Haapajärvi SIIPONKOSKEN KYLÄSUUNNITELMA 2005

Haapajärvi SIIPONKOSKEN KYLÄSUUNNITELMA 2005 Siiponkosken kyläyhdistys Kylävalakiat hanke 01.06.2005

SISÄLLYSLUETTELO 1. Kuvaus kylästä 2 1.1. Historia 2 1.2. Asukkaat 3 1.3. Kylällä toimivat yritykset 3 1.4. Kylällä toimivat yhdistykset 3 1.5. Nelikenttäanalyysi 3 1.6. Kuva kylästä v 2014 4 2. Kylän kehittäminen 4 2.1. Toiminta kylällä 4 2.2. Kylä ja jokikeskus 5 2.3. Lapset ja nuoret 6 2.4. Liikenne 7 2.5. Palvelut ja yrittäminen 7 2.6. Tiedottaminen 7 2.7. Ympäristö 8 2.8. Kaavoitus 8

Siiponkosken kyläyhdistys teki kyläkyselyn keväällä 2004, kysymyksiä jaettiin 96 talouteen ja vastauksia saatiin 23 kpl, eli vastausprosentiksi saadaan 24 %. Kyläyhdistyksen johtokunta on käyttänyt kyläkyselyn tuloksia kyläsuunnitelman pohjana, lisäksi asian puitteissa on kokoontunut eri työryhmiä miettimään kyläsuunnitelman osioita. 1.KUVAUS KYLÄSTÄ 1.1. Historia Siiponkoski sijaitsee Haapajärven kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä, nelisen kilometriä Nivalan suuntaan. Keskeisellä sijalla on kylämme läpi mutkitellen kulkeva vanha Haapajärvi Nivala maantie, jonka molemmin puolin asutus kauan sitten virisi. 1920 luvulla ja 1960 luvun lopulla rakennetut rautatie ja pikitie antavat hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan. Kun asukkaita ja viljelysmaita on teiden välissä, on tieliittymiä lukematon määrä. Eteläpuolella virtaa hiljalleen Kalajoki, alkaen kirkolta leveämpänä kaventuen Jaakolan kohdalla useammaksi haaraksi, ottaen kainaloonsa luonnonkauniin Isosaaren. Rauhoitettu saari on seurakunnan omistama, missä aikoinaan kyläläiset ja kirkon väki laidunsivat karjaa. Satunnainen retkeilijä voi luontopolkua kävellessään nähdä vanhoja karjapolkuja, rakennusten peruksia, marjapensaita, myllynkiviä kertomassa eletystä elämästä. Viljelysten reunoilta alkavat metsät suuria erämaita ei kyläämme mahdu. Vuosikymmenten ajan on kylämme pääelinkeinona ollut maatalous, vaikka tienestissä on käyty kodin ulkopuolella, on navetassa ollut muutama lehmä särvintä antamassa. Maasta eletään vieläkin ja lehmiä lypsetään, vaikka nekin ovat jo monesta paikasta pantu korkealaitaiseen. Iäkkäämpi väki voi viettää leppoisia vapaitaan ja katsella, miten vilja heilimöi syysauringossa jokitöyräällä. Parhaassa työiässä olevat käyvät ansiotyössä kodin ulkopuolella. Silloin kun kylä eli nousuaikaa, toimi Jaakolassa sekatavarakauppa palvellen oman kylän väen lisäksi ohikulkevaisiakin. Sen jälkeen on kassakone kilissyt Kaurasen kamarissa, ja viimeisimpänä Kauppavainiolla, Tommin kauppa. Vuosien saatossa kirkonkylän läheisyys imi yhä enempi asiakaskuntaa ja niinpä Tommikin sulki kaupan oven. Siiponkoskella on toiminut myös kyläkoulu. Vuonna 1937 silloinen valtuusto hyväksyi koulun aloitusesityksen. Sopivan kouluhuoneiston löytyminen aiheutti johtokunnalle paljon päänvaivaa, mutta löytyihän se. Koulutalon syntysanat lausuttiin Loskun pihapiirissä Taneli Vehkalahden lausuessa Ajattelen tuota kyllä tähän koulu saadaan. Minä teen sen. Kitkan Anska rakensi kahdessa kuukaudessa tuvan ja eteisen käsittävän koulutalon, poikien käsityöt pidettiin talon puolella. Näin päästiin opinnot aloittamaan Siiponkoskella. Supistetun koulun taival päättyi Loskussa yksitoista vuotta myöhemmin, kun koulu siirtyi Löytömäeltä ostettuun Armolaan. Pieneksi ja epäkäytännölliseksi osoittautui Armolakin ja niinpä monien anomusten jälkeen koulun rakentamistyöt nykyiselle paikalle alkoivat, elettiin maaliskuuta 1957. Saman vuoden marraskuun 25 pnä muutettiin koulukalusto uuden koulun suojiin. Vuosikymmenet saatiin kylällämme nauttia opetusta omassa koulussa, kunnes ruvettiin tekemän säästöjä milloin mistäkin, vaikkapa nyt näistä kouluista. Vuonna 1999 se sitten tuli; Isku kylällemme, koulu lakkautetaan. Monista neuvonpidoista huolimatta päätös piti koulun kello ei enää soinut syksyllä aloitettaessa uuta lukukautta. Kyläkoulun hiljentyminen tuo aina haasteita kylälle, miten saadaan toiminta pysymään edes entisellään ja ihmisiä kiinnostavaksi. Kyläyhdistys on tässä tehnyt työtä ihan kiitettävästi tuomalla esille monia asioita, jossa voimme toimia uutta luoden entistä kunnioittaen siinäpä meille pähkinää purtavaksi.

1.2. Asukkaat miehiä naisia yht 0-5 v 12 9 21 6-17 v 21 22 43 18 30 v 18 12 30 30 60 v 58 47 105 yli 60 v 25 21 46 134 111 245 1.4.Kylällä toimivat yhdistykset Siiponkosken kyläyhdistys ry Siiponkosken Maamiesseura ry Siiponkosken Maa- ja kotitalousnaiset ry Kortejärven ympäristön metsästysseura 1.5. Nelikenttäanalyysi VAHVUUDET Luonnon läheinen ja kaunis sijainti Kylä ja jokikeskus kylätoiminnan keskuksena Maisemallinen yksityistie Lähellä keskustaa Vesistö Väljä ja rauhallinen asutus Viihtyisä Rakennettu kunnallistekniikka HEIKKOUDET Lasten ja nuorten leikki ja harrastusmahdollisuuksien puute Liian vähän aktiivisia toimijoita Nuorten puuttuminen toiminnasta Kaavoitus puutteellinen Lisämaan puute (pelto / metsä) Ei ole yhteistoimintaa Kolme väylää (tiet ja rautatie) halkoo kylää KEHITTÄMIS JA PARANTAMISKOHTEET

Siiponkosken yksityistien kunnostus heti Katuvalot Oksava Siiponkoski Kevyenliikenteen väylä Koulu Kyläläisille yhteistä toimintaa Nuorten ihmisten passiivisuus Tonttimaan puute Kylätoiminnan tulevaisuus 1.6.Kuva Siiponkoskesta v 2014 UHKATEKIJÄT NYT JA TULEVAISUUDESSA Päivähoito Joen ruoppaus Haapajärven ja Kortejärven välillä (Saari ja uimaranta) Kylänidentiteetin korostaminen Kylätiedotteen kehittäminen Uusien asukkaiden muistaminen Pusikoiden raivaus Postilaatikoitten maisemointi Kaavoitus VIREÄTOIMINEN VIIHTYISÄ KYLÄYHTEISÖ KESKUSTAN LÄHITUNTUMASSA! NUORISO JA KYLÄLÄISET OVAT LÖYTÄNEET VIREÄN KYLÄTALON! KYLÄ- JA JOKIKESKUS TOIMII MATKAILUKESKUKSENA!! 2. KYLÄN KEHITTÄMINEN 2.1. Toiminta kylällä Melonta Kalajoella avaa ihan uusia näkymiä, elämyksiä. Kylän identiteettiä kehitetään, jotta kaikki kyläläiset kokisivat kylän omakseen. Kyläyhdistys järjestää vuosittain; - Joululauluillan, jossa on myös puurotarjoilu. - Hiihtokilpailut keväisin lapsille - Yhteistoimintaa lisätään järjestämällä keväisin yhteinen matka kylän asukkaille kulloinkin kiinnostavaan kohteeseen. Kyläkyselyn mukaan kyläläiset ovat halukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisiin talkoisiin kylätoiminnan hyväksi. Muusta kylätoiminnasta on myös seuraavissa kappaleissa. 2.2. Kylä ja jokikeskus Kylätoiminta alkoi Siiponkosken maamiesseuran yhteydessä kylätoimintana, tiiviissä yhteistyössä kyläkoulun kanssa, ja samalla aloitettiin numeron maalla kioskitoiminta. Kylätoimikunta rekisteröitiin kyläyhdistykseksi v 1996, tällä toiminnalla haluttiin lähestyä paremmin kyläläisiä, jotta he tuntisivat kylän paremmin omakseen. Koulun lakkauttamisen myötä toiminta muuttui enää ei ollut koulua, minkä kautta toimia. Kylän elävän pitäminen edellytti koulun vuokraamista kaupungilta, ajatuksena oli koulun ja kylän historian esille tuominen. Vuokraamisen jälkeen

tehtiin Siiponkosken kehittämissuunnitelma, mihin kirjattiin tärkeimmät toiminnot, mitä koulun ympärillä tehdään. Alkoi projekti maailma! Oltiin mukana Nokka nousuun hankkeessa sisältäen mm laavu jokirantaan, savusauna, caravan alue, kentän kunnostus, valaistus. Tämän hankkeen aikana syntyi Kylä- ja Jokikeskus, joka hankki mm kokouskalusteet, samanaikaisesti pyöri kyläyhdistyksen omana hankkeena kellari komiaksi, joka saneerasi koulun kellarin uuteen uskoon, lämmitys muutettiin pelletille. Tähän projektiin upposi rahaa n 100 000,00. Jokikeskukselle saatiin myös yrittäjä omalta kylältä. Tarja Kronqvist. Hänen tukenaan ovat toimineet Sirkku Katajamäki ja Maarit Kronqvist. Tällä hetkellä vastuunkantaja on Anna-Liisa Pennanen. Tyttöjen käsien kautta on Jokikeskuksesta syntynyt hyvä paikka järjestää juhlia, kursseja, kokouksia, leirejä ja sauna-iltoja. - Suunnitelmissa on uusi hanke, sisältäen; Isompi kioski Infopisteineen, Vuokrattavien mökkien rakentaminen, Saada lisää kokouskalusteita Kylä- ja Jokikeskukseen, Vaellusreittien tekeminen Sauvin ja Hemmunkallion maastoon samoin vaellusreitti Autiorannan ja Siiponkosken välille. Virtain alueen kunnostushanke, ympäristökeskuksen suunnitelmana, hankkeeseen kuuluisi ruoppaus, jotta veden virtaus ja veneilymahdollisuus paranisivat. Luontopolun jatkaminen ja vanhan koulutien esille tuominen Virtain alueella kuuluu myös kehitettäviin asioihin, sekä Uuden sillan ja Uimarannan rakentaminen. AJATUKSEMME ON LUODA SIIPONKOSKESTA RETKEILYKESKUS JOSSA VOI LIIKKUA JA VIETTÄÄ AIKAANSA. HEMMUNKALLIOLLE ON VALMISTUMASSA VAELLUSREITTI. 2.3. Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten leikki- ja harrastusmahdollisuuksien puute on nähty ongelmaksi kylällämme. Kyläkoulun lakkauttaminen lamaannutti luonnollisen harrastamisen koulun ympäristössä. Samalla loppui kaupungin toimesta hoidettu luistelualueen ja latujen ylläpitäminen. Lapset ja nuoret siirtyivät keskustan harrastusten piiriin.

