Lukion opinto-opas 1

Lukion opinto-opas 1

2 Elias-koulu Yhteystiedot Elias-koulun lukio Ehrensvärdintie 31-35, 00150 Helsinki, sähköposti elias.koulu@edu.hel.fi, kotisivut www.eliaskoulu.fi, Wilma www.wilma.edu.hel.fi (lukujärjestykset, aikataulut, opinnot) Rehtori Salme Sulander p. 09 6224684 /040 4867 477 salme.sulander@edu.hel.fi Opinto-ohjaaja Tiina Oksanen, p. 050 5849249 tiina.oksanen@edu.hel.fi Opettajat p. 09 6224682, etunimi.sukunimi@edu.hel.fi Erityisopettaja Gitte Forsberg, p. 040 7037460 gitte.forsberg@edu.hel.fi Toimisto Merja Haapasalo p. 09 6224688 elias.koulu@edu.hel.fi avoinna klo 8-14.30 Kouluterveydenhoitaja Seija Mäkelä p. 09 31076009 / 050 310 56 11 Psykologi Saana Hirvas p. 050 306 7715 Kouluisäntä Maija Valmunen p.050 465 6335 Keittiö p. 09 6224689 LUKUVUODEN TYÖAJAT LUKUVUODEN LOMAT Syyslukukausi 12.8. - 21.12.2013 Syysloma 14.10. - 20.10.2013 Kevätlukukausi 7.1. - 31.5.2014 Joululoma 22.12. - 6.1.2013 Talviloma 17.2. - 23.2.2014 LAUANTAITYÖPÄIVÄT: 16.11. / 21.12. / 8.3. JAKSOT 1. jakso 12.8. 4.10.2013 2. jakso 7.10. 5.12.2013 3. jakso 9.12.2013 7.2. 2014 4. jakso 10.2. 4.4.2014 5. jakso 7.4. 31.5.2014 Uusintakuulustelut: syksy 2013: 24.10., 28.11., 17.12. kevät 2014: 30.1., 6.3., 10.4., 12.5., 22.5. Hyväksytyn kurssiarvosanan korotustentit: 22.8.2013 ja 20.3.2014 Koko lukion oppimäärän korotustentti: kevään yo-kirjoitusten jälkeen Kannen kuva: Elisa Saarikivi Taitto: Andreas Saari

Lukion opinto-opas 3 Tervetuloa Elias-lukioon! Heitä tylsät lukiotehtävät roskakoriin ja tule muuttamaan maailmaa omista lähtökohdistasi käsin! Elias-lukiossa tutkitaan taustoja, perehdytään ennakkoluulottomasti kokonaisuuksiin, havainnoidaan mielenkiintoisia ilmiöitä, etsitään henkilökohtaista näkemystä, ollaan kriittisiä ja saavutetaan laaja-alainen sekä syvällinen tuntemus maailmasta. Opiskelu Elias-lukiossa on käytännönläheistä, keskustelevaa ja taiteellista. Steinerpedagogisen erityistehtävän saaneille lukioille, kuten Elias-lukiolle, on lukiolaissa annettu oikeus tehdä asioita omalla tavalla. Elias-lukion erityispiirteitä ovat opiskelijalähtöisyys, mahdollisuus keskittyä opiskeluun, monipuolinen opiskelun tuki, selkeä ja vaivaton eteneminen opinnoissa, kotiluokka ja hyvä luokkahenki, byrokratiaa ei ole, tiivis kansainvälinen yhteistyö, pätevät aineopettajat ja asiantuntijat, monipuolinen taide- ja taitoaineiden opetus, mielenkiintoiset ja haastavat projektit sekä mahdollisuus lukion päättöluokalla keskittyä vain yo-tutkinnossa suoritettaviin aineisiin. Elias-lukiosta saat valmiuden jatkaa opiskelua korkeakoulutasolla millä alalla tahansa Suomessa tai ulkomailla. Tule mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan Suomen yksilöllisintä ja innovatiivisinta lukiota! Salme Sulander Rehtori Oppilaskunnan esittely Koulumme oppilaskunnan hallitus on aktiivinen lukiomme asioissa. Jokaiselta luokalta 9-12 on kaksi omaa edustajaa, jolloin jokaisella luokalla on mahdollisuus vaikuttaa lukion asioihin, kuten esim. kurssitarjontaan, yleiseen viihtyvyyteen ja tapahtumiin. Oppilaskunnan hallitukseen luokan edustajaksi voi hakea kuka tahansa. Positiivinen asenne, muutoksenhalu ja silloin tällöin julkinen esiintyminen koulun tilaisuuksissa ovat ainoat kriteerit. Huomatkaa, että kaikki lukiomme oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Ole aktiivinen ja muista, että luokkanne edustajalle saa, ja pitää mennä puhumaan ideoista ja ehdotuksista, jotka luokkanne edustajat vievät oppilaskunnan hallituksen kokoukseen. Toivotammekin näin ollen hyvää ja idearikasta lukuvuotta kaikille! Ella Hallman Oppilaskunnan puheenjohtaja

4 Elias-koulu Lukio-opintojen suorittaminen Lukiokurssit ja opinnoissa eteneminen 10 13. luokilla opiskeltavat oppiaineet jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on noin 38 oppituntia. Jokaisen kurssin alussa opiskelijalle selvitetään kurssin sisältö sekä arvioinnin ja arvosanan perusteet. Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointiin eivät vaikuta oppiaineen muiden kurssien arvosanat. Kurssit jakautuvat (1) valtakunnallisiin pakollisiin, (2) valtakunnallisiin syventäviin ja (3) koulukohtaisiin soveltaviin sekä (4) steinerkoulun erityisen koulutustehtävän mukaisiin kursseihin. Saadakseen Elias-koulusta lukion päättötodistuksen oppilaan on suoritettava vähintään 75 kurssia. Näihin sisältyy yleensä 47-51 valtakunnallista pakollista kurssia (riippuen matematiikan valinnoista), 10 valtakunnallista syventävää kurssia ja 20 erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Näiden lisäksi opiskelija voi valita koulukohtaisia soveltavia kursseja oman mielenkiintonsa mukaan. Lopullisessa kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit. Kurssimäärälle ei ole ylärajaa. Kursseille ilmoittautuminen Elias-lukiossa opiskelija opiskelee luokkamuotoisesti, eli työjärjestys laaditaan koko lukuvuodelle pääosin valmiiksi. Valinnaisille, syventäville ja soveltaville kursseille ilmoittaudutaan kuitenkin Wilman kurssitarjottimessa oman mielenkiinnon mukaan. Kurssien pois jättäminen eli huojentaminen Elias-koulussa noudatetaan steinerpedagogista opetussuunnitelmaa. Erityisen koulutustehtävän saaneissa lukioissa, kuten Elias-lukiossa, opiskelijalla on oikeus erityisestä syystä hieman poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. a) Vapautus steinerkoulun erityistehtävän mukaisista kursseista Opiskelija / huoltaja voi anoa rehtorilta vapautusta steinerkoulun erityistehtävän mukaisista kursseista. Allekirjoitettu anomus käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä ja päätöksen vapautuksesta tekee rehtori. Hakemuksessa tulee mainita syy, johon vedotaan, esim. ammattimainen harrastus, erityisen tuen tarve lukuaineissa, oppimisvaikeus. a) Huojennusmahdollisuus lukion pakollisiin kursseihin Opiskelija voi perustellusta syystä anoa vapautusta enintään kahdeksan lukion pakollisen kurssin suorittamisesta. Opiskelijan tulee suorittaa kuitenkin vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Ylioppilaskirjoituksissa suoritettavasta aineesta ei voi jättää pois pakollisia kursseja. Anomus huojentamisesta täytyy tehdä erillisellä lomakkeella ennen ao. kurssin alkamista rehtorille. Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomi Lukiodiplomi on valtakunnallinen taide- ja taitoaineissa suoritettava opinnäyte. Elias-koulussa lukiodiplomin voi suorittaa seuraavissa aineissa musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja eurytmia (tanssi). Lisätietoa diplomin suorittamisesta saat kyseisten aineiden opettajilta Opetushallituksen sivut http://www.edu.fi/lukiodiplomit

Lukion opinto-opas 5 Vaihto-opiskelu ulkomailla Elias-lukiossa on hyvät mahdollisuudet opiskella muissa steinerkouluissa ympäri maailman. Suositeltava vaihto-opiskelun ajankohta on 11. luokan aikana. Vaihto-opiskeluhakemus tehdään rehtorille. Anomukseen liitetään lyhyt kuvaus itsestä ko. kohdekielellä. Lisätietoja vaihto-opiskelumahdollisuuksista saa rehtorilta. Poissaolot Lukiolain 25 :n mukaan lukiolaisen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Oppitunneilta voi olla pois vain, jos siihen on hyväksyttävä syy. Tällaisia syitä ovat esim. sairastuminen, oppilaskunnan hallituksen kokoukset, kutsunnat, yms. Sen sijaan esim. autokoulu ei ole hyväksyttävä syy olla poissa oppitunneilta. Lupa poissaoloon pyydetään etukäteen. Yli kolmen päivän mittaiseen poissaoloon pyydetään lupa rehtorilta ja sitä lyhyempiin poissaoloihin luokanvalvojalta (lomake koulun kotisivulla). Kaikki poissaolot täytyy aina selvittää ao. aineopettajalle. Opiskelijan tulee suorittaa poissaolon ajalta jääneet suoritukset asianmukaisesti. Alle 18-vuotiaan huoltajat tarkistavat ja selvittävät opiskelijan poissaolot Wilmassa. Täysi-ikäiset opiskelijat voivat selvittää itse poissaolonsa. Jos poissaoloja ilman hyväksyttävää syytä on kertynyt liikaa, kurssi keskeytyy (K). Tällöin opiskelija joutuu suorittamaan koko kurssin uudestaan. Jos poissaolot johtuvat hyväksyttävästä syystä, niin opettaja voi harkita poissaolojen korvaamista täydentävillä suorituksilla. Oppikirjat Lukiossa opiskelija on velvollinen hankkimaan ja kustantamaan oppikirjat itse. Jos käytät vanhoja oppikirjoja, pidäthän huolen, että tehtäväkirjat ovat puhtaat. Säilytä kaikki oppikirjasi ylioppilaskirjoituksiin kertaamista varten. Kirjaluettelo päivitetään koulun kotisivuille kevään 2013 aikana. Opintojen keskeyttäminen vaihto-opiskelun ajaksi tai koulusta eroaminen Lähtiessäsi vaihto-opiskelijaksi keskustele asiasta hyvissä ajoin rehtorin kanssa. Jos joudut eroamaan koulusta esim. muuton vuoksi tai jonkin muun syyn takia, sinun tulee jättää eroamisesta kirjallinen ilmoitus. Ilmoituksen allekirjoittaa huoltaja. OPISKELUN TUKI Luokanvalvojat lukuvuonna 2013-2014 10.lk Marjut Sipilä p. 0400 184 367 marjut.sipila@edu.hel.fi 11.lk Tekla Tierala p. 09 622 4682 tekla.tierala@edu.hel.fi 12.lk Raija Felgueroso p. 050 302 6512 raija.felgueroso@edu.hel.fi 13.lk Gitte Forsberg p. 040 703 7460 gitte.forsberg@edu.hel.fi Opo Tiina Oksanen, p. 050 584 9249 tiina.oksanen@edu.hel.fi

6 Elias-koulu Luokilla 10 12 luokanvalvoja perehdyttää opiskelijat koulunkäytänteisiin, seuraa ja tukee opiskelijoiden etenemistä opinnoissa, pitää yhteyttä koteihin (vanhempainillat ja tapaamiset), myöntää alle kolmen päivän mittaisen vapautuksen koulutyöstä sekä toimii luokan yhdyshenkilönä opiskelijahuoltoryhmän suuntaan. Luokanvalvoja pitää kerran viikossa luokanvalvojantunnin, jolla käsitellään opiskeluun liittyviä kysymyksiä ja tiedotetaan koulunkäyntiä koskevista ajankohtaisista asioista. 13. luokalla opinto-ohjaaja ohjaa ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opiskeluun liittyvissä asioissa ja luokanvalvoja auttaa muissa asioissa. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaaja vastaa opiskelijoiden ohjauksesta ja neuvonnasta kaikissa opiskeluun sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajan yhteystiedot: Tiina Oksanen, puh. 050 5849249, sähköposti: tiina.oksanen@edu.hel.fi Opiskelijahuolto Koulussa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa opiskelijan hyvinvointia edistäviä toimia. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja ja opinto-ohjaaja ja tarvittaessa terveydenhoitaja. Opiskelijahuoltoryhmä tai osa sen jäsenistä suunnittelee opiskelijan kanssa yksilöllisiä tukitoimia lukioopintojen sujumiseksi. Koulupsykologi Koulupsykologilta voi saada keskusteluapua koulunkäyntiin, oppimiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulupsykologille voit varata ajan puhelimitse. Psykologin yhteystiedot: Saana Hirvas puh. 050 306 7715 sähköposti: saana.hirvas@edu.hel.fi Kouluterveydenhoitaja Terveydenhoitaja on tavattavissa erikseen ilmoitettavina ajankohtina koulun 2. kerroksessa. Terveydenhoitajan yhteystiedot: Seija Mäkelä puh.09 31076009/ 050 310 56 11 Erityisopetus Erityisopettaja tukee opiskelijoita erilaisissa oppimiseen liittyvissä pulmissa. Tuki perustuu yksilön tarpeisiin. Erityisopettajan yhteystiedot: Gitte Forsberg puh. 040 7037460 sähköposti: gitte.forsberg@edu.hel.fi Erityisopettaja toimii oppilaiden tukena opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Tuki perustuu yksilön tarpeisiin.

