Yhteenveto 1 (12) Yhteenveto lausunnoista Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely
Yhteenveto 2 (12) Sisältö 1 Aluksi... 3 2 Yritykset... 3 2.1 TeliaSonera Finland Oyj... 3 2.2 DNA Oy... 4 2.3 Elisa Oyj... 5 3 Viranomaiset... 7 3.1 Kilpailu- ja kuluttajavirasto... 7 3.2 Lapin, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittojen lausunto... 7 4 Järjestöt... 8 4.1 FiCom ry... 8 4.2 Finnet-liitto ry... 8 4.3 Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry... 9 4.4 Suomen Omakotiliitto ry... 10 4.5 Suomen Kiinteistöliitto ry... 10 4.6 Sähköherkät ry... 11 4.7 Valtakunnallinen vammaisneuvosto... 12
Yhteenveto 3 (12) 1 Aluksi Viestintäviraston tehtävänä on päättää yleispalveluyritysten nimeämisestä. Tietoyhteiskuntakaaren mukaan Viestintäviraston on päätöksellään asetettava yhdelle tai useammalle teleyritykselle velvollisuus tarjota yleispalvelua, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Viestintäviraston noudattaman nimeämismenettelyn tulee olla tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Lisäksi menettelyn tulee täyttää hallintolain vaatimukset. Viestintävirasto on kehittänyt alueellisen nimeämistarpeen arvioinnissa ja nimettävien yleispalveluyritysten valinnassa noudatettavaa menettelyä. Viestintävirasto pyrkii tehokkaalla valvonnalla sekä kevyellä ja yksinkertaisella nimeämismenettelyllä varmistamaan, että jokaisen oikeus yleispalveluun toteutuu kaikkialla Suomessa ja kaikille käyttäjäryhmille, ja että markkinoilla tapahtuviin muutoksiin voidaan tarvittaessa reagoida ketterästi. Viestintävirasto on varannut teleyrityksille ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuuden tulla kuulluksi nimeämismenettelyn kuvauksesta. Muistioluonnos on julkaistu Viestintäviraston internetsivuilla. Lisäksi muistioluonnos on lähetetty sähköisesti laajalla jakelulla sekä teleyrityksille että käyttäjiä edustaville tahoille. Viestintävirasto sai lausunnoille varatun määräajan loppuun mennessä 12 lausuntoa. Lisäksi Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto totesivat, että liitoilla ei ole erityistä lausuttavaa asian johdosta. 2 Yritykset 2.1 TeliaSonera Finland Oyj TeliaSonera Finland Oyj (jäljempänä Sonera) pitää lausunnossaan ehdotettuja muutoksia pääasiallisesti kannatettavina. Sonera kannattaa yleispalveluvelvoitteen käsittelemistä niin sanotun turvaverkkoajattelun mukaisesti, tarkasteltavien maantieteellisten alueiden pienentämistä ja yleispalveluvelvoitteiden nykyistä tasaisempaa jakautumista. Sonera katsoo, että muistion sivulla 7 olevaa tekstiä ja kaaviota olisi tarpeen selkeyttää siten, että kaupallisen tarjonnan olemassaolo jo sinällään riittää siihen, ettei yleispalveluvelvollisen yrityksen nimeäminen ole tarpeellista. Jos kaupallista tarjontaa alueella ei ole, vapaaehtoisen palveluntarjoajan ilmoittautuminen johtaisi vastaavasti päätökseen nimeämättä jättämisestä.
Yhteenveto 4 (12) Viestintävirasto on selkeyttänyt sivulla 7 olevaa tekstiä ja kaaviota. Yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta ei ole, mikäli alueella on saatavilla kaupallista tarjontaa tai alueella löytyy vapaaehtoinen palveluntarjoaja. 2.2 DNA Oy DNA Oy (jäljempänä DNA) katsoo, että muistiossa on tuotu hyvin esille se, että yleispalvelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on toimia turvaverkkona. Erityisesti hyvänä muutoksena DNA pitää sitä, että nimeämistarpeen arvioinnissa riittää yksi palveluntarjoaja turvaamaan yleispalvelun vaatimukset täyttävien palveluiden saatavuuden alueella. DNA:n näkemyksen mukaan sivulla 7 olevaa kaaviota olisi tarpeen täsmentää siltä osin, toteutuuko yhden kaupallisen tarjoajan riittävyys ilman tarvetta vapaaehtoisen palveluntarjoajan ilmoittautumiselle. DNA pitää maantieteellisten alueiden tarkastelussa yleisesti kannatettavana tavoitetta, minkä mukaan yleispalvelun nimeämistarvetta arvioidaan tarkasti vain siellä missä turvaverkkoa tosiasiallisesti tarvitaan. DNA kuitenkin pyytää Viestintävirastoa kehittämään maantieteellisen alueen tarkastelun tarkkuustasoa yhdessä teleyritysten kanssa, jotta voidaan varmistaa palveluiden alueellisen saatavuuden raportoinnin oikeellisuus ja teleyrityksille raportoinnista koituvan työmäärän kohtuullisuus. Verkkojen kattavuus ei DNA:n näkemyksen mukaan ole yksiselitteisesti ainoa kustannustehokkuuden kriteeri. Kustannustehokkuuteen vaikuttaa myös verkkopalvelujen infrastruktuurin omistus erityisesti silloin, kun teleyritys saa infrastruktuurin käytöstä vuokratuloja. Lisäksi pisteytystä tulisi DNA:n näkemyksen mukaan täsmentää siten, että verkkojen kattavuuden ja alueellisen kustannustehokkuuden vertailussa tasoissa olevien teleyritysten lopullisessa vertailussa tulisi huomioida myös I-vaiheen taloudellisten tunnuslukujen arvioinnissa saatu pisteytys. Viestintävirasto on selkeyttänyt sivulla 7 olevaa tekstiä ja kaaviota. Yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta ei ole, mikäli alu-
Yhteenveto 5 (12) eella saatavilla kaupallista tarjontaa tai alueella löytyy vapaaehtoinen palveluntarjoaja. Maantieteellisen alueen tarkastelun tarkkuustason osalta Viestintävirasto toteaa, että Viestintäviraston TIKU-hankkeessa tietojen toimittamista työstetään yhdessä teleyritysten kanssa. Tietojen kerääminen hankkeessa ja kerättävien tietojen kehittäminen jatkuu vuonna 2015. Tavoitteena tällä työllä on varmistaa palveluiden alueellisen saatavuuden raportoinnin oikeellisuus ja teleyrityksille raportoinnista koituvan työmäärän kohtuullisuus. Viestintävirasto katsoo, että lähtökohtaisesti parhaat edellytykset kustannustehokkaaseen yleispalvelun tarjontaan on teleyrityksellä, joka tarjoaa palveluja tietyllä maantieteellisellä alueella kattavimmin yleispalvelun tarjontaan soveltuvissa viestintäverkoissa. Viestintävirasto on pyrkinyt menettelyyn tekemillään muutoksilla yksinkertaistamaan ja ketteröittämään sekä nimeämistarpeen arviointia että nimettävän yleispalveluyrityksen valintaa siten, että menettely täyttää myös tehokkuuden vaatimukset. Viestintävirasto pyrkii kevyellä ja yksinkertaisella nimeämismenettelyllä ja tehokkaalla valvonnalla varmistamaan, että jokaisen oikeus yleispalveluun toteutuu kaikkialla Suomessa ja kaikille käyttäjäryhmille, ja että markkinoilla tapahtuviin muutoksiin voidaan tarvittaessa reagoida ketterästi. Nämä tavoitteet eivät voi toteutua menettelyssä, joka edellyttäisi laajoja ja yksityiskohtaisia selvityksiä infrastruktuurin omistuksesta ja siitä mahdollisesti saatavista vuokratuloista. Teleyritysten taloudellisen arvioinnin tarkoituksena on turvata käyttäjien edut yleispalveluyritysten valinnassa siten, että yleispalveluyrityksen valinnassa otetaan huomioon ainoastaan sellaiset teleyritykset, joiden voidaan olettaa kykenevän toimimaan yleispalveluyrityksenä tietyllä alueella myös pitkällä aikavälillä arvioituna. Arvioinnin lopputuloksena varsinaisen vertailun ulkopuolelle suljetaan yritykset, joiden taloudellisia edellytyksiä ei näin tarkasteltuna pidetä riittävinä. Viestintävirasto katsoo, että kaikki teleyritykset, jotka ovat vertailussa täyttäneet taloudellisen tarkastelun kriteerit, ovat lähtökohtaisesti kykeneviä turvaamaan käyttäjien edut. 2.3 Elisa Oyj Elisa Oyj (jäljempänä Elisa) pitää positiivisena sitä että kolmen palveluntarjoajan kriteeristä luovutaan ja velvoitteet kohdistetaan vain sellaisille alueille, joilla kaupallista saatavuutta ei tosiasiallisesti ole. Keskeisimpänä asiana Elisa näkee, että tarpeettomista yleispalvelualueista tulee luopua. Kriteerien uudis-
Yhteenveto 6 (12) taminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että nyt määrätyt yleispalveluyritykset muuttuvat uudistamisen johdosta toisiksi. Elisan näkemyksen mukaan kustannustehokkuuden arviointikriteerejä tulisi laajentaa ja tarkentaa siten, ettei arvioinnissa päädyttäisi niin sanottuun tasatilanteeseen. Keskeisenä arviointikriteerinä tulee kustannustehokkuuden osalta arvioida lisäksi yleispalvelun tuottamisesta tietylle maantieteelliselle alueelle aiheutuvat verkon rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Arvioinnissa olisi myös huomioitava mahdollinen aikaisempi yleispalveluvelvollisuus kyseessä olevalla tai sen lähialueella, velvoitealueiden tarkoituksenmukainen yhtenäisyys, infrastruktuurin omistus sekä mahdolliset yhteisverkkohankkeet. Viestintävirasto katsoo, että lähtökohtaisesti parhaat edellytykset kustannustehokkaaseen yleispalvelun tarjontaan on teleyrityksellä, joka tarjoaa palveluja tietyllä maantieteellisellä alueella kattavimmin yleispalvelun tarjontaan soveltuvissa viestintäverkoissa. Viestintävirasto on pyrkinyt menettelyyn tekemillään muutoksilla yksinkertaistamaan ja ketteröittämään sekä nimeämistarpeen arviointia että nimettävän yleispalveluyrityksen valintaa siten, että menettely täyttää myös tehokkuuden vaatimukset. Viestintävirasto pyrkii kevyellä ja yksinkertaisella nimeämismenettelyllä ja tehokkaalla valvonnalla varmistamaan, että jokaisen oikeus yleispalveluun toteutuu kaikkialla Suomessa ja kaikille käyttäjäryhmille, ja että markkinoilla tapahtuviin muutoksiin voidaan tarvittaessa reagoida ketterästi. Nämä tavoitteet eivät voi toteutua menettelyssä, joka edellyttäisi laajoja ja yksityiskohtaisia selvityksiä infrastruktuurin omistuksesta tai verkon rakentamis- ja ylläpitokustannuksista. Ehdotetussa mallissa erityisen haastavaa on verkon rakentamiskustannusten arvioiminen etukäteen teleyrityskohtaisesti ja luotettavasti ottaen huomioon alueen potentiaalisten yleispalveluasiakkaiden sijainnit suhteessa teleyritysten alueella jo olevaan verkkoon - riippumatta siitä, tullaanko verkko rakentamaan yhteisverkkona vai ei. Viestintäviraston keräämien valvontatietojen perusteella varsinaisia yleispalveluna asiakkaille toimitettuja liittymiä on vain vähäinen määrä. Mahdollista aikaisempaa yleispalveluvelvollisuutta kyseessä olevalla alueella tai sen lähialueella ei Viestintäviraston näkemyksen mukaan tule näin ollen ottaa huomioon. Sen sijaan muodostuvien velvoitealueiden tarkoituksenmukaista yhtenäisyyttä arvioidaan vertailun täydentävänä kriteerinä, mikäli teleyritysten välillä ei kustannustehokkuuteen eli verkkojen kattavuuden tarkasteluun perustuvan vertailun jälkeen voida löytää merkityksellisiä eroja.
Yhteenveto 7 (12) 3 Viranomaiset 3.1 Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää ehdotettua nimeämismenettelyn keventymistä kannatettavana, mutta korostaa lisäksi tehokkaan valvonnan tärkeyttä osana prosessia. 3.2 Lapin, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittojen lausunto Maakuntaliitot pitävät kannatettavana ja tärkeänä sitä, että yleispalvelujen tarjontaan velvolliset yritykset nimetään mahdollisimman kattavasti ja nimeämisellä turvataan riittävien ja erityisesti kustannuksiltaan kohtuullisten viestintäpalvelujen saaminen tasavertaisesti kaikkialla maassa. Myös esitetty rajaus postinumeron perusteella ja menettelytapa yritysten valinnassa on hyvä ja kannatettava. Maakuntaliittojen näkemyksen mukaan oikeus yleispalveluliittymään tulisi koskea myös vapaa-ajan asuntoja. Lisäksi laajakaistaliittymän lähtevälle liikenteelle tulee asettaa nopeusvaatimus ja tiedonsiirrolle tulee asettaa enimmäisviive. Vähimmäisnopeus tulisi lisäksi nostaa vähintään 10 Mbit/s:iin mahdollisimman pian. Myös kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden liittymän tulisi seurata nopeudeltaan yleistä kehitystä. Nimeämistarpeen arvioinnissa tulee selvittää myös alueen kunnilta tai maakunnanliitoilta palvelujen saatavuutta ja toimivuutta. Maakuntaliitot ovat lausunnossaan nostaneet esille yleispalvelun laajentamisen vapaa-ajan asuntoihin, laajakaistaliittymän tiedonsiirron enimmäisviiveen, lähtevän liikenteen nopeusvaatimukset ja vähimmäisnopeuden nostamisen 10 Mbit/s:iin. Esille nostetut kysymykset ovat kuitenkin sellaisia seikkoja, joista Viestintävirastolla ei ole toimivaltaa päättää. Viestintävirasto tulee selvittämään nimeämistarpeen arvioinnissa palvelujen saatavuutta ja ongelmia myös kunnilta ja/tai maakuntaliitoilta.
Yhteenveto 8 (12) 4 Järjestöt 4.1 FiCom ry 4.2 Finnet-liitto ry FiCom ry (jäljempänä FiCom) kannattaa ehdotetun nimeämismenettelyn lähestymistapaa turvaverkkoajattelusta, tarkasteltavan alueen supistamista ja tarkentamista ja kaupallisen saatavuuden ja vapaaehtoisuuden arviointia. FiComin näkemyksen mukaan tekstiä ja sivulla 7 olevaa kaaviota olisi tarpeen selkeyttää kaupallisen tarjonnan olemassaolon ja vapaaehtoisen yleispalveluntarjoajan osalta. Lisäksi FiCom kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että nimettävän yrityksen arvioinnissa tilinpäätösten tunnuslukujen kategorinen pisteytys voi käytännössä johtaa siihen, että esimerkiksi uusia ja muuten edellytykset täyttävä toimija jää pois yleispalvelun piiristä. Vähintäänkin toimijan verkko tulisi huomioida menettelyssä Viestintävirasto on selkeyttänyt sivulla 7 olevaa tekstiä ja kaaviota. Yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta ei ole, mikäli alueella saatavilla kaupallista tarjontaa tai alueella löytyy vapaaehtoinen palveluntarjoaja. Viestintävirasto toteaa, että kaupallisen palvelujen saatavuuden arvioinnissa huomioidaan teknologianeutraalisti kaikki yleispalvelun vaatimukset täyttävä palveluntarjonta. Käyttäjien edun turvaamiseksi yleispalveluyritysten valinnassa vertailun ulkopuolelle suljetaan yritykset, joiden taloudellisia edellytyksiä ei pidetä riittävinä. Koska arviointia ei ole mahdollista tehdä juuri toimintansa aloittaneesta yrityksestä, ei tällaista toimijaa voida nimetä yleispalveluvelvolliseksi teleyritykseksi. Finnet-liitto ry antoi asiassa lausunnon sekä liiton että sen kaikkien jäsenyritysten puolesta. Finnet-liitto pitää myönteisenä muutoksena sitä, että alueella ei tarvitse enää kolmea toimijaa, vaan yksikin toimija riittää siihen, ettei yleispalveluvelvoitteen nimeämistä tarvita. Jatkossa alueeksi voidaan nimetä esimerkiksi postinumero- tai jokin muukin alue, mikä poistaa tarpeen koko kunnan nimeämisestä yleispalveluvelvoite-alueeksi vain yhdelle toimijalle, jonka verkko ei kata koko kuntaa.
Yhteenveto 9 (12) Finnet-liiton näkemyksen mukaan radioverkkojen tulisi olla kustannustehokkuutensa vuoksi etusijalla kiinteisiin verkkoihin nähden, sillä mobiiliyhteyden toteutus on lähes poikkeuksetta kustannustehokkaampaa kuin kiinteän yhteyden rakentaminen etenkin pitkien välimatkojen syrjäseuduilla, joilla yleispalveluvelvoite lähinnä tulee kyseeseen. Lisäharkintaa vaativana seikkana Finnet-liitto mainitsee tilinpäätösten tunnuslukujen kategorisen pisteytyksen, joka voi liiton mukaan käytännössä johtaa siihen, että asianmukainen toimija jää pois yleispalveluvelvoitteen piiristä. Esimerkkinä Finnet-liitto mainitsee 450 MHz:n verkon, jossa toimija on uusi, ja toiminta käynnistysvaiheessa. Vähintäänkin toimijan verkko tulisi huomioida menettelyssä, koska verkko kattaa käytännössä koko maan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Myös tarjolla olevat satelliittiyhteydet tulisi liiton mukaan huomioida menettelyssä, toisin kuin kupariverkot, jotka ovat aikanaan lankapuhelinkäyttöön suunniteltua väistyvää tekniikkaa. Finnet-liitto kiinnittää lisäksi lausunnossaan huomiota siihen, että pienempien toimijoiden resurssit ovat heikommat suurempiin toimijoihin verrattuna. Kiinteän verkon pienimmät toimijat tulisi jättää kokonaan pois yleispalveluvelvoitteen piiristä niiden rajallisten absoluuttisten resurssien vuoksi. Viestintävirasto toteaa, että kaupallisen palvelujen saatavuuden arvioinnissa huomioidaan teknologianeutraalisti kaikki yleispalvelun vaatimukset täyttävä palveluntarjonta. Käyttäjien edun turvaamiseksi yleispalveluyritysten valinnassa vertailun ulkopuolelle suljetaan yritykset, joiden taloudellisia edellytyksiä ei pidetä riittävinä. Koska arviointia ei ole mahdollista tehdä juuri toimintansa aloittaneesta yrityksestä, ei tällaista toimijaa voida nimetä yleispalveluvelvolliseksi teleyritykseksi. 4.3 Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Kuluttajaliitto pitää perusteltuna esitettyä siirtymistä malliin, jossa nimeämismahdollisuus toimisi turvaverkkona tilanteissa, joissa palveluja ei ole kaupallisesti tarjolla käyttäjille kohtuullisella hinnalla ja kohtuullisin ehdoin, eikä yksikään alueella toimivista teleyrityksistä suostu tarjoamaan palveluja vapaaehtoisesti. Menettelyn muuttaminen vähentää merkittävästi yleispalveluvelvollisuuden piirissä olevilla aluilla asuvien kuluttajien määrää ja siten teleyrityksiin kohdistuvaa sääntelyä. Toisaalta teleyrityksen mahdollisuus joutua yleispalveluvelvolliseksi saanee ne useimmiten tarjoamaan palveluja vapaaehtoisesti ja
Yhteenveto 10 (12) 4.4 Suomen Omakotiliitto ry 4.5 Suomen Kiinteistöliitto ry viimesijaisesti käyttäjien oikeus palvelun saantiin varmistetaan yleispalveluyrityksen nimeämisellä. Suomen Omakotiliitto ry (jäljempänä Omakotiliitto) kantaa lausunnossaan huolta siitä, miten viestintäpalvelujen saatavuus ja toteutuminen voidaan taata. Yleispalveluvelvoitetta tarvitaan omakotiliiton mielestä, jotta voidaan varmistaa viestintäpalvelujen saatavuus ja toteutuminen kaikkialla Suomessa, kaikille vakituisille asukkaille, myös omakotitaloissa asuville, tasapuolisesti sekä kohtuullisin rakentamis- ja käyttökustannuksin. Yleispalveluvelvoitteen toteutumiseksi on olennaista, että yleispalveluyrityksen nimeämisessä noudatettavaksi on hyväksytty menettely, ja että riippumattomana viranomaisena Viestintävirastolla on oikeus valita nimettävät yleispalveluyritykset. Omakotiliitto pitää ehdotettua menettelyä hyvänä. Omakotiliitto ehdottaa lausunnossaan lisäksi toimia, joilla alennetaan viestintäpalveluverkkojen rakentamiskustannuksia ja tähdätään kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Operaattorit tulee velvoittaa toimimaan yhteistyössä vastavuoroisesti. Lisäksi omakotiliitto kiinnittää huomiota sellaisten rakentamissääntöjen ja määräysten olemassaoloon, jotka tukevat kevyempää ja omatoimista laajakaistaverkon rakentamisen tapaa ja menetelmiä. Lisäksi kupari- tai sähköverkon purkua suunniteltaessa, pylväsinfra tulisi tarjota alueen asukkaiden käyttöön, jotta asukkaat voivat korvata kuparikaapelin valokuitukaapelilla. Verkkojen yhteiskäyttöä ja rakentamista koskee EU:n ns. laajakaistadirektiivi (2014/61/EU), joka on saatettava kansallisesti voimaan 1.1.2016 mennessä. Direktiivin tarkoitus on alentaa laajakaistarakentamisen kustannuksia muun muassa edistämällä verkkojen yhteiskäyttöä ja -rakentamista, yksinkertaistamalla lupaprosessia ja yhtenäistämällä nopeiden verkkojen asentamista uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa. Suomen Kiinteistöliitto ry pitää lausunnossaan luonnosteltuja muutoksia perusteltuina ja hyvinä. Postinumeroalue tai muu koko kuntaa pienempi alue on liiton näkemyksen mukaan parempia arviointiyksikkö kuin kunta. Kunta on yleispalveluntarjonnan arvioinnin kannalta liian laaja alue, ja palvelun tosiasiallinen toteutuminen voi kärsiä, sikäli kun pienemmät alueet kunnan alueella, joilla ongelmia tarjonnassa on, jäävät piiloon.
Yhteenveto 11 (12) 4.6 Sähköherkät ry Sähköherkät ry kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että yleispalvelua koskeva lainsäädäntö rakentuu teknologianeutraalisuudelle, mutta sähköherkkien asianmukainen kohtelu vaatisi liittymän toteuttamista lankatekniikalla. Yleispalveluliittymän on oltava sellainen, että kaikki, myös vammaiset - joita sähköherkätkin ovat - voivat käyttää hätäpalveluja, soittaa ja vastaanottaa puheluita sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluja. Vastaavasti internetyhteyspalveluja koske säännös edellyttää, että tarjottavan liittymän on mahdollistettava kaikille käyttäjille ja tilaajille tarkoituksenmukainen internetyhteys. Sähköherkät ry toteaa lausunnossaan, että nämä lainsäädännön tavoitteet eivät tällä hetkellä sähköherkkien kohdalla toteudu alueilla, joilla on käytössä vain langattomia verkkoja. Sähköherkät ry katsoo lausunnossa ongelmalliseksi, ettei nimeämistarpeen tunnistamisessa huomioida sitä, että sähköherkkien kannalta on tällä hetkellä ongelmia sekä heille soveltuvalla tekniikalla saatavissa palveluissa että niiden tarjonnassa. Tämä voitaisiin lausunnon mukaan huomioida esimerkiksi vapaaehtoisen palveluntarjoajan vertailuperusteessa. Sinänsä vertailussa käytettäväksi esitettävät perusteet ovat Sähköherkät ry:n näkemyksen mukaan paljolti hyviä ja hyväksyttäviä. Yhdistys katsoo kuitenkin, että täydentävänä kriteerinä mahdollisessa tasatilanteessa käytettävää velvoitteiden mahdollisimman tasaista määrää ja kuormittavuutta olisi ehkä syytä harkita täsmennettäväksi tai korvattavaksi vähemmän tulkinnanvaraisella kriteerillä. Viestintävirastolla ei ole toimivaltaa velvoittaa yleispalveluyritystä tarjoamaan yleispalveluun kuuluvia palveluja tietyllä tekniikalla, kuten langallisen verkon välityksellä. Yleispalvelua koskevan sääntelyn mukaan vammaisten erityistarpeista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ennen asetuksen antamista Viestintäviraston on tarvittaessa laadittava vammaisten erityistarpeista selvitys. Viestintävirasto on vuonna 2011 laatinut selvityksen eri käyttäjäryhmien erityistarpeista yleispalvelussa (Työryhmäraportti 2/2011). Selvityksessä on käsitelty myös sähköherkille soveltuvien viestintäpalvelujen toteutusta ja todettu mm., että puhelinliittymän toteutus matkaviestinverkossa on mahdollista järjestää GSM-pöytäpuhelimella, jossa on ulkoisen antennin liitäntämahdollisuus. Tällainen liittymä ei kuitenkaan raportin mukaan sovellu ainakaan kaikille sähköyliherkille. Yleispalveluyrityksen valinnassa tulee lain perustelujen mukaan pyrkiä ensisijaisesti varmistamaan palvelun tarjonta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Viestintävirasto katsoo, että lähtökohtaisesti parhaat edellytykset kustannustehokkaaseen
Yhteenveto 12 (12) yleispalvelun tarjontaan on teleyrityksellä, joka tarjoaa palveluja tietyllä maantieteellisellä alueella kattavimmin yleispalvelun tarjontaan soveltuvissa viestintäverkoissa. Velvoitteiden tasainen jakautuminen tulee sovellettavaksi vasta täydentävänä vertailukriteerinä, mikäli teleyritysten välillä ei kustannustehokkuuteen eli verkkojen kattavuuden tarkasteluun perustuvan vertailun jälkeen voida löytää merkityksellisiä eroja. Viestintävirasto katsoo, että täydentävän kriteerin käyttö on perusteltua ottaen huomioon menettelyssä noudatettavat puolueettomuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset. 4.7 Valtakunnallinen vammaisneuvosto Valtakunnallinen vammaisneuvosto pitää lausunnossaan ongelmallisena sitä, ettei hätäviestien lähettäminen yleiseen 112 numeroon ole vieläkään mahdollista ja haluaa tässäkin asiayhteydessä muistuttaa kaikkia asianomaisia viranomaistahoja siitä, että niiden velvollisuus olisi ryhtyä toimenpiteisiin asian kuntoon saattamiseksi. Valtakunnallinen vammaisneuvosto esittää lisäksi, että yleishyödyllistä palveluntuottajaa nimettäessä varmistetaan, että lainsäädännössä asetettu kaistanopeus tosiasiallisesti toteutuu laajakaistapalvelua tuotettaessa, jotta mm. viittomakielisen viestinnän mahdollisuus internetin välityksellä on mahdollista. Lisäksi vammaisneuvosto esittää, että virasto ohjeistaisi yritykset tarkemmin sen suhteen, mitä esteetön palvelu ja laskutustietojen esteettömyys käytännössä tarkoittavat. Ohjeistuksesta ja kilpailutusta koskevasta kriteeristöstä tulisi käydä ilmi se, että fyysisen palvelupisteen tulee olla esteettömästi saavutettavissa ja palveluihin ja laskutukseen liittyvää tietoa tulee välittää kunkin asiakkaan edellyttämällä tavalla joko sähköisesti, isokirjoituksella tai tarvittaessa pistekirjoituksella. Viestintäviraston tehtävänä on nimetä yleispalveluvelvolliset teleyritykset tarjoamaan tekstiviestipalvelun mahdollistavaa liittymää kuulo- ja puhevammaisille henkilöille. Hätäkeskuslaitos on viraston saaman tiedon mukaan ottamassa käyttöön 112- hätätekstiviestipalvelun uuden hätäkeskustietojärjestelmän myötä. Palvelu otettaneen käyttöön vuonna 2016. Viestintävirasto valvoo ja seuraa yleispalvelun toteutumista keräämällä säännöllisesti tietoja palvelujen saatavuudesta. Vuoden 2014 valvonnassa Viestintävirasto kiinnitti yleispalveluvelvollisten teleyritysten huomiota erityisesti myös laskutuksen ja asiakaspalvelun esteettömyyteen. Nimeämismenettelyn yhteydessä virasto tulee myös keräämään käyttäjien kokemuksia palvelujen saatavuusongelmista.