Marraskuun lopulla kylän lapsille ja nuorille järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Keilahallilla. Paikalle tuli yhden perheen edustus. Tilaisuudessa keskusteltiin toivomuksista joita lapsiperheillä on kylän toimintaa kohtaan. Esille tulivat erilaisten kerhojen ja perheen yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Niukan osallistumisen vuoksi kyläläisten toivomuksia lasten ja nuorten sekä koko perheen yhteisten aktiviteettien osalta päätettiin kartoittaa tarkemmin joululauluillan yhteydessä. Täytettyjä kyselylomakkeita palautettiin 28 kappaletta. Kerhotoiminnan käynnistämistä toivottiin ja eniten suosiota sai partiotoiminnan järjestäminen kouluikäisille. Myös muille kerhoille (4-H, taide-, kokki-, liikunta-, valokuvaus- ja luontokerho) löytyi kannatusta. Kerhoja toivottiin paitsi koululaisille, myös eläkeläisille ja keski-ikäisille. Kyläläisten yhteiset harrastusvuorot keskustan palveluja hyödyntäen kiinnostivat jonkin verran. Eniten mielenkiintoa herättivät keilaus ja sähly. Myös kaukalopallon pelaaminen omalla koululla sai huomiota. Kylän yhteiseksi talvitapahtumaksi toivottiin lasten hiihtokilpailua (14), curling-kisaa (6) ja kaukalopallo-ottelua (5). Kiinnostusta löytyi myös puhtojen väliseen potkukelkkaviestiin, moottorikelkka-ajeluun, hiihtoretkeen Hemmunkalliolle ja miesten yhteiseen saunalenkkiin savusaunoineen. Kerhotoiminnoista esimerkiksi luontokerho olisi hyvä yhdistää käynnissä oleviin vaellusreitti- ja luontopolkuhankkeisiin. Kyseessä ehdotetuista aihealueista eniten oltiinkin kiinnostuneita suunnistuksesta ja vaelluksesta sekä metsästyksestä ja riistanhoidosta. Liikuntakerhokin olisi puitteiden puolesta helposti järjestettävissä, kunhan vain vetäjä löytyy. 4-H kerhotoiminta onkin alkanut koululla kevään aikana. Koululla olevaa luistelualuetta on jäädytetty ja latuja ajettu. Talvitapahtumana järjestettiin maalis-huhtikuussa lasten hiihtokilpailut. Kyläyhdistyksen toiminnassa jo vuodesta 1993 mukana ollutta nuorten kioskitoimintaa tulee jatkaa. Kioski on työllistänyt 5-7 nuorta kesäajan antaen sekä pientä ansiota myös alkeita työelämään pienin askelin. Kioskin myyntiartikkeli on ollut irtojäätelö ja virvokkeet. Kioskitoiminnan tavoitteena on ollut opettaa työelämän alkeita myyntitoiminnan avulla, ohjata nuoret ottamaan vastuuta tekemisistään kioskilla. Tutustuttaa asiakaspalveluun, rahankäsittelyyn, vastuulliseen toimintaan.. Tavoitteena on kokemuksen kautta oppiminen. Kioskitoiminnan tavoitteena jatkossa on ohjata nuoret ottamaan kokonaisvastuu toiminnasta. Nuoret voivat suunnitella ja ideoida uusia kioskin toimintaan liittyviä asioita joiden toteutus jää myös heidän vastuulleen. Tavoitteena on edelleen kokemuksen kautta oppiminen. Työssä nuoret voivat opetella ja itsenäisesti toteuttaa esim. seuraavia asioita: - kioskin valikoiman laajentaminen - ostojen suorittaminen - hinnoittelu - työvuorojen suunnittelu - siivous - laskujen maksu ja muu rahan käsittely - asiakaspalvelu - yhteistoiminta Kioskitoiminnan kehittäminen mahdollistetaan hankkimalla mahdollisesti jo tulevana kesänä uusi kioskirakennus, jossa on mahdollisuus toteuttaa mainittuja kehittämistoimia. Kioskin ympärillä olevalla viheralueella voisi pitää myös eläimiä, kotieläinpihaa kesän, kioskikauden aikana. Talven 2004-2005 aikana perustetun Suomenselän Marja Oy:n toive saada työvoimaa marjanpuhdistustoimintaan kyläyhdistyksistä n. 1,5 kk:n ajaksi, tulee tutkia. Toiminnasta olisi mahdollisuus saada 3-4 nuorelle työtä syksystä 2005 alkaen mahdollisesti vuosittain.

