SUOMEN PALLOLIITTO HELSINKI1936

SUOMEN PALLOLTTO 1936 HELSNK1936

Suomen Palloliiton vuosikertomus toimintavuodelta 1936. Yleistä. Suomen Palloliiton 29. toimintavuosi on päättynyt ja uusien toiminta ääntöjen voimaan tulon takia n. lo-kuukalltiseksi muodostuneen toimivuoden työn tulokset ovat kaikkien arvosteltavina. Päättynyt toimintavuosi on ollut vilkkaimpia koko iilon toiminta-aikana. Ttimä on johtunut osaksi siitä, että liiton alaiset sarjat on pelattu entistään laajempina ja uusittuina; osaksi on myös päättynyt olympiolaisvuosi palloilijaimme Berliininmatkoineen ollut omiaan antamaan vilkkautta ja väriä palloiluväen työ kentelylle. Yleisvaikutclma toimintavuodesta jää näinollen mitä parhaaksi. Harrastus on kaikkialla lisäänlvnvt, lyötä tehdään entistä suuremmalla innolla ja palloilu~urheilu kulkee rientomarssissa kohti "aloismnpaa tulevaisuutta. Paitsi i ääntynyttä kilpailutoimintaa, joka muodostaa näkyvimmän 0 'an liilloml11c työ tä, on järjestömmc vahvistamista tarkoillava sisäinen toiminta kulkenut myös askeleen eteenpäin. Liiton sihteerin toimen tultua ensi kcrtna vakinaisesti täytetyksi ja päätoimena hoidetuksi on liitto entistä enemmän ollut tilaisuudessa tehostamaan työtään. Järjestötoiminnan sujumi ta on koetettu edistää piirien ja seurojen ke kuudessa m.m. järje lötoiminlaluennoilla, joita on pidetty useita eri puolilla maata. Tärkeistä toimintavuoden tapahtumista mainittakoon tässä vielti va[mennllstoimilllon aikaansaaminen. Paitsi olympialaisvalmentajan avulla edustuspelaaji toon kohdi - letlua vahnennusta on liitto jatkanut suunnitelmaa kotimaisen valmentajakunnan kasvattamiseksi ja päättyrreen toimintavuoden aikana ovatkin useimmat piirit ja myös muutamat seurat saaneet omat valmentajansa. \luis a suhteis a on toiminta kulkenut uunnilleen entisiä

2 latujaan. Jatkuva uu ien seurojen tulo liiton pllrln, yhä lisääntyvät katsojamäärät otteluissa ja erikoisesti jalkapalloilun pesiytyminen yhä uusille maa eutupaikkakunnille puhuu pajloilu-urheilun jatkuva ta noususta maassamm«:,. Taloudellise ti on päättynyt vuosi ollut liitollemme menestyksellinen. Li ääntyvät katsojajoukot varsinkin maaottelui sa ovat nostaneet liiton tuloja siinä määrin, että taloudellinen tilanne on lisääntynei tä menoistakin huolimatta entistä parempi. Liittohallitus ja sen el'i elimet. Liittohallitukseen valittiin tammik. 25-26 p:nä pidelyssä edustajakokouksessa dipl.ins. E. von Frenckell puheenjohlajak i, jäseniksi ins. K. J(arvonen, ins. O. R.!]lund, mai lo T. Tornivuori, toim. B. jöström, kontt. Y. Reijonen, kaikki Hei ingistä, joht. L. Mäkinen Viipmista, past. J. Suomela Turusta ja toim. Hugo Valpas Vaasasta. Liiton varapuheenjohtajana on toiminut ins. 1<. Karvonen. Liiton Y.a. sihteerinä toimi huhtik. 15 päivään aakka maist. T. Tornivuori ekä senjälkeen toim. Hugo Valpas vakinaisena sihteerinä.. 1aist. Tornivuori on itäpaitsi toiminut vakinaisen sihteerin apuna kesäk. 1 päivään saakka sekä v.a. sihteerinä vakinaisen sihteerin olles a olympialai matkalla ja lomalla. Liiton kirjanpitäjänä ja ka sanhoitajana on toiminut rouva G. Landgren. LiittohalliLuksen alai iua ovat toimintavuoden aikana toimineet seuraavat eri komiteat: Tljötoimikunta: ins. K Karvonen puheenjohtajana, jäseninä maist. T. Tornivuori, toim. B. Sjöström, in. O. R. Nylund ja kontt. Y. Reijonen., arjakomitea jääpalloilussa: toim. B. Sjöström puheenjohtajana, jäseninä kontt. E. Lehtola ja toim. H. Relander. Sarjakomitea jalkapalloilussa: maislo T. Tornivuori puheenjohtajana, jä eninä konttorip. R. Vickström ja konu. Y. Reijonen. Erotuomari,omitea: varatuomari Y. Tornivuori puheenjohtajana, jä eninä konttorip. H. Kuhlberg ja virkailija M. AalLo. Valitsemiskomitea jääpalloilussa: tohu. B. Bjöström puheenjohtajana, jäseninä h1'a A. Ahnger ja kontt. G. Åström, varalla kontt. E. Lehtola ja konttorip. R. Vickström. Valitsemiskomitea jalkapalloilussa: toim. B. jö tröm pu- 1teenjohtajana, jäseninä tuomo Y. Tornivlori ja in. O. R. Nylund, varalla kontt. G. Kuusela ja joht. L. Mäkinen. Vulmennuskomitea: Loim. Hugo Valpas puheenjohtajana,' jäseninä joht. K. Nylund ja kontt. Y. Reijonen. Jääpalloilun sarjakomitean ihteerinä on toiminut konu. E. Lehtola. erotuomarikomitean sihteerinä 15. 4. 36. saakka konttorip. H. Kuhlberg. ~uita sihteerintöitä ovat hoitaneet liiton sihteeril. Toimintavuoden kulue a on iiittohallitu. kokoontunut 37 kertaa, työtoimikunta 5 kertaa. Liittohallituksen maaseutujäsenet ovat olleet läsnä 6: sa kokouksessa. Liiton laajennettu liittohallilu on kokoontunut kahdesti. En im.äinen kokous pidettiin 24. 5. ja toinen, jalkapalloilijain kielteistä ma tkapäätöstä koskeva kokous pidettiin 6. 7. Liiton tilintarkastajina ovat toimineet jo11t. A. Englund ja konu. T. Yiimaa. Laajennetussa olympialaisessa komiteassa on liiton edustajana toiminut in. E. von Frenckell ja Stadioll-Säätiössä in. O. R. Nylund. Pohjoi maiden jalkapallokongres is a Oslossa helmik. 29 p:nä edusti liiltoa maist. Tuure Tornivuori. FFA:n kongre si a Berliinin olympialaisten yhteyd ä olivat liiton edu tajina ins. E. von Frenckell ja in. O. R. y lund. Liiton piirit ja seurat. Liiton alaisina ovat toimineel seuraavat piirit, joiden euramääräl on mainittu uluissa: Helsinki (24), Häme (15), Karjala (7), Kymenlaakso (15), Länsi-Uusimaa (4), Pohjois-Suomi (4), Satakunta (8), Savo (14), Turku (12), Vaasa (11) ja Viipuri (22), eli yht ensä 11 piiriä. Piirien puheenjohtajina ovat toimineet: pankinprok. N. Koskinen (Helsinki), dipl.ins. T. A. Ekholm (Häme), liikeapu!. V. Saarinen (Karjala), prok. V. A. Haaja (Kymenlaakso), kansakoulunop. F. Forssell (Länsi -tt u imaa), toim. B. VuorivirLa (Pohjoi -Suomi), toim. V. Laitinen (Satakunta), kaupanhoit.. Hiltunen (Savo), past. J. Suomela (Turku), joht. R. Räisänen (Vaasa) ja johto L. Mäkinen (Vi ipuri). Liittoon kuului toimintavuoden päättyes ä kaikkiaan 136 seuraa. Uusina seuroina ovat Loimintavuod('n aikana liittoon liittyneet seuraavat seurat: 3

5 Kemin Palloseura (Pohjoi -Suomen piiri), Vii alan Viri ja Pirkkalan Urheilijat (Häme), Elisenvaaran Erä (Karjala), Vuoksenniskan Urheilijat ja Simpeleen Urheilijat (Viipuri), Suonenjoen Vasama ja Sorsakosken l rheilijain Palloilijat (Savo). Liitosta on eroiteuu toimintavuoden kuluessa Kelkkalan Kisailijat (Viipuri) ja eronnut Uuraan Voima-Veikot (Viipuri). Sitäpait i on kirjoista poistettu eräitä toimintansa lopettaneita euroja. Olympialaisosanotto. Jo v. 1935 ryhtyi liitto valmisteleviin toimenpiteisiin olympialaisosanoton vuok i. Viime edustajakokouksen tehtyä sitten osanottopäätöksen kiinnitettiin liiton olympialaisvalmentajak i Saksan jalkapalloliiton valmentaja Ferdinand Fabra. Hän ryhtyi toimeensa huhlik. 15 p :nä ja kesti hänen työskentelynsä yhtämittaise ti elok. 15 päivään saakka. Valmennus kohdistui pääasiallisesti vain Mestaruussarjan pelaajistoon. Suurimman osan ajasta toimi valmentaja Helsingissä, mutta oleskeli myös viikon päivät Vaasassa. Turussa ja Viipurissa. Toukok. 11-18 p:nä järje tettiin Vierumäen Urheiluopistossa olympialaispelaajien lciri, jonne kutsuttiin kaikkiaru1 28 pelaajaa. Kesäk. 30 p :nä uoritetussa Tanska-ottelussa, jonka olympialainen komitea oli määrännyt jalkapalloilijain viralliseksi katsa tu tilai uudeksi, oli pelaajistomme jo hyvässä kunnossa, vaikkakin ott lun 10ppuLulos loukkaantumisten y.m. satunnai uuksien vuoksi muodostui meille aiheettoman suureksi tappioksi. Tanska-ottelun jälkeen teki olympialainen komi Lea tunnetun kielteisen päätök en ä jalkapalloilijoihin nähden. Päätös herätti suurta huomiota ja pahek umista laajoissa urheilupiireis ä ja yleinen mielipide oli voimakkaasti jalkapalloilijain lähettämi en kannalla. ~f.m. koko Suomen sanomalehdistö puolsi miltei yksi mieli esti joukkueen lähettämistä Berliiniin. Heinäk. 14 p :nä olympialainen komitea sitten tarkistikin päätöksen ä päättäen jalkapallojoukkueen kisoihin lähettää. Harjoitukset aloitettiin nyt uudella innolla, mutta epätietoisuu ja edelli en päätöksen herättämä katkeruus pelaajisto a olivat joka tapauk essa haitallisesti vaikuttaneet joukkueemme valmennuspuuhiin. Olympialaisen Komitean kannan muutokseen jalkapallojoukkueen lähettämiseen nähden vaikutti merkittävällä ta- valla ekin, että liittomme sitoutui huomattaviin rahallisiin uhrauksiin. Myönteisen päätöksen syntymistä edesauttaakeen päätti liittomme näet luovuttaa Olympialaiselle Komitealle Smk. 50,000: - olympialaisen keräyk en tuotosta, jonka la kettiin liittomme osalle nousevan n. Smk. 125,000. Toisin sanoen päätettiin luovuttaa takaisin n e varat, mitkä la kettiin jäävän yli varsinaisi ta valmennuskustannuksi ta. Kutcn tilinpäätös 0 oittaa, löivät ennakkolaskelmat tässä uhtees a tarkalleen lukkoon. Heinäk. 15-24 p :nä järjesti liitto 20 :lle edustu pelaajalle toi en harjoitusleirin Oulunkylässä n.s. iltaleirimuodossa. Kun vielä eräitä harjoitusotteluita oli järjestetty, joukkue määrätty, lähti Suomen jalkapallojoukkue heinäk. 29 p:nä 18 miehen vahvuisena kohti Berliiniä. Olympialaisissa jalkapalloturnajaisissa ei arpa joukkuettamme uo inut, si llä se sai vastaansa jo ensimäisessä ottelussa voittajaehdokkaana pidetyn ja pelitavataan kaikille melko tuntemattoman Perun joukkueen. Taidon lisäksi oli perulaisilla ottelussaan elok. 6 p:nä Hertha-Platzilla mukanaan myös aimo anno onneakin, minkä lisäksi ottelun italialainen tuomari joutui tuomioilaan merkittävällä tavalla vaikuttamaan ottelun lopputulokseen. Kun meikäläisten peli ei kaiken lisäksi ottanut sujuakseen, saimme poistua kentältä lyötyinä, vieläpä ansaitsemattoman paljon. 7-3 oli näet ottelun lopputulos Perun hyväksi. Suomi oli ilmoittautunut myös kisojen yhteydessä suunniteltuihin lohdutuskilpailuihin. Kun niitä ei osanottajien niukkuuden vuok i järje tetty, pelasi joukkueemme kotimatkalla SteUini ä yslävyysottelun pommerilaista yhdistettyä ja viidellä berliiniläispelaajalla vahvislettua joukkuetta vastaan.. uomalaiset hävi 'ivi:it Uimänkin ottelun, tuloksen olle a 3-2 sak alai 'len hyväksi. Suomen jalkapalloilijain 0 anotto Berliinin kisoihin oli joka tapauksessa täy in perusteltu. Joukkueemme taito oli paljon suurempi kuin mitä sen esitykset Saksassa 0 oittivat. Todistuk ena tä tä mainittakoon vain Norja-ottelu, joka toden i uomalai ten jalkapalloilijain nousseen täysin pohjoism aiseen luokkaan. Berliinin matkan tarpeellisuutta oli perusteltu m.m. pelaaji toamme kehittäväs ä mielessä ja siinä suhteessa se hyvin tarkoitustaan vastasikin. Miehemme näkivät kisoissa paljon oppimisen arvoisia. Saksalaisen ammattimiehen opetus ja perusteellinen harjoitus ennen kisoja olivat sitäpaitsi

