Alueellinen resurssitehokkuus - kohti kiertotaloutta Jyri Seppälä ja Laura Saikku, SYKE Life IP -seminaari, SYKEn auditorio 3.3.2014
Esityksen aineisto Resurssitehokkuus yleisesti 3-5 Työn tavoite yleisellä tasolla 6 Valmistelun toteutuksesta 7-8 EU:n näkökohtia Life IP valmisteluun 9-10 Life IP hankkeelle asetetut kriteerit 11-14 Työpajatyöskentelyn aiheet 15 Työpajatyöskentelyn tausta-aineistoa Life IP:n sisältöön liittyviä näkökohtia 16-23 Alueiden valintaan liittyviä kriteerejä 24-25 Hankkeen johtamisjärjestelmä 26 2
RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS - vihreän talouden kulmakivet EU: Resource efficiency means using the Earth's limited resources in a sustainable manner while minimising impacts on the environment. It allows us to create more with less and to deliver greater value with less input. 3
vähemmästä enemmän Materiaalit, energia, vesi, maankäyttö Päästöt Vähenee Kaatopaikalle joutuva jäte Vähenee Vähenee Arvonlisäys, hyvinvointi Kasvaa 4
The circular economy an industrial ecosystem that is restorative by design 5 Lähde: Ellen MacArthur Foundation 2011. Towards the Circular Economy
Hankkeen tavoitteesta Demonstroidaan ja edelleen kehitetään alueellista toimintamallia resurssitehokkuuden edistämiseksi Mallin avulla syntyy pysyvä resurssitehokkuutta parantava toimintakulttuuri hankkeen koealueilla toimivien kuntien, yritysten ja kansalaisten toiminnassa ja päätöksenteossa Toimintamalli muodostuu erilaisista resurssitehokkuuden edistämisen osa-alueista, joiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja seurantaan luodaan uusia ratkaisuja, päätöksenteon tuen työkaluja, toiminnan edistämisen prosesseja ja alueen muutoksen arvioinnin mittarointia Hankkeen olennaisena osana ovat myös demonstraatiohankkeet, joissa tehdään konkreettisia toimenpiteitä ja joiden arviointiin ja levittämiseen panostetaan hankkeessa Hankkeen tuloksilla tavoitellaan muutosta koko Suomessa ja laajemmin EU:ssa. 6
Hankkeen valmistelun organisoinnista Hankkeen valmistelusta vastaa SYKEn valmistelutiimi apunaan eri sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä Ohjausryhmä: YM (PJ), TEM, LVM, SITRA, TEKES, CLEEN, UUMA-hanke; täydentyy tärkeillä sidosryhmätahoilla matkan aikana SYKE:n valmistelutiimi: Prof. Jyri Seppälä (vastuullinen johtaja), erikoistutkija Laura Saikku (kontaktihenkilö), erikoistutkija Jaana Sorvari, erikoistutkija Kati Pitkänen, erikoistutkija Petrus Kautto, projektipäällikkö Jyrki Tenhunen + muita SYKE:stä Käytännön valmisteluasioissa olkaa yhteydessä valmistelutiimiin (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi) 7
Käytännön työstä Kuka vain voi tuoda ajatuksia Life IP valmistelutiimille pohdittavaksi. Valmistelutiimin tehtävänä on katsoa kokonaisuus ja pyrkiä saamaan yhdessä hankkeeseen sitoutuneiden kanssa esitys, jolla varmistetaan hankkeen eteneminen suosiollisesti positiiviseen lopputulokseen Hanke pilkotaan työpaketeiksi (WP), joilla on omat vetäjänsä, partnerinsa ja kotimaiset rahoittajat Hankevalmistelun työstä kustannuksineen vastaa kuhunkin työpakettiin sitoutuneet toimijat Valmistelutiimi + ohjausryhmä antavat virallisen päätöksen työpaketin valmistelusta 8
LIFE OHJELMA (lähde: luonnos LIFE multiannual work programme (MAWP) for 2014-2017) 2 PRIORITEETTIALUETTA: YMPÄRISTÖ Ympäristö ja resurssitehokkuus Luonto ja luonnon monimuotoisuus Ympäristöhallinto ja tieto ILMASTOTOIMET Life Integroidut (Life IP) hankkeet, 1. haussa 4 teemaa: Natura 2000 alueiden hoito Jätteiden hallinta Vesien hoito Ilman laatu 9
Integroidut (IP) hankkeet Jäsenvaltiolle taataan 1-3 IP hanketta (esim. 1-2 x ENV ja 1 x Climate) EU- rahoitusosuus 60% (yleiskustannus 7 %) (LIFE omarahoitus 40%, vakituisten palkat voi olla 98% omarahoituksesta); kustannukset realistisia Yksityiskohtaiset rahoitusehdot selvillä touko-kesäkuussa 2014 (eroavat aikaisemmista Life + -ohjelmakauden ehdoista) Ei ylärajaa, mutta LIFE EU-osuus max. 12M 2-vaiheinen haku (konsepti 10/2014 ja lopullinen 4/2015); uudet hakulomakkeet Toteutetaan 2 vuoden sykleissä; raportointi ja suunnittelu 10