Esitettyjen toiveiden mukaisia toimintoja ajatellaan toteutettavaksi tulevaisuudessa. Kyläyhdistykseen vuonna 2004 perustetun virkistys- ja nuorisojaoston kuten muidenkin jaostojen toiminta tulisi käynnistää ja esitetyt lapsia ja nuorisoa koskevat toiminnat suunnitteluineen tulisi vastuuttaa mainittujen jaostojen hoidettavaksi. Jaosto tutkisi toteuttamiskelpoiset toiminnat ja hankkeet. 2.4. Liikenne Kyselyn vastauksia; Näetkö tarpeelliseksi katuvalaistuksen välille Oksava Siiponkoski? 18 kpl kyllä 3 kpl ei Näetkö tarpeelliseksi kevyen liikenteen väylän Oksava Siiponkoski? 17 kpl kyllä 3 kpl ei 2.5. Palvelut ja yrittäminen Kyläkyselyn mukaan kylällemme tarvitaan lisää seuraavia palveluja; Lastenhoito, Kotiavustaja, Kauppa, Postin keltainen laatikko takaisin, Siivous, Maisemansuunnittelu, Metsänhoito Palveluista ollaan valmiita maksamaan päiväkorvaus 20-60. Kartoitetaan löytyykö tällaista yrittäjää tai henkilöä, joka voisi olla esim kyläyhdistyksen palkkaamana kyläavustajana. Palvelun ostaja maksaisi vain tehdystä työstä, hänen ei tarvitsisi hoitaa sivukuluja ja muita velvollisuuksia. Yksi toimintamuoto olisi myös osuuskuntatoiminta. Seuraavaksi tulee myös kartoittaa kysyntä. Kylällä voidaan järjestää lapsiparkkia tilanteen mukaan, Helena kerää tietoa ihmisistä, jotka voivat toimia sovittaessa lapsen hoitajina tarvitseville. Helena Mykkänen kerää yhteystietoja ja tiedottaa asiasta. 2.6. Tiedottaminen Tiedotuslehtinen Siiponkosken Siivekäs jaetaan kylän postilaatikoihin tarvittaessa, kun tiedotettavaa on. Tavoitteena on saada kylän kotisivut nettiin. Sisäinen tiedottaminen; tapahtumat, tiedotustilaisuudet, lehti-ilmoitukset, paikallislehden muistilista, puhelin ja sähköposti. Ulkoinen tiedottaminen; Yhteydenpito yhteistyökumppaneiden, kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa. Nettiyhteyden ylläpito Kylä- ja Jokikeskuksessa mahdollistaisi kyläläisten pankki- ym nettiasioinnin. Nuorten tavoittaminen toimintaan; järjestetään nuorisoilta kylätalolla, musiikkia, tarjoilua esim pingispöytä, kysellään nuorten omia toiveita.

2.7 Ympäristö Ympäristöasioissa kiinnostaa yhteinen jätevesien huollon järjestäminen ja maisemointi. EKO pistejärjestely haluttaisiin saada kuntoon kylällä. 2.8. Kaavoitus Kylämme kuuluu pelto ja jokimaisemansa osalta Kalajokilaakson valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen. Alueesta on tehty luonto- ja kulttuurimaisemaselvitys, jossa on inventoitu alueen arvokkaat maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöt otettaviksi huomioon jatkosuunnittelussa ja säilytettäviksi tulevilla sukupolville. Yleisperiaate on peltojen säilyttäminen viljelykäytössä ja uuden asutuksen sijoittaminen maisemallisesti sopiviin paikkoihin. Tällä hetkellä kylästämme valtaosa kuuluu lievealueen osayleiskaavaan. Tulevaa kaavoitusta varten on perustettu kaavoituksen ohjausryhmä, johon kuuluvat mm. kylien asukkaiden, kaupungin ja ympäristökeskuksen edustajat. Kuvat Marika Åvist, Hannu Kokkoniemi, Tuurin ilmakuvapalvelu Oy, Siiponkosken kyläyhdistys