Lukion opinto-opas 7 Lukitestaus Erityisopettaja tekee kaikille uusille opiskelijoille lukiseulatestin, joista vanhemmat saavat kirjallisen palautteen postitse. Seulan perusteella erityisopettaja tapaa ne oppilaat, jotka ovat saaneet jollakin testin osaalueella heikon tuloksen. Seulatestin tulosten ja opiskelijan opiskeluun liittyvien huomioiden perusteella erityisopettaja voi suositella opiskelijalle lukivaikeutta kartoittavien yksilötestien tekemistä HERO:ssa. www.lukihero.fi Erityisjärjestelyt ylioppilaskirjoituksissa Oppilaan suoriutumista ylioppilaskirjoituksissa voidaan tukea erityisjärjestelyin mikäli lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea. Yleisin erityisjärjestely on lisäaika kirjallisissa kokeissa. Erityisjärjestelyjä voi hakea myös vamman tai sairauden perusteella. Alustavan lukiseulan jälkeen oppilaan ja huoltajan tulee olla aktiivisia Ylioppilastutkintolautakunnalle lähetettävien lausuntojen suhteen. Lukilausunnon edellyttämät testit ja lausunnot (HERO, lääkäri) kannattaa hankkia jo ensimmäisen lukiovuoden aikana, mutta viimeistään 11. luokalla. Lukilausunnosta ja erityisjärjestelyistä lisää YTL:n kotisivuilla www.ylioppilastutkinto.fi WILMA, wilma.edu.hel.fi Wilmassa on mm. lukujärjestykset, kouluviikon aikataulut ja kurssisuoritukset. Wilman salasanat saat lukuvuoden alussa. Tavoitat myös opettajat Wilman pikaviestien kautta. Opintotuki Lukiolainen, joka ei saa lapsilisää, voi hakea KELA:lta opintotukea jättämällä opintotukihakemuksen ensin täydennettäväksi koulun toimistoon ja sen jälkeen palauttamalla hakemuksen KELA:n toimistoon. Opintotukea myönnetään säännöllisiin päätoimisiin opintoihin opiskelukuukausien ajaksi. Myöntämisperusteina ovat mm. hakijan ikä ja taloudellinen tilanne (myös vanhempien tulot vaikuttavat). Opintotuen saaminen edellyttää myös, että opiskelu on päätoimista:opiskelija suorittaa vähintään 10 lukiokurssia tai osallistuu kahteen yo-kokeeseen lukukauden aikana. Muussa tapauksessa tuki päättyy ja se voidaan periä takautuvasti. Hakulomakkeita ja lisätietoja saat koulusihteeriltä. Lisätietoja : http://www.kela.fi Koulumatkatuki Koulumatkatuesta saat lisätietoja koulusihteeriltä ja www.kela.fi Ruokailu Ruokalistat löytyvät koulun kotisivuilta www.eliaskoulu.fi/oppilashuolto/kouluruokailu. Keittiö: p. 09 6224689 Tarjolla on aina myös kasvisvaihtoehto. Kasvisruokavaliosta ilmoitetaan lukuvuoden alussa luokanvalvojalle. Erityisruokavalioon tarvitaan lääkärintodistus, josta toimitetaan kopio luokanvalvojalle.

8 Elias-koulu Arviointi Oppimisen arvioinnissa annetaan palautetta opiskelijalle opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opintojen aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa omien tavoitteittensa asettamisessa ja työskentelytapojen tarkentamisessa. Kurssin arviointi Opiskeltu kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan monipuolisesti ottamalla huomioon kokeet, tuntityöskentely, suullinen ja kirjallinen näyttö sekä muilla tavoin osoitettu osaaminen. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijoille kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelija saa kahden viikon sisällä kurssin päättymisestä tiedon arvioinnista. Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät Kunkin aineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin (4-10). Muut kurssit arvioidaan opetussuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Hyväksytty kurssi Hyväksytyn (arvosana 5-10) kurssin saa uusia yhden kerran erityisenä korotustenttipäivänä. Suorituksista parempi jää lopulliseksi arvosanaksi. Hyväksytyn kurssin korotustenttipäiviä järjestetään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Suoritusmerkinnällä (S) arvioitu kurssi Soveltavia kursseja voidaan arvioida suoritusmerkinnällä (S). Arviointitavasta on kerrottu Elias-koulun opetussuunnitelmassa koulun kotisivuilla www.eliaskoulu.fi. Itsenäisesti suoritettu kurssi Opiskelija voi suorittaa esim. vaihto-oppilasajan tai sairauden takia suorittamatta jääneen kurssin tai sen osan itsenäisesti sopimalla kirjallisesti opiskeltavasta aineistosta ja suoritustavasta ja ajasta aineenopettajan kanssa. Suoritusoikeuden kurssille myöntää rehtori. Hylätty kurssi (4) Kun opiskelija on osallistunut opetukseen, tehnyt tehtävät ja osallistunut kurssikokeeseen, mutta ei ole saanut kurssista hyväksyttävää arvosanaa, on kurssi hylätty.varsinaisen kurssikokeen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus uusia hylätty kurssi kaksi kertaa uusintakuulustelussa. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen jätetään kirjallisesti kaksi viikkoa ennen koepäivää ko. aineen opettajalle. Hylätyn kurssin uusintakoe on suoritettava kurssia seuraavan lukukauden loppuun mennessä.

Lukion opinto-opas 9 Keskeytynyt kurssi (K) Poissaolojen takia tai opiskelijan itse ilmoittamana keskeytynyt kurssi merkitään arvosanalla K. Keskeytynyt kurssi tulee pääsääntöisesti suorittaa muualla esim. aikuislukiossa. Poikkeustapauksissa rehtori voi myöntää oikeuden kurssin uudelleen suorittamiseen. Erityisen koulutustehtävän mukaiset kurssit Koulukohtaisesta soveltavasta kurssista voi saada arvosanan 5 10 tai S-merkinnän. Jos kurssia ei ole suorittanut hyväksytysti, kurssi keskeytyy (K). Soveltavat kurssit kuuluvat oppiaineen oppimäärään opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla ja ne voivat vaikuttaa oppimäärän arviointiin lisänäyttönä. Puutteellinen kurssisuoritus (O) Jos osia kurssisuorituksesta puuttuu, kurssi merkitään arvosanalla O (osallistunut). Tällaisen kurssin loppuun suorittamista ja hyväksytyn numeroarvioinnin saamisesta sovitaan kirjallisesti ko. aineen opettajan kanssa. Kurssin puuttuva osa on palautettava ennen seuraavan lukukauden loppua. Etenemiseste Opinnoissa etenemisen este syntyy, jos jonkin aineen kahdesta peräkkäin opiskellusta kurssista tulee hylätty arvosana (4). Jotta opiskelija voi jatkaa aineen opiskelua, tulee hänen laatia opiskelusuunnitelma ko. aineessa yhdessä aineenopettajan / opinto-ohjaajan kanssa ja korottaa vähintään toinen hylätyistä arvosanoista. Etenemiseste jossakin oppiaineessa ei estä etenemistäsi muissa aineissa. Lukemis-ja kirjoittamishäiriöt sekä muut diagnosoidut vammat Lukemis- ja kirjoittamishäiriöt sekä muut diagnosoidut vammat, jotka vaikeuttavat opiskelijan osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tietonsa ja taitonsa muutenkin kuin kirjallisessa näytössä. Kyseiset vaikeudet otetaan huomioon määrättäessä kurssiarvosanaa. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimääränopinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan ( MAA 1-MAB1, MAA3-MAB2, MAA6-MAB5, MAA7-MAB4, MAA8-MAB3). Tasoa vaihdettaessa kurssien arvosanat pysyvät ennallaan. Jos pitkän matematiikan kursseja jää tasoryhmää vaihdettaessa ylimääräisiksi niin ao. kurssit hyväksi luetaan lyhyen matematiikan soveltavina kursseina. Kieliopinnoissa opettaja arvioi tapauskohtaisesti tasoryhmää vaihdettaessa kurssien hyväksi lukemisen kielen taitotasoasteikon perusteella (esim. A-kielestä vaihtaminen B2-kieleen). Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen: Opiskelijan tulee erikseen hakea muualla suorittamiensa opintojen hyväksi lukemista ennen kyseisen opintokokonaisuuden alkamista sekä esittää selvitys opinnoistaan ja osaamisestaan. Lukion oppimäärään voidaan hyväksilukea muualla suoritettuja opintoja, jotka ovat tavoitteeltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.

10 Elias-koulu Ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan hyväksi lukea lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Opiskelija voi joutua tarvittaessa antamaan lisänäyttöjä. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien kaikkien valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvosanana. Jälkikäteen ei voi poistaa mitään kurssiarvosanaa. Osa kunkin oppiaineen pakollisten kurssien arvosanoista saa olla kuitenkin hylättyjä (4). Sallittu lukumäärä määräytyy seuraavasti: Pakollisten ja valtakunnallisten Hylättyjen kurssiarvosanojen maksimimäärä syventävien kurssien lkm 1 2 0 3 5 1 6 8 2 9 tai enemmän 3 Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa - koko oppimäärän korotuskuulusteluissa 13. luokalla ylioppilaskirjoitusten jälkeen - arvioinnista päättävien opettajien harkinnan perusteella, mikäli viimeiset kurssiarvosanat osoittavat asioiden parempaa osaamista - koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä Lukion päättötodistus Opiskelija saa Elias-lukion päättötodistuksen suoritettuaan steinerlukion oppimäärän. Todistukseen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta. Opiskelijan kirjallisesta anomuksesta on hän oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän (S) liikunnasta ja sellaisista oppiaineista joista hän on suorittanut lukion aikana vain yhden kurssin (filosofia, fysiikka, terveystieto, psykologia) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Lukion opinto-opas 11 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Tutkinnon suorittaminen Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana (ks. kuitenkin kohta Hylätyn kokeen uusiminen ). Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon, pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineessa järjestettävä koe. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Yksi vaativamman tason koe täytyy suorittaa tutkinnon pakollisissa aineissa. Ylioppilastodistuksen saaminen edellyttää lisäksi lukion päättötodistuksen saamista. Ilmoittautuminen ylioppilaskirjoituksiin Kevään 2014 tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään 15.11.2013. ja syksyn 2014 tutkintoon viimeistään 28.5.2014. päivänä kirjallisella lomakkeella. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuessa tehtyjä valintoja, jotka koskevat aineyhdistelmää, kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tai kokeen tasoa, et voi jälkikäteen muuttaa. Tutkintomaksut Kokelaskohtaiset tutkintomaksut koostuvat perusmaksusta ja kustakin kokeesta perittävästä maksusta., Ylioppilaskokeen uusiminen Hylätyn pakollisen kokeen saat uusia kaksi kertaa tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajaa. Mikäli olet ennen ylioppilastutkintotodistuksen saamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana. Hylättyä pakollista koetta uusiessa voi vaihtaa vaativamman tason kokeen lyhyempään oppimäärään perustuvaan kokeeseen, jos tutkinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy edelleen yksi pitkän oppimäärän koe. Jos määräaika kuluu umpeen tai et selviydy toisellakaan uusimiskerralla, sinun on suoritettava koko tutkinto uudelleen. Jos ylimääräinen koe hylätään, tästä ei tule merkintää todistukseen. Tällaisen kokeen voit uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei koetta uusittaessa voi vaihtaa. Valmista yo-tutkintoa voi täydentää kuitenkin suorittamalla eri tason kokeen. Ylioppilastutkinnon täydentäminen Tutkintoa voi täydentää uusilla kokeilla sen jälkeen, kun olet suorittanut tutkinnon.

12 Elias-koulu Kompensaatio Kompensaatiossa huomioidaan ylioppilastutkintotodistukseen kuuluvien sekä pakollisten että ylimääräisten kokeiden arvosanat. Tutkintoa täydentämällä ei voi kuitenkaan kompensoida hylättyä koetta. Kompensoitua arvosanaa voi korottaa kaksi kertaa ilman aikarajaa. Lääkärintodistukset, lukitodistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut puoltolauseet Lautakunta on antanut erilliset määräykset lääkärintodistusten, lukitodistusten, vieraskielisyyttä koskevien selvitysten ja muiden puoltolauseiden ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa. Saat niistä tietoa opintoohjaajalta tai lautakunnan verkkosivuilta. Tarkemmat tiedot: www.ylioppilastutkinto.fi ja abin opas (noudettavissa koulun toimistosta).

Lukion opinto-opas 13 Elias-lukion kurssikuvaukset Äidinkieli ja kirjallisuus Pakolliset kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1) Harjaannutaan tulkitsemaan ja tuottamaan tekstejä. Harjoitellaan käsitteet konteksti, tekstilaji ja tekstityyppi. Syvennetään ryhmäviestinnän taitoja. Tutustutaan tekstitaidon vastaukseen. (10. lk) Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI 2) Tarkastellaan ja kirjoitetaan erityisesti asiatekstejä. Kiinnitetään huomio tekstin rakenteeseen ja kieleen. Myös tiedonhankinta ja lähteiden kriittinen tarkastelu ovat kurssin keskeisiä asioita. (10. lk) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Kurssilla keskitytään kaunokirjallisuuteen. Tutustutaan eri kirjallisuuden lajeihin ja tarkastellaan kaunokirjallisia tekstejä. Harjoitellaan kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa. Tutustutaan myös elokuvan ja sarjakuvan keinoihin. (11. lk) Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Avainsana on vaikuttaminen. Kurssilla tarkastellaan vaikuttamisen kohteena olemista ja vaikuttajana toimimista sekä niitä kuvan ja kielen keinoja, joita vaikuttamaan pyrkivät käyttävät. Keskeisiä käsitteitä ovat retoriset keinot ja argumentaatio. Tehdään väittelyharjoituksia! (11. lk) Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Keskeistä on oppia tuntemaan länsimaisen kirjallisuuden historiaa. Kurssilla tutustutaan eri aikakausien kirjallisuuteen. Myös esseen keinoja harjoitellaan. (12. lk) Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Tarkastellaan kieltä pääasiassa suomen kieltä ja suomalaista kirjallisuutta sekä pohditaan, miten kieli ja kirjallisuus ovat yhteydessä ihmisen omaan ja kansalliseen identiteettiin. Keskeistä on myös lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittäminen. (12. lk)

14 Elias-koulu Syventävät kurssit Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Tehdään käytännön harjoituksia ryhmissä ja itsenäisesti. Käsitellään verbaalia ja nonverbaalia viestintää. (Valinnainen kurssi luokille 10 13) Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten tekstitaidon kokeeseen. Syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi edellyttää tekstilajeihin ja tekstien erittelyyn liittyvien peruskäsitteiden hallintaa. (13. lk) Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Kurssilla on keskeistä pohtia nykykulttuurin, yhteiskunnan ja median ajankohtaisia teemoja. Pohdinnassa tarvitaan kriittistä lukutaitoa, tekstien arvioimista eettisin ja esteettisin perustein sekä ajattelun ja kirjoittamisen taitoja. Kurssin käytyään opiskelijan pitäisi olla äidinkielen taidoiltaan valmis niin ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen kuin koulun jälkeisten opintojenkin vaatimuksiin. (13. lk) Koulukohtaiset soveltavat kurssit Sanataide (ÄI10) Kurssin aikana perehdytään länsimaisen sanataiteen muotoihin, tyyleihin ja sisältöihin eri aikakausina. Sisältöinä ovat lyriikka, draama, epiikka antiikista 1800-luvulle. Tutustutaan kirjallisuuden historian merkkihenkilöihin ja teoksiin. (10. lk) Draamakurssi (ÄI11) Kurssilaiset valmistelevat yhdessä näytelmän. Oppilaat valitsevat keskuudestaan ohjaajan, lavastajan, puvustajan, ääni- ja valomiehen. Lavasteet rakennetaan yhdessä lavastajan tai lavastustiimissä syntyneen suunnitelman mukaan. Kurssilla opitaan ymmärtämään tavoitteellisen yhteistyön vaatimukset ja vastuu. Opettaja seuraa työskentelyä ja tukee tarvittaessa. (12. lk) Ruotsi Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullunymm. Puhuminen Luetunymm. Kirjoittaminen B(1) B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Kielen taitotasot löytyvät tarkemmin kuvattuina liitteestä 2.

Lukion opinto-opas 15 Pakolliset kurssit Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa. Aiheina ovat opiskelu ja harrastukset. Kieli on tuttavallista ja arkipäiväistä. (10. lk) Arkielämää pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden javapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa. (10. lk) Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aiheina ovat Suomi, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin. Suomenruotsalaisuutta voidaan käsitellä vaikkapa taiteen, teatterin, elokuvan avulla. (11. lk) Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. (12. lk) Elinympäristömme (RUB5) Aiheina ovat luonto, muuttuva elinympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan ymmärtävää lukemista ja kirjallista ilmaisua. (12. lk) Syventävät kurssit Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Harjoitellaan ruotsin kielen puhumista ja keskustelua ajankohtaisilla aiheilla ja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Pidetään suullinen esitys itse valitsemasta aiheesta. Kurssin päätteeksi on mahdollista tehdä ruotsin kielen ylioppilaskokeen valinnainen suullinen koe. (Valinnainen kurssi luokille 12 13) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueina ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Tarkoituksena on tutustuttaa oppilas Euroopan ja muun maailman kehitykseen. Kerrataan edelleen kielioppia ja käsitellään edellisten vuosien ylioppilaskirjoituksia. (13. lk)

16 Elias-koulu Koulukohtaiset soveltavat kurssit Ruotsin perusteiden kertauskurssi (RUBK1) Kurssin aikana kerrataan perusasteen oppisisällöt ja valmennetaan ruotsin lukio-opintoihin. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti niille opiskelijoille, joiden ruotsin kielen perusasteen päättöarvioinnin arvosana on alle 7. (10. lk) Abikurssi (RUB8) Harjoitellaan keskipitkän ja pitkän ruotsin ylioppilaskirjoituksia varten: kirjoitelma, luetun ymmärtäminen ja kuullunymmärtäminen sekä rakennetehtävät ja avovastaukset. Kurssin lopussa pidetään yo-kirjoituksia simuloiva preliminäärikoe (6 tuntia). Kurssin arvosana voi vaikuttaa korottavasti ruotsin kielen päättöarviointiin. (13. lk) Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB9) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Kerrataan syventävästi kielioppia. Harjoitellaan kirjallista tuottamista sekä kuullun- ja tekstinymmärtämistä. (11. lk) A-kieli Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullunymm. Puhuminen Luetunymm. Kirjoittaminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Saksa A B1.1- B1.2 B1.1 B1.2 B1.1- B1.2 Venäjä A B1.1- B1.2 B1.1 B1.2 B1.1- B1.2 Englanti (A1) Pakolliset kurssit Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta. Tavoitteena on vahvistaa sanastoa ja perusrakenteiden hallintaa sekä antaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioiden hallintaan. Aihepiirit liittyvät nuoren jokapäiväiseen elämään, perheeseen, ystävyyteen, identiteettiin ja ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. (10. lk)

Lukion opinto-opas 17 Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin, matkailuun, luonnossa liikkumiseen, musiikkiin, mediaan ja lukemiseen. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Huomiota kiinnitetään myös kulttuurierojen merkitykseen viestinnässä. (10. lk) Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssi keskittyy opiskeluun ja työelämään liittyvään kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Aiheita ovat muun muassa opintojen merkitys, opiskelu meillä ja muualla, kesätyö, työpaikan hakeminen ja omien kykyjen löytäminen. Muodollisissa tilanteissa tarvittavan kielen ymmärtämistä ja tuottamista harjoitellaan. (11. lk) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssin tavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kurssi harjoittaa tekstien ymmärtämistä ja kirjallista ilmaisua vaativahkolla tasolla. Kurssilla keskitytään myös erilaisiin ymmärtävän lukemisen strategioihin ja laajennetaan yhteiskunnallisen sanaston hallintaa. (11. lk) Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kirjallisuutta, musiikkia, kuvataidetta, teatteria ja elokuvaa meillä ja muualla. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Oppilaat valmistavat laajahkon kulttuuriaiheisen tuotoksen ja esittelevät sen. (12. lk) Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssilla hiotaan kirjallista ilmaisua ja painotetaan kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla. Aiheita ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja historia, viestinnän eri muodot ja talouselämä. (12. lk) Syventävät kurssit Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa oppilaalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla kerrataan rakenteita ja käsitellään edellisten vuosien ylioppilaskokeita. (13. lk) Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Harjoitellaan englannin kielen puhumista ja keskustelua ajankohtaisilla aiheilla ja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Pidetään suullinen esitys itse valitsemasta aiheesta. Kurssin päätteeksi on mahdollista tehdä englannin kielen ylioppilaskokeen valinnainen suullinen koe. (Valinnainen kurssi luokille 12 13)

18 Elias-koulu Koulukohtaiset soveltavat kurssit Englannin perusteiden kertauskurssi (ENAK1) Kurssin aikana kerrataan perusasteen oppisisällöt ja valmennetaan englannin lukio-opintoihin. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti niille opiskelijoille, joiden englannin kielen perusasteen päättöarvioinnin arvosana on alle 7. (10. lk) Englannin kertauskurssi (ENAK2) Kurssin aikana kerrataan lukion englannin sanastoa, rakenteita ja kielioppia. (10-13.lk) Abikurssi (ENA9) Harjoitellaan pitkän englannin ylioppilaskirjoituksia varten: kirjoitelma, luetun ymmärtäminen ja kuullunymmärtäminen sekä rakennetehtävät ja avovastaukset. Kurssin lopussa pidetään yo-kirjoituksia simuloiva preliminäärikoe (6 tuntia). Kurssin arvosana voi vaikuttaa korottavasti englannin kielen päättöarviointiin. (13. lk) Saksa (A2) Pakolliset kurssit Viestintä ja vapaa-aika (SAA1) Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan sanastoa ja perusrakenteiden (aikamuodot, sijamuodot, prepositiot) hallintaa. Teksteissä käsitellään nuorten jokapäiväistä elämää, ihmissuhteita ja verkostoja sekä vapaa-ajan viettoa. Kurssin painopistealueena on suullinen viestintä. (10. lk) Nuori ja hänen maailmansa (SAA2) Kurssin teksteissä käsitellään nuorten maailmaa vapaa-ajan näkökulmasta sekä matkailua ja uusia medioita. Tutustutaan Itävaltaan ja Sveitsiin. Kieliopissa kerrataan artikkelin käyttöä, maantieteellisiä nimiä, genetiiviä, possessiivipronomineja sekä vaihtoprepositioita. (10. lk) Opiskelu ja työ (SAA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät kouluun, ammatinvalintaan, opiskeluun sekä työelämään. Opiskellaan myös kotimaahan liittyvää sanastoa. Kurssilla harjoitellaan aiheille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Kieliopissa opiskellaan adjektiiveja ja partisiippeja. (11. lk) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Kurssilla käsitellään yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä sekä nykypäivän että historian näkökulmasta ja tutustutaan saksankielisten maiden nykyiseen elämään ja yhteiskuntaan sekä historiaan. Kieliopissa opiskellaan imperatiivia, konditionaalia ja passiivia. (11.lk)

Lukion opinto-opas 19 Tiede, talous ja tekniikka (SAA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti (kirjallisuus, musiikki, tanssi, kuvataide, teatteri ja elokuva) ja tutustutaan saksankielisen ja suomalaisen kulttuurin edustajiin eri kulttuurin alueilta. Kieliopissa kerrataan sijamuotoja, opiskellaan relatiivipronominit sekä rektioverbejä. (11. ja 12. lk) Kulttuuri (SAA6) Kurssilla painotetaan vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Lähtökohtana ovat eri tieteenalat, talouselämä ja tekniikan saavutukset sekä ympäristö. Kieliopissa kerrataan ja opiskellaan sanajärjestystä, konjunktioita sekä pronomineja. (12. lk) Syventävät kurssit Yhteinen maapallomme (SAA7) Kurssilla käsitellään ajankohtaisia yhteiskuntaan, politiikkaan ja ympäristöön liittyviä tekstejä. Kerrataan kielioppia syventävästi ja harjoitellaan ylioppilaskokeiden osa-alueita: kuullun- ja tekstinymmärtämistä sekä tekstin tuottamista. (12. lk) Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA8) Kurssilla harjoitellaan saksan kielen puhumista ja keskustelua ajankohtaisista aiheista ja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Pidetään suullinen esitys itse valitusta aiheesta. Kurssin päätteeksi on mahdollista tehdä saksan kielenylioppilaskokeen valinnainen suullinen koe. (Valinnainen kurssi luokille 12 13) Koulukohtaiset soveltavat kurssit Abikurssi (SAA9) Harjoitellaan saksan kielen ylioppilaskirjoituksia varten: kirjoitelma, kuullun- ja tekstinymmärtäminen sekä rakennetehtävät ja avovastaukset. Kurssin lopussa pidetään yo-kirjoituksia simuloiva preliminäärikoe (6 tuntia). Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa suoritusmerkinnän. (13. lk) Venäjä (A2) Pakolliset kurssit Nuori ja hänen maailmansa (VEA1) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, koulunkäyntiin, harrastuksiin, ihmissuhteisiin sekä kanssakäymiseen perheen ja ystävien kanssa. Kieliopissa kerrataan ja laajennetaan nominien sijataivutukseen liittyviä rakenteita painottaen erityisesti monikkomuotojen käyttöä. (10. lk)

20 Elias-koulu Opiskelu ja työ (VEA2) Kurssilla tutustutaan opiskelua, ammattitoiveita, tulevaisuuden suunnitelmia ja työelämää käsitteleviin aiheisiin. Vertaillaan suomalaista ja venäläistä kouluelämää ja opiskeluympäristöä. Kieliopissa käsitellään verbioppia: aspektimuotoja, etuliitteisiä liikeverbejä, refleksiiviverbejä sekä konditionaali- ja imperatiivimuotoja. (10. lk) Viestintä ja vapaa-aika (VEA3) Kurssilla painotetaan vapaa-ajan harrastuksissa tarvittavaa suullista kielitaitoa, kykyä asioida erilaisissa tilanteissa kodin ulkopuolella, kaupassa, ravintolassa ja matkalla. Kerrataan käytännön puhetilanteisiin liittyviä rakenteita ja ilmauksia. (11. lk) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA4) Aihepiirit käsittelevät Suomea ja sen historiaa erityisesti Venäjän naapurina, suomalaista ja venäläistä nykyyhteiskuntaa. Kieliopissa käsitellään numeraaleja etenkin ajanilmausten yhteydessä sekä kerrataan ja syvennetään adjektiivien ja adverbien käyttöä. (11. lk) Kulttuuri (VEA5) Kurssin aihepiirit käsittelevät suomalaisen ja venäläisen kulttuurin eri osa-alueita ja ilmiöitä, sen merkkihenkilöitä eri aikoina opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Kieliopissa harjoitellaan relatiivilauseiden ja indefiniittipronominien käyttöä. Kerrataan nominien sijataivutus ja laajennetaan siihen liittyviä verbi- ja prepositiorakenteita. (11. ja 12. lk) Tiede, talous, tekniikka (VEA6) Kurssilla käsitellään tieteen ja tekniikan saavutuksiin, tietotekniikkaan, viestintään ja mediaan liittyviä aihepiirejä sekä talouselämää. Kieliopissa käsitellään verbioppia: partisiippi-, gerundi- ja passiivimuotoja. (12. lk) Syventävät kurssit Luonto ja ympäristö (VEA7) Kurssilla tutustutaan ihmisen lähiympäristöön, asumiseen kaupungissa ja maalla, luonnonsuojeluun. Kerrataan syventävästi kaikkia kieliopin osa-alueita ja harjoitellaan erityisesti kirjallista tuottamista. (12. lk) Puhu ja ymmärrä paremmin (VEA8) Harjoitellaan venäjän kielen puhumista ja keskustelua ajankohtaisilla aiheilla ja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Pidetään suullinen esitys itse valitsemasta aiheesta. Kurssin päätteeksi on mahdollista tehdä venäjän kielen ylioppilaskokeen valinnainen suullinen koe. (Valinnainen kurssi luokille 12 13)