Life IP hankkeet, 1. vaiheen kelpoisuuskriteerit (ehdottomat) 1. Hankkeilla laaja maantieteellinen kattavuus Implementation of the targeted Union plan or strategy will cover a large territorial area, in particular, regional, multi-regional, national or transnational. 2. Hyödyntävät vähintään yhtä muuta EU tai kansallista rahoituslähdettä hankkeen aikana Rahoittajien on sitouduttava vähintään (vakavasti) harkitsemaan rahoittamista (letter of intent); komissio arvio todennäköisyyden ja riskin Käytännössä tarvitaan vähintään 3 muuta hanketta rinnalle, joista n. 100 % varmuus Rahoituksen alettava hankkeen aikana eli hankkeen mobilisoimaa Käynnissä olevia hankkeita voi liittää osaksi LIFE+ osiota, jos tavoitteet sopivat ja ei muuta EU-rahaa. Kullakin hankkeella oma omarahoituksensa! 3. Hankkeen tavoitteiden kannalta olennaisimmat tahot oltava mukana 11
Life IP hankkeet, 1. vaiheen erityiskelpoisuuskriteeri (ehdoton) The IP is not eligible if it does not aim at implementing one of the following environmental plans or strategies required by specific environmental Union legislation, developed pursuant to other Union acts or developed by Member States' authorities: Prioritised Action Frameworks pursuant to Article 8 of the Habitats Directive; Waste Management Plans pursuant to Article 28 of the Waste Framework Directive; River basin management plans pursuant to Annex VII to the Water Framework Directive; or Air quality plans pursuant to the Air Quality Directive. 12
Lisäpisteitä antavat kriteerit (Award Citeria) Hankkeessa tulee toteuttaa Jätedirektiivin artiklan 28 mukaisia jätehuoltosuunnitelmia ja/tai jätedirektiivin artiklan 29 mukaisia jätteen synnyn ehkäisyn ohjelmia Suomessa jätedirektiivin artiklojen 28 ja 29 toteuttavat toimet on esitetty valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa Hankkeen lisäansioksi katsotaan jätedirektiivin artiklan 4 (jätehierarkia) ja artiklan 11 (uudelleenkäyttö ja kierrätys) ansiokas soveltaminen Lisäansioiksi katsotaan myös toimenpiteet muilla Life -osaalueilla 13
Valtakunnallinen jätesuunnitelma keskeiset päämäärät 1. Jätteen syntymistä ehkäistään materiaalitehokkuutta parantamalla 2. Kierrätystä tehostetaan (uusiomateriaalit, biologinen hyödyntäminen) 3. Vaarallisten aineiden hallintaa jätenäkökulmasta edistetään 4. Jätehuollon haitallisia ilmastovaikutuksia vähennetään (erityisesti vähentämällä biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja lisäämällä kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenottoa.) 5. Jätehuollon terveys- ja ympäristöhaittoja vähennetään 6. Jätehuollon organisointia selkeytetään 7. Jätealan osaamista kehitetään 8. Jätteiden kansainväliset siirrot tehdään hallitusti ja turvallisesti 14
Työpajan aiheet Työn sisältöön liittyviä näkökohtia Hyvät käytännöt: mitä on jo nyt tai mitä pitäisi edelleen kehittää? Tutkimukselliset tarpeet Demonstraatiohankkeet Teknis-taloudelliset investointeja edellyttävät demonstraatiohankkeet Toimintaympäristö muuttavat prosessidemonstraatiot Alueiden valinta Johtamisjärjestelmät 15
TAUSTA-AINEISTOA LIFE Programme pursues the following general objectives: to contribute to the shift towards a resource-efficient, lowcarbon and climate- resilient economy, to the protection and improvement of the quality of the environment and to halting and reversing biodiversity loss, including the support of the Natura 2000 network and tackling the degradation of ecosystems; to improve the development, implementation and enforcement of Union environmental and climate policy and legislation, and to act as a catalyst for, and promote, the integration and mainstreaming of environmental and climate objectives into other Union policies and public and private sector practice, including by increasing the public and private sector's capacity; to support better environmental and climate governance at all levels, including better involvement of civil society, NGOs and local actors; and to support the implementation of the 7th Environment Action Programme. 16
