Biotalous alueidenkäytössä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Kolilla 28.-29.10.2015 Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet, pilottihanke Ympäristöministeriön osarahoittama valtakunnallinen maakuntakaavoituksen pilottihanke 2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteutus PK maakuntaliiton omana työnä + palkattu henkilö + pieni ostopalvelu Hankkeen toteutusaika: Toukokuu 2015 Huhtikuu 2016 Sisältö ja tapa toimia: Työpajat + kysely + tilaisuudet + koostettuja selvityksiä mm. biotalouden paikkatietoaineistoista, raaka-aineista, mahdollisesta terminaaliverkosta jne. Tuloksena suositukset biotalouden edistämiseksi maakuntakaavatasolla (kaavamerkinnöistä, pohja-aineistoista ja selvityksistä)
Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet, pilottihanke Tavoitteena koostaa yhteen tietoaineistot ja tarkastella biotalouden edistämistä osana alueidenkäyttöä: Nykytilaa Mahdollisuuksia Haasteita & pullonkauloja Teemat: Metsäbiotalous Raaka-aineet Liikennejärjestelmä Käyttöpaikat Peltobiotalous Raaka-aineet Liikennejärjestelmä Käyttöpaikat Biotalouden aineettomat arvot Hankkeen karttapohjainen kysely toteutetaan marras- joulukuussa!
Miksi biotalous?
Mitä on biotalous?
Hallitusohjelma, EU ja Pohjois-Karjala -tavoitteet Tavoite Hallitusohjelma EU 2030 Pohjois-Karjala Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys -20 % (2020) - 20 % (2020) -40 % (2030) Uusiutuvan energian osuus > 50 % (2030) 20 % (2020) 27 % (2030) -30 % (2020) -80 % (2030) > 80 % (2020) Uusiutuvan energian omavaraisuus Öljynkäytön vähennys > 55 % ml. turve (2030) > 86 % ilman turvetta (2020) 100 % v. 2025-50 % (2030) Fossiilinen lämmitysöljy -100 % (2020) Uusiutuvien osuus liikennekäytössä 40 % (2030) 10 % (2020) Puun käytön lisääminen 15 milj. m 3 /a 1 milj. m 3 /a 20 % biopolttoaineita ja biokaasua (2020) Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta sis. liikenne (2030) Pohjois-Karjala hallitusohjelmaa ja EU:n tavoitteita tavoitteellisempi kaikissa osa-alueissa
Pohjois-Karjala biotalouden suunnannäyttäjä! Uusiutuvan energian osuus 67 % maakunnassa käytetystä energiasta (Suomi noin 33 %) Energiaomavaraisuus 65 % (Suomi noin 36 %) Puuenergian osuus jo 51 % Fossiilisen lämmitysöljyn osuus enää 5 % Kasvihuonekaasupäästöt 7,5 t CO 2 -ekv/asukas (Suomi noin 11 t CO 2 -ekv/asukas ) Vahva työllisyyden ja liikevaihdon kasvu uusiutuvan energian alalla jatkuu Erityisesti uusiutuvan energian koneet ja laitteet Korkea teknologia ja osaaminen
Alueelliset tavoitteet Pohjois-Karjalassa - Maakuntasuunnitelma 2030 - Maakuntaohjelma POKAT 2017 - Maakuntakaava Biotalous ollaan nostamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tarkistukseen kokonaisvaltaisemmin mukaan (strateginen valinta)
100000 117000 143000 70000 78000 171000 191000 193000 273000 454000 553000 465000 472000 1000000 Öljyvapaa Pohjois-Karjala fossiilisesta öljystä vapaa Fossiilisesta lämmitysöljystä vapaa maakunta 2020 Öljyvapaa maakunta 2030 Metsähakkeen käyttö Pohjois-Karjalassa 2000-2012 k-m3 (Metinfo) 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 20002001200220032004200520062007200820092010201120122020
ENERGIATASE 2012 Puuenergian osuus jo 52 %, fossiilinen lämmitysöljy enää 5 % ENERGIAN KULUTUS NYT (2012) TAVOITE 2020 Moottoriöljy 3% Liikenne 11% Uusiutumaton sähkö 11% Uusiutuva sähkö 11% Turve 4% Lämmitysöljy 5% Muut uusiutuvat 1% Lämpöpumput 2% Puuenergia 52%
KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖT Kasvihuonekaasupäästöistä CO2 raportti Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012
KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖT Asukasta kohti lasketut päästöt vuonna 2007 olivat 9,5 t CO 2 -ekv. Vuonna 2012 päästöt olivat enää 7,5 t CO 2 -ekv/asukas. Maatalous ja tieliikenne lähes puolet päästöistä! Rakennusten lämmitys noin kolmasosa päästöistä!
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ja LIIKENNESUORITTEET Päästöt sektoreittain Pohjois-Karjalan maakunnassa vuosina 2007 ja 2012.
Kohti alueidenkäyttöä: Biotalouden investointiaalto on käynnissä, case Itä-Suomi Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Biotalouden hankkeiden tilanne 09/2012 Biotalouden hankkeiden tilanne 05/2015
Jätti-investointien rinnalla huomiota myös pienempiin investointeihin, case Pohjois-Karjala Biotalouden investointeja & suunnitelmia 2013-2015 / Pohjois-Karjala Biohiiltämö (suunn) Bioöljylaitos (suunn) Stora Enso / Enocel Noin 30 M investointi Fortum Bioöljylaitos + savukaasupesuri, Joensuu Noin 30+10 M investointi Enon energiaosuuskunta Vuoden 2014 lämpöyrittäjä Tutkimusympäristö LUKE, UEF, EFI, SYKE Puhoksen teollisuusalue Pellettilaitos investointi sahan yhteyteen 2014 Vapo / Ilomantsin pellettitehdas uudelleen käynnistetty 2014 Biokymppi Kitee
Biotalouden edistämisnäkökulma alueidenkäytössä edellyttää toimia Esimerkkinä Pohjois-Karjalan maakuntakaavoitus / Biotalous Voimassa 3 maakuntakaavavaihetta, 4. vaihe hyväksytty MKV 15.6.2015, YM vahvistusmenettelyssä, Kokonaismaakuntakaavan tarkistus käynnistymässä 2015 (ml. biotalous!) Biotaloutta ei ole suoraan käsitelty maakuntakaavassa sillä käsitteellä, mutta biotalouden osa-alueita on käsitelty: - Liikenneinfraa (tiet, rautatiet, vesitiet) - Teollisuus- ja energiahuollon laitoksia - Energiahuollon alueita ja verkostoja - Satamat, uiton pudotuspaikat - Maa- ja metsätalouden alueita, joilla erityisiä ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamisen tarpeita - Maaseudun kehittämisen kohdealueita - Luonnonsuojelualueita ja virkistysalueita Haasteena, että näkyykö biotalouden edistäminen - esimerkiksi metsäbiotalous -alueidenkäytössä? Maakuntakaavataso on oivallinen suunnittelutaso tarkastella asiaa!
Esimerkki: Hakkuut & puutavarakuljetukset
Esimerkki: HCT superrekat ja bioterminaalit HCT-kuljetukset (paino yli 76 tn tai pituus yli 25,5 m) soveltuvat vain osalle tieverkkoa
Esimerkki: Raaka-ainehuollon varmistaminen Pöyryn selvitys maa- ja metsätalousministeriölle, syyskuu 2015
Biotalouden hanke / Liikenne ja logistiikka Vaikutuksia liikenteeseen, tavoitevuosia 2040: Vähintään seudullisesti merkittävät maatilatalouden suuryksiköt Superrekat tieverkolla, merkittävimmät reitit maakunnan alueella? Tieverkko, rataverkko ja vesitiekuljetukset Terminaliverkosto (maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät) Käyttöpaikat (maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät)
Pohjois-Karjala osana biotalous-suomea Pohjois-Karjalan esitys kasvua vahvistavista toimista 2015 (Biotalouspaketti, kesäkuu 2015)
Yhteneväiset päämäärät maakunnassa ja kansallisesti! 1. Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti 2. Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä 3. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon 4. Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun 5. Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin (Hallitusohjelma 2015 - Biotalous)
VISIO 2025 Pohjois-Karjala maailman johtavana metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina toimivat biotalousyhteiskunnan tiennäyttäjinä. Joensuun ja koko maakunnan osaamiskeskittymä houkuttelee alan yrityksiä, investointeja ja osaajia ympäri maailmaa. Alue tarjoaa ratkaisuja kansallisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä muiden biotalouteen profiloituneiden alueiden ja toimijoiden kanssa.
Keskeiset tavoitteet vision taustalla Joensuun metsä- ja bioenergiaosaamisen sekä biotaloustutkimuksen edelleen kehittyminen kansainvälisenä huippuyhteisönä ja alan kansallisena veturina Pohjois-Karjalassa biotalouden vuosittainen liikevaihto kasvaa 1 mrd. eurolla vuoteen 2025 mennessä (verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen, 1,7 mrd. ) Maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys 80 % (vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä, HINKU -tavoitteet) Edetään määrätietoisesti kohti fossiilisesta öljystä vapaata maakuntaa fossiilisesta lämmitysöljystä luopuminen (vuoteen 2020 mennessä) uusiutuvan energian tuotannon osalta omavarainen maakunta (vuoteen 2025 mennessä) fossiilisesta öljystä kokonaan luopuminen (vuoteen 2030 mennessä) Puun käytön lisääminen 1 milj. m 3 (vuoteen 2025 mennessä)
Ainutlaatuinen osaamiskeskittymä Pohjois-Karjalassa yli 500 metsäbiotalouden asiantuntijaa Luonnonvarakeskus (LUKE) Itä-Suomen yliopisto (UEF) Euroopan metsäinstituutti (EFI) Karelia ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, mm. Valtimon ammattiopisto Suomen ympäristökeskus (SYKE) Suomen metsäkeskus TERI-instituutin Pohjoismaiden toimisto, SFERCympäristöntutkimuskeskus Joensuun Tiedepuisto Oy Lisäksi yli 100 tutkijaa ja asiantuntijaa rajapinta-aloilla, mm. ympäristötieteet, politiikka, muut yhteiskuntatieteet, LYY-instituutti Biotalouden kehittymistä tukevat muut vahvat painopistealat mm. fotoniikassa, materiaaliteknologiassa, koneenrakennuksessa Koulutus kaikilla tasoilla peruskoulusta yliopistoon
Biotalouden investoinnit liikkeelle Toteutuessaan investoinnit (yli 300 M ) synnyttävät noin 1000-1250 uutta työpaikkaa Lieksan Kevätniemen biojalostamon ja -terminaalin (GFN Oy) sekä Nurmeksen bioteollisuusalueen (erityisesti biohiiltämö, FSO Oy) investointien toteuttaminen Kiteen Puhoksen puutuotetehtaan käynnistyminen sekä Puhoksen alueen teollisen keskittymän kehittäminen Joensuun Green Park -teollisuuspuiston kehittäminen biotalouden teknologiateollisuuden kansalliseksi lippulaivaksi Mustan pelletin pilottilaitoksen toteuttaminen Alueen ankkuriyritysten valmisteilla olevat investointisuunnitelmat mm. jalostusasteen merkittävään nostamiseen Liikennebiokaasun tankkausasemaverkoston investointi
Pohjois-Karjalaan liittyvät kansalliset toimet biotalouden vauhdittamiseksi Biotalous syntyy investoinneista Invest in- ja kasvuohjelmat (Finpro) Uudenlaisten rahoitusratkaisujen luominen biotalouden investointien liikkeellelähtöön (TEM) ja suora EU-rahoitus Euroja viennistä Biotalouden osaamis- ja koulutusviennin mahdollistaminen (TEM, OKM) Maakunta osallistuu biotalouden kansallisten vientiverkostojen rakentamiseen sekä toimii pilottina yhdessä Team Finlandin kanssa etenkin laajempaa kokonaislähestymistapaa edellyttävillä markkina-alueilla. Puun saatavuuden parantaminen Talouskäytössä olevien metsien luonnonvarapotentiaalin kestävä kasvattaminen (MMM) Digitaalisen biotalouden hyödyntäminen puunhankinnan kilpailukyvyn parantamiseksi Kuljetusten kilpailukyvyn parantaminen Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin alueille ja alemman asteen tieverkon hoitoon (MMM, LVM) Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen valtion ja EU:n TEN-t rahoituksella (LVM) Puun rautatiekuljetusten kilpailukyvyn parantaminen (LVM): tavararaideliikenteen vapauttaminen aidosti kilpailulle, ratapihojen ja terminaaliverkoston kehittäminen, rautateiden sähköistäminen keskeisillä puunkuljetusväylillä Puuvirtojen, logistiikan ja terminaaliverkoston kehittäminen ja optimointi (TEM, MMM, LVM) Superrekkojen (HCT -kuljetuksien) toimintaedellytyksien turvaaminen tärkeimmillä tieosuuksilla (LVM)
YHTEENVETOA PK/IS näkökulmasta 1. Liikennejärjestelmä on keskeinen osa biotalouden edistämistä, alueidenkäytön suunnittelulla varaudutaan kehitykseen ja luodaan kokonaiskuvaa! 2. Hallitus satsaa biotalouteen, Itä-Suomikaan ei ole auringonlaskun alue! Itä-Suomen roolin ja merkityksen voidaan odottaa kasvavan Merkittäviä bioinvestointeja käynnissä ja suunnitteluputkessa 3. Biotalous kehittyy ja monipuolistuu, esimerkkinä puun käytön lisääntyminen ja monipuolistuminen, paineita liikennejärjestelmälle Tieverkon kunto, korjausvelkaa on Rautatieliikenteen ja vesitieliikenteen kehittäminen! Superrekat vrt. tiekuljetusten kannattavuus 4. Liikenne uusiutuu, päästöt vähenevät, sen sijaan liikennesuoritteet tuskin vähenevät Päästöt vähentyneet 2007-2012, liikennesuoritteet sen sijaan samalla aikavälillä kasvaneet
Kiitoksia! Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto