1(6) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi (*). Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytäpainiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyssä voidaan esimerkiksi työstää lausuntoa tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f0200094c1f5828f.par. Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, puh. 02951 63382, liisa-maria.voipio-pulkki@stm.fi (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvos Anne Koskela, puh 02951 63384, anne.koskela@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus) Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, puh 02951 63406, lotta.hameen-anttila@stm.fi (sosiaalihuolto) Lääkintöneuvos Timo Keistinen, puh 0295 163 385, timo.keistinen@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh 0295 163995, lasse.ilkka@stm.fi (ensihoito) Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Hang Pham, puh 0295 163569, hang.pham@stm.fi
2(6) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot o Etunimi o Sukunimi o Sähköposti 4. Onko vastaaja* o Kunta o Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue o Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin o Valtion viranomainen o Järjestö o Joku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen? 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Uudistus on tarpeellinen. Ympärivuorokautinen päivystysvalmius on potilasturvallisuuden, palvelujen saatavuuden ja kustannustehokkuuden välinen kompromissi. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalojen määrittelyssä käytetyt kriteerit, optimaalinen potilasturvallisuus, vaikuttavuus, taloudellisuus ja palvelujen saatavuus, ovat perusteltuja. Palvelujen saatavuutta on arvioitu asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta perustellusti matka-aikojen näkökulmasta. Tällä tavalla pystytään välttämään myös päällekkäisyydet, jotka voisivat heikentää uudistuksen kustannustehokkuutta. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne.
3(6) Ensihoitopalvelujen järjestämistä koskeva säännös (39 ) on perusteltu. Eksoten kokemuksen mukaan ensihoidon kehittäminen on kustannustehokkainta ja vaikuttavinta osana päivystystä ja kotihoitoa. Terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn ja mahdollisen sairauden akuutin pahenemisvaiheen hoitamisessa kotihoito, ensihoito ja päivystys toimivat etulinjassa. Niiden toisiinsa integroiduilla ja oikein ajoitetuilla toimintamalleilla voidaan entistä useampi asiakas hoitaa kustannustehokkaasti ja potilasturvallisesti kotona ja vähentää näin päivystyksen asiakasmääriä sekä pitkäkestoisia hoitolaitosjaksoja. Eksotessa on käytössä tähän suunniteltu kokonaisuus, Päivystys olohuoneessa toimintamalli. Toimintamallia tukee alueella yhden hengen liikkuva päivystysyksikkö, mutta saman ideologian mukaan hyödynnetään, moniammatillisissa toimintamalleissa laajasti myös muita ensihoidon yksiköitä. Ensihoito tarjoaa muille toimijoille muun muassa tilan- ja hoidontarpeen arviointia, laajaa vieridiagnostiikkaa sekä toimenpiteitä ja lääkityksiä keskitettyyn lääkärikonsultaatioon perustuen. Usein asiakkailla on yhtä aikaa useita eri ongelmia, joita hoitavat useat eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt samanaikaisesti. Huolehtimalla asiakkaan palveluketjun kokonaisohjauksesta eri palveluita asiakkaalle tuottavien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden välillä (ensihoito, päivystys, tehostettu kotisairaanhoito, sairaala, terveysasema, kotihoito, laboratorio, kuvantaminen, omaiset, sosiaalipäivystys, mielenterveys ja päihdepalvelut, palveluasuminen) ei hoideta vain professioon perustuvaa tapahtumaa, vaan kustannus- ja resurssitehokkaasti huolehditaan asiakaslähtöisesti asiakkaan arvioinnista ja ohjauksesta palvelujärjestelmässä. Näin ennaltaehkäisevästi ja varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti toimien mahdollistetaan kotona oleminen myös pidemmällä aikavälillä. Tämä kehityssuunta ja toimintamallit ovat tutkitusti paitsi asiakaslähtöisiä, niin myös kustannustehokkaita. Alla tuloksia yhden hengen liikkuvan päivystysyksikön osalta ajalta 3.3. 15.8.2016: Tämä toimintamalli edellyttää riittävää ensihoidon henkilöstön koulutustasoa, ensihoitaja AMK. Eksoten alueen kaikissa ensihoitoyksiköissä työskentelevät ensihoitaja-sairaanhoitaja AMK:t kaksoistutkinnolla. Valtakunnallisesti henkilöstörakenteissa on koulutustaustan suhteen paljon eroavaisuuksia. Yli 40 prosenttia ensihoidon tehtävistä Eksoten alueella arvioidaan ja hoidetaan kohteessa ja vältetään kuljetus päivystykseen. Tätä tukee lääkärikonsultaation mahdollisuus. Jos ohjeistusta ja koordinointia hoidetaan laajemmilla alueilla, tulee ottaa huomioon nämä alueelliset erot paitsi integroitujen toimintamallien, niin myös koulutuspohjan suhteen.
4(6) Tässä tulee myös huomioida, että pieni osa ensihoidon tehtävistä on varsinaisia akuutteja tehtäviä. Jos ensihoito eriytetään muusta palvelujärjestelmästä, ei esimerkiksi Eksoten alueella yksiköiden hukkakäynniltä (odotetaan tehtäviä asemapaikalla) eikä päällekkäisyyksiltä palvelujärjestelmässä voida välttyä. Kustannussäästöt syntyvät ensihoidon laaja-alaisen osaamisen tehokkaasta hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Tämä korostuu entisestään harva-alueilla, joilla tehtäviä on verrattain vähän. Näillä alueilla ensihoitajien tehtäväkuvia on Eksotessa rohkeasti muokattu palvelutarpeita vastaavaksi. Esimerkkinä yöaikaisten antibioottien hoitaminen, kipsaustoiminta terveysasemalla, haavojen suturointi ja saattohoidoissa avustaminen. Suunnitelmana on aloittaa myös ensihoidon, sosiaalipäivystyksen ja mielenterveys ja päihdepalvelujen arviointiyksikön kanssa tiiviimpi yhteistyö lokakuussa 2016. Palveluketjujen koordinointi on osaltaan myös organisaation sisäistä osaamisen johtamista ja laadun hallintaa. Laadukkaalla osaamisen hallinnan järjestelmällä ja sen kehittämisellä päästään yhä integroidumpiin toimintamalleihin ja se avaa uusia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon. Paikallinen toiminnan koordinointi mahdollistaa myös nopean ja ketterän reagoinnin poikkeamissa ja palvelurakennemuutoksissa. Ensihoitopalvelun sisältö (40 ) on määritelty tarkoituksenmukaisesti. Ensihoitokeskusta koskevan säännöksen (46 ) tarpeellisuus on sen sijaan kyseenalainen. Toisaalta esityksessä on painotettu ensihoidon, päivystyksen ja kotiin annettavien palvelujen kokonaisuutta. Toisaalta muiden perusteiden, kuten lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tiedonhallinnan pirstaleisuuden eli käytännössä raportointivaikeuksien takia esitetään erityisvastuualueelle perustettavaksi ensihoitokeskus, joka taas eriyttäisi ensihoitoa päivystyksestä ja kotiin annettavista palveluista. Ratkaisu ei vaikuta perustellulta. Erillinen, ensihoidon näkökulmasta tehty palvelutasopäätös ja omat tietojärjestelmät vaikeuttavat ensihoidon integrointia päivystystoimintaan ja kotiin annettavin palveluihin. Nykyistä erityisvastuualueella olevaa koordinaatiovastuuta ensihoitopalvelujen toteuttamisesta ei ole perusteltua lisätä. Jos 40 :n mukaisesta koordinointivastuusta on välttämätöntä säätää, niin vastuu tulisi antaa laajan päivystyksen sairaaloille. Tällä järjestelyllä ensihoidon, päivystyksen ja kotiin annettavien palvelujen kokonaisuus tulisi paremmin huomioiduksi. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Työnjako on kuvattu esityksessä tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävän leikkaustoiminnan keskittäminen sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, on perusteltua. 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 )
5(6) 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Päivystysjärjestelmän rakenne päivystysyksiköihin ja laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköihin on perusteltu. Esityksen perusteluissa on perustellusti kiinnitetty huomiota siihen, että osa laajan päivystyksen sairaaloista tulee tarvitsemaan tukea yliopistosairaalasta. Tarvittava tuki tulee ja on perusteltua määritellä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. 50 :n 3 momentissa on todettu, että laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön tulee tukea muita päivystysyksiköitä. Tästäkin tuesta on perusteltua sopia edellä mainituissa suunnitelmassa ja sopimuksessa (esim. yhteisvirat ja päivystyksen tuki). 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Sosiaalihuollon tarpeen arviointi terveydenhuollossa myös kiireettömän hoidon yhteydessä on perusteltua. Esimerkiksi Eksotessa palvelurakennetta on jo muutettu siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut sijoittuvat saman katon alle mm. hyvinvointiasemilla ja palvelukeskittymissä kuten lasten ja nuorten talossa, aikuisten keskuksessa ja IsoApu palvelukeskuksessa (vanhus- ja vammaispalvelukeskus). Uusien toimintamallien käyttöönoton yhteydessä on tarkasteltu mm. asiakkaiden ja potilaiden palvelutarpeen arvioinnin yhteensovittamista sekä palveluneuvonnan ja ohjauksen roolia monialaisessa yhteistyössä. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 ) 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Eksote on jo järjestänyt sosiaalipäivystyksen, joka toimii koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Nykyinen järjestely ei kuitenkaan vastaa luonteeltaan ja laajuudeltaan esityksen 29 :ssä tarkoitettua sosiaalipäivystystä, mutta on palvelurakenteita muuttamalla laajennettavissa esityksen mukaiseksi. Lähtökohtaisesti asiakkaiden yhteydenoton kynnystä sosiaalipäivystykseen tulee madaltaa, mutta samalla on huolehdittava, että ilta-, yö- ja viikonloppupäivystykseen eivät siirry virka-aikana hoidettavat asiat. Sosiaalipäivystyksen uudistaminen edellyttää myös sosiaalityön uudelleen tarkastelua. Jatkossa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sosiaalityö ja -ohjaus on tarkoituksenmukaista yhteen sovittaa nykyistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi ja samalla tulee mahdollistaa laajat päätöksenteko-oikeudet sosiaalipäivystyksessä työskenteleville työntekijöille. Laaja-alaisen
6(6) psykososiaalisen tuen antaminen äkillisissä kriisitilanteissa edellyttää sosiaalipäivystyksen ja mielenterveys- ja päihdepäivystyksen voimavarojen yhdistämistä. Samalla riittävä lastensuojelun osaaminen on turvattava kaikissa tilanteissa. Päivystysjärjestelyissä tulee ottaa huomioon myös maantieteelliset erityispiirteet ja väestöpohja. Esimerkiksi Etelä-Karjalan alueella riittää, että virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys pohjautuu sosiaalityöntekijöiden varallaolojärjestelmään. Sen sijaan palvelutarpeen arviointi, palveluneuvonta- ja ohjaus sosiaalialan ammattilaisten toimesta on perusteltua järjestää ympäri vuorokauden samassa yhteydessä terveydenhuollon päivystyksen kanssa. 17. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a ) 18. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vaativien ja poikkeuksellisten sosiaalihuollon palvelujen keskittäminen on perusteltua. Vaativissa erityistilanteissa on tarvetta erityisesti konsultaatio- ja koulutuspalveluille. Esimerkkinä maahanmuuttopalvelujen alue, missä tarvitaan monialaista ja erityisesti monikulttuurista osaamista. 19. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä. 20. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.