LIFE OHJELMAN ympäristö ja resurssitehokkuus painopistealueen osaalueet YMPÄRISTÖ Ympäristö ja resurssitehokkuus Vettä ja meriympäristöä koskevat alakohtaiset painopisteet Jätettä koskevat alakohtaiset painopisteet Resurssitehokkuutta koskevat alakohtaiset painopisteet, maaperä ja metsät sekä vihreä talous ja kierrätystalous mukaan luettuina Ympäristöä ja terveyttä koskevat alakohtaiset painopistealueet, mukaanlukien kemikaalit ja melu Ilmanlaatua ja päästöjä koskevat alakohtaiset painopisteet, kaupunkiympäristö mukaan luettuna Luonto ja luonnon monimuotoisuus Ympäristöhallinto ja tieto Ilmastotoimet 17
Life programme in general The aim to develop, test and demonstrate policy or management approaches, best practices and solutions to environmental challenges, suitable for being replicated, transferred or mainstreamed development and demonstration of innovative technologies link between the environment and health In support of resource efficiency-related policy and legislation, including the Roadmap to a Resource Efficient Europe Priority shall be given to projects that put into practice, test, evaluate and disseminate actions, methodologies or approaches that are new or unknown Union wide. 18
Thematic priorities for Waste: integrated approaches for the implementation of waste plans and programmes; activities for the implementation and development of Union waste legislation, with particular emphasis on the first steps of the Union waste hierarchy (prevention, re-use and recycling); activities for resource efficiency and lifecycle impact of products, consumption patterns and dematerialisation of the economy. With respect to waste, the Roadmap for a Resource-Efficient Europe and the 7th EAP aim at reaching the following overall goals by 2020: to reduce waste generated; to maximise recycling and re-use; to limit incineration to non-recyclable materials; and to limit landfilling to non-recyclable and nonrecoverable waste. 19
Projects (waste) Innovative methods, technologies, and actions primarily at the waste source for waste prevention, reuse, and separate collection of - municipal waste - waste electric and electronic equipment (WEEE), batteries and accumulators, end of life vehicles (ELV's), packaging, construction, demolition, and medical waste; - bio-waste, including food waste throughout the food chain. Integrated plastic management Household hazardous waste management Economic instruments at local, regional or national level in support of waste management and resource efficiency policies 20
Thematic priorities for Resource Efficiency, including soil and forests, and green and circular economy activities for industrial symbiosis and knowledge transfer, and development of new models for the shift towards a circular and green economy; particular attention should be given to resource efficient, environmentally sound performance of businesses, including the value chains, and on the harmonisation of the methodology for measuring their ecological footprint activities for the Soil Thematic Strategy with special emphasis on mitigation and compensation of soil sealing, and improved land use; activities for forest monitoring and information systems, and to prevent forest fires. 21
Projects (resource efficiency, green and circular economy) 1. Projects implementing the circular economy concept through actions spanning the value chain or ensuring the use of secondary resources / scrap materials / wastes in other industries or value chains (eco-design, cascading use of materials, repair, remanufacture, reuse, recycling, new circular business concepts, innovative take-back and collection systems). 2. Projects implementing new business models for resource efficiency, including establishing resource efficiency practices in Small and Medium Sized Enterprises (SMEs), focussing on the environmental impact, durability, reuse, repair and recycling of their products and processes including sharing or leasing products rather than selling them. This should involve one of the industrial sectors considered as a priority in the Roadmap for a Resource Efficient Europe; the new business model should result in a reduction in material use and/or energy and water use. 3. Projects promoting the implementation of the European environmental footprint methodology through consumer and stakeholder communication, data availability, quality and traceability along the value chain, calculation simplification, and verification. 4. Projects linking regulatory, financial or reputational incentives to environmental performance by using EMAS or other robust, reliable (i.e. third-party verified) Union environmental management instruments. 5. Projects that promote Green Public Procurement through the development, in collaboration with companies, and application of common tender specifications of public authorities with similar purchasing needs (including market consultation and actual procurement activities) and of schemes that allow procurers an easy and reliable verification of green requirements, and the application of such schemes. 22
* OTHER RESOURCE EFFICIENCY ASPECTS Thematic priorities for Water: Projects aiming at more efficient and effective, innovative solutions and/or treatment options regarding recycled/reclaimed water Thematic priorities for Air quality and emissions, including urban environment: Projects implementing integrated and comprehensive policies for sustainable urban planning and design through innovative approaches regarding urban public transport and mobility, sustainable buildings, energy efficiency or urban biodiversity conservation. 23
Kohdealueiden valintaan liittyviä näkökohtia (1/2) Hankkeeseen valitaan 3-5 ydinaluetta. Ydinalueet ovat vähintään kaupunkiseutuja tai maakuntia, joiden alueille kytkeytyy resurssitehokkuuteen sitoutuneita kuntia. Ydinalueiden toimintaa mitataan. Lisäksi hankkeeseen voidaan valitaan useampia satellittialueita. Ydinalueiden ei tarvitse olla samoja kuin valtakunnallisen jätesuunnitelman alueellisten jätesuunnitelmien Valittavan ydinalueen tulee osoittaa sitoutumisensa hankkeen tavoitteeseen, sen pitää näkyä kuntien/ kaupunkisetujen/ maakuntien strategioissa ja toimintalinjauksissa Ydinalueiden valinta huhtikuun 2014 loppuun mennessä 24
Kohdealueiden valintaan liittyviä näkökohtia (2/2) mitä aihealueen hyviä käytäntöjä alueilla on jakaa muille mihin hankkeen eri osa-alueisiin alue olisi valmis ryhtymään ja missä alue olisi valmis ottamaan vetovastuuta tai olemaan demonstraatioiden varsinainen kohde minkälaisia todellisia demonstraatiokohteita kunnan alueella on suunnitteilla ja miten ne onnistutaan aikataululliseksi ja rahoitukselliseksi kytkemään Life IP hankkeeseen omarahoitusosuuden suuruus (%) ja alustava sitoutuminen siihen miten alue on käynnistämässä hankkeita EU-rahoitusinstrumenttien tuen (esim. INKA prosessi, EAKR-rahoitus) tai muiden kansallisesti rahoitettavien ja aihepiiriä tukevien ohjelmien puitteissa (esim. SITRAn resurssiviisaus- teema, TEM:n seutukaupunkipilotit) ja miten kunnalla/alueella on mahdollisuuksia muutoin toimia aihealueella ilman Life IPrahoitusta. 25
Life IP hankkeen johtamisjärjestelmä SYKE vastaa hankkeen hallinnollisesta koordinoinnista Kunkin työpaketin vetäjä vastaa oman työpakettinsa hallinnollisesta koordinoinnista Muodostavat valtakunnallisen johtokeskuksen, jonka tarkoituksena on tukea alueellisen johtokeskuksen käytännön työtä, jolla aktivoidaan alueen eri toimijoiden (kunnat, asukkaat, yritykset, järjestöt) resurssitehokkuustyötä Alueellinen johtokeskus Kaupungit/ Elyt/ Jätehuoltoyhdistykset/ Maakuntaliitot Yhdessä erikseen valtuutettu jollekin taholle? 26
