Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla.

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/2011/1 Dnro ISAVI/69/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.11.2011 ASIA HAKIJA Pasutteen jäteluokituksen poistaminen ympäristöluvasta (ISY-2004-Y-272) siltä osin, kun pasute toimitetaan asiakkaalle käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana, Siilinjärvi Yara Suomi Oy PL 20 71801 Siilinjärvi ASIA JA SEN VIREILLETULO Yara Suomi Oy hakee yhtiön Siilinjärven tehtaiden ympäristölupaa muutettavaksi siten, että pasutteen jäteluokitus poistetaan siltä osin, kun pasute toimitetaan asiakkaalle käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana, Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 14.7.2011 ja sitä on täydennetty 2.11.2011. LUPAVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirastovirasto käsittelee lannoitetehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 4 a) kohdan perusteella. Siilinjärven tehdasalueella toimivilla laitoksilla on sellainen ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla.

2 HAKEMUS Toimintaa koskevat luvat Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 6.10.2006 antanut ympäristölupapäätöksen nro 79/0672, joka koskee yhtiön Siilinjärven tehtaiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 07/0387/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä lupamääräysten 26 ja 68 osalta muutoin hyläten tai jättäen tutkimatta tehdyt valitukset. Lainvoimaisen ympäristöluvan pasutetta koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: =========================== Sivukivi, rikastushiekka, kipsi ja pasute 22. Sivukivi, rikastushiekka, kipsi ja pasute, joka välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jälkeen toimitetaan rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi, ei ole jätettä. Edellytyksenä on, etteivät ne sisällä ympäristön kannalta merkittävissä määrin haitallisia aineita ja ne soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta hyödynnettäväksi materiaalina. Kipsi, pasute, rikastushiekka ja sivukivi on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden määrän vähentämistä ja jätteiden hyödyntämisen lisäämistä koskeva selvitys on tehtävä kolmen vuoden välein. Selvitys on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 30.10.2009 mennessä. ======================== Pasute 36. Läjitettävä pasute luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero 060699). Pasutteen läjitysalue on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Alueelle saa sijoittaa vain hakemuksessa esitettyjä jätteitä. Pasutteen läjitysalueen sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta kartasta nro 5. Läjitysalueen pinta-ala on 21 ha ja tilavuus 8 Mm 3. 37. Pasutteen läjitysalueen laajennusosan pohja on tehtävä valtioneuvoston päätöksen (861/1997) tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteiden vaatimusten mukaisesti. Pohjan tiiveyden on vastattava vähintään 1 m:n vahvuista maakerrosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään 1,0 x 10-9 m/s. Rakennetun tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava vähintään 2 mm:n vahvuinen keinotekoinen eristekalvo tai muu vastaava eriste. Sen päälle rakennettava kuivatuskerros (paksuus 0,5 m) voidaan korvata riittävillä kiviainessalaojilla tiivisterakenteeseen kohdistuvan vesipaineen poistamiseksi. Uuden täyttöalueen pohjarakennetta koskeva rakenne- ja laadunvalvontasuunnitelma ja selvitys rakentamisessa käytettävien materiaalien ominaisuuksista ja kelpoisuudesta on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi.

Pohjarakenteiden valmistumisesta on ennen alueen käyttöönottoa tehtävä ilmoitus Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen tulee liittää tiedot pohjan rakenteista, toteutuksesta ja laadunvarmennuksen tuloksista. 38. Pasutteen läjitysalueen suoto- ja valumavedet on kerättävä valuma- ja suotovesialtaisiin. Läjitysalueen ulkopuolisten pintavesien pääsy läjitysalueelle on estettävä ojituksin. Pasutteen läjitysalueen valuma- ja suotovesialtaat ympäristöineen tulee pitää tiiviinä ja ympäristöojastot kunnossa niin, että käsittelemättömien vesien pääsy läjitysalueen ulkopuoliseen maaperään, pohjaveteen ja vesistöön estyy. 39. Pasutteen läjitysalueen täyttö on tehtävä ja aluetta hoidettava niin, että mahdollisimman pieni alue jätteestä kerrallaan on peittämättä. Sade- ja sulamisvedet eivät saa päästä lammikoitumaan täyttöalueelle. Pintavesien johtaminen tulee toteuttaa hallitusti ja johtamisreitit on rakennettava siten, että valumavesien aiheuttamat syöpymiset läjitysalueen luiskissa estetään. Pasutteen läjitysalueen maisemointi ilmenee 19.4.2000 päivätyssä piirustuksessa ja 981244 BB/7 1:1650. Läjitysalueen lakikorkeus on enintään +143 m. Lakiosan kaltevuus on vähintään 1:50 ja luiskakaltevuus noin 1:1,5. Pasutteen läjitysalue on jälkihoidettava sitä mukaa, kun täyttö saavuttaa lopullisen korkeutensa. Jälkihoitoon kuuluvat läjitysalueen muotoilu, peittäminen, valuma- ja suotovesien keräily ja johtaminen sekä maisemointi. Läjitysalueen saavutettua lopullisen korkeutensa on luiskiin ja luiskan turvatasanteille rakennettava vähintään yhden metrin vahvuinen pintakerros. Luiskien tulee olla eroosiosuojattuja. Pintakerros on muotoiltava ulospäin kaltevaksi niin, että pintavedet valuvat täytön ulkopuolelle. 40. Läjitysalueen päällä olevalle tasanneosalle rakennettava pintakerros on tehtävä valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimusten mukaisesti. Pintakerroksessa ovat seuraavat rakennekerrokset alhaalta lukien: stabiili ja halkeilematon tiivistyskerros, joka vastaa tiiveydeltään 0,5 m:n paksuista maakerrosta (vedenläpäisevyys < 10-8 m/s), noin 0,5 m paksu kuivatuskerros ja vähintään 1 m:n paksuinen kasvukerros. 3 Hakemuksen sisältö Jälkihoidettu läjitysalue on pidettävä rakenteineen jatkuvasti kunnossa. Läjitysalueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin ja havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. ================================== Yara Suomi Oy hakee yhtiön Siilinjärven toimipaikan ympäristölupaan muutosta pasutteen jäteominaisuuden päättymiselle (jäteluokitusnumero 060699) siltä osin kun pasutetta toimitetaan asiakkaille käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana. Hakija esittää, että pasutteen jäteominaisuus päättyy silloin, kun pasute on käynyt läpi toimipaikan sisäisen laadunvarmennuksen ja kun se on lastattu asiakkaalle toimitusta varten. Yhtiön voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksessä 36 mainitaan, että pasute luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero 060699) ja luvan lupamääräyksessä 22, että pasute, joka välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jäl-

keen toimitetaan rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi, ei ole jätettä. Lisäksi myöhemmin lupapäätöksen perusteluissa on tarkennettu, että pasute on kaivostoiminnan jäännöstuotteena jätettä, paitsi jos sitä käytetään sellaisenaan osana tuotantoa, jossa se hyödynnetään välittömästi tai vähintään 12 kuukauden aikana ilman muuttamistoimia. Laitosalue ja sen ympäristö Yleiskuvaus toiminnasta Tuotteena toimitettava pasute käsitellään nykyisellä pasutteen läjitysalueella. Pasute lastataan pasutteen lastausta varten rakennetulla lastauslaiturilla. Pasutteen tuotteistamisen myötä voidaan koko jo olemassa oleva pasutekasa saattaa hyötykäyttöön seuraavan 10 vuoden aikana. Tällä on positiivinen vaikutus pasutealueen ympäristön laatuun. Pasutteen tuotteistamisella ei ole muutosta nykyiseen toimintaan eikä sitä kautta rajanaapureihin tai asianosaisiin, koska kyseessä on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteinen muuttaminen ja pasutteen parempi hyötykäyttö. Rikkihapon valmistuksen sivutuotteena syntyy vuosittain noin 250 000 tonnia rautaoksidia eli pasutetta (Fe 2 O 3 ). Rikkihapon pääasiallinen raaka-aine on pyriitti (FeS 2 ). Pyriitti pasutetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin sen rikki kaasuuntuu rikkidioksidiksi (SO 2 ). Rikkidioksidi konvertoidaan edelleen rikkitrioksidiksi (SO 3 ) ja adsorboidaan veteen jolloin se muodostaa rikkihappoa (H 2 SO 4 ). Pasutettaessa rauta hapettuu rautaoksidiksi. Pyriittiä käytetään vuosittain noin 350 000 t. Tuoretta pasutetta syntyy sivutuotteena noin 250 000 t. Tällä hetkellä läjitettyä pasutetta on noin 7 000 000 t. Rautaoksidin ominaisuudet Rautaoksidi on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan epäorgaaninen, veteen liukenematon punertava hajuton jauhe. Se ei ole palava. Sitä ei ole luokiteltu myrkylliseksi. Kemikaali- tai kuljetussäädösten mukaan sitä ei ole luokiteltu vaaralliseksi. Tuote on REACH-rekisteröity. REACH-rekisteröintiä varten tehtyjen tuoteanalyysien mukaan tuote ei sisällä vaaralliseksi luokiteltuja kemiallisia ainesosia yli niiden pitoisuusrajojen, jotka edellyttäisivät tuotteen luokitusta vaaraa aiheuttavaksi. Pasutteen rauta-, rikki-, sinkki- ja arseenipitoisuuksia on selvitetty läjitetystä pasutteesta, kasalta jätteenä toimitetusta pasutteesta ja suoraan tuotannosta toimitetusta pasutteesta otettujen näytteiden avulla. Näytteiden tulokset ovat olleet seuraavat: 4 Näytteenottopaikka Rauta (%) Rikki (%) Sinkki (%) Arseeni (%) Kasa 2,5 6 m 1) 65,3 0,78 0,12 0,043 Kasa 9 12,5 m 1) 65,3 0,82 0,14 0,042 Kasa 15 17 m 1) 63,9 1,07 0,16 0,048

5 Kasa 19 22 m 1) 64,4 1,08 o,19 0,045 Pasutejäte 2) 66,5 0,60 0,08 0,060 Pasutetuote 3) 66,4 0,56 0,09 0,053 1) vuonna 2006 pasutekasaan kairattujen viiden pisteen tulosten keskiarvo 2) 12.4. 4.7.2011 pasutekasalta jätteenä toimitetun, junan lastauksessa otettujen 69 näytteen keskiarvo 3) 4 11.4.2011 suoraan tuotannosta toimitetun, junan lastauksessa otetut näytteet Selvitysten mukaan pasutteen ominaisuudet pysyvät varsin tasalaatuisina. Rikki- ja sinkkipitoisuudet nousevat hieman ja rautapitoisuus laskee hieman kasan pohjaa kohden mentäessä. Pasute täyttää asiakkaan laatukriteerit. Tyypillinen teollisuusasiakkaan kanssa tehty pasutteen tuotespesifikaatio on ollut rautaa 65 66 %, rikkiä 07 1,2 %, sinkkiä 0,1 0,2 %. Pasutteen nykyinen hyötykäyttö Pasutetta voidaan käyttää sellaisenaan teollisuudessa raaka-aineena sen korkean rautapitoisuuden ja vähäisten haitta-aineiden vuoksi. Pasutetta käytetään useissa teollisissa sovelluksissa kuten pigmenttinä tai väriaineena maaleissa, musteissa, rakennusmateriaaleissa, keramiikassa ja lannoitteissa. Pasutetta käytetään myös raaka-aineena tai katalyyttina kemiallisissa prosesseissa, esimerkkeinä keraamiset tuotteet, tiilet, sementin sekä raudan tai teräksen valmistus. Sivutuotepasutetta toimitetaan säännöllisesti raaka-aineeksi sementtiteollisuuteen. Määrät (50 000 100 00 t) ovat olleet kuitenkin pienempiä kuin vuosittain tuotannossa on syntynyt. Sekä sivutuote- että jäteluokiteltua rautaoksidia on toimitettu raaka-aineeksi rauta- ja terästeollisuuteen. Syntyvän sivutuotteen määrä yksinään on kuitenkin liian pieni terästeollisuudelle. Logistisesti kannattavan toimitusketjun rakentaminen edellyttää suurempia toimitusmääriä. Tällä hetkellä sekä sivutuoteluokiteltua pasutetta että jätepasutetta toimitetaan samoille asiakkaille identtisillä tuotemäärittelyillä ja laadunvalvontamenettelyillä. Pasutteen käyttö raaka-aineena rauta- ja terästeollisuudessa Siilinjärven tehtailla syntynyttä pasutetta on käytetty 1980-luvulla Suomen terästeollisuuteen raaka-aineeksi. Myöhemmin terästehtaat Suomessa ja muualla Euroopassa muuttivat prosessiteknologiaa niin, että niiden pääraaka-aineeksi vaihtuivat jauheisen irtojakeen sijasta rautapelletit. Viime vuosina rautamalmin maailmanmarkkinahinta on nousut raudan kysynnän kasvaessa, ja tuoreen rautamalmin louhinta on lisääntynyt. Rauta- ja terästehtaat ovat alkaneet hakea rautamalmille vaihtoehtoisia kannattavia raudanlähteitä. Siilinjärven pasutetta on toimitettu vientiin Euroopan ulkopuoliselle terästeollisuudelle (Kiinaan) vuodesta 2007 alkaen lähes 1 000 000 t sekä sivutuotteena että jätteenä jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevien vientinotifikaatioiden alaisena.

6 Yara Suomi Oy on pyrkinyt täyttämään ympäristöluvan edellyttämää hyötykäyttövelvoitetta hakemalla maailmanlaajuisesti asiakkaita pasutteelle. Tällä hetkellä hakijalla on voimassa 8-vuotinen sopimus Kiinan terästeollisuudelle raaka-aineita hankkivan yrityksen kanssa. Tavoitemäärä sopimuksen aikana on toimittaa yli 8 000 000 t pasutetta raaka-aineeksi kiinalaisille terästehtaille. Rautaoksidin jäteluokitus kuitenkin rajoittaa vientiä ja uhkaa tavoitteen toteutumista. Jätestatus tuottaa suuria ongelmia löytää rautaoksidille halukkaita käyttäjiä, koska luokitus jätteeksi aiheuttaa hämmennystä asiakkaissa. Rautapitoisuudeltaan Siilinjärven rautaoksidi on korkeampaa (siis puhtaampaa) kuin useat vastaavat tuotteet maailmalla, joten jäteluokitus on asiakkaiden näkökulmasta harhaanjohtava. Vastaavia rautamineraalien pasutuksesta syntyneitä rautaoksideja ei luokitella jätteeksi Kiinassa eikä muissa (erityisesti EU:n ulkopuolisissa) kilpailijamaissa. Tuoteominaisuuksiltaan identtisen tuotteen myynti Siilinjärveltä pienessä mittakaavassa sivutuotteena ja isompien määrien kohdalta jätteenä on asiakkaiden kannalta sekavaa. Jätestatus aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja sitoo pääomaa jätteen viennissä edellytettävien vakuuksien takia. Jätevientivelvoitteiden edellyttämä täysi toimituseräkohtainen jäljitettävyys ja dokumentoitavuus aina raaka-aineen loppukäyttöön saakka tekevät terästeollisuuden raaka-ainekaupassa tyypillisen välivarastoinnin ja erien logistisen optimoinnin mahdottomaksi. Lisäksi jätestatus aiheuttaa huomattavaa paperityötä kaikille osapuolille. Tällä hetkellä vientisopimuksen täyttämiseksi on vahvistettu kaksi terästehdasta rautaoksidin loppukäyttäjiksi. Sopimuksen tavoitteena olevan täysimääräisen vientimäärän toteutuminen edellyttäisi kuitenkin vähintään neljää käyttäjää, sekä mahdollisuutta optimoida kuljetuslogistiikka. Käyttämällä mahdollisesti välivarastoa Keski- Euroopassa, läpivuotista syöttöliikennettä välivarastoon ja suurempia laivoja Euroopan ja Aasian välillä päästäisiin ympärivuotisiin toimituksiin ja siten sopimuksen mukaisiin täysiin toimitusmääriin. Pasutetta toimitetaan tällä hetkellä asiakkaille sekä sivutuotteena että jätevientinotifikaatioiden alaisena. Pasutteen toimitukset jatkuvat samankaltaisina samoilla yksikköoperaatioilla ja samalla logistisella reitillä myös siinä tapauksessa, kun jäteominaisuus päättyy. Kun tällä hetkellä pasutetta voidaan toimittaa Kokkolan sataman jäätilanteen mukaan touko-marraskuun välisenä aikana, jäteominaisuuden päättyminen antaisi mahdollisuuden jatkaa toimituskautta läpivuotiseksi, koska tällöin tuotetta voitaisiin toimittaa pienemmillä aluksilla välivarastoon Euroopan satamiin ja siitä edelleen Kiinaan. Vuorokautisiin toimitusmääriin jäteominaisuuden päättymisellä ei ole merkittävää vaikutusta, vaan maksimikapasiteetin määrää käytettävissä oleva rautatiekaluston määrä ja sekä vaunujen lastaus- ja purkunopeus. Nykyiset jätevientinotifikaatiot ovat voimassa 30.9.2011 (toinen asiakas) ja 14.11.2011 (toinen asiakas). Hakija toivoo, että kun nykyiset notifikaatiot päättyvät olisi pasutetta mahdollista toimittaa tuotteena.

7 Asiakasspesifikaatiot Rautaoksidin käyttö sementtiteollisuuden sekä rauta- ja terästeollisuuden raakaaineena on sen laillista ja tavanomaista käyttöä. Asiakkaiden kanssa on sovittu spesifikaatio, jossa on huomioitu tuotteen soveltuvuus kyseiseen käyttöön teollisuuden raaka-aineeksi, sisältäen sen rautapitoisuuden, käsiteltävyyden tehtaalla sekä asiakkaan prosessin kannalta kriittiset prosessia häiritsevät tai lopputuotteeseen joutuvat ei-toivotut epäpuhtaudet. Esimerkki tyypillisestä teollisuusasiakkaan kanssa sovitusta tuotespesifikaatiosta on esitetty oheisessa taulukossa. Laatuominaisuus Sallittu tyypillinen pitoisuus % Kokonaisrauta (Fe) 65 66 Rautaoksidi (FeO) 4 6 Alumiinioksidi A l2 O 3 0,3 0,7 Fosfori, P 0,02 Rikki, S 0,7 1,2 Sinkki, Zn 0,1 0,2 Vapaa kosteus (uunikuivaus 105 o C) alle 22 Partikkelikoko: < 150 µm 97 < 75 µm 64,5 < 45 µm 38,0 Tuotteen käsittely ja tekniikat Pasutteen läjitys Pasutteen läjitysalue ja siihen kuuluvat vesienkeräily- ja varastoaltaat sijaitsevat tehtaiden koillispuolella Nilsiäntien ja Kuuslahden välissä. Läjitysalueen pinta-ala on 21 ha. Alueelle on läjitetty pasutetta vuodesta 1969 ja sitä on tällä hetkellä kasassa läjitettynä noin 6,5 milj. tonnia. Pasute siirretään rikkihappotehtaalta hihnakuljettimella ja läjitetään korkeana penkkana. Pasute levitetään kauhakuormaajalla. Kasan korkeus on enintään +143 m. Pasutteen läjitysalue peitetään vaiheittain läjityksen osien valmistuttua. Läjitysaluetta ympäröi kaksinkertainen ojitus. Läjitysalueen ulkopuoliset puhtaat vedet kerätään ulompaan puhdasvesiojaan. Läjitysalueen valuma- ja suotovedet kulkeutuvat sisempään pasutevesiojaan. Pasutekasan ja pasutevesiojan välissä on noin 10 metrin suojakaista. Vanhalla alueella pasutevesiojat ovat 0,5 metriä syvempiä kuin puhdasvesiojat. Pasutealueen laajennusalueilla pasutevesioja on ulotettu läjitysalueen pohjan tiivisterakenteen alapuolelle ja ojan ulkoreunalle on rakennettu puhdasvesiojan pohjan tason alapuolelle ulottuva tiivisterakenne. Tällä rakenteella on estetty pasutevesien joutumista puhdasvesiojaan. Läjitysalueen ympäristön valumavedet johdetaan aluetta ympäröivillä puhdasvesiojilla Kuuslahteen ja niiden pääsy läjitysalueelle on estetty em. ojituksin. Läjitysalueen suoto- ja valumavedet (360 m 3 /d) kerätään kolmeen altaaseen, joiden yhteistilavuus on

58 000 m 3 ja pumpataan rikkihappotehtaalle prosessivedeksi. Kolmas allas rakennettiin laajennusalueen vesille. Altaan pohja ja luiskat on tiivistetty moreenilla, jonka välissä on kalsiittikerros. Tiiviin kerroksen paksuus on yhteensä 1,65 m. Uuden ja vanhojen altaiden väliin on rakennettu kallioon ulottuva 3 m leveä tiivistysura, jonka pohjalta kalliohalkeamat on tiivistetty. Pasutekasan purku ja lastaus Pasute lastataan kasalta kaivinkoneilla ja/tai pyöräkuormaajilla dumppereihin. Dumpperit kuljettavat pasutteen lastausalueelle. Pasutteen lastausalue on noin 8 000 m 2, joka sijoittuu tehdasalueelle, kiisuvarastojen itäpuolelle, pistoraiteen viereen. Pohjois- Savon ympäristökeskus on hyväksynyt alueen rakentamissuunnitelman päätöksessään PSA-2009-y-25-121. Dumpperit puretaan kuormausalueelle, josta pasute lastataan edelleen junaan. Pasutteen läjitys ja purku on järjestetty siten, että pölyäminen ympäristöön minimoidaan. Lisäksi kasan purun aikana on alue eristetty ainoastaan dumpperi liikennettä varten, jolla pyritään estämään pasutteen leviäminen muualle tehdasalueelle renkaiden mukana. Dumpperit liikennöivät ainoastaan pasutekasan ja lastauspaikan välillä lastauksen aikana. Jos dumppereita on tarvetta siirtää muualle, ne pestään ennen siirtoa rikkihappotehtaan pesupaikalla, josta vedet menevät rikkihappotehtaan prosessiin. Junalla tuote siirretään satamaan (ensisijaisena toimitussatamana on Kokkolan satama) rautateitse erityisillä pasutteen toimittamiseen soveltuvilla vaunuilla. Tuotteen laadunvalvontajärjestelmä Toimitettaessa pasutetta asiakkaille tuotteen laatua, määrää ja toimituksia valvotaan yhdenmukaisen laadunvalvontajärjestelmän mukaisesti riippumatta siitä onko kyseessä sivutuotelaatu vai jätelaatu. Seuraavassa taulukossa on esitetty pasutetoimintojen laadunvalvonta. 8 Kriteeri 1. Pasutteen valinta asiakastoimituksiin Kasan läjitys-/ purkusuunnitelma Omavalvontajärjestelmä Läjitysalueella olevan pasutteen laadunvaihtelu on kartoitettu koekairauksilla ja näytteenotolla. Kasan läjitys- ja purkusuunnitelman avulla varmistetaan kasan käsittelyn kannalta turvallinen toimintatapa ja ympäristövaikutusten hallinta. Kasaa pyritään purkamaan laadun kannalta mahdollisimman tasaisesti koko kasan leveydeltä. Kasan maisemointikerros kuoritaan pois ja varastoidaan kasan länsisivulla olevalle varastoalueelle tulevaa käyttöä varten. Näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla varmistetaan toimitettavaksi valittavan rautaoksidin kriittiset pitoisuudet.

9 2. Toimitettavan tuotteen laatu 2a Tuotteen käsiteltävyys rauta- ja terästehtaalla Rautapitoisuus Kosteus Partikkelikoko 2b Kemialliset epäpuhtaudet 2c Fysikaaliset epäpuhtaudet Vierasaineet ja -esineet 3. Tuotteen käsittelyprosessi ja -tekniikat Lastausvaiheen laadunvalvonta Siilinjärvi Näytteenotto suunnitellaan läjitys- ja purkusuunnitelman perusteella. Päivittäinen näytteenotto lastausvaiheesta ja keräilynäytteen analysointi tehdään tehtaan laboratoriossa. Päivittäinen näytteenotto lastausvaiheesta ja analysointi tehdään tehtaan laboratoriossa. Tuoteet siirretään satamaan pasutteen toimituksiin soveltuvilla junakonteilla. Merikuljetuksiin käytettävät laivat ovat. IMSBC materiaalikoodin mukaisia. Laivauksen kannalta kriittisen kosteuspitoisuutta seurataan puolivuosittain ulkopuolisessa akkreditoidussa laboratoriossa (ns. Transportable Moisture Limit, TML). Lastausvaiheen kosteutta valvotaan laivakohtaisella näytteenotolla ja analysoinnilla satamassa. Visuaalinen tarkkailu lastausvaiheessa. Päivittäinen näytteenotto lastausvaiheesta ja asiakassopimuksessa määriteltyjen kriittisten ominaisuuksien analysointi tehdään tehtaan laboratoriossa. Tuotteen koostumus epäpuhtauksineen on analysoitu REACH-rekisteröintiasiakirjoja varten puolueettomassa akkreditoidussa laboratoriossa REACHasetuksessa määritellyillä menetelmillä vuonna 2010. Kasan läjityssuunnitelmaa noudatetaan (kasalle läjitetty vain pasutetta). Pasutealuueella on myös pasutteen ja happamien suolojen, lähinnä rautasulfaatin likaamaa jätettä sisältävä kaatopaikka, joka jää sellaisenaan tämän toiminnan ulkopuolelle. Kasan purku- ja lastausvaiheessa tarkkaillaan visuaalisesti tuotteen laatua (pintakerroksen moreeni, kivet jne poistetaan mikäli niitä on päätynyt lastauskasaan). Varmistetaan toimitettava tuotelaatu: kriittisten pitoisuuksien valvonta päivittäisellä näytteenotolla ja röntgenspektrometrisellä analyysillä tehtaan laboratoriossa.

10 Toimitusvaiheen laadunvalvonta satamassa: Todennetaan kunkin lähtevän laivan virallinen toimituslaatu Toimitusmäärän valvonta Vastaanottotarkastus asiakkaalla 4. Vaatimustenmukaisuuden kirjanpito ja seuranta Jäte-/tuote -kirjanpito ja raportointi ympäristöviranomaisille Tuotteen vaatimustenmukaisuuden raportointi asiakkaalle 5. Jäljellä olevan pasutekasan (läjitysalueen) valvonta Pasutteen läjitysalueen valvonta Puolueeton tarkastaja ottaa edustavan kokoomanäytteen laivan lastauksen ajalta. Puolueeton hyväksytty laboratorio todentaa tuotelaadun. Tehtaalta lastattava määrä seurataan lastauskoneen kauhavaa alla. Lastausmäärä kirjataan siirtosuunnitelmaan. Puolueeton tarkastaja määrittää satamassa laivaan lastattavan määrän laivan syväyksen perusteella. Asiakkaan vastaanottotarkastus ja mahdollinen vasta-analyysi tehdään laivan saapuessa, esim. Kiinassa China Inspection Quarantine, CIQ. Syntyvän pasutemäärän tuotantokirjanpito, myydyn pasutemäärän kirjanpito asiakkaittain tehdään toimituseräkohtaisesti. Läjitysalueen taseen seurantaa ylläpidetään. Kirjanpito säilytetään kirjanpitolain mukaisesti vähintään 6 vuotta. Tiedot raportoidaani ympäristöviranomaisille vuosittain VAHTI-raportoinnin osana. Laivausasiakirjojen yhteydessä asiakkaalle toimitetaan - kosteustodistukset (TML ja mitattu kosteuslaivaan lastauksesta) - toimitettu määrä Tulosten valmistuttua jokaisesta laivauksesta toimitetaan puolueettoman laboratorion analyysitulokset. Kuukausittain toimitetaan tehtaan laboratorion laadunvalvontaraportti. Pasutteen läjitysalueen valvontaa jatketaan nykyisen hyväksytyn tarkkailusuunnitelmanmukaisesti. Ympäristökuormitus Päästöjen hallinta ja syntyvät jätteet Pasutteen tuotteistamisella ei ole vaikutusta ilmapäästöihin. Kasan pieneneminen voi vähentää kasan pölypäästöjä, kun sen korkeus madaltuu. Pasutteen läjitys- ja allasalueen maaperä on kantavaa kitkamaata, valtaosaltaan vettä huonosti läpäisevää moreenia. Moreenin joukossa on joitakin ohuita paremmin vet-

Parhaat käytännöt tä johtavia välikerroksia, jotka alavammalla Kuuslahden puoleisella osalla nousevat lähemmäksi maanpintaa. Läjitysalueen ympäristön valumavedet virtaavat Kuuslahteen. Läjitysalueen altaiden alapuolelta pumpataan likaantunutta pohjavettä suojapumppauksilla takaisin altaaseen. Alueella ei ole laajaa yhtenäistä pohjavesialuetta. Vanhan läjitysalueen pohjaa ei ole tiivistetty. Laajennusalueiden I ja II pohja on rakennettu keskiarvoltaan 95 %:in tiiveyteen tiivistetyistä moreenikerroksista, joiden välissä on kalsiittikerros. Rakenteen kokonaispaksuus on 1,5 m ja tulosten perusteella tiivistetyn moreenin vedenläpäisevyysarvo K on luokkaa 10-9 m/s. Pasutteen tuotteistamisen myötä pystytään pasutteen hyötykäyttöä lisäämään. Tavoitteena on, että koko kasa saadaan hyötykäytettyä seuraavien 10 vuoden aikana. Tällöin pasutealueen vanha, tiivistämätön osa saadaan pois aktiivisesta läjityskäytöstä. Tulevaisuudessa voidaan käyttää tiivistettyjä alueita läjitykseen, jos läjitykselle on tarvetta. Pohjavesien likaantumisriski vähenee, kun vanhat läjitysalueet saadaan pois käytöstä. Pasutteen tuotteistaminen vähentää vesistöön kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Syntyvien jätteiden määrään ei pasutteen tuotteistamisella sinällään ole vaikutusta. Pasutteen tuotteistamisella pystytään varmistamaan sen parempi hyötykäyttö myös tulevaisuudessa. Tällä on positiiviset vaikutukset em. johtuen ympäristön vesipäästöihin ja vesien hallintaan. Lisäksi se vastaa ympäristölupapäätöksen kohtaan, jossa edellytetään hakijan selvittävän pasutteelle aktiivisesti uusia hyötykäyttökohteita. Rikkihappotehtaan raaka-aineena käytetty pyriitti on hyvälaatuista. Se sisältää vähän haitallisia raskasmetalleja. Pasutteen läjitysalueen pohjavesi alennetaan porakaivopumpuilla, jolloin pohjavesivalumat vuotavat porakaivopumpuille. Vesi pumpataan pasutealueen altaisiin ja käytetään rikkihappotehtaalla, jolloin vesi on suljetussa kierrossa. Näin hallitaan liukenevien metallien leviäminen pohjavesiin ja läheiseen järveen. Pasutteen toimittaminen tuotteena asiakkaiden käyttöön edesauttaa jätelainsäädännön keskeisiä tavoitteita edistämällä jätteen hyödyntämistä, ehkäisemällä läjitettävän pasutejätteen syntymistä ja vähentämällä läjityksestä aiheutuvia haittoja. Korvaamalla rautamalmia pasutteen hyödyntämisellä myös edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Jätelain mukaan jäte voidaan sijoittaa kaatopaikalle vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Pasutteen hyödyntäminen tuotteena on teknisesti mahdollista ja jäteominaisuuden poistuminen läjitetyltä pasutteelta tekee siitä myös taloudellisesti mahdollista. Näin toimien saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Pasutteen tuotteistamisella tulee olemaan positiiviset vaikutukset ympäristöön. Se lisää pasutteen hyötykäyttömahdollisuutta. Alueen vesienhallinta paranee. Pasutekasan laajentamispaine pienenee. Kasan hyötykäyttö seuraavan tulevan 10 vuoden aikana kokonaan mahdollistaa pasutteen läjittämisen pohjustetuille uudemmille alueille, jolloin veden suotautuminen maaperään estyy. 11

12 Onnettomuudet, ympäristöriskit ja häiriötilanteet Ympäristön kannalta toiminta ei muutu nykyisestä toiminnasta. Ainoana ympäristöriskinä voidaan ajatella ajoneuvoista ja mahdollisista onnettomuustapauksista johtuvia polttoainevuotoja, jotka tässä tapauksessa päätyisivät pasutekasalle tai rikkihappotehtaan piha-alueelle ja sitä kautta rikkihappotehtaan prosessivesiin. Jäljellä olevan pasutekasan läjitystä, purkamista ja laatua valvotaan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pasutealueen ympäristötarkkailu tapahtuu tarkkailusuunnitelman mukaisesti, joka on viimeksi päivitetty 3.3.2010 ja jonka valvova viranomainen on hyväksynyt 2.7.2010. Liikenne Liikenne ja liikennejärjestelyt pysyvät samanlaisina, kuin tälläkin hetkellä, kun pasutetta toimitetaan jätestatuksella. Pasutteen tuotteistamisella on se vaikutus, että pasutetta olisi mahdollista viedä suurempia määriä, jolloin liikenne pasutekasan ja junanvaunujen lastauspaikan välillä tulisi lisääntymään. Tarkkailu ja raportointi Ympäristötarkkailu jatkuu olemassa olevalla tavalla tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pasutteen laadun tarkkailu on esitetty edellä tuotteen laadunvalvontajärjestelmän kuvauksessa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 1.9 3.10 2011 aluehallintovirastossa ja Siilinjärven kunnassa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 1.9.2011 Uutis-Jousi -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Siilinjärven kunnalta sekä Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus suhtautuu myönteisesti läjitetyn pasutteen määrän vähentämiseen. Hakemuksesta ei ole esitetty, mihin lainsäädännön kohtaan hyödynnettävän pasutteeen jäteluokituksen poistaminen perustuu. Vuonna 2012 voimaan tulevassa uudessa jätelainsäädännössä on täsmennetty jätteen määritelmiä EU:n uuteen jätedirektiiviin perustuvilla säädöksillä siitä, milloin esine tai aine on sivutuotetta tai ei enää ole jätettä. Uuden jätelain 5 :n 2 momentin mukaan sivutuote syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana varsinaisen päätuotteen ohella. Muita sivutuotteeseen liittyviä määritelmiä ovat muun muassa, että sen jatkokäytöstä on varmuus, ja että se täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset, eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteominaisuuden päättymisestä säädetään uuden jätelain 5 :n 4 momentissa. Sen mukaan aine tai esine ei ole jätettä seuraavin perustein:

13 Hakijan vastine - sillä on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti, - sillä on markkinat ja kysyntä, - se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen ja - sn käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi jäteominaisuuden päättyminen voidaan oikeuskäytännön mukaan todeta tapauskohtaisesti. Hakemuksen perusteella pasute täyttää jäteominaisuuden päättymiselle uudessa jätelaissa säädetyt kriteerit. Jäteominaisuuden päättymisestä on mahdollista päättää vasta uuden jätelainsäädännön voimaan tultua. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että pasutteen hyötykäyttö ja jätteen tuotteistaminen ovat kannatettavia. Pasutteen hakemuksen mukaista hyötykäyttöä vaikeuttaa pasutteen luokittelu jätteeksi. Hakemuksessa esitetyn perusteella pasute täyttää uudessa jätelaissa säädetyt sivutuotteen vaatimukset. Kuten hakemuksessa esitetään, jo läjitetyn pasutteen toimittaminen hyötykäyttöön pasutealueen vanhalta, tiivistämättömältä osalta vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä. Mahdollisesti pasutealueelle tuleva pasute läjitetään uudemmille, pohjustetuille alueille. Lautakunta ei näe estettä sille, että toimipaikan sisäisen laadunvarmennuksen läpikäynyt ja asiakkaalle toimitusta varten lastattu pasute katsotaan olevan tuote. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija on vastannut, että Suomen nykyinen jätelaki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin no 2006/12/EY jätteistä, joka on annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006. Sen 1 artiklassa määritellään, että jätteellä tarkoitetaan mitä tahansa direktiivin liitteessä I esitetyissä luokissa mainittua ainetta tai esinettä, jonka haltija hävittää, aikoo hävittää tai on velvollinen hävittämään. Jätteen määritelmän tulkinnasta oli kyseisen jätedirektiivin voimassa ollessa kuitenkin epäselvyyttä. Euroopan komissio sitoutui 21. joulukuuta 2005 antamassaan jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa antamaan tiedonannon, joka sisältää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvat suuntaviivat ja jossa käsitellään relevanttien teollisuuden alojen sivutuotteisiin liittyviä kysymyksiä sekä sitä, milloin sivutuotteita olisi tai ei olisi pidettävä jätteenä. Tämä tiedonanto annettiin 21.2.2007 (Komission tiedonanto Neuvostolle ja Euroopan Parlamentille tulkitseva tiedonanto jätteistä ja sivutuotteista (KOM2007/ 59 lopullinen). Tiedonannon tavoitteena oli selittää jätedirektiivin 1 artiklassa vahvistettua jätteen määritelmää, jotta jätelainsäädännön oikeusvarmuutta voitaisiin parantaa ja jotta jätteen määritelmää olisi helpompi ymmärtää ja soveltaa. Tiedonannon avulla pyrittiin helpottamaan toimivaltaisten viranomaisten tapauskohtaista päätöksentekoa siitä, onko jokin materiaali jätettä vai ei. Tiedonannon tarkoituksena oli selkeyttää taloudellisten toimijoitten ja toimivaltaisten viranomaisten oikeudellista tilannetta.

14 Tiedonanto sisältää yhteenvedon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jätteen määritelmää koskevista päätöksistä. Tiedonannossa todetaan, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on korostanut useissa yhteyksissä, että riippuu erityisistä tosiasiallisista olosuhteista, onko materiaali jätettä vai ei. Tästä syystä toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös tapauskohtaisesti. Avuksi päätöksentekoon tiedonannon liitteessä II kuvataan puudiagrammi niistä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätösten perusteella sovellettavista kriteereistä, joiden avulla voidaan päätellä, onko jonkun materiaalin kohdalla kyse jätteestä vai muusta kuin jätteestä. Yara Suomi Oy:n lupahakemuksessa on otettu kantaa kaikkiin komission tiedonannon puudiagrammin edellyttämiin kriteereihin. Niiden perusteella voidaan yksiselitteisesti todeta, että siltä osin kun rautapasutetta toimitetaan asiakkaille käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana ja kun pasute on käynyt läpi toimipaikan sisäisen laadunvarmennuksen, rautapasute ei ole jätettä. Euroopan Unioni on komission vuoden 2007 tiedonannon jälkeen uudistanut jätedirektiivin (Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta). Yhtenä uuden direktiivin tarkoituksena on tarkentaa ja selventää direktiivin 2006/12/EY tärkeimpiä käsitteitä, kuten jätteen ja muun kuin jätteen välistä eroa ja määritelmiä. Lakiteknisesti direktiivi 2006/12/EY kumottiin ja korvattiin uudella direktiivillä. Käytännössä voidaan todeta, että uudistettu jätedirektiivi ja sen mukainen tuleva Suomen jätelaki käytännössä tuovat tarkennetut menettelytavat jo edellisen jätedirektiivin aikana voimassa olleiden ja oikeuskäytännössä todettujen periaatteiden soveltamiseksi. Uuden jätedirektiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset olisi tullut direktiivin 40 artiklan mukaan saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 12. joulukuuta 2010. Suomen jätelainsäädäntöä ei kuitenkaan ole uudistettu edellytetyssä aikataulussa. Se että direktiiviä 2008/98/EU ei ole saatettu Suomessa voimaan, aiheuttaa Yara Suomi Oy:lle taloudellista vahinkoa, mikäli päätöstä pasutteen jäteominaisuuden päättämisestä ei tehdä ennen kansallisen lainsäädännön muuttamista. Hakija tulkitsee, että kansallista oikeutta on aina tulkittava voimassa olevan direktiivin sanamuodon ja päämäärän valossa. Direktiivin välitön oikeusvaikutus velvoittaa kansalliset tuomioistuimet ja kansalliset hallintoviranomaiset ottamaan direktiivin riittävän selkeän ja ehdottoman artiklan huomioon, ja asettamaan syrjään kansallisen lainsäädännön, jos se on ristiriidassa direktiivin välittömästi vaikuttavan artiklan kanssa. Hakija on samaa mieltä Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa siitä, että jätedirektiivin 2008/98/EU artiklan 6 mukaisesti lupahakemuksessa kuvattu pasute ei ole jätettä. Kun direktiiviä ei ole implementoitu ajoissa, syntyy voimassa olevasta EU-direktiivistä välitön oikeusvaikutus. Tällöin on nykyisen lain tulkinnassa pyrittävä ratkaisuun, joka on tarkoituksenmukainen ja kohtuullinen, ja joka ottaa huomioon uuden direktiivin 2008/98/EU, joka olisi tullut saattaa voimaan jo vuonna 2010. Päätöksentekomenettelyn ja jäte/muu kuin jäte-rajanvedon selkeyttämiseksi ympäristölupahakemuksessa on selvitetty pasutteen käsittelyä ja ominaisuuksia uuden direktiivin edellyttämien kriteerien valossa. Näiden kriteerien pohjalta on jo voimassa ensimmäinen EU-tasoinen Neuvoston asetus (EU) N:o 333/2011, annettu 31 päivänä

maaliskuuta 2011, arviointiperusteista sen määrittämiseksi, milloin tietyntyyppiset romumetallit lakkaavat olemasta jätettä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY nojalla. Asetusta on sovellettava välittömästi kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa, ilman kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä ja riippumatta direktiivin kansallisesta toimeenpanosta. Samoja arviointikriteerejä on sovellettu analogisesti Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan pasutteen ympäristölupahakemuksessa. Hakija on saattanut myös tiedoksi, että vastaava kilpaileva pasutetuote on todettu paikallisella ympäristöviranomaisen päätöksellä Portugalissa olevan muuta kuin jätettä vuonna 2010 perustuen komission tiedonantoon KOM(2007) 59 ja direktiivin no 2006/12/EY mukaiseen kansalliseen lainsäädäntöön (Portugalin ympäristövirasto/ Ympäristö-, aluehallinto- ja aluekehitysministeriö vs. Quimiparque - Parques Empresariais SA). Koska kaiken EU:n jätepolitiikan ensisijaisena tavoitteena olisi oltava jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvien haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten minimoiminen, ja jätepolitiikalla olisi myös pyrittävä vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään jätehierarkian soveltamista käytännössä, tulee päätös rautapasutteen jäteominaisuuden päättymisestä ympäristölupahakemuksessa kuvattujen edellytysten mukaisesti tehdä ja saattaa voimaan välittömästi. Koska uusi jätedirektiivi tarkentaa ja selventää alkuperäistä jäte / muu kuin jäte määritelmää, ja oikeustapaustasolla suuntaviivat päätöksen tekemiseksi lupahakemuksen mukaisesti ovat olemassa, voidaan päätös perustaa Suomen olemassa olevaan lainsäädäntöön, noudattaen kuitenkin uusimpia EU:ssa sovellettavia ohjeita määrittelyn tekemiseksi. Päätöksen tekeminen nykyisen lainsäädännön puitteissa on laillista ja mahdollista ja päätös tulee tehdä viivytyksettä. Lisäksi pasutteen vientiä hankaloittaa nykyinen tilanne, kun ainoastaan Siilinjärven rikkihappotuotannossa aikoinaan syntynyt pasute on jätettä, mutta muualta markkinoilta tuleva vastaava raaka-aine on tuotetta. Mikäli pasutteen jätestatus jää voimaan, kunnes kansallinen lainsäädäntö ottaa siihen kantaa, niin lupahakemuksessa esitettyyn arvioon 1,6 milj. t./a ei päästä ja samalla asetetaan riskialttiiksi olemassa olevat ja mahdolliset uudet sopimukset pasutteen viennin suhteen. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ei ole huomauttamista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto täydentää 6.10.2006 antamansa ympäristölupapäätöksen nro 79/06/2, jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 07/0387/1 eräiltä osin muuttanut, pasutetta koskevaa lupamääräystä 36 lisäämällä siihen uudet toisen kappaleen, jolloin muutettavan lupamääräyksen toinen kappale muuttuu kolmanneksi kappaleeksi. Lupamääräys 36 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti. Lisätty kappale on kursivoitu. 15

36. Läjitettävä pasute luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero 060699). Pasutteen läjitysalue on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Alueelle saa sijoittaa vain hakemuksessa esitettyjä jätteitä. Läjitetyn pasutteen jäteominaisuus (jäteluokitusnumero 060699) päättyy siltä osin kun pasutetta toimitetaan asiakkaille käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana, ja kun pasute on käynyt läpi hakemuksen mukaisen hakijan sisäisen laadunvarmennuksen ja kun se on lastattu asiakkaalle toimitusta varten. Pasutteen läjitysalueen sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta kartasta nro 5. Läjitysalueen pinta-ala on 21 ha ja tilavuus 8 Mm 3. 16 PERUSTELUT Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtailla rikkihapon valmistuksen yhteydessä syntyy vuosittain 250 000 tonnia pasutetta, joka on viime vuosia lukuun ottamatta läjitetty pasutekasalle. Koska rikkihapon valmistajan tarkoituksena ei ole tuottaa pasutetta ja koska pasutetta on muodostunut aiemmin enemmän kuin sitä on voitu hyödyntää, on pasutetta pidetty jätteenä. Vain sitä osaa, joka on voitu suoraan hyödyntää, on pidetty tuotteena tai jäännöstuotteena, jotka eivät ole jätettä. Se osa pasutteesta, joka läjitetään pysyvästi pasutekasalle, on edelleen jätettä. Pasutteen läjitysalue on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Jätelain 3 :n mukaan jätteen määritelmän mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tulkintalinjauksissaan todennut, että jätteen määritelmää on tulkittava laajasti ja korostanut, että riippuu erityisesti tosiasiallisista olosuhteista, onko materiaali jätettä vai ei. Tähän liittyen on Euroopan yhteisöjen komissio antanut 21.2.2007 tiedonannon (COM 2007/59) Neuvostolle ja Euroopan Parlamentille jätteistä ja sivutuotteista. Tarkoituksena on ollut oikeudellisen varmuuden lisääminen jätteen määritelmän soveltamisessa. Tiedonannon jälkeen ja sen pohjalta on Euroopan Unioni uudistanut jätedirektiivin (2008/98/EY) 19.11.2008, joka on tullut saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 12.12.2010. Suomessa direktiivi pannaan toimeen 1.5.2012 voimaan tulevalla uudella jätelailla (646/2012). Lain 5 :n 2 momentin säännöksellä on selvennetty jätteen yleistä määritelmää täsmentämällä rajanvetoa tuotantoprosessissa syntyvän jätteen ja sivutuotteen välillä, joka on siis aikaisempien oikeuslinjausten, EU:n tiedonannon ja jätedirektiivin mukainen. Samoin lain 5 :n 4 on esitetty kriteerit ja menettelyt, jolla tietyn jätteen voidaan katsoa toteutetun hyödyntämistoimen seurauksena lakanneen olemasta jätettä, on aikaisempien oikeuslinjausten, EU:n tiedonannon ja jätedirektiivin mukainen. Sivutuotteena pidetään ainetta tai esinettä, joka syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen ja sen jatkokäytöstä on varmuus. Muun muassa pitkäaikaisen sopimuksen olemassaoloa materiaalin haltijan ja jatkokäyttäjien välillä voidaan pitää osoituksena jatkokäytön riittävästä varmuudesta. Sivutuotteena pidettävää materiaalia tulee voida käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen

teollisen käytännön olennaisena osana. Sen tulee syntyä tuotantoprosessin olennaisena osana ja lisäksi se täyttää sille suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Myös jäteominaisuuden päättymisen edellytyksenä ovat vastaavien kriteereiden toteutuminen kuin mitä sivutuotearvioinnissa käytetään. Yara Suomi Oy:n toiminnassa syntyvä pasute ja läjitetty pasute vastaavat ominaisuuksiltaan ja laadultaan toisiaan. Varmuus pasutteen käyttötarpeesta ja kysynnästä niin ajallisesta jatkuvuudesta kuin markkinatilanteesta johtuen on olemassa. Asiakkaalle toimitettavan pasutteen laatua, määrää ja toimituksia valvotaan yhdenmukaisen laadunvalvontajärjestelmän mukaisesti. Siten pasute ei ole jätettä vaan tuotetta, jolla on merkittävä rahallinen arvo ja selkeä käyttötarkoitus ja käyttökohteet. Pasutteen käyttö raaka-aineena edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä eikä sen käyttöön liity sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka poikkeaisivat normaalien kaupallisten tuotteiden käyttämisestä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta voidaan aloittaa, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 41 43, 45, 58 ja 100 Jätelaki 3 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 3 360 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 17 Maksuasetuksen mukaan yksittäisen lupamääräyksen teknisluontoisesta muuttamisesta perittävä maksu on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tällä perusteella laskien maksuksi muodostuisi 8 635,50 euroa. Koska maksutaulukon mukainen lupamaksu olisi asian käsittelyn vaatimaan työmäärään nähden kohtuuttoman korkea, peritään käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian ratkaisuun on käytetty aikaa 30 tuntia, joten maksun suuruus on 3 360 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

18 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Siilinjärven kunnanhallitus Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja kuulutetaan Siilinjärven virallisella ilmoitustaululla.

19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esko Vaskinen Ahti Itkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vaskinen ja Ahti Itkonen (asian esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8068

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.12.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.