Lukion opinto-opas 21 Koulukohtaiset soveltavat kurssit Abikurssi (VEA9) Harjoitellaan venäjän kielen ylioppilaskirjoituksia varten: kirjoitelma, luetun ymmärtäminen ja kuullunymmärtäminen sekä rakennetehtävät ja avovastaukset. Kurssin lopussa pidetään yo-kirjoituksia simuloiva preliminäärikoe (6 tuntia). (13. lk) B3-KIELI, LUKIOSSA ALKAVA VIERAS KIELI Ranska Syventävät kurssit Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB1) Perusvuorovaikutukseen liittyvä kieli: tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, itsestä kertominen, kysyminen, perhe, ystävät, arkipäivän viestintätilanteet. Kurssilla painotetaan suullista kielitaitoa. Näin asiat hoituvat (RAB2) Kurssin aihepiireinä suku ja elämisen rutiinit, ostosten tekeminen, majoittuminen, ruokailu. Kurssilla painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB3) Nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto, harrastukset, mielipiteen ilmaiseminen ja kielen perusrakenteiden tuntemus ovat kurssin asiasisältöjä. Meillä ja muualla (RAB4) Aiheena kurssilla ovat Ranskan kulttuurin tuntemus: nähtävyydet, ihmiset, historia, turismi ja maantiede. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestintätehtävien avulla. Perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan. Ennen ja nyt (RAB5) Yksilön elämä ennen ja nyt tarkastelun kohteena. Keskitytään esim. terveyteen ja hyvinvointiin. Viestinnällisiä perustehtäviä ja perusrakenteiden harjoittelua.

22 Elias-koulu Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB6) Kurssin aiheet liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää monipuolisesti. Espanja Syventävät kurssit Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB1) Perusvuorovaikutukseen liittyvä kieli: tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, itsestä kertominen, kysyminen, perhe, ystävät, arkipäivän viestintätilanteet. Kurssilla painotetaan suullista kielitaitoa. Näin asiat hoituvat (EAB2) Kurssin aihepiireinä suku ja elämisen rutiinit, ostosten tekeminen, majoittuminen, ruokailu. Kurssilla painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB3) Nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto, harrastukset, mielipiteen ilmaiseminen ja kielen perusrakenteiden tuntemus ovat kurssin asiasisältöjä. Meillä ja muualla (EAB4) Aiheena kurssilla ovat Espanjan kulttuurin tuntemus: nähtävyydet, ihmiset, historia, turismi ja maantiede. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestintätehtävien avulla. Perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan. Ennen ja nyt (EAB5) Yksilön elämä ennen ja nyt tarkastelun kohteena. Keskitytään esim. terveyteen ja hyvinvointiin. Viestinnällisiä perustehtäviä ja perusrakenteiden harjoittelua. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB6) Kurssin aiheet liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää monipuolisesti.

Lukion opinto-opas 23 Venäjä Syventävät kurssit Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB1) Perusvuorovaikutukseen liittyvä kieli: tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, itsestä kertominen, kysyminen, perhe, ystävät, arkipäivän viestintätilanteet. Kurssilla painotetaan suullista kielitaitoa. Näin asiat hoituvat (VEB2) Kurssin aihepiireinä suku ja elämisen rutiinit, ostosten tekeminen, majoittuminen, ruokailu. Kurssilla painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB3) Nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto, harrastukset, mielipiteen ilmaiseminen ja kielen perusrakenteiden tuntemus ovat kurssin asiasisältöjä. Meillä ja muualla (VEB4) Aiheena kurssilla ovat venäjän kulttuurin tuntemus: nähtävyydet, ihmiset, historia, turismi ja maantiede. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestintätehtävien avulla. Perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan. Ennen ja nyt (VEB5) Yksilön elämä ennen ja nyt tarkastelun kohteena. Keskitytään esim. terveyteen ja hyvinvointiin. Viestinnällisiä perustehtäviä ja perusrakenteiden harjoittelua Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB6) Kurssin aiheet liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää monipuolisesti.

24 Elias-koulu Pitkä matematiikka Pakolliset kurssit Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Kurssilla kerrataan ja syvennetään potensseja, juuria ja verrantoja. Lisäksi uusina aiheina tutustutaan eksponentti- ja logaritmifunktioihin sekä käänteisfunktion käsitteeseen sekä ratkaistaan näihin liittyviä yhtälöitä. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa varmat laskurutiinit potenssien, juurten sekä edellä mainittujen funktioiden ja yhtälöiden suhteen ja osaa myös soveltaa niitä. (10. lk) Polynomifunktiot (MAA2) Kurssilla käsitellään toisen ja korkeamman asteen yhtälöitä ja epäyhtälöitä sekä rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii ratkaisemaan edellä mainittuja yhtälöitä sekä epäyhtälöitä ja soveltamaan oppimaansa. (10. lk) Geometria (MAA3) Kurssilla kerrataan sekä taso- että avaruusgeometrian ja trigonometrian perusteet. Uusina asioina käsitellään mm. sini- ja kosinilause, ympyrän tangentti sekä geometristen todistusten laatiminen. Tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa ja syventää geometrian taitojaan sekä oppii matemaattisen todistamisen perusteet. (10. lk) Analyyttinen geometria (MAA4) Kurssilla perehdytään analyyttisen geometrian perusteisiin suoran, paraabelin ja ympyrän yhtälöiden kautta. Lisäksi syvennetään itseisarvon ja yhtälöryhmien hallintaa. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää analyyttisen geometrian luoman yhteyden algebrallisten ja geometristen käsitteiden välillä oivaltamalla pistejoukon yhtälön käsitteen sekä ymmärtää itseisarvon käsitteen ja hallitsee yhtälöryhmien sekä itseisarvoyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisen. (11. lk) Vektorit (MAA5) Kurssilla tutustutaan vektorin käsitteeseen, opitaan vektorilaskennan perusteet sekä käsitellään suoria, tasoja sekä vektorilaskennan sovelluksia.tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja saavuttaa vektorilaskennan perustaidot. (11. lk)

Lukion opinto-opas 25 Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) Kurssilla opitaan tilastotieteestä havainnollistamaan erilaisia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan niiden tunnuslukuja. Todennäköisyyslaskennassa kerrataan ja syvennetään klassisen ja tilastollisen todennäköisyyden perusteita ja kombinatoriikkaa. Uusina aiheina käsitellään diskreetin ja jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteitä, Gaussin käyrää ja tiheysfunktion käsitettä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii käsittelemään ja ymmärtämään erilaisia tilastoja, hallitsee klassisen todennäköisyyslaskennan rutiininomaisesti ja tutustuu edellä mainittuihin uusiin aiheisiin. (12. lk) Derivaatta (MAA7) Kurssilla kerrataan rationaalilausekkeiden, -yhtälöiden ja -epäyhtälöiden käsittelyä. Tältä pohjalta perehdytään raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan käsitteisiin. Opitaan polynomifunktioiden derivoimissääntöjä ja niiden soveltamista ääriarvolaskennassa. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan käsitteet, kykenee määrittämään polynomifunktioiden derivaattoja ja osaa soveltaa edellä mainittuja taitoja. (11. lk) Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Kurssilla kerrataan ja syvennetään juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden sekä -yhtälöiden hallintaa. Opitaan myös derivoimaan kyseisiä funktioita. Tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa juuri- ja eksponenttifunktioiden sekä logaritmien hallintaa ja oppii derivoimaan edellä mainittuja funktioita sekä soveltamaan niitä.(12. lk) Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Kurssilla perehdytään trigonometristen funktioiden symmetriaan ja jaksollisuuteen, opitaan derivoimaan niitä sekä ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä. Lisäksi tutustutaan lukujonoihin, erityisesti aritmeettisiin, geometrisiin ja rekursiivisiin jonoihin. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee trigonometriset yhtälöt ja trigonometristen funktioiden derivoinnin, lukujonoihin liittyvät peruskäsitteet sekä -kaavat ja osaa soveltaa niitä. (12. lk) Integraalilaskenta (MAA10) Kurssilla tutustutaan integraalin käsitteeseen, opitaan määrittämään alkeisfunktioiden integraaleja, perehdytään määrätyn integraalin käsitteeseen, opitaan laskemaan pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla sekä sovelletaan opittua. Tavoitteena on ymmärtää integraalin käsite, oppia määrittämään integraalifunktioita sekä soveltamaan sitä erityisesti pinta-alojen ja tilavuuksien määrittämisessä. (12. lk)

26 Elias-koulu Syventävät kurssit Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Väitelauseiden formalisointi, väitelauseen totuusarvon tutkiminen, avoimen lauseen käsite, kvanttorit, todistusperiaatteet, lukuteorian peruskäsitteet ja lakulukujen ominaisuudet, kokonaislukujen jaollisuuden tutkiminen, Eukleideen algoritmi. (Valinnainen kurssi luokille 10 13) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet, likiarvolaskun tarkkuutta koskevat säännöt, iteroinnin käsite, yhtälön numeerinen ratkaisu, polynomien jaollisuuden tutkiminen, polynomin tekijöiden määrittäminen, algoritminen ajattelu, nykyaikaisten matemaattisten välineiden käyttö, muutosnopeuden ja pinta-alan numeerinen määrittäminen. (Valinnainen kurssi luokille 11 13) Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden syventäminen, integraalilaskennan taitojen täydentäminen ja soveltaminen mm. jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen, lukujonon raja-arvot, sarjat ja niiden summat. (13. lk) Koulukohtaiset soveltavat kurssit Abikurssi 1 (MAA14) Kurssilla kerrataan kurssien 1-10 sisällöt sekä tutustutaan vanhoihin ylioppilastehtäviin. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kurssisisältöjen hallintaa ja valmistaa häntä ylioppilaskirjoituksiin. (13. lk) Projektiivinen geometria (MAA15/MAB10) Kurssilla tutustutaan projektiivisen geometrian perusteisiin käytännön harjoitusten kautta. Kurssi soveltuu sekä pitkän matematiikan että lyhyen matematiikan opiskelijoille. (10., 11. ja 12. lk)

Lukion opinto-opas 27 Lyhyt matematiikka Pakolliset kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Kurssilla kerrataan lineaarinen riippuvuutta, verrannollisuutta, polynomilausekkeita sekä ensimmäisen asteen yhtälöiden algebrallinen ja graafinen ratkaisemista. Tutustutaan toisen asteen polynomifunktioon ja opitaan toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Lisäksi sovelletaan näitä taitoja. Tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa yhtälönratkaisuaan, oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä ja oppii yhtälönratkaisun soveltamista. (10. lk) Geometria (MAB2) Kurssilla kerrataan trigonometrian ja taso- sekä avaruusgeometrian keskeiset sisällöt, kuten trigonometriset funktiot, Pythagoraan lause ja erilaiset kuvioiden sekä kappaleiden pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa laskurutiinin keskeisempien geometrian aiheiden suhteen ja kykenee soveltamaan oppimaansa. (10. lk) Matemaattiset mallit I (MAB3) Kurssilla kerrataan lineaarisen mallin perusteet. Uusina aiheina tutustutaan eksponentiaaliseen malliin ja opitaan ratkaisemaan sekä potenssi- että eksponenttiyhtälöitä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ratkaista potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä, hallitsee edellä mainitut mallit ja osaa soveltaa niitä. (11. lk) Matemaattinen analyysi (MAB4) Kurssilla tutustutaan derivaatan käsitteeseen, perehdytään ääriarvolaskentaan ja opitaan käyttämään sitä funktion kulun tutkimiseen sekä sovelluksiin. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee tutkimaan funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin, ymmärtää derivaatan muutosnopeuden mittana ja kykenee tutkimaan derivaatan avulla polynomifunktion kulkua sekä sovelluksissa määrittämään derivaatan avulla ääriarvoja. (11. lk) Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Kurssilla opitaan havainnollistamaan erilaisia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan niiden tunnuslukuja. Lisäksi perehdytään kombinatorisiin menetelmiin, kerrataan todennäköisyyden käsitettä ja sen laskusääntöjä. Tutustutaan normaalijakaumaan. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee tuottamaan ja tulkitsemaan erilaisia tilastoja ja niiden tunnuslukuja, hallitsee klassisen todennäköisyyslaskennan perusteet sekä normaalijakauman käyttämisen. (12. lk)