~ ~~~----- - - - - - -~---------~ 6 omiaan kehitlämään pelaajiamme sekä teknillisesti että taktillisesti sekä antamaan heille muitakin arvokkaita opetuksia. Tarjotakseen myös erotuomaristollemme tilaisuuden saada hyväkseen käyttää olympialaiskisojen tarjoamia opetuksia myönsi liitto apurahan Esko Pekoselle Berliinin matkaa varten. Oy. Pallokentän stipendiaatteina matkustivat kisoihin liiton ehdottamina G. A. Ahrenberg Vaasasta, E. Lundström ja M. Viinioksa Helsingistä. Lisäksi antoi Suomen Erotuomarikerho stipendin E. Heinoselle. KUl'ssi-, neuvonta- ja pl'opagandatoiminta. Paljon ylimääräistä työtä antaneen olympialaisvuoden takia ei liitto ole lisätyin toimitsijavoiminkaan voinut omistaa niin paljon huomiota kur si-, neuvonta- ja propagandatoimintaan kuin olisi tarpeellista ja normaalioloissa mahdollista ollut. Joka tapauksessa on tähänkin puoleen pyritty huomiota kiinnittämään. Tavanmukaisten erotuomarikurssien lisäksi on liitto kuluneen vuoden aikana jatkanut aloitettua kotimaisten valmentajien koulutusta. Kesäk. 8-12 p:nä järjestettiin Vierumäen rheiluopistossa valmentajakurssit, joilla oli 24 osanottajaa. Tarkoituksena oli antaa täydennysopetusta pääasiassa aikaisemmilla valmentaja kursseilla olleille heidän valmistumistaan varten piiri- ja seuravalmentajiksi. Kurssien johtajana ja opettajana toimi lehtori N. Tammisalo, jotapaitsi liiton sihteeri Hugo Valpas piti luentoja järjestötoiminnasta. Kurssien päätyttyä hyväksyi liittohallitus 17 kurssilaista piiri- ja loput seuravalmentajiksi. Useimmat piirivalmenlajat lyöskentelivät syys puolella valmcntajina piiriensä alucilla, samoin seuravalmentajat seuroissaan poistacn siten osaltaan kipeäksi käynyttä valmentajapulaa. Olympialaisvuoden valmennustyölä nlunperin suunniteltaes a oli tarkoituksena kiinnittää liiton palvelukseen kaksi valmentajaa. Toiseksi valmentajaksi oli ajateltu erästä ruotsalaista valmentajaa, joka olisi suorittanut valmennus työtä maaseutupaikkakunnilla. Suunnitelman kalleuden takia siitä luovuttiin siinä mielessä, että varat voitaisiin lähivuosina paljon edullisemmin käyttää kotimaisten valmentajien kasvattamiseen, joista valmentajisla nimenomaan juuri maaseutu eniten hyötyy. Tehostaakseen piiriloimikuntien työskentelyä myönsi liittohallitus piireille entistä suuremman avustuksen, joka nousi nyt yht. 19,000 mk:aan.. Järjestötoiminnan tehostamiseksi on liitto yhdessä piiritoimikuntien kanssa järjestänyt seuratoimitsijalllentoja niiden piirien alueella, jotka ovat liitolta luennoitsijoita pyytäneet. Tällaisia luentotilaisuuksia on järjestetty vuoden kuluessa seuraavasti: Vaasan piirissä 5. 4., Kymenlaakson piirissä 11. 10., Karjalan piirissä 8. 11. ja Hämeen piirissä 15. 11. Luennot on näissä piireissä pitänyt liiton sihteeri, jotapaitsi hänen luentonsa on monistettuna lähetetty Helsingin, Turun ja Viipurin piireille, jotka ovat ominpäin luvanneet luennot järjestää. Propagandamielessä vieraili liiton Vierumäen leiriltä palaa va olympialaismiehistö Lahdessa toukok. 18 p :nä suorittaen siellä näytösottelun. Toukok. 21 p:nä järjestettiin Helsingissä tavanmukainen Helsingin halkijuoksu. E'otuomal'itoiminta. Liiton erotuomaritoiminta on kuluneen vuoden aikana kulkenut suunnilleen edellisvuosien puitteissa. Erotuomarikomitea on esittänyt liittohallituksen hyväksyttäviksi jääja jalkapalloilun liittoerotuomarit sekä valvonut ja antanut apuaan piirituomarikoulutukseen. Kaikkiin liiton ajaisiin s.arjaotteluihin on komitea määrännyt erotuomarit. Piirierotuomarikursscja on liiton alaisissa piireissä järjestetty pääasiallisesti piiritoimikuntien aloitteesta tavallisuuden mukaan sekä jää- että jalkapalloilussa. Liittotuomareiksi hyväksyttiin v. 1936 seuraavat hcnkilöt: JääpalloilusSC/: ~1. Aalto, E. Pekonen, E. Lundström, M. Viinioksa ja H. Sarmola Helsingin piiristä, V. Kosunen ja O. Kosunen Viipurin piiristä ja B. Ehrnrooth Kymenlaakson piiristä. Jalkapalloilussa: E. Pekonen, M. Aalto, E. Lundström, H. Sarmola ja B. Ahlfors Helsingin piiristä, V. Kosunen, O. Kosunen, N. Jantunen ja V. 'Österdahl Viipurin piiristä, J. Rubinstein ja H. Aalto Turun piiristä, M. Saario ja G. A. Ahrenberg Vaasan piiristä, S.' Cederström Kymenlaakson piiristä, V. Saarinen Karjalan piiristä ja A. Ahvenaincn Savon piiristä. 7

- --- 9. FFA :lle ilmoitettiin kansainväli iksi tuomareik i jalkapalloilussa E. Pekonen, M. Aalto, E. Lund tröm, O. Ro unen ja M. Saario. lkomailla on uomalai ia tuomareita myö vieraillut. 1. Saario Vaa a La on tuominnut Viron ja Latvian väli en jalkapallomaaottelun Tallinnassa ja E. Pekonen Norjan ja Ruotsin välisen B-ottelun Haldeni sao M. Aalto on tuominnut Helsingissä Viroa vastaan pelatun B-ottelun jalkapalloilu sa sekä Helsingi sä Ruot ia vastaan pelatun A-ottelun jääpalloilu a. Kilpailutoiminta. A. Kansalli et kilpailut. Suomen jääpallomestal'lludesta pelaltiin V. 1936 vk inkertai en sarjan muodo sao Ensi kertaa pelattiin sarja nyt 8- joukkueisena. Laajennetun sarjan uorillaminen muodostui vaikeaksi epävakaisen talven takia, mistä syystä arjan talouskin oli odotettua heikompi. Sarjaan 0 allistuneiden eurojen nimet ja niiden keskeinen järjestys elviää allaolevasta taulukosta: JiHipallon A-Sa'.la v. 1936. rl trl :.:: -C1l Maalit ~ ~ :.:: trl t:t. :;;i l: :g rl l: en «H. 0:. 1936 a.. t:t. 't: --, a.. a.. ~ :; - ::1 l: ~ v.\ VPS \_ \2-4 \2-1 1-0 16-2 13-2 \5-015.1\24 110 \ 12 HFK \4-2 \_ \1-1 \3-2 \1-3 \3-013-0 \6-0 121 18\ 11 Sudet \1-2 \1-11_ \1-1 \4-2 \5.0 \2-0 15-1 \ 19 \ 7\ 10 Akilles \0-1 12-3\1-1 \_ \3-2 1.3-2 \2-0 \6-0 \ 17 \ 919 HJK \2-6 \3-1 \2-4 \2-3\_ \3-1 \6.3 2-1 \ 20 1 19 18 MP 12-3 10-3 10-5 \2-3 \1-3 \_ ll-0! 3 0 \ 9117 14 HPS \ 0-5 10-310-2 \ 02 \3.6 10-1 \_ 12-1 15120 \ 2 KF 1-5 10-6 11-510-6 1.2 10-3 1-2 1_ 14129 10 Me tariksi tulleen Viipurin Palloseuran joukkueella oli seuraava kokoonpano: n. Ve Uin, Y. Leppänen, E. Kanerva, G. Berg, A. Marte, E. Luukkonen, S. Lamppu, S. Kirsi, A. Lagerström, K. Purhonen ja P. Peltonen. Sarjasta putosivat B- arjaan Helsingin Pallo eura ja Kronohagen drottsförening. B-sarja pelattiin entisestään huomattavasti laajennettuna. Aluksi suoritettiin ns. aluesarjaottelut kautta Suomen, minkä jälkeen Lännen aluesarjoista pää ilopulliseen B-sarjaan neljä joukkuetta ja dän alue arjoista kolme joukkuetta. Aluesarjat päättyiväl seuraava ti: Vaasan alu e. VFK 2 1-1 4--0 3 VPS 2 1-1 6--2 3 Uusintaollelussa voitti VFK 5--4 varsinaisen pcliajall päättyessä 3-3. Kärpiit RaPi PoPa Satakunnan alu e. 2 1 1 0 12-3 3 2 1 1 0 9-5 3 2 0 0 2 2-15 0 Kärpät voitti uusinnassa Ra Pi:n 4- -3 sekä sitten "ålikarsinnassa Turun piirin edu tajan TPS:n 4--3. Hämeen alue. HPK 3 3 0 0 15-3 6 TaPa 3 2 0 1 8-10 -1 lves 3 1 0 2 12-13 2 TBK 3 0 0 3 3-12 1 1936 VFK Helsinki- Kymenlaakson alue. Jp 2 1 1 0 2-1 3 KoPS 2 1 0 1 3-1 2 P U 2 0 1 1 1--4 1 Viipurin alue. lves 2 1 1 0 8-2 3 LUM 2 1 1 0 8-3 3 T U 2 0 0 2 1-12 0 lves voitti uusinnas a LUM:n 13-1. VP- 35 KPT SaPKo JoPS SoP SoPa Terås B-sarjan Länsi-lohko. PoKä HPK Savoll alue. 21108--33 2 1 0 1 6-9 2 2 0, 1 1 7-9 1 Karjalan alue. 3 3 0 0 32--4 6 3 2 0 1 19-8 4 3 1 0 2 9--23 2 3 0 0 3 8-33 0 Jp Maalit PiSt. VFK 1 1 2-2 6-2 5-2 1 1 1 13-6 1 5 PoKä 1 2-2 1 3-2 \ 1 2-0 17-4 15 HPK 1 2-6 1 2-3 1 1 3-2 17-11 12 Jp 1 2-5 1 O-~ 1 2-3 1 -\ 4-0 10 1 VFK voitti Pokä:n uusinlaollclu ssa 5-0.

