot on laadittu laskemalla sulautuneiden ja vastaanottavan pankin tilinpäätöserät yhteen. Tilinpäätös sisältää virallisen tuloslaskelman ja taseen, jossa sulautuneiden Forssan Seudun Osuuspankin, Somerniemen Osuuspankin ja Someron Osuuspankin tulos on huomioitu ajalta 1.9. 31.12.2013. Lounaismaan Osuuspankin liikevoitto pysyi edellisvuoden tasolla. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta väheni ja luottokanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Vakavaraisuussuhde heikkeni hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, nk. Basel I lattiasäännöstä. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 4 493 4 333 3,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 80 79,8 0,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,7 2,8-0,1 Vakavaraisuussuhde, % 23,0 23,6-0,6 Henkilöstö 164 182-18 Jäsenet 40 155 40 131 24 OP-Pohjola-ryhmä Lounaismaan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP- Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
Toimintaympäristö 4 Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Forssan Seudun Osuuspankki, Somerniemen Osuuspankki ja Someron Osuuspankki sulautuivat Salon Osuuspankkiin absorptiosulautumisella 31.8.2013. Salon Osuuspankin toiminimi muuttui samalla Lounaismaan Osuuspankiksi. Edustajiston vaalit järjestettiin 4.-17.11.2013 ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Lounaismaan Osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Lounaismaan Osuuspankin konserniin kuuluvan kiinteistötytäryhtiön taseen osuus Salon Osuuspankin taseesta 31.12.2012 ylittää 1 %:n rajan. Raja ei ylity Lounaismaan Osuuspankin 31.12.2013 taseen perusteella. Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu ja emopankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.
Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 13 995 16 085-13 18 070 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 3 465 3 242 6,9 3 255 Palkkiotuotot, netto 7 646 6 398 19,5 6 353 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 109 291-62,5-81 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 164 291 300 19 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 6-113 104,9 100 Liiketoiminnan muut tuotot 679 696-2,4 680 Yhteensä 13 069 10 804 21 10 326 Tuotot yhteensä 27 065 26 889 0,7 28 395 Kulut Henkilöstökulut 9 119 9 547-4,5 9 313 Muut hallintokulut 6 676 6 971-4,2 7 149 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 897 689 30,2 714 Liiketoiminnan muut kulut 4 959 4 260 16,4 4 126 Kulut yhteensä 21 652 21 468 0,9 21 303 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 920 1 088-15,5 546 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 4 493 4 333 3,7 6 546 5 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat suuremmat kuin vertailukaudella. Palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotto oli positiivinen johtuen Someron Osuuspankin sijoitusten realisoinnista. Kulut olivat vertailukauden tasolla pankkiverosta huolimatta. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 131 113 16,2 Luotonannosta 3 087 2 288 34,9 Maksuliikkeestä 3 485 2 870 21,5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 1 199 1 130 6,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1 449 1 391 4,2 Takauksista 171 145 17,8 Vakuutusten välityksestä 3 192 2 918 9,4 Muut 887 1 285-31 Yhteensä 13 602 12 139 12 OP-bonukset -4 781-4 673 2,3 Palkkiotuotot yhteensä 8 821 7 467 18,1 Palkkiokulut 1 174 1 069 9,8 Palkkiotuotot, netto 7 646 6 398 19,5 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot vähenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti:
Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 185 2 642-55,1 Vähennykset -265-1 554-82,9 Arvonalentumisten nettomäärä 920 1 088-15,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1 0 6 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 1 295 572 1 270 549 2 1 221 557 Luotot 1 071 494 1 020 892 5 973 961 Saamistodistukset 16 717 16 972-1,5 18 703 Osakkeet ja osuudet 61 511 62 845-2,1 61 112 Talletukset 1 022 571 1 050 230-2,6 995 534 Oma pääoma 120 461 116 994 3 111 824 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 73 559 71 708 2,6 76 012 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 231,3 miljoonaa euroa eli 56,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta mukaan lukien OPA vuoden lopussa oli 1 249 miljoonaa euroa (1 234 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 8 886 9 480-6,3 Nollakorkoiset saamiset 55 59-6,1 Yhteensä 8 941 9 539-6,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta Sisältää OPA:sta välitetyt luotot 0,7 0,8-0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 17 722 19 353 Prosenttia taseesta 1,4 1,5 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 8 056 8 423 Prosenttia taseesta 0,6 0,7 Käypä arvo Nettotuotto, % 5,75 4,74 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 25 778 27 777 Prosenttia taseesta 2,0 2,2 7 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 250 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 1 776 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 544 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 258 tuhatta euroa. Asunto Oy Tammelan Tyynelän osakkeet hankittiin pankin sijoituskiinteistöksi. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, jotka muodostuvat saamisista Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 115,8 miljoonaa euroa (137,8). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin yhteensä 22 miljoonaa euroa (22). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrä väheni tilikauden aikana. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 2,1 miljoonaa euroa oli 0,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 425 425 396 282 7,4 Säästämistilit 124 236 152 503-18,5 Sijoittamistilit 471 335 499 679-5,7 Valuuttatalletukset 1 583 1 765-10,3 Yhteensä 1 022 571 1 050 230-2,6 Muut velat 2 669 3 338-20,1 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 1 025 240 1 053 568-2,7
8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, lisääntyivät 95,7 miljoonaan euroon (43,6). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pankin liikkeeseen laskemia debentuurilainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma väheni 2,1 prosenttia 25,9 miljoonaan euroon (26,5). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 4,1 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaan 21,8 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 361 tuhatta euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,0 prosenttia 120,6 miljoonaan euroon (117,0). Luottotappiovarausta kasvatettiin 400 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin.
Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: 9 Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 120 461 116 994 Käyvän arvon rahasto -6 838-5 756 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 29 518 27 750 Palautettavat osuuspääomat -64-65 Aineettomat hyödykkeet -111-125 Suunniteltu voitonjako -336-361 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - -49 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -3 095-4 818 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 139 534 133 570 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 139 534 133 570 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 6 284 4 935 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -3 095-4 818 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 3 189 118 Omat varat yhteensä 142 723 133 688 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi.
Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 18 15 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1 Yritysvastuut 202 740 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 2 4 Yritysvastuut 1) 15 480 14 215 Vähittäisvastuut 2) 7 334 12 110 Kiinteistövakuudelliset 5 541 9 932 Muut 1 793 2 178 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 5 335 5 534 PD/LGD-menetelmä 4 448 4 509 Yksinkertainen menetelmä 888 1 025 Pääomasijoitukset 276 466 Pörssilistatut sijoitukset 27 30 Muut 584 529 Muut erät 1 428 1 503 Luottoriski yhteensä 29 799 34 122 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 3 627 3 665 Muut omien varojen vaatimukset 4) 16 122 7 632 Yhteensä 49 548 45 419 10 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 142 723 133 688 Ensisijaiset omat varat 139 534 132 943 Omien varojen vaatimus 49 548 45 419 Vakavaraisuussuhde, % 23,04 23,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 22,53 23,4 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
11 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 12 Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,7 2,8 4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,3 0,3 0,5 Omavaraisuusaste, % 11,4 11,4 11,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 80 79,8 75 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain.
13 Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 29,9 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylittäisi 10 prosenttia pankin omista varoista, ei ollut. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,07 prosenttia luotto- ja takauskannasta ml. OPA.n luotot. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,7 prosenttia luotto- ja takauskannasta ml. OPA jo. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa.
14 Markkinariskit Operatiiviset riskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP- Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 0,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 83 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,75 prosenttia. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Complianceriskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä.
15 Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli Forssan, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Kuusjoen, Perniön, Salon, Somerniemen, Someron, Suomusjärven ja Tammelan konttorit. Kaikissa konttoreissa on Internetasiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 24 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 40 155. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan.
16 Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Pankin työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 164, joka on 18 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Lounaismaan Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 40 ja enintään 60 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 60. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Lounaismaan Osuuspankin edustajiston kokous pidettiin 17.12.2013. Sulautumisen rekisteröimisen jälkeen noudatetaan edustajiston valinnoissa siirtymäsäännöstä sen lisäksi, mitä muutoin säännöissä ja vaalijärjestyksessä on määrätty. Siirtymäkausi on neljä vuotta fuusion kaupparekisteriin merkitsemisestä. Sulautumisen jälkeen ensimmäiset edustajistovaalit pidettiin syksyllä 2013 OP-Pohjola-ryhmän valtakunnallisen vaalirytmin mukaisesti. Sen lisäksi mitä äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta on määrätty vaalijärjestyksessä, on äänioikeus ja vaalikelpoisuus ensimmäisessä syksyllä 2013 järjestettävässä vaalissa jäsenellä, joka on ollut jonkun sulautumisessa osallisena olevan osuuspankin jäsen 30.6.2013. Jäsenen jäsenalue määräytyy jäsenellä vaalin alkaessa jäsenrekisterissä olevan jäsenalueen perusteella. Ensimmäisissä sulautumisen jälkeen pidettävissä edustajistovaaleissa edustajistoon valittiin yhteensä 60 jäsentä, siten että jäsenalueelta 1 (Forssa) valittiin 18 jäsentä, jäsenalueelta 2 (Salo) valittiin 33 jäsentä, jäsenalueelta 3 (Somerniemi) valittiin 2 jäsentä ja jäsenalueelta 4 (Somero) valittiin 7 jäsentä. Siirtymäkauden aikana edustajisto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan jäsenalueelta 1. Vuonna 2017 pidettävissä edustajistovaaleissa ei enää sovelleta tätä siirtymäsäännöstä.
Hallintoneuvosto 17 Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 24 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 30. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Sulautumisen rekisteröimisen jälkeen noudatetaan hallintoneuvoston valinnoissa siirtymäsäännöstä sen lisäksi, mitä muutoin säännöissä ja vaalijärjestyksessä on määrätty. Siirtymäkausi on neljä vuotta fuusion kaupparekisteriin merkitsemisestä Siirtymäkauden ajan hallintoneuvostoon valitaan yhteensä 30 jäsentä siten, että jäsenalueelta 1 valitaan 8 jäsentä, jäsenalueelta 2 valitaan 16 jäsentä, jäsenalueelta 3 valitaan 2 jäsentä ja jäsenalueelta 4 valitaan 4 jäsentä. Erovuorossa olevien hallintoneuvoston jäsenten paikka täytetään samalta jäsenalueelta olevalla jäsenellä. Siirtymäkauden ensimmäinen hallintoneuvoston puheenjohtaja ja vuoden 2014 hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa valittava puheenjohtaja valittiin jäsenalue 1:n jäsenistä ja siirtymäkauden ensimmäinen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja vuoden 2014 hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa valittava varapuheenjohtaja valittiin jäsenalue 4:n jäsenistä. Vuoden 2015 hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa valitaan hallintoneuvoston puheenjohtaja jäsenalue 4:n jäsenistä ja varapuheenjohtaja jäsenalue 2:n jäsenistä. Tämän siirtymäkauden ensimmäisen ja toisen hallintoneuvoston jäsenen yläikäraja on 66 vuotta, kuitenkin siten, että henkilö saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän edustajiston kokouksen loppuun. Vuonna 2018 varsinaisessa edustajiston kokouksessa tehtävissä valinnoissa ei enää sovelleta tätä siirtymäsäännöstä. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 5 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi