Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa Korkeakoulujen KOTA-seminaari 13.09.2012 Marianne Kaplas Tilastokeskus
Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. EU-asetuksen mukaista tilastointia, OECD:n Frascati Manual Tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti, sektoreittain ja ajassa vertailukelpoisia tilastoja Hallitusohjelman tavoite: t&k toiminnan osuus BKT:sta 4% EU:n tavoite 3%
T&k menojen osuus BKT:sta % 6 5 4 3 2 1 0 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2010 Israel Suomi Ruotsi Japani Tanska Yhdysvallat Saksa EU-25 Iso-Britannia Norja
Tilastokeskuksen t&k tilasto kattaa Yritysten tutkimustoiminnan ja tuotekehityksen Julkisen sektorin t&k:n - yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Korkeakoulujen t&k:n - yliopistot - yliopistolliset keskussairaalat (alkaen 1997) - ammattikorkeakoulut (alkaen 1999)
Tietotarve EU-asetus/kansallinen: Tutkimusmenot Rahoituslähde, tieteenala, maa/seutukunta, palkkausmenot ja muut käyttömenot, investoinnit Tutkimustyövuodet Tieteenala, tutkijat/muu t&k henkilöstö, koulutus, maa/seutukunta Tutkimushenkilöstö Koulutus, tutkijat/muu t&k-henkilöstö, tieteenala, maa/seutukunta
T&k menojen reaalikehitys vuosina 1999 2010 milj. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Yritykset Korkeakoulut Julkinen sektori ja YTV
Korkeakoulusektorin t&k menojen reaalikehitys vuosina 1999 2010 milj. 1200 1000 800 600 400 200 Yliopistot Yliopistolliset keskussairaalat Ammattikorkeakoulut 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet 1999-2010 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yliopistot Yliopistolliset keskussairaalat Ammattikorkeakoulut
Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö vuosina 2004-2010 25000 20000 15000 10000 5000 Yliopistot Yliopistollliset keskussairaalat Ammattikorkeakoulut 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan tiedonkeruu 2012 Tiedonkeruu sisältö ei muutu Ohjeistusta ja kysymysten muotoilua pohditaan Muutamia t&k tilastoinnin tärkeitä periaatteita Rahoituslähde ilmoitetaan alkuperäisen rahoittajan mukaan, EAKR- ja ESR-rahoituksen valtionosuuden erottaminen EAKR ja ESR on t&k-toimintaa, kun hanke täyttää t&ktoiminnan määritelmän T&k TKI T&k menot ilman ALV:a T&k henkilöstöön lasketaan henkilö, joka tekee vähintään 10% työajastaan t&k-työtä Henkilöstön tieteenalalla tarkoitetaan tutkimuksen tieteenalaa, ei opetuksen tai oman koulutuksen mukaista.
Tietolähteet Yliopistojen tutkimusmenojen tilastointi OKM tiedonkeruu TK tiedonkeruu Laskennallinen tieto Työvuodet palvelussuhteisilta Maksetut apurahat Ajankäyttökertoimet Tutkimustyövuodet yhteensä Työajanseurantatiedot Apurahatyövuodet = Maksetut apurahat /verottoman apurahan määrä Muu tietolähde Toimipistetiedonkeruu Tutkimustyövuodet yo:n henkilöstö EK:n palkkaaineisto Apurahatyövuodet Tilinpäätöstiedot Tutkimusosuus käyttömenoista Tilakustannukset, palvelujen ostot, muut käyttömenot ja tutkimusosuus muun kuin t&k-henkilöstön palkkamenoista Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot yhteensä T&k-toiminnan palkkausmenot Muut t&k käyttömenot Investoinnit Yliopistolain mukainen perusrahoitus=menot yhteensä yo:n oma rah. ulkopuolinen rahoitus Menot rahoituslähteittäin Yo:n oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus T&k-tiedon alueellistaminen
Yliopistotiedonkeruu (1) Tilastokeskuksen lomakesisältö - Ulkopuolinen t&k toiminnan rahoitus menolajeja ei tarvita, rahoituslähteet kuten OKM kyselyssä - Apurahat rahoituslähdettä ei tarvitse eritellä - Yliopiston omalla sijoitus- ja liiketoiminnan tuotolla rahoitettu tutkimus yliopiston oma arvio tai päätöksiin pohjautuva tieto - Henkilöstön poikkileikkausaineisto - Investoinnit
Yliopistotiedonkeruu (2) OKM henkilötiedonkeruu - HTV koko henkilöstöstä - Tieteenalatieto - jos ei saatavissa kysytään laitoksen/vastuualueen tieteenalat ja osuudet kuten aiemmin - Ammattikoodi ja nimike - Koulutuskoodi OKM taloustiedonkeruu - Tilinpäätöstieto OKM toimipistetiedonkeruu - Toimipistetieto t&k tietojen alueellistamista varten
Yliopistotiedonkeruu (3) Muut tietolähteet - EK:n palkka-aineisto - Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
T&k tilastoinnin pulmakohtia (1) T&K TKI Innovaatiotoiminta on laajempi käsite kuin t&k, kattaa muutakin kuin tavoitteellista kehittämistä, esim. uuden tuotteen tai menetelmän käyttöön ottoon liittyvät toimenpiteet Myös muiden tekemän kehittämistyön soveltaminen voi olla innovaatiotoimintaa Innovaatiotoiminnasta kansainvälisiä tilastoja vain yrityssektorilta, julkinen sektori ja korkeakoulut nähty varsin hankaliksi
T&k tilastoinnin pulmakohtia (2) Menot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa Yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla Kansainvälinen vertailukelpoisuus T&k aineistojen yhdistäminen muuhun taloustilastointiin, esim. BKT lasketaan ilman arvonlisäveroa
T&k tilastoinnin pulmakohtia (3) Investoinnit/poistot T&k tilastointi perustuu kalenterivuoden t&k menoihin, investoinnit ilmoitetaan hankintamenoina silloin, kun rahoittaja on hyväksynyt nämä hankkeen kustannuksiin. Poistoja ei lasketa t&k menoihin. Apurahat Apurahalla tehty tutkimus on vähentynyt, mutta edelleen noin 5 % tutkimustyövuosista tehdään apurahalla Apurahatiedon tarpeellisuus arvioidaan uudestaan myöhemmin, jos apurahatutkimuksen osuus edelleen vähenee
T&k tilastoinnin pulmakohtia (4) EAKR ja ESR rahoitus Kunta tms. osuus kirjataan lomakkeella ko. rahoittajalle valtionosuus siirretään ao. rahoittajalle Tilastokeskuksessa Henkilöstön tieteenalatiedot Tulee olla tutkimukseen liittyvä, ei opetusalaan tai omaan koulutukseen liittyvä tieteenala Kaikilla tutkimukseen osallistuvilla tulisi olla tieteenalatieto Kun henkilölle voi kirjata vain yhden tieteenalan, saattaa käydä niin, että jotkut hyvin pienet tieteenalat jäävät pois tilastosta kokonaan
Uuden tilastointimenetelmän edut Yliopistojen välinen vertailukelpoisuus lisääntyy Tutkimustyövuosien, palkkakustannusten ja muiden käyttömenojen laskenta yhtenevä riippumatta rahoituslähteestä tai yliopistosta Aiemmin ulkopuolisella rahoituksella tehdyn tutkimuksen työvuoden hinta vaihteli paljon yliopistoittain, samoin vaihteli muiden käyttömenojen osuus ulkopuolisesta rahoituksesta. Yliopistojen laitosrakenteen vaikutus tutkimushenkilöstön määrittelemiseen väheni uuden menetelmän myötä. Virkaryhmä ja henkilökohtainen tieteenala määrittelee kuulumisen t&k henkilöstöön. Ongelmana on tieteenalatiedon puuttuminen osalta t&k-apuhenkilöstöä.
Lisätietoja Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilaston kotisivu http://tilastokeskus.fi/til/tkke/index.html Seuraava tilastojulkistus 31.10.2012
Yliopistojen t&k toiminnan tilastointimenetelmän uudistaminen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 13.09.2012 Marianne Kaplas Tilastokeskus
Tietolähteet Yliopistojen tutkimusmenojen tilastointi OKM tiedonkeruu TK tiedonkeruu Laskennallinen tieto Työvuodet palvelussuhteisilta Maksetut apurahat Ajankäyttökertoimet Tutkimustyövuodet yhteensä Työajanseurantatiedot Apurahatyövuodet = Maksetut apurahat /verottoman apurahan määrä Muu tietolähde Toimipistetiedonkeruu Tutkimustyövuodet yo:n henkilöstö EK:n palkkaaineisto Apurahatyövuodet Tilinpäätöstiedot Tutkimusosuus käyttömenoista Tilakustannukset, palvelujen ostot, muut käyttömenot ja tutkimusosuus muun kuin t&k-henkilöstön palkkamenoista Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot yhteensä T&k-toiminnan palkkausmenot Muut t&k käyttömenot Investoinnit Yliopistolain mukainen perusrahoitus=menot yhteensä yo:n oma rah. ulkopuolinen rahoitus Menot rahoituslähteittäin Yo:n oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus T&k-tiedon alueellistaminen
Tutkimustyövuosien laskenta Tutkimustyövuodet = työsuhteisten tutkimustyövuodet + apurahatutkimuksen työvuodet Kokonaistyövuositiedot saatiin työsuhteittain OKM:n henkilötiedonkeruusta, ammattikoodin avulla henkilöstö luokiteltiin henkilöstöryhmiin. Tutkimustyövuodet laskettiin uusilla, kokonaistyöaikaa kuvaavilla kertoimilla henkilöstöryhmittäin ja päätieteenaloittain Tutkimuskertoimet laskettiin 5 yliopiston työajanseurantatiedoista Valitut yliopistot edustivat hyvin kaikkia päätieteenaloja Apurahatieto saatiin Tilastokeskuksen tiedonkeruusta, eurot laskettiin työvuosiksi jakamalla tieto verottoman apurahan määrällä.
T&k- toiminnan menojen laskenta (1) T&k -toiminnan meno = T&k henkilöstön palkkausmenot +tutkimusapurahat + tilakustannukset +palvelujen ostot +muut käyttömenot + investointimenot Tutkimustyövuodenhinta saatiin EK:n palkka-aineistosta, josta laskettiin palkkauskulut henkilöstöryhmittäin ja korkeakouluittain Muut käyttömenot saatiin yliopistojen tilinpäätöstiedoista ja jyvitettiin tutkimuksen palkkausmenojen ja kokonaispalkkausmenojen suhteella. Myös muun kuin t&k henkilöstön palkkauskuluista laskettiin tutkimusosuus.
Tutkimusmenojen laskenta (2) Investointimenot ja apurahat saatiin Tilastokeskuksen tiedonkeruusta Yliopistolain mukainen t&k toiminnan perusrahoitus saadaan kokonaistutkimusmenoista vähentämällä ulkopuolinen rahoitus, apurahat, sijoitus- ja liiketoiminnan tuotolla tehty tutkimus
Tutkimushenkilöstön laskenta Tutkimushenkilöstöön kuuluvat professorit, lehtorit, yliassistentit, assistentit, tutkijakoulutettavat, tutkijat, tutkimuksen apuhenkilöstö ja atk-henkilöstö, kun heillä on tieto tieteenalasta. Tutkimuksen apuhenkilöstöltä puuttui tieteenalatieto melko usein. Hänet kuitenkin luettiin tutkimushenkilöstöön, jos hän työskenteli yksikössä, joka harjoitti tutkimusta. OKM:n henkilöstötiedonkeruusta saatiin täydentävää tietoa ammattinimikkeistä ja koulutuskoodeista (ulkomailla suoritettu tukinto), ensisijaisesti käytetään EK:n palkkarekisterin aineistoa