- 1936 VP-::l5 lves JoPS \ VP-35 B-sarjan tä-lohko. 1 lves 1 JoPS 1 Maalit Pisteet 1 4-1- 0 8-1 0-1 0-1 - 6-4 6-5 2 1-8 4-6 - 5-14 0 1 Kaupunkiottelu Helsinki -Viipuri uoritettiin maali k. 8 p:nä Helsingissä ja päättyi ottelu 2-1 Viipurin hyväksi. J af kapalloilul M eslafllllssar ja pelattiin enti een tapaan 8:n joukkueen kaksoissarjana, jonka osanottajat selviävät allaoleva ta sarjataulukosta. Sarja l1luodo tui nielenkiintoisemmak i kuin ko kaan aikaisemmin, sillä sekä meslal'uus että sarjasta putoavat Mestal'Uussal'ja v. 1936. :::.c Vl :::.c Q) rn Vl - Q) ~..., l.. c... '0 f- :> l.. l.. '0 C1l :x::... 'ö '" ta ~ :tll... ;::1 ~ :x:: :x:: ~ rn E-< :> Cl :> E-< :x:: ::E 0: '" HJK 1_ 13.1 11.2 13.2 12.3 151 1 1. 2 1 3. 2 1 1 1 1 \ 0.3 11-0 '1 0-0 14.3 13-2 13.0 180 1 9 1 1 4 37-21 19 HPS 1.!.1.1_ 12.0 11.0 11-1 11-0 126 121 1 1 1 1 1 3.0 1 3-4 11-4 14.0 11.4 14.2 12.1 8 1 5 1 28. 26 17 HfK 12.1 10-2 /_ 10-1 12.3 17-0 12.1 15.1 \ 7 \ 2 1 5 13822 116 0 1 14-3 12.3 11-1 15-2 12-2 16-1 Sudet 12.3 10-1 11. 0 /_ 1 3-1 13-1 \ 3.3 11-2 1 1 \ 1 0.0 14.1 13-2 2-2 \ 2-3r2~ 1-1-0~ 6 1 3 5 26-21 15 HT 1 3-2 11.1 1 3-2 1 1.3 \ 14-1 1 1-2 1 2-1 1 1 1 13-4 10.4 11-1 12-2 - 1-2 13.2 10.0 5 4 5 25-27 1 14 TPS 11.5 10.1 10.7 11.3\1-4 1_ 12-1 12.1 1 1 1 1 2.3 14.1 12-5 13.2 12.1 4TT6-:J 7 1 0 7 30. 36 1 14 VPS 12-1 \ 6.2 11.2 13-3 12-1 11.2 1 1 9. 1 \ 1 1 1 03 12.4 12.2 11.2 123 11-4 - 4-11 5 2 1 7 1 36. 31 12 1 Drott 23 11-2 11.5 1 2 1 11.2 1.2 11-9 1_ ' / 1 1 10-8 11-2 11.6 11-0 100 116 11-4 2 1 1 11 1 14.50 5 1 joukku t tulivat selville vasta a ivan sarjan loppuvaiheissa. Taloudellisesti joutuivat sarjan ottelut kär imään melkoisesti siitä, ttä olympialai ohjelman vuoksi otteluohjelmaa oli muuteltava ja sijoitettava osa otteluis ta epäedulliseen aikaan. Joka tapaukses a oli arjan taloudellinen tulo tyydyttävä. 1estaruuden peri v. ] 036 Helsingin Jalkapalloklubi, jonka joukkueen kokoonpano oli seuraava: R. Rinne, A. Moilanen, V. Virtanen, A. Rinne, A. Pyy, E. Virtanen, P. Eronen, K. Veckström, A. Lehtonen, S. ao ja E. Kettunen. Sarja ta putosivat tä- Länsi sarjaan Vaasan Palloseura ja J.F. Drott, Pietarsaari. tä- Länsi-sarja pelattiin n y t en i k erran ka ksinkertaisena. Lännen sarja a pela i 7 joukkuetta, dän sarja sa 6. Kummankin lohkon kaksi parasta joukkuetta pääsi n.s. loppu arjaan, jonka kak i parasta taas nousi ensi vuoden Mestaruussarjaan. dän ja ' Lännen sarjoihin nimettiin jo edustajakokouk es a suurin 0 a joukkueista, joten keväällä jäi suoritettavaksi vain yhden lisäjoukkueen valinla kumpaankin sarjaan. arjassa pelanneitten seurojen nimet ja lopullinen järjestys selviävät oheisi ta taulukoista: tä-sarja v. 1936. -- ~ '" - Q) E-< ~ Vl rn Vl ;::1 1936 g :> ~ 0- c.. 0-0- 0-0- ~ '" ta ~ ' Qj ;::1 0 rn ~ :tll ~ :::.::: q:: :; :::.c :::.c 0 E-< :x:: ::E 0: '" KPT \ _ \~\3-2 \ 4-(~=~J 12-3 1 10 1 8 1-1 2-5 3-4 4-0,12-0 5-2 ~ 2 \53-20\ 16 Reipas \1-5 1 _ 1 2-0 \ 3-2/ 2-1\ 3-3\ 1O! 5-2 0-0* 1-1 3-1 3-2 6 \ 31 1 123-17\ 16 ViPS 1 2-3 / 0-2 / _ \ 3-2\ 2-to- 211O \ 6 1 1/ 3 133-20113 4-3 0-0* 2-4 5-1 5-3. KuPS /2-4 \2-3 1 2-3 / _ /J..=.!1 6-.111O \ 4 / 2 / 4 b 2_ 25/ 10 0-4 1-1 4-2 7-21 7-4 1 KoPS 1~ /~/0-2 1 J..=.! 1 _ 1 3-2 / 1O / 1 1 2 / 7 /11-37/ 5 0-122 - 3 1-5 2-7,*0-0 SP / 3-12 / 3 -~ \ 2-1O /~ 1 2-3 _ / 10 1_ \ 2 1 8 \21-54\ 1 2-5 1-3 3-5 4-7 *0-0:.'. "') V Ollto prolestm taka. -;--- --

12 Länsi-sarja v. 1936. 1936 1 - ~ 1 ::J ~ 1 ~ p.. ~ ~ '" ~ - ~ E-< o: ; ~ '~ E-<::X:: ~ ~ Maali- luku p.. ~ :> E-< E-< VfK \_ \2-1 ----1-0-1 \ 6-1 \ 3-1, 1-0 2-0 J 1-4 2-0 2-4 3-3 2-1 --1 10-2 12 8 1 \ 3 34-18 17 UL 1~1 4-1 _ 1~1~ 1-1 6-0 1~ 0-1 1~ 6-0 1~ 1-0 1 12 1 6 1 3 1 3127--8 1 1 15 KF \~ 0-2 \~ 1-1 \ _ ~ 4-3 \~ 7-1 \~ 1-3 \~ 1-1 1215\314121-16 13 PA 1~ 4-2 0-6 -0 1~ 3-4 1 _ 1 2-3 5-2 1~ 1-1 1~1 3-1 121 4 \ 3\5124-31 11 \1-3 1 0-5 1-1 -5 2 TaPa --------1 _ \ --- 3-1 1 3 1 12 1 4 \ 3 \ 5 1 18-31 1 11 3-3 1-0 1-7 3-2 J -0 1-1 TFK \---------- 0-1 /1-1 /1-0 /1-1 \1-31- \-- 2-2 \ 12 \ 3 14 15 \ 18-21 10 1-2 0-6 3-1 0-1 7-2 1 TR 1~ 2-10 \~1~\~ 0-1 1-1 1-3 \~ 1-1 \~\ 27 _ \ 12 \ 1 15\6\16-3317 1936 ~ Loppusarja v. 1936. ::s:: Qj E-< '" '" ;.: ~ c. Vl p.. ~ ~ :;: ::J.~ ~ Vl ~ ~ E-< '" ::x:: "" ~ 0 :::e: '" ei: Vl -; VPK 1 _ \5-0 14-0 \3-1 \ 3\ 3\- 1- \12-1 \ 6 UL \ 0-5 _ \4-3 1-1 13\ 1 \ 1 \ 115'-9\ 3 KPT 10-41 3-4 \_ \ 3-1 3 \ 11- i 2\6-912 Reipas \1-311-1 \1.. 31 _ \ 3\- \ 1 \ 2 \ 3--7 11 tä- arjan mestariksi tuli. ii Kuopion Pallo-Toverit, Länsi-sarjan LF. Kanl'aterna Vaasasta, joille auneltiin mestaruuspokaalit ja pelaajille hopealaula et. Ensi vuoden Mestaruussarjaan nousivat LF. Kamraterna Vaasasta ja Turun rheil uliitto. Seitsemänneksi joukkueeksi ensi vuoden Län i-sarjaan määräsi liittohallitu saamillaan valtuuksillaan Hangö Bollklubb'in. - tä-länsi- arjan talouspuoli jäi perin heikok i. tuottamiin tappioihin 0 allistui liitto 50 %:lla. 13 Sarjan Maakuntasarja pelattiin v. 1936 ensi kerran. Ottelut tapahtuivat dän ja Lännen lohkoi sa piirien puiltei a. Kukin piiri sai edustautua yhdellä joukkueella lohkoissa suoritetuissa otteluissa, jotka tapahtuivat karsintajärjestelmän mukaan. dän lohkon voitti Kouvolan Urheilija in Palloilijat, Lännen Porin Palloilijat. Maakuntasarjan ottelujen tulokset olivat: dän lohko: Kouvolan Urheilijain Palloilijat-Viipurin lve 7-2, Sortavalan Palloseura-vVP-35 3-1, Kouvolan rh. Pall.-Sortavalan PS 2-1. Län i-ohko: Hangö Bollklubb-Makkabi He inki 1-0, Porin Palloilijat- Parga F 2-0, GBK-Jämsänkosken lves 7-0, PoPa-GBK 3-0, PoPa-Hangö BK 2-1. Lohkojen voittajat nou evat ensi vuonna va laaviin lohkoihin tä-länsi-sarjoissa. Maakuntasarjan ottelujen talouspuoli oli olosuhteet huomioon ottaen tyydyttävä. Pohjois-Suom en jclllw pallomestclrwldesta otelliin tänä vuonna ensi kerran. Kilpailuun olivat oikeutetut osallistumaan Pohjoi -Suomen piirin seurat sekä Savon piiri tä Kajaanin Palloilijat. Kilpailut suoritettiin yksinkertaisena sarjana ja olivat tulok et seuraavat: Oulun Pallo ura-kemin Palloseura 7-0, Kemin Palloseura-Kajaanin Palloilijat 3--1, Kajaanin Palloilijat-Oulun Palloseura 3--0. Kun kaikki joukkueet saavuttivat a man pistemäärän, pää ivät Oulun Palloseura ja Kajaanin Palloilijat paremman maali uhteensa perusteella uusintaotteluun, jonka ensinmainittu voitti tuloksella 3-1 voittaen siis ensimäisen Pohjoi -Suomen mestaruuden. KiertopalkinnO1 tähän kilpailuun lahjoitti Kajaanin Puutavara Oy. B. Maaottelut. Jääpalloilussa suoritettiin maaottelut Ruotsia vastaan maalisk. 1 p:nä. A-oltelu tapahtui Helsingissä ja oli sitä seuraamassa 4,889 maksavaa kalsojaa (v. 193'1 6,1(3). Ott Ju päättyi Ruotsin voittoon tuloksella 5-3 (3-0). Suomea edustivat seuraavat pelaajat: A. Kuosmanen (Sude't), A. Närvänen (Sudet), L. Ruuttu (Sudet), F. Karjagin (HFK), A. Lagerström (VPS), G.

14 Berg (VPS), S. Lamppu (VP ), E. GrÖnlu.nd (HFK), O. tröm 'en (HFK), H. Loikkanen (Sudet) Ja O. Forsstedt (HFK)... ". Joukkuejohtajana toimi Joht. L. l\akmen. Ottelun tuomitsi ~1. Aalto. B-ottelu Dp alassa päittyi Huotsin voittoon lulok ella 3-1 (2-1). Suomea edustivat seuraavat pelaajat: P. Lindholm (HFK) K. Hahl (Sudet), K Hell t~n (M.P.),. Sinikari HoTK), K. Seppola (HJK), P. Lappala1l1en (Sudel), B. Ku~vi (Akille ), T. Enholm (Akilles) ja 11. Turku (.-\kille )...'.,..." Matkan- ja joukkue njohlajana lojlm t011n. B. SJostLom. Ottelun tuomitsi 1. Eklind. Kuluneena v~olma edu ti.val Suomea en i. kerran jääpallomaaotlelu sa seuraavat pelaajat: A.. Kuosmanen ja L. Ruuttu. Jalkapalloilussa suoritettiin v. 1936 seuraavat maaoltelut: Tanskaa vastaan pelattiin vuoden ensimäinen maa~tlel~l Helsingi sä kesäk. 30 p :nä 01lt>1l oltelu samall~ ~ YJl1pJalalsen komitean määräämä kalsastu oltelu Berllll1m malka.a varten. Ensi puoliajalla pela i Suomen joukkue erinomaisesti, Olutta toi en puoliajan lopussa joukkueemll1~ ote heltisi ja Tanska saavutli ansailsemattoman suuren voiton 4-1, puoliaika 1-1... "_. _ Suomi ei loukkaantumisten vhok 1 aanut kenialle ~.alkkein parasta miehislöään ja pari mllkan~ olleista pelaa.j1.lakin oli jalkavaivaisia. Joulduleemme oli 1w:sla va. lalamieheen lukien Seuraava: P. Salminen (HT), F. Karjagin (llfk), R Lindl?äck (lfk), V. Kanerva (lps), J. ~lalmgren" (lllfk), b.. :'lrtan en (ljk), K Veck tröm (l~j~),e. Gr~)lllulld ~1Fh), P. Larvo (HPS), Y. Soliola (P ) Ja. Salm (~h.)., Toi ella puoliajalla pel.a i 10ukkaantuneC'n \. h.nncrvan paikalla A. Hinne (JK).. Ottelun tuomitsi Söin Fli herg Huotsl ta. Otl lua seuraamas 'a oli 8,357 m:lksavaa kat ojaa (v. 1934 5,722).. Joukkueenjohtajana loimi tuomari Y. Tornivuori. Berliinill olympialaisissa kisois a edusti Suomea elok. () p:nä suoritetussa ollelus't ~'uf:.f:.t~3ukkue: P. alminen (HT), F. Karjagin (lfk), A. Närvinen (Su~ det), V. Kanerva (HPS).,1. ;\lalmgren (HJFK), E. Laht (VP ), K Veckstrum (HJK), E. Guslafsson (HT), P. Larvo (HPS), E. Grönlund (HFK) ja A. Lehtonen (HJK). Ottelun voitti Peru 7-3 (3-1). Tuomarina toimi Barlassini talia ta. Olympialaisjoukkueen ylijohtajana toimi ins. von Frenckell, matkanjohtajana ins. K. Karvonen ja joukkueenjohtajana toim. Hugo Valpas. ~latkalla seurasi mukana myös valmentaja Ferdinand Fabra. Suomi- Viro maaotlelut uori 1 tliin elok. 20 p :nä, A-ottelu Tallinnassa, B-oUelu He ingissä. A-ottelu päättyi tasatulokseen 2-2 Suomen johtaessa en i puoliajan jälkeen 1-0. B-ottelun voitti Suomi 2-1 (1-0). Suomea edustivat -ottelussa: P. alminen (HT), V. Le. kinen (HT), H. Lindbäck (H FK), E. Lahti (VPS), J. Malmg~ (HFK), V. Kanerva (HPS), P. Eronen (HJK), K. Veckström (HJK), A. Lehtonen (HJK), E. Grönlund (HFK) ja H. Salin (HFK). Matkanjohtajina toimivat loim. B. Sjöström ja kontl. Y. Reijonen. Ottelun tuomitsi B. Bäck lröm Ruotsista. Suomea edustivat B-ottelussa: V. Halme (HPSj, F. Karjagin (HFK), K. Oksanen (HPS), E. Kilpi (HP ), A. Pyy (-JK), A. Rinne (HJK), L. Taipale (HT), E. Gustafsson (HT), P. Larvo (HPS), Y. Sotiola (-P ) ja Y. Kylmälä (HT). Joukkueenjohtajana toimi konll. G. Kuusela. Ottelun tuomit i M. Aalto. Suomi-Norja maaottelu a Oslossa syysk. 6 p:nä saavutti joukkueemme kunniakkaan voiton lyömäljä Norjan prons i mitalijoukkueen tulok ella 2-0 (1-0). Suomea edusti seuraava joukkue: P. Salminen (HT), V. Le kinen (HT), K Ok anen (HP ), V. Kanerva (HPSkAv: ~1e:1?1~\'e?ilHjJFK), A. Rinne (HJK), L. Taipale (HT), ~. ~;;ljr'lli.tltt(~), A. Lehtonen (H.JK), P. Lal'vo (HPS) ja H. Salin (HFK). Matkanjohtajina toimivat toim. B. Sjöström ja kontt. Y. Reijonen. Ottelun tuomitsi P. Remke Tanskasta. Suomi- Ruotsi maaottelu suoritettiin Helsingissä syysk. 27 p :nä. Norja-voiton jälkeen oli ottelu herättänyt hyvin suurta mielenkiintoa. T~ssä ottelussa saavutettiinkin uusi yleisöennäty, nim. 11,922 maksavaa (entinen ennäty v. 1934 Ruotsi-ottelussa oli 10,442 h enkeä). Kautta koko Suo- 15

.---~--- -- - -- ~ - -~ 16 men saapui silloin yleisöä ottelua euraamaan ja Töölön pallokenttä osoittautui liian ~htaak~i til.oiltaan... Suomen joukkue pelasi ennomal esti ottelun ens p.uohajan, jonka Ruot i parempionnisena voitti 1--:0' TOlsen~ puoliajalla Suomen peli särkyi ja Ruotsi oli pamostavampl voittaen ottelun tuloksella 2-1. Suomen joukkue oli euraava: P. Salminen (HT), V. Le kinen (HT), K. Ok anen (HP ), V. Kanerva (HPS), J. Malmgren (HFK) A. Rinne (HJK), K. Veckström (HJK), E. Grönlund (HFK), A. Lehtonen (HJK), P. Larvo (HPS) ja L. Lehtinen (TPS). Joukkueenjohtajina toimivat toim. B. Sjöström ja t.u0m. Y. Tornivuori. Ottelun tuomit i Kolbjörn Daehlen NOrJa ta. Kuluneena vuonna edustivat Suomea ensi k rran maaottelussa seuraavat jalkapalloilijat: P. Salminen (HT), E. Virtanen (HJK), A. Rinne (HJK), E. Lahti (VPS), E. Gustaf on (HT) ja A. Lehtonen (HJK). Vuoden aikana oli liitto neuvotteluis a Japanin jalkapalloliiton kanssa maan olympialaisjoukkueen vierailusta Suo-. messa, mutta raukesi suunnitelma japanilaisten viime hetkes ä muuttuneen matkasuunnitelman takia. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä maaottelusopimusta ei saatu enää uusituk i taloudellisista yi tä. C. Muut kansainväliset ottelut.. Paluumatkalla B rliinin olympialaisista ki oi ta pelasi yhdistetty suomalainen joukkue ystävyy ottelun 11. 8. Stettinissä Pommerin maakuntajoukku tta va taan, joka oli vahvistuk ekseen aanul 5 berliiniläistä pelaajaa. Sqomea edusti tässä ottelussa uraava miehistö: V. Halme (HPS), A. ärvänen (Sud t), R. Lindbäck (H FK), E. Lahti (VPS), J. Malmgren (H1FK), V. Kanerva (HPS), K. Vecktsröm (HJK), E. Grönlund (HFK), A. Lehtonen (HJK), Y. otiola (HPS) ja T. Paakkanen (Sudet). Ottelu päättyi saksalai ten voittoon 3-2. 20. 7. ja 23. 7. järjesti liitto He ingissä harjoitusottelut olympialaismiehistölle itävaltalaista Favoritner AC :ta vastaan. Suomen joukkue voitti ensimäisen ottelun 4-0 toisen päättyess~ 0-0. Muut eri piireissä uoritetut kansainväli et ottelut olivat euraavat: Helsingin piiri: HPS-Sport, H :gin Toverit-Budafok Helsinki-Budafok, Helsinki- zeged, He inki- Favoritner ekä kaksi ottelua Helsinki-Universitatea. U.. Makkabi otteli sitäpait i Tukholman Mackabia vastaan. Huhtikuun lopulla vieraili HT Tallinnassa otellen Puhkekodua ja Tallinnan Jalkapalloklubia vastaan. HPS pistäytyi niinikään Tallinna a pelaten Sportia ja T JK :ta vastaan. Liittohallitus oli pakoitettu epäämään useita kansainvälisten kilpailujen lupia, koskapa n'e olivat omiaan vaarantåmaan arjaotteluja Helsingissä. Favorilner, Viipuri-Universita Viipurin piiri: Viipurilea, Sudet- Univer tatea. Vaasan piiri: VPS- Szeged, VPS- Sandviks K. VP vieraili Ruot issa otellen Holmsundi sa Sandvik K:ta vastaan. Vaa an FK otteli umajassa Umeå FK:ta vastaan. Savon piiri: Varkaus-Szeged, Kuopio- -Szeged, ~uopio-universitate a. Hämeen piiri: TP--Szeged. 17 Szeged, Mikkeli Satakunnan piiri: RaPi- Szeged, PoPa-Szeged. Poljois- uomen piiri: Kemin Palloseura-Seskarö Allmänna F, Kemin PS-Haparanda Sportklubb. Kemin PS vieraili myös Ruotsi sa otellen molempia yllämainittuja euroja sekä Kalix FK:ta vastaan. Kymenlaakson piiri: Kotkan Palloseura- Favoritner. Ko P vieraili heinäkuu sa Virossa pelaten kaksi ottelua Narvan Voitleja vastaan. Länsi-Uusimaan piiri: EF-Tallinnan Sport. D. PiirikuDnalliset kilpailut. Piirien vuosikertomusten perusteella on saatu eri piireissä uoritettujen jalka- ja jääpallo-ottelujen kokonaismääriksi euraavat luvut (sului sa edellisen vuoden ottelumäärät) :

18 Helsinki 376 (329), Häme 137 (77), Karjala 56 (53). Kymenlaakso 195 (81), Länsi-Uu imaa 28 (14), Pohjois-Suomi 45 (15), Salalnmta 59 (n. 100), Savo 367 (229), Turku 276 (258), Vaasa 268 (273) ja Viipuri 297 (294) eli yhteensä 2,114 ottelua (ed. vuonna 1,723 ottelua). Joukkueiden lukumäärät piireittäin: Helsinki 102 (88), Häme 50 (33), Karjala 13 (13), Kymenlaakso 30 (24), Länsi Uusimaa 18 (22), Pohjoi -Suomi 5 (4), Satakunta 30 (35), Savo 23 (20), Turku 59 (53), Vaasa 45 (40), ja Viipuri 75 (66). Tänä vuonna oli joukkueiden yhteinen lukumäärä siis 450, viime vuonna 396. Sekalaista. Liittohallituksen taholta on vuoden kuluessa korostettu piiritoimikunnille koululaisottelujen merkitystä ja kehoitettu kiinnittämään niihin entistä enemmän huomiota. Tänä vuonna onkin koullllaisotleluja eri piireissä suoritettu entistä enemmän. ::: Liiton kaikille jäsenseuroille paljon merkitsevä tapaus oli se, että heinäk. 1 p:nä astui voimaan rautateitten muutettu matkustustariffi, jonka nl11kaan n.s. seuramatkojen henkilölukumäärä alennettiin 12 henkeen. Tämän jälkeen saadaan kaikista 50 km. pitemmistä oltelumatkoista 25 lo alennus.. Liiton ~nsiomerkin ovat vuoden kuluessa saaneet 15 suontetusta Jalkapallomaaottelusta HFK:n jäsen H Sai,. HJK:n jäsen K. Veckström.. m Ja * Katsa~tus~~teluna olympialaismiehistön valitsemista varten suontettu.?.kesäk. 25 p:nä Helsingissä pääkaupuncrin ja maaseudun valmen ottelu. Pääkaupunki voitti 5-0. 5 Helsingin Palloseuran voitettua Turun Sanomain lah' 'ttaman Mestaruussarjan kiertopalkinnon omakseen lah.j~tlt U. S.. ' JO U~l.. ~oml ~~rj~an uuden kierlopalkinnon, johon HJK sai enslmalsen kllnmtyksen. :;: ~~iri.~n ja liito~l erikoiskomiteain toimintakertomukset liittyvat hiton vuoslkertomukseen. Helsingissä, marrask. 25 p :nä 1936. SUOMEN PALLOLTON LTTTOHALLTUS E. von Frenckell..K. Karvonen, L. Mäkinen, O. R. Nylund, Y. Reijonen, B. Sjöström, J. Suomela, T. Tomivuori, H. Valpas. 19 * Virallisista jääpalloista oli liitolla sopimus kahden valmistajan kanssa, virallisista jalkapalloista yhden. äiden sopimusten perusteella on liitto ollut tilaisuudessa tarkkailemaan pallojen laatua sekä saanut myös ylimääräisiä tuloja ilman että pallot ovat tulleet kalliimmiksi. ::: Toimintavuoden aikana kuolleiden ansioituneitten palloilumiesten Johannes Blennerin ja J. Öhmanin haudoille laskettiin liiton puolesta seppeleet.

Yleistä. Suomen Palloliiton vuosikertomus toimintavuodelta 1937. Suomen Palloliitto on päättänyt merkkivuoden. Toukokuun 20. p:nä saatoimme juhlia 30-vuotista olemassaoloamme juhlakokouksin ja juhlaotteluin. Kuten tunnettua Suomen Palloliitto on perustettu toukokuun 19. päivänä 1907. Vuosi on yleensä kulunut säännöllisen työn merkeissä. Kansainvälinen kilpailutoiminta ei tulostensa puolesta, se on myönnettävä, jättänyt kovin edullista kuvaa jalkapalloilun nykyi.sestä tasosta maassamme. Kaikki pelatut 6 maaottelua päättyivät tappioomme. Näistä maaotteluista lisäksi kolme koski MM-karsintoja, nimittäin ottelut Ruotsia, Saksaa ja Viroa vastaan, joten tässä kilpailussa emme päässeet alkua pitemmälle. Maaottelutappioitten vastapainoksi voidaan esittää kansallinen kilpailutoimintamme, joka edelleen osoittaa voimistumista. Yleistä tason nousua ja leviämistä on havaittavissa. Järjestötoiminta on kuluneena vuonna edelleen osoittanut vahvistumisen merkkejä. M.m. on liitto saanut vuoden mittaan merkitä luetteloihinsa lukuisia uusia seuroja. Merkittävä tapahtuma oli liiton uusien amatöörisääntöjen vahvistaminen, mikä tapahtui ylimääräisessä edustajakokouksessa toukuun 20. päivänä. Mitä vuoden taloudelliseen tulokseen tulee, sitä on pidettävä tyydyttävänä. Liittohallitus ja sen eri elimet. Liittohallitukseen valittiin joulukuun.5.-6. p:nä pidetyssä edustajakokouksessa dipl.ins, E. von Frenckell puheenjohtajaksi sekä jäseniksi dipl.ins. Kauko Karvonen, toimittaja Bengt Sjöström, fil.maisteri Tuure Tornivuori, johtaja Arth. Englund ja toimittaja Hugo Valpa s, kaikki Helsingistä, pastori Jalmari Suomela Turusta, konttoristi Onni Kosunen Viipurista ja varatuomari Mikko HOlopainen Savonlinnasta...

2 Liiton varapuheenjohtajana on toiminut edelleen ins. Kauko Karvonen. Liiton sihteerinä toimi joulukuun 15. p:ään toimittaja Hugo Valpas, joka helmikuun 1. p:ään saakka toimi myös uuden sihte<erin, toimittaja Tauno Linnavuoren apuna. Vakinaisen sihteerin kesäloman aikana hoiti sihteeristöä toimittaja Bengt Sjöström. Liiton kirjanpitäjänä ja kassanhoitajana on toiminut edelleen rouva Göta Landgren. Liittohallituksen alaisina ovat työskennelleet seuraavat liittohallituks<en asettamat komiteat: Työtoimikunta: puheenjohtajana maisteri Tuure Tornivuori, jäseninä toimittajat Bengt Sjöström ja Hugo Valpas, varajäsenenä johtaja Arth. Englund. Työtoimikunta on vuoden kuluessa pitänyt 43 kokousta. Sarjakomitea jääpalloilussa: puheenjohtajana toimittaja Bengt Sjöström, jäseninä prokuristi Eino Lehtola ja konttoristi Gunnar Aström. Komitea on laatinut jääpallosarjojen ohjelmat sekä ehdotukset v:n 1938 jääpallosarjojen muodoiksi. Komitea on pitänyt vuoden kuluessa 13 kokousta. Sarjakomitea jalkapalloilussa: puheenjohtajana maisteri Tuure Tornivuori, jäseninä konttoripäällikkö Ragnar Wickström ja konttoristi Yrjö Reijonen. Komitea on laatinut sarjojen peliohjelmat sekä ehdotuksen v:n 1938 jalkapallosarjojen muodoksi. Vuoden kuluessa komitea on pitänyt 13 kokousta. Erot uomarikomitea: puheenjohtajana varatuomari Yrjö Tornivuori, jäseninä konttoripäällikkö Harry Kuhlberg ja virkailija Matti Aalto. Komitea on määrännyt kaikkiin liiton alaisten sarjojen otteluihin erotuomarit. Se on. huolehtinut erotuomarikurssi<en pidosta ja tehnyt ehdotukset niiksi muutoksiksi jalkapallosääntöihin, jotka muutokset liittohallitus näihin sääntöihin on vuoden aikana hyväksynyt. Komitea on pitänyt vuoden kuluessa 26 kokousta. Valitsemiskomitea jääpalzoilussa: puheenjohtajana toimittaja Bengt Sjöström, jäseninä rautat.-virkam. A. Angerma ja kanslisti Esko Pekonen, varajäseninä konttoristi Gunnar Aström ja isännöitsijä Max Viinioksa. Komitea valitsi joukkueet Ruotsia vastaan viime talvena. Kokouksia komitea on pitänyt 4. Valitsemiskomitea jalkapalloilussa: puheenjohtajana toimittaja Bengt Sjöström, jäseninä varatuomari Yrjö Tornivuori ja toimittaja Hugo Valpas, varajäseninä konttoristi Onni Kosunen Viipurista ja varatuomari Yrjö Suontausta Turusta. Komitea on valinnut vuoden jalkapallomaajoukkueemme sekä antanut apuaan valittaessa n.s. yhdistettyjä joukkueita kesällä Helsingissä vierailleita ruotsinmaalaisia joukkueita vastaan. Kokouksia komitealla on ollut 11. Valmennuskomitea: puheenjohtajana toimittaja Hugo Valpas, jäseninä johtaja K. Nylund ja konttoristi Yrjö Reijonen. Komitea on suunnitellut ja valvonut liiton kurssi- ja koulutustoimintaa sekä laatinut myös suunnitelmat tätä toimintaa varten ensi vuonna. Komitea on pitänyt vuoden mittaan 12 kokousta. Laajennettu liittohallitus on kokoontunut kerran, nimittäin toukokuun 19. p:nä. Liittohallituksen jäs'enten lisäksi kuuluvat laajennettuun liittohallitukseen piirien puheenjohtajat, joitten nimet mainitaan toisessa yhteydessä. _ Liiton tilintarkastajina ovat toiminoeet konttoristit Toivo Ylimaa ja Gunnar Aström. Laajennetussa olympialaisessa komiteassa on liittoa edustanut ins. E. von Frenckell ja Stadion-Säätiön edustajistossa ins. O. R. Nylund. Köpenhaminassa kesäkuun 14. p:nä pidetyssä Pohjoismaiden jalkapallokonferanssissa sekä Tukholmassa elokuun 28. p:nä pidetyssä jatkokonferenssissa edusti liittoa maisteri Tuure Tornivuori. Liiton piirit ja seurat. Liiton alaisina ovat toimineet seuraavat 11 piiriä, joiden seuramäärät mainitaan sulkeissa : Helsinki (28), Turku (11 ), Viipuri (20), Vaasa (12), Savo (11), Kymenlaakso (19 ), Häme (17 ), Satakunta (7), Karjala (1 0), Länsi-Uusimaa (5 ), Pohjois-Suomi (5). Piirien puheenjohtajina ovat. toimineet: pankinprokuristi N. Koskinen (Helsinki), pastori J. Suomela (Turku), johtaja L. Mäkinen, myöhemmin pankinkamreeri E. Peltola (Viipuri), johtaja R. Räisänen (Vaasa), pankinjohtaja A. Holopainen (Savo), prokuristi V. Haaja, myöh. kirjanpitäjä L. Sandström (Kymenlaakso), dipl.ins. T. A. Ekholm (Häme), toimittaja V. Laitin'en (Satakunta), liikeapulainen V. Saarinen (Karjala), kansakoulunopettaja F. F. Forssell (Länsi-Uusimaa) ja toimittaja Br. Vuorivirta (Pohjois-Suomi). Toimintakauden päättyessä kuuluu liittoon 145 seuraa. Vuoden kuluessa on uusiksi jäsenseuroiksi hyväksytty seuraavat: Akademiska drottsklubben, Arsenal, Eiran Kisa-Veikot ja Pallo-Pojat (Helsinki), Merijo<en Urheilijat ja Hiitolan Palloseura (Viipuri), Kristiinan Urheilijat (Vaasa), Varkauden Pallo Pojat ja Pallo-Kerho 37 (Savo), Kotkan Hukat, Mussalon Oras, Uuden kylän Palloilijat ja Sysmän Sisu (Kymenlaakso), Vaajakosken Tehtaitten Urheilijat, Tervakosken Pato ja Äänekosken Palloseura (Häme), Kokemäoen Veto (Satakunta), Liperin Ki- 3