Workshop 3.3.2014 Iltapäivän työpajojen materiaalit
Hyvät käytännöt (1/2) Hallinta, sääntely, suunnittelu Luonnonvarojen käytön taloudelliset ohjauskeinot (verot, maksut, kannustimet) Resurssiviisaan alueen toimintamalli, tekeminen ja eteenpäinvieminen yhden sateenvarjon alla Aluekonsepti jätteiden hyväksikäytössä Kaupunkisuunnittelu, logistiikka, toimintojen sijoittelu Tieto, koulutus Kokonaisvaltainen ajattelu yksilöt, kotitaloudet, yritykset resurssiviisaassa toimintatavassa Tiedon lisääminen hyvissä käytännöissä (mm. orgaaniset jätteet) Materiaalitietopankit (laajennus maatalouteen ja ruokaketjuun) Maa-ainespankki koulutusyhteistyö, opiskelijat voimavarana, yritysyhteistyö Innostavat/hyvät esimerkit Innovatiiviset julkiset hankinta (hankintakäsikirja) Hinku-hanke Yritystoiminnan edistäminen Materiaalitehokkuuskatselmukset & Ecostart-palvelut pienyrityksille Teollisuuspuistot public/private partnership, osaamisen jalostaminen ja konseptointi myös vientiin (itäinen keski-eurooppa) Yritysten sivuvirtojen keskittäminen, kannattavuutta sivuvirroille (isommat volyymit) 28
Hyvät käytännöt (2/2) Ruokaketjujen materiaalihävikin hallinta materiaalien käyttö, kuljetukset, oikea-aikaisuus Kirjanpito ja ajantasaisuus, tiedonjakaminen ja levitys Sähköiset sensorit elintarvikepakkauksissa Verkkokauppakonseptit (mm. vanhuksille, luksustuotteina) Teollisuuden sivutuotteet ja arvoketjut Biokaasulaitokset, toiminnan ympärille rakennetut arvoketjut, alueelliset laitokset, ravinteiden kierto Teollisuuden sivutuotteet, metsäteollisuuden tuhkien kierrätys Liikenneinfrastruktuuri ja yhdyskuntarakenne Betonin kierrätys, maa-ainesten uusiokäyttö (mm. satamien ruoppausjäte) Prosessien tehostaminen, mm. maarakentaminen Vanhojen teollisuusalueiden hyödyntäminen (parantamisen varaa, lainsäädäntö) Rakentaminen, asuminen Puurakentaminen Rakentamisen energiatehokkuus (myös vientiin) Jätepaperikeräys & pullopanttijärjestelmä Kuivakäymälöiden virtsan hyödyntäminen 29
Alueiden valinta Yleistä 3-5 demonstraatiokohdetta, ei liian montaa Riittävän suuria alueita, esim. maakuntataso Tärkeää, että mukana kaupunkialueiden ja maaseudun vuorovaikutus Alueiden ei tarvitse olla kooltaan samanlaisia keskenään (kunta, kaupunkiseutu, maakunta jne.) Mukaan valittavilla alueilla/maakunnilla erilaiset painopisteet 2 aluetta voisi olla enemmän jätehuoltoon painottunut, joku alue muihin asioihin Valitaan alueet demojen kautta Kriteeristö mahdollisimman kirkkaaksi, myös ohjausvaikutusta Intressi Alueen toimijoilla vahva sitoutuminen, kiinnostus Kehitysprojektit ja ajankohtaiset kehittämisteemat Mukana suuret toimijat, hallinnon intressin ohella tärkeää myös teollisuuden ja muiden toimijoiden intressi Olemassa olevat ratkaisut (ml. toimenpiteet, rahoitus, yhteistyökuviot) Mukana alueet, joilla konkreettisia toimia ja käytännön suunnitelmia resurssitehokkuuden osalta Olemassa oleva infra Olemassa olevien jätteenkäsittelyratkaisuiden sitominen, päätökset mm. jätteenpolttoinvestoinneista, toiminta jätteen vähentämisen edistämiseksi Teollisuuden toimijoiden monipuolinen yhteistyö INKA-hankkeet keino levittää alueilla tehtyä työtä 30
Johtamisjärjestelmät Ehdotetut johtamismallit: Maakuntatason toimijat: Maakuntaliitto maankäytön suunnittelu Ely-keskus Ely-keskusten alueella esim. jätehuollon yhteistyöryhmiä, jotka mm. pohtimassa alueellisia jätesuunnitelmia Ei pelkästään hallinnollinen, esim. alueellinen tutkimuskeskus Elinkeinoelämä mukana, esim. elinkeinokeskus/teknologiakeskus Ei yksittäinen organisaatio, vetovastuu ohjausryhmällä Demonstraation sisältö ja alue määrittää vastuutahon, paras mahdollinen toimija Muuta: Olemassa olevat rakenteet alueella ratkaiseva tekijä Miten hanke toteutetaan, toteuttajan ja organisoijan rooli (SYKE) Alueiden toimijoiden verkosto vahvasti mukana 31