4 vekk~ät, Häme.kosken ~yrske ja Lieksan Urheilijat (Karjala),. Tormon Pyry Ja Rovamemen Urheilijat (Pohjois-Suomi) sekä Karis drott.sklubb (Länsi-Uusimaa). Liitosta ovat vuoden kuluessa eronneet seuraavat seurat: Salon Vies~i ~~. Salon Voimailijat (Turku), Karjalan Urheilijat, Enson KsallJat, Vuoksenniskan Urheilijat, matran Jyske, Hiit~lan.. P~~loseura ja Tainionkosken VPK:n Urheilijat (Viipuri),. ~.eks~maen Palloilijat ja isalmen Palloilijat (Savo), Jyväskylan Ksa-Toverit (Häme), Joensuun Kataja (Karjala) ja Rauman Urheilijat (Satakunta). Kurssi-, neuvonta- ja propagandatoiminta.?äyd~ntääkseen. piirivalmentajien koulutusta liitto järjesti Verumaen Urheiluopistossa heinäkuussa valmentajakurssit. Kun. sa~.salainen urheilunopettaja Ferdinand Fabra, joka jo edellsena vuonna oli ollut liiton palveluksessa, oli saatu kiinni~ety~si hein~kuun ajaksi, voitiin järjestää Urheiluopistossa tosetkm kursst, pelaajille tarkoitetut. va~men~ajakurss~illa, jotka pidettiin heinäkuun 4.-13. p:nä. "?"rheiluopstossa, 011 osanottajia eri puolilta maata yhteensä 23 Joukossa useimmat piirivalmentajat sekä piiri- ja seuravalmen~ tajaehdokkaita. Kurssien jälkeen hyväksyttiin yksi uusi piirivalmentaja ja 7 uutta seuravalmentajaa. Pelaajakursseilla, jotka pidettiin Urheiluopistossa heinäkuun 14.-27. p:nä, oli osanottajia eri puolilta maata 32. Kurssit olivat.. t~rkoitetut etupäässä nuorille, kehityskykyisille pelaajille. ~~nv~~:nta.jat ovat suorittaneet valmennus- ja neuvontat~ota skal kum piirit ja seurat ovat heidän ohjaustaan tarvmneet. Seuravalmentajat ovat luonnollisesti toimineet valmentajina omissa seuroissaan. Piirien antamien tietojen pe ~uste:lla on v~littaen todettava, ettei piirivalmentajien kykyä Ja tatoa ole kaytetty hyväksi siinä määrin kuin olisi ollut toivottavaa. Lähinnä ovat tähän vaikuttaneet taloudelliset seikat. V~lmennuskomitean ty ösaralta mainittakoon edelleen, että ~?~mtea~.!ä.rjestämänä pidettiin Helsingissä helmikuun 1. p:nä J~a~a~?lJam luento- ja neuvottelutilaisuus, joka oli tarkoitettu lahmna kokeneille jääpalloilijoille. Osanottajia oli tilaisuudessa 30..?~?ostaa~seen kurssi-, neuvonta- ja propagandatyötä piireissa nttohalltus myönsi piireille kuluvana vuonna avustusta yhteensä Mk. 20,750: -. Liiton sihteeri on luen~oinut järjestötoiminnasta Turussa 8/ 11 ja Kemissä 14/ 11 asianomaisten piirikokousten yhteydessä. Toukokuun 13. p:nä järjestettiin tavanmukainen Helsingin halkijuoksu. Erotuomari toiminta. Tukholmassa maaliskuun 20.-21. p:nä pidetyssä, Ruotsin palloliiton järjestämässä erotuomarien neuvottelutilaisuudessa oli liiton lähettämänä edustajana läsnä erotuomarikomitean puheenjohtaja, varatuomari Yrjö Tornivuori. Erotuomarikomitean toimesta pidettiin Helsingissä tammikuun 17. p:nä jääpalloerotuomarien luento- ja neuvottelutilaisuus, johon oli kutsuttu kaikki jääpallon liittoerotuomarimme sekä muutamia liittoerotuomariehdokkaita. Huhtikuun 18. p:ksi oli erotuomarikomitea järjestänyt Helsinkiin jalkapalloilun liittoerotuomarien luento- ja neuvottelutilaisuuden, johon eräät piirit saivat lähettää myös muutamia eiliittoerotuomareita. Eri piireissä on erotuomarikurssien pi~o ollut pääasiassa piiritoimikuntien huolena. Kuitenkin on erotuomarikomitea antanut huomattavassa määrin apuaan sekä kurssien pitäjän muodossa että myös taloudellisesti. Erotuomarikomitean ehdotuksesta ilmoitettiin FFA:lle kansainvälisiksi liittoerotuomareiksi jalkapalloilussa seuraavat erotuomarit: M. Aalto, O. Kosunen, E. Lundström, E. Pekonen ja M. Saario. Näistä joutui vain E. Lundström vierailemaan tänä vuonna maan rajojen ulkopuolella erotuomarina. Hän tuomits Eskilstunassa 19/ 9 pelatun ottelun Ruotsi B-Norja B. Liittoerotuomareiksi jalkapalloilussa hyväksyi liittohallitus erotuomarikomitean ehdotuksesta vuodeksi 1937 seuraavat: H. Aalto, M. Aalto, B. Ahlfors, G. A. Ahrenberg, A. Ahvenainen, V. täharju, N. Jantunen, O. Kosunen, V. Kosunen, E. Lundström, E. Pekonen, J. Rubinstein, W. Saarinen, M. Saario, H. Sarmola ja S. Seteri. Liittoerotuomareiksi jääpalloilussa vuodeksi 1937 liittohallitus hyväksyi erotuomarikomitean ehdotuksesta seuraavat: M. Aalto, A. Ahvenainen, O. Kosunen, V. Kosunen, E. Louhi, E. Lundström, E. Pekonen, O. Salmela, H. Sarmola, E. Valio, T. Wendelin ja M. Viinioksa. Jääpalloilun B-ottelun Suomen ja Ruotsin välillä Helsingissä helmikuun 28 p:nä tuomitsi Max Viinioksa. Kilpailutoiminta. Å_ Kansalliset kilpailut. Vuoden 1937 jääpallomestaruus oli määrä ratkaista yksinkertaisen sarjan avulla, mukana 8 joukkuetta. Talven tulon viivästymisen vuoksi liittohallitus oli pakotettu viime tingassa muut- 5

tamaan kilpailun muodon. Sarja jaettiin kahte'en lohkoon, läntiseen ja itäiseen, kummassakin neljä joukkuetta. Lohkoissa pelattiin yksinkertainen sarja. Kaksi' parasta kummastakin lohkosta pääsi loppuselvittelyihin, jotka tapahtuivat cup-systeemin mukaisesti. Kilpailun kulku kummassakin lohkossa käy selville oheistetuista taulukoista. Loppuryhmään A, jossa ratkaistiin mestaruus ja kolme seuraavaa sijaa, selviytyivät lännestä HFK ja HJK sekä idästä WP 35 ja Sudet. Ryhmässä pelatut ottelut ja lopullinen järjestys selviävät seuraavasta: WP 35-HFK 0-1, (0-1) Varkaudessa. HJK--Sudet 5-1, (O--O ) Helsingissä. HJK-HFK 1-1, (l-1) Helsingissä. (Peliaika 2 t. 15 min.). Sudet-WP 35 5-3, (l-o) Viipurissa. (Peliaika 2 t. Varsinainen peliaika päättyi 3-3.) Uusintafinaali HJK-HFK 3-2, (0-1) Helsingissä. Järjestys siis: 1. ja mestari HJK. 2. HFK. 3. Sudet. 4. WP35. Loppuryhmässä B pelasivat Akilloes ja VFK lännestä sekä. Jääpallon Mestaruussarjan länsilohko. L HFK HJK Akilles VFK V. Maalit H. P' t Järjes S.. tys, HFK A 5-3 4~3 4-1 13-7 6 1 -- -- HJK 3-5 N 3-3 6-1 12-9 3 ---- -- Akilles 3-4 3-3 5 7-2 13-9 3 -,- -- -- VFK 1-4 3-3 2-7 4-17 0 V.r.. Uusintaottelussa HJK- Akilles edellinen voitti 5-4 (3-0).,. Jääpallon Mestaruullarjan itälohko. WP35 2-2, 4-2 4-1 10-5 5 ' Sudet 2-2 1-1 WP35 Sudet ViPS MP V. Maalit H. Pisto J' ~i:s-. ---- -- 7-0 10-3 4 11 ---- -- ViPS 2-4 1-1 Ä 5-2 8-7 3 ------ -- MP 1-4 0-7 2-5 3-16 0 V ViPS ja MP idästä. Ryhmässä suoritettiin vain kaksi ottelua, jotka päättyivät seuraavasti: MP-Akilles 2-4, (l-3) Mikkelissä. ViPS-VFK 4-0, (0-0) Viipurissa. Ottelun MP-VFK pelaamisesta luovuttiin asianomaisten seurojen sitä pyydettyä. ViPS luovutti pelaamatta voiton Akillee11e. Järjestys: 5. Akilles. 6. ViPS. VFK MP. tä-länsi-sarja. tä-länsi-sarja suoritettiin samaan tapaan kuin edellisenäkin vuonna. Aluksi pelattiin kautta maan ryhmittäin karsintaotteluja, joiden perusteella Länsi-sarjaan selviytyi kolme ja täsarjaan samoin kolme joukkuetta. Kilpailun kulku eri karsintaryhmissä selviää seuraavasta: Länsi: Helsingin alue: Ryhmässä A päättyivät ottelut seuraavasti: KF-JP 3-2. YVP-KF 0-5. YVP-JP 1-1. YVP-HPS 0-5. KF-HPS 5-3. HPS-JP 9-0. Järjestys tässä alaryhmässä: 1) KF 6 pist., 2) HPS 4, 3) Jp 1, 4) YVP 1 p. - Ryhmässä B suoritettiin kaksi ottelua: KoPS-PU 2--5, PU-KoPS 3-1. _ Tämän jälkeen kohtasivat toisensa ryhmän A ja ryhmän B voittajat. KF voitti tällöin' PU:n 4-2 ja selviytyi siten Länsisarjaan. Turku--Satakunta: Ryhmässä A suoritettiin yksi ottelu: TPS -UL 4-2. Ryhmässä B pelattiin kaksi ottelua: POKä-PoPa

8 6-2, RaPi-PoKä 1-4. Alueen loppuottelussa PoKä voitti TPS:n 3-0 ja valtasi siten paikan Länsi-sarjaan. Häme-Vaasa: Ryhmässä A suoritettiin kaksi ottelua: TBK HPK 1-8, J:kosken lves-hpk 2-9. - Ryhmässä B pelattiin yksi ottelu: KPV-VPS 3-4. - Ryhmän A ja Ryhmän B loppuottelu: HPK-VPS 1-2. Näin ollen VPS selviytyi Länsi-sarjaan. Kilpailun kulku varsinaisessa Länsi-sarjassa selviää oheistetusta taulukosta. VPS:n mestaruusjoukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Ruohonen, K. Tammi, H. Lappalainen, H. Kultti, E. Lahti, E. Autio, E. Tammi, O. Höglund, O. Laakso, M. Tammi ja E. Valkeakari. tä: Karjalan piiri: Kilpailuun osallistui neljä joukkuetta, joitten kesken suoritettiin yksinkertainen sarja. Ottelut päättyivät seuraavasti: JoPS-SoPS 7-1, SoPa-JoPS 0-8, VT-JoPS 0-13, SoPa- VT 6-2, SoPS-SoPa 5-4, SoPS-VT, luovutus. Järjestys: 1) JoPS 6 pist.,2) SoPS 4, 3) SoPa 2, 4) VT O. Piiristä pääsi siis tä-sarjaan JoPS. Savon piiri: Kaksi joukkuetta oli yrittämässä sarjaan. Ottelut: SaPKo-KPT 4-3, KPT-SaPKo 2-3. Näin ollen SaPKo selviytyi tä-sarjaan. Viipurin piiri: Joukkueitten runsauden vuoksi piirissä suoritettiin ensin alkukarsinnat sekä sitten neljän parhaan kesken sarja. Ottelujen tulokset: LUM-ESK 8-0, YVPS- KäPa 9-4, Reipas-ViPK 7-1, lves-reipas 6-0, LUM-YVPS 3-3, LUM Reipas 2-2, YVPS-lves 0-3, lves- LUM 1-2, YVPS-Reipas 7-5. Uusinnassa LUM voitti lveksen 6-1. Järjestys piirissä: 1) LUM 4 p., 2) lves 4, 3) YVPS 3, 4) Reipas 1 p. - LUM pääsi siis tä-sarjaan. Jääpallon Länsisarja v. 1937. VPS PoKä KF Maalit \ Plst.. \ järjes- t V. H. YS \ \ \ x VPS 5 2-1 5-0 7-1 4 1 --- PoKä 1-2 P 2-2 3-4 1, KF 0-5 2-2 L --- 2-7 1 Jääpallon täsarja v. 1937. LUM SaPKo jops V. H. \ \ Maalit Pist.\ j~;:s- LUM 5 3-1 3-2 6-3 4 1 --- SaPKo 1-3 p 7-0 8-3 2 jops 2-3 0-7 L 2-10 0-1-11 Kilpailun kulku tä-sarjassa selviää oheistetusta taulukosta. tä-sarjan mestaruuden voittanut LUM pelasi seuraavalla miehistöllä: V. Pulli, Y. Koskenhely, V. Tiikanen, P. Vartiainen, J. Lampila, Y. Raunta, V. Kurkaa, V. Kylliäinen, P. mmonen, Y. Ka1nlauri, E. Kureniemi. Jalkapallosarjat. Vuoden 1937 jalkapallomestaruus ratkaistiin kaksoissarjan avulla, jossa sarjassa oli 8 joukkuetta. Sarja muodostui jälleen erittäin mielenkiintoiseksi. Sarjan taloudellinen tulos oli tyydyttävä, parempi kuin V. 1936. Katsojajoukut osoittivat ilahduttavaa nousua. Niinpä Mestaruussarjan ottelut keräsivät nyt yhteensä 89,057 maksanutta katsojaa. V. 1936 vastaava luku oli 68,081. - Kilpailun kulku selviää oheistetusta taulukosta. Mestaruusmitalit jaettiin seuraaville HFK:n pelaajille: A. Michalewicz, F. Karjagin, R. Lindbäck, J. Malmgren, L. Saxberg, L. Karjagin, G. Aström, E. Grönlund, K.-E. Roslund, H. Salin, O. Strömsten. Mestaruussarjasta putosi Länsi-sarjaan UL sekä lajitteluottelujen jälkeen myös VFK. tä,-länsi-sarja. Sekä Länsi- että tä-sarja pelattiin kaksinkertaisena. Länsisarjassa oli joukkueita 7, tä-sarjll:ssa 6. Kilpailun kulku kummassakin lohkossa selviää oheistetuista taulukoista. tä-länsi-sarjan' talous ei muodostunut k~huttavaksi. Tappioihin liitto osallistui 50 % :lla. Länsi-sarjan 42 ottelussa oli katsojia yhteensä 12,647 maksanutta. V. 1936 vastaava luku oli 11,769. tä-sarjan 30 ottelussa oli katsojia 6,968. Vastaava luku V. 1936 oli 7,390. 9

10 M HFK Jalkapallon Mestaruusaarja v. 1937. ------- - --------- - - - ---- ------- - ----- - ---------- 1-1 2-2 1-1 5-1 1-3 0-0 8-1 Sudet...... T............ 33 27 16 3-3 1-5 0-2 2-1 5-4 2-2 2-1 -- 2-2 2-2 1-1 -- 1-3 1-1 4-1 4-0 - - --- HPS i~~'i' 'i=7' ' 2~Ö ' A 2=3' '3::"::'i' "i=2' '4=Ö' 30 25 15 V ---------------- HT. ~.~ ~. ~=~.. ~ ::_~.5..3.::-:-:-. 1.. R. ~.=.~..!.::-:-:-... ~.~~. ~ -:- ~-; 0-5 2-5 1-2 3-2 3-0 4-2 1-2 ------ ------------------ TPS.~ ~ ~.. ~=.~.. 3.:-=.1... 1.=.1... Z.:-=~. U. ~ :::-:~... ~ ::-:-:- 3.. 32 35 14 V 0-4 2-2 4-5 1-3 0-3 5-2 3-0 -------------------------- - - ---- 0-2 1-10 0-0 1-4 1-1 3-4 2-2 VFK... '---'"... U... _--. 22 49 0-6 1-7 2-2 2-1 2-4 2-5 5-1 8 V N.s. lajitteluotteluihin, JOssa ratkaistiin vuoden 1938 Mestaruussarjan kaksi paikkaa, selviytyivät Mestaruussarjan 7. joukkue VFK sekä Länsi-sarjan voittaja VPS ja tä-sarjan voittaja KPT. Näistä: pelasivat VPS ja KPT ensiksi kaksinkertaisen sarjan, jonka KPT voitti. ottelu VPS-KPT Vaasassa päättyi tasan 2-2. Kuopiossa suoritettu toinen yhteenotto päättyi KPT:n voittoon 3-0. Näin ollen KPT oli valloittanut paikan ensi vuoden Mestaruussarjassa. Tämän jälkeen selvittivät välinsä "mestaruussarjan 7. joukkue ja loppusarjan toiseksi paras". Pelattiin kaksinkertainen sarja. Ensimmäinen yhteenotto päättyi tasan 2-2, mutta toisessa ottelussa VPS voitti VFK:n 3-2. Näin ollen VPS oli selviytynyt vuoden 1938 Mestaruussarjaan samalla kuin VFK oli siirtynyt Länsi-sarjaan. Lajitteluottelut onnistuivat niin yleisömenestykseen kuin taloudelliseen tulokseenkin nähden hyvin. Katsojia oli suoritetuissa 4 ottelussa yhteensä 5,574 maksanutta Vertauksen vuoksi mainittakoon, että v:n 1936 loppusarjassa suoritetut 6 ottelua vetivät yleisöä vain 2,932 maksanutta. Maakuntasarja. Maakuntasarja pelattiin samaan tapaan kuin v. 1936. Piireittäin - Pohjois-Suomen piiriä lukuunottamatta - suoritettiin ensiksi alkukarsinnat, minkä jälkeen lännessä 6 ja idässä 4 joukkuetta ratkaisivat kumpikin omassa ryhmässään paremmuuksia. Ottelut tapahtuivat karsintajärjestelmän mukaisesti. Lälnnessä päättyivät ottelut seeuraavasti: YVP-HK 1-1 (uusinta: HK-YVP 2-0), RaPi-TFK 6-0, Valkeakosken Haka-GBK 5-3, HK-RaPi 2-3, RaPi-Haka 2-0. Näin ollen Rauman Pallo-irot oli selviytynyt voittajana lännessä ja raivannut tien vuoden 1938 Länsi-sarjaan. Jalkapallon täsarja v. 1937. Länsi-sarjan mestaruuden voittanut VPS pelasi seuraavalla miehistöllä: K. Vartiainen, S. Vierimaa, O. Laakso, H. Kultti, E. Lahti, L. Järvinen, N. Lintamo, V. Julin, O. Autio, K. Sundblom ja V. Kultti. tä-sarjan mestaruusjoukkueen KPT:n kokoonpano: A. Mönkkönen, A. Hiltunen, T. Hätinen, O. Lappalainen, P. Leskinen, V. Laakkonen,K. Saijets, O. Kaitokari, P. Happonen, H. Hiltunen ja V. Hujanen. Länsi sarjasta putosivat Maakup.tasarjaan Porin Palloilijat ja Hangö Bollklubb sekä tä-sarjasta Kotkan Palloseura. N.s. lajitteluottelut. 1937 KPT ReiPas KuPS ViPS KUP KoPS :aa:.1 Pist 1 {~; -K-PT-"--. 1..!... j..l..}... ~.. Li=6... ~=6... ~... ~.. 40 7119 1---'1-------------------------- 0-2 Reipas... 1-0... 4-2... 2-2... 7-1 25 t 9 11 3-6 0-2 0-3 5-1 3-0 1---1------------------ 1-1 0-1 1-1 2-1 3-1 KuPS......,......... 13 12 1 t 0-2 2-0 2-2 0-2 2-1 1---'1-------------------------- ViPS...2.=.5..... ~.-=~..... ~=~.. Ä 5-0... ~.= ~.. 22 18 8 V 0-1 3-0 2-2 0-2 5-0 1---1-------------------------- KUP.. ci= } }.. } -}- }.. i.. } "L~! ' 15 31 6 V 1---1 ---------------- 0-5 1-7 1-3 3-2 2-2 KoPS ''Ö=g'' "Ö=3" "1=2" 0-5 6-4 14 42 5 V,

12 1937 VPS Jalkapallon Länsisarja v. 1937. 1----1---------------------- - - KF 1----1--- --------- --------------- Akilles... 1-5..._..- -... 2- -... 1 1-2. TaPa 0-3 3-0 1-2 N 0-3 0-8 10-3......-------. ---- ---- 23 1-3 2-0 2-0 23 30 10 V 1----1---------------------------. j~~' '6=1' 2~3i ' } i 5 } i }~- 19 1 29 10 V Jär- Pist. jes 1 tys -H-S-K- -..-...-.8 0-713- 3 1-6 0-2 2-1 2-1.. ~... ~..?.J.. s.=~.. ~... ~. -.- -~ ~~. -;1-; -;-;. '-p-o-pa-'- '~'-4- "'-~l~: '6'= i ' 3o~il ' i --{ i --1 ~ -:-- ; V dässä pättyivät ottelut seuraavasti: YVPS-SPS 2-0, WP 35 -VUV 3-0, YVPS-WP 352-1. Näin ollen Ylä-Vuoksen Palloseura oli selviytynyt turnauksen voittajana ja sen tie vuoden 1938 tä-sarjaan selvä. Kun joko Länsi- tai tä-sarjaan oli vapautuva vuodeksi 1938 kaksi paikkaa ja kun vielä lokakuun alkupuolella ei ollut varmuutta siitä, kumpaan sarjaan "ylimääräinen" paikka vapautuisi, liitto määräsi kaiken varalta sekä lännessä että idässä toimitettavaksi karsinnan. dässä tähän karsintaan pääsivät WP 35 ja SPS. Ottelu, joka suoritettiin Varkaudessa, päättyi WP 35 :n voittoon tuloksella 1-0. Kun sitten osoittautui, että juuri tä-sarjaan tarvitaan v. i938 "ylimääräinen", oli WP 35 näin ollen nousija. - Lännessä suorittivat karsintaottelun Valkeakosken Haka ja Hangö K. Ottelun, joka suoritettiin Valkeakoskella, voitti Haka tuloksella 5-3.. Maakuntasarjassa suoritettiin - jättäen laskematta piireissä suoritetut alkukarsinnat - yhteensä 11 ottelua. Niitä katsomassa oli 2,420 maksanutta. V. 1936 oli Maakuntasarjan 8 ottelua seuraamassa 1,557 maksanutta. Maakuntasarjan ottelujen talouspuoli jäi heikoksi. Tappioista liitto korvasi 50 %. Pohjois-Suomen mestaruudesta ottelivat Oulun Palloseura, Kemin Palloseura ja Kajaanin Palloilijat. Sarja pelattiin yksinkertaisena kuten edellisenäkin vuonna. Ottelujen tulokset: KaPa-KePS 1-1, KePS-OPS 1-3, OPS-KaPa '1-1. Taulukko: Oulun Palloseura..... 2 1 1 0 4-2 3 p. Kajaanin Palloilijat..... 2 0 2 0 2--2 2 p. Kemin Palloseura... 2 0 1 1 2-4 1 p. Pohjois-Suomen mestaruuden voitti OPS nyt toisen lrerran. Se sai toisen kiinnityksen Kajaanin 'Puutavara Oy :n lahjoittamaan kiertopalkintoon. Katsojia sarjan ottelut keräsivat yhteensä 891 maksanutta. V. 1936 oli 4:ssä ottelussa katsojia 1,279. B. Maaottelut. Jääpallo. Jääpallomaaottelu Ruotsi-Suomi suoritettiin Tukholmassa helmikuun 28. p:nä. Ottelu pättyi Ruotsin voittoon 2-0, (1-0). Suomea edusti seuraava joukkue: R. Rinne (HJK); A. Närvänten (Sudet), Y. Leppänen (ViPS); F. Karjagin (HFK), T. Svanström (HFK), K. Hahl (Sudet); S. Lamppu (ViPS), K. Seppola (HJK), O. strömsten (HFK), E. Grönlund (HFK), O. Forstedt (HFK). Ottelun tuomitsi Hyttan Karlsson Ruotsista. Yleisöä oli 14,270 maksanutta. Suomen joukkueen johtajina olivat B. Sjöström ja Esko Pekonen. Samana päivänä suoritettiin Helsingissä B-otttelu, joka päättyi Suomen voittoon tuloksella 5-2, (2-0). B-ottelu voitettiin nyt ensimmäisen kerran. Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: V. Kuosmanen (Sudet); G. Laibert (KF), L. Ruuttu (Sudet); T. Weckström (Akilles), P. Valio (HJK), L. Karjagin (HFK); K. Tervo (V:rin lvtes), P. Lappalainen (Sudet), A. Lagerström (ViPS), E. Karikoski (WP 35) ja E. Mähönen (WP 35). Ottelun tuomitsi Max Viinioksa ja oli sitä seuraamassa 2,199 maksanutta (v. 1936 2,209). Suomen joukkueen- johtajina olivat A. Angerma ja G. Aström. Ensi kerran pelasivat A-ottelussa Ruotsia vastaan tänä vuonna Kalle Hahl ja Kalervo Seppola. Jalkapallo. Jalkapalloilussa suoritettiin päättyneenä vuonna 6 maaottelua. Englantia vastaan pelattiin Helsingissä toukokuun 20. p:nä. Englantia edusti puhdas ammattilaisjoukkue, joka voitti ottelun 8-0" (4-0). Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: P. Salminen (HT) ; F. Karjagin (HFK), K. Oksanen (HPS); E. 13

14 Lahti (VPS), A. Pyy (HJK), A. Rinne (HJK); P. Virtanen (HPS), K. Weckström (HJK), A. Lehtonen (HJK), P. Larvo (HPS), Y. Kylmälä (HT). Joukkueenjohtajina olivat B. Sjöström ja Y. Tornivuori..ottelun tuomitsi R. Eklöw Ruotsista. Maksaneita katsojia oli 9,533. Ruotsia vastaan suoritettiin maaottelu kesäkuun 16. p:nä Tukholmassa..ottelu päättyi Ruotsin voittoon 4-0, (0-0). Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: P. Salminen (HT); F. Karjagin (HFK), R. Lindbäck (HFK) ; E. Kilpi (HPS), K..oksanen (HPS), E. Lahti (VPS); L. Taipale (HT), K. Weckström (HJK), A. Lehtonen (HJK), S. Salo (HJK), Y. Kylmälä (HT). Johtajina olivat T. Tornivuori, H. Valpas ja T. Linnavuori..ottelun tuomitsi K. DaeWen Norjasta. Yleisöä oli 19,554 maksanutta. Saksaa vastaan pelattiin maa ottelu Helsingissä kesäkuun 29. p:nä..ottelun päättyi Saksan voittoon 2-0, (1-0). Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: V. Halme (HPS); F. Karjagin (HFK), R. Lindbäck (HFK); E. Lahti (VPS), K..oksanen (HPS), E. Kilpi (HPS); L. Taipale (HT), K. Weckström (HJK), P. Larvo (HPS), E. Grönlund (HFK), N. Lintamo CVPS). Joukkueenjohtajana oli Y. Tornivuori..ottelun tuomitsi Q. Remke Tanskasta. Yleisöä oli 6,619 maksanutta (v. 1932 3,917). Viroa vastaan suoritettiin maaottelu Turussa elokuun 19. p:nä. Tapahtui nyt ensimmäisen kerran, että Suomessa pelattava jalkapallomaaottelu suoritettiin muualla kuin Helsingissä..ottelu päättyi Viron voittoon 1-0, (0-0). Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: V. Halme (HPS); F. Karjagin (HFK), 1. Oksanen (TPS); W. Kanerva (HPS), J. Malmgren (HFK), E. Lahti (VPS); P. Virtanen (HPS), K. Weckström (HJK), A. Lehtonen (HJK), S. Salo (HJK), H. Salin (HFK). Joukkueenjohtajina olivat B. Sjöström ja T. Linnavuori..ottelun tuomitsi 1. Eklind Ruotsista. Yleisöä oli 4,797 maksanutta (v. 1935 Helsingissä 4,259). B-ottelu, joka suoritettiin samana päivänä Tallinnassa, päältyi Suomen voitt'oon 2-1, (1-1).. Joukkueemme pelasi seuraavassa kokoonpanossa: P. Salminen (HT); V. Leskinen (HT), Q. Laakso (VPS); E. Kilpi (HPS), A. Pyy (HJK), A. Rinne (HJK); G. Jernström (HT), L. Nordlund (VFK), E. Karhu (Sudet), R. Kilpi (Sudet), E. Mäkelä (HJK). Johtajina olivat Q. Kosunen ja Y. Larha..ottelun tuomitsi Eelma-Ellman Virosta. Kat- -soj ia oli n. 2,250. orjaa vastaan pelattiin Helsingissä syyskuun 5. p:nä. Norja voitti ttelun 2-0, (1-0>' Suomen joukkue pelasi seuraavassa. kokoonpanossa: V. Halme (HPS); F. Karjagin (HFK), R. Lind-.. bäck (HFK); W. Kanerva (HPS), A. Pyy (HJK), E. Lahti (VPS); G. Aström (HFK), K. Weckström (HJK), J. Malmgren (HFK), T. Kekkonen (HT), H. Salin (HFK). Joukkueen johtajina toimivat Y. Tornivuori ja M. Viinioksa..ottelun tuomitsi S. Flisberg Ruotsista. Yleisöä oli 7.875 maksanutta (v. 1935 6.557). Tanskaa vastaan suoritettiin maaottelu Köpenhaminassa lokakuun 17. p:nä. Tanska voitti ottelun 2-1, (0-1). Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: V. Halme (HPS); F. Karjagin (HFK), V. Leskinen (HT); W. Kanerva (HPS), J. Malmgren (HFK), A. Rinne (HJK) ; G. Aström (HFK), E. Grönlund (HFK), K.-E. Roslund (HFK), K. Weckström (HJK), E. Mäkelä (HJK)..ottelun tuomitsi A. Birlem Saksasta. Joukkueen johtajina olivat M. Holopainen, H. Valpas ja T. Linnavuori. Yleisöä oli yli 3Z.000 henkeä. Kuluneena vuonna edustivat Suomea ensi kerran jalkapallomaaottelussa seuraavat pelaajat: A. Pyy, E. Kilpi, S. Salo,..oksanen, K. -E. Roslund ja E. Mäkelä. C. Muut kansainväliset ottelut. Paitsi maaotteluja ja B-ottelua Viroa vastaan jalkapalloilussa sekä B-ottelua jääpalloilussa Ruotsia vastaan liitto ei muita kansainvälisiä otteluja kuluneena vuonna järjestänyt. Sen sijaan oli liiton alaisilla seuroilla otteluja ulkomaalaisia joukkueita vastaan ja niinikä;än vieraili muutama suomalainen joukkue maan rajojen ulkopuolella. Eri seurojen suorittamat kansainväliset ottelut olivat piireittäin: Helsingin piirin seuroista HJK otteli Helsingissä Estoniaa vastaan ja vieraili sitten vuorostaan Virossa, missä se pelasi sekä Estoniaa että Sportia vastaan. HPS vieraili Pohjois Ruotsissa suorittaen siellä neljä ottelua, vastustajina Kalix F, Luleå Sportklubb, Piteå F ja Bodens Bandyklubb. HFK:n vieraana kävi Helsingissä Göteporin FK, joka pelasi kolme ottelua, vastustajina HFK, HPS sekä "yhdistetty". HPS oli kutsunut Sleipnerin, Norrköpingistä, vierailulle. Mainittu joukkue pelasi Helsingissä kolme ottelua vastustajina HPS, "yhdistetty" ja "yhdistetty". Estonia pistäytyi Suomen matkallaan myös Porvoossa ja Varkaudessa pelaten kummallakin paikkakunnalla yhden ottelun. Sleipner otteli ohimatkalla Turussa TPS:ää vastaan. Viipurin Susien jalkapallojoukkue vieraili Virossa, missä se pelasi kolme ottelua vastustajinaan Narvan Voitleja, Estonia,sekä Kalev. VPS:llä oli kaksikin kaukaista vierasta, nimittäin F. C. Bu-

17 dafok ja F. C. de Bordeaux Lisäksi se vieraili Ruotsin puolella, missä se pelasi kolme ottelua vastustajinaan Holmsundin FK, örnsköldsvikin "Friska Viljor" sekä Uumajan K. VFK suoritti Uumajan FK:ta vastaan kaksi ottelua, toisen Vaasassa ja toisen Uumajassa. Ruotsalaisen Skelleft'eä AK:n vierailu Suomessa käsitti kolme ottelua. Vastustajina olivat GBK Kokkolassa, Drott Pietarsaaressa ja KPS Kemissä. Kotkan Palloseura vieraili Narvassa pelaten Voitleja-seuran joukkuetta vastaan. Mainittu seura vieraili vuorostaan Kotkassa. Kaksikin saksalaista juniorijoukkuetta vieraili viime k'esänä maassamme, nim. Prussia-Samland ja Preussen. Paitsi Helsingissä nämä joukkueet pistäytyivät myös maaseudulla; Preussen otteli Kotkassa, Prussia-Samland Vuoksenniskalla ja Viipurissa. Kiffenin juniorijoukkue vieraili Tallinnassa, missä se pelasi yhden ott'elun. Pohjois-Suomen piirin seuroilla on ollut vilkasta vuorvaikutusta läntisen rajan yli. Niinpä Kemin Palloseura on pelannut tänä vuonna toistakymmentä "kansainvälistä". Eri piireissä suoritettujen jalka- ja jääpallo-ottelujen kokonaismääriksi on piirien vuosikertomusten perusteella saatu seuraavat luvut (sulk'eissa edellisen vuoden ottelumäärät): Helsinki 419 (376), Turku 235 (276), Viipuri 253 (297), Vaasa 270 (268), Savo 316 (3h'"i), Kymenlaakso 330 (195), Häme 140 (137), Satakunta 76 (59), Karjala 81 (66), Länsi-Uusimaa 28 (28), Pohjois-Suomi 42 (40) eli yhteensä 2,190 ottelua. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 2,114. Joukkueitten lukumäärät piireittäin: Helsinki 119 (102), Turku 54 (59), Viipuri 75 (75), Vaasa 47 (45), Savo 21 (23), Kymenlaakso 40 (30), Häme 48 (50), Satakunta 26 (30), Karjala 21 (13), Länsi-Uusimaa 16 (18), Pohjois-Suomi 5 (5) eli yhteensä siis 472 joukkuetta vastat'en 450 joukkuetta vuotta aikaisemmin. Sekalaista. Suomen Palloliitto ja Oy. Suomen Yleisradio Ab. ovat tehneet maaottelujen radiointia koskevan sopimuksen. Kaikissa Pohj oismaissa käytiin sopim usneu vottel uj a samanaikaisesti. Sopimuksemme Yleisradion kanssa astuu voimaan 'ensi keväänä ja on se voimassa vuoden. Virallisesta jalkapallosta oli liitolla päättyneenä vuonna sopimus Oy. Urheilutarpeiden kanssa. Virallisesta jääpallosta on liitto tehnyt ensi pelikautta varten sopimuksen Oy. Urheilutarpeiden ja hra K. M'etherin kanssa. Liittohallituksen päätöksen mukaisesti on kuluneena vuonna perustettu erikoinen liiton mestaruusmalja, jollainen annetaan Suomen mestaruuden voittaneelle S'euralle. Samanlainen, mutta pienempää kokoa oleva malja annetaan Länsisarjan ja täsarjan voittajille. Piirinmestaruusmitalit, joitten perustamisesta edustajakokous vuosi sitten teki päätöksen, on otettu käytäntöön kaikissa piireissä. Piirivalmentajille annettiin tänä vuonna "valtakirjana" erikoiset valmentajakortit. Kortit annetaan yhdeksi toimivuodeksi kerrallaan. Pohjoismaiden väliseen kilpailuun lahjoitti SPL tänä vuonna kiertopalkinnon "Suomen karhut". Veistos on Jussi Mäntysen käsialaa. Kiertopalkinnolle vahvistettuj'en sääntöjen mukaan siitä kilpaillaan vuosina 1937-40. Kiertopalkintoa säilyttää tämän ensimmäisen vuoden Ruotsi. V. 1938 se on Norjan hallussa, v. 1939 Suomen ja v. 1940 Tanskan hoidossa. Kunakin vuonna jokainen maa pelaa jokaista muuta vastaan, joten vuodessa suoritetaan siis 6 ottelua. Se maa, jolla kilpailun v. 1940 päättyessä on eniten pisteitä, saa "Suom'en karhut" omakseen. Kunkin vuoden Pohjoismaisen mestarille annetaan muistoksi hopealautanen, johon on kaiverrettu kiertopalkinnon piirteet. Tänä vuonna tällaisen "mestaruuslautasen" sai Tanska. Vuoden kulu'essa on Liettua esittänyt maaottelua ja myös tävalta on tiedustellut mahdollisuuksia vierailuun. Molempiin tarjouksiin on ollut pakko vastata kielteisesti. Yksityisiä joukkueita tänne on tarjoutunut jopa USA:sta asti ja niinikään on Suomesta pyydetty joukkuetta vierailulle slantiin saakka. Helsingissä marraskuun 21. p:nä 1937. SUOMEN PALLOLTON LTTOHALLTUS. E. von Frenckell K. Karvonen, B. Sjöström, T. Tornivuori, J. Suomela, H. Valpas, A. Englund, O. Kosunen, M. Holopainen. Tauno Linnavuori.