MUSP05 Musiikkianalyysin perusteet Perehtyminen musiikinteorian perusteisiin ja terminologiaan sekä sointurakenteiden ja pienmuotojen analyysiin. Opetusmuodot: Luento ja harjoitukset. Kirjallisuus: SALMENHAARA, Sointuanalyysi. PERUSOPINNOT 15 ov MUSP13 Johdatus musiikintutkimukseen 1 ov Katsaus musiikkiin tutkimuksen kohteena, musiikkitieteen kehitykseen, keskeisiin osaalueisiin, perinteisiin ja ajankohtaisiin lähestymistapoihin. Asiaa käsitellään laitoksen oppiaineitten, musiikkitieteen, -kasvatuksen ja - terapian, näkökulmista. Opetusmuodot: Luento tai kirjallisuus. Arviointi: Luentopäiväkirja tai kirjatentti. Kirjallisuus: COOK & EVERIST (eds.), Rethinking Music (luvut 1, 3-4, 6-7, 9-11, 15-17, 20-21) tai HARGREAVES & NORTH (eds.), The social psychology of music (osittain); BRUHN & RÖSING (hrsg.), Musikwissenschaft. Ein Grundkurs (osittain) tai BENGTSSON, Musikvetenskap. En översikt (luvut 1-2, 5-7, 9-10, 15-18). YLEINEN MUSIIKIN HISTORIA MUSP16 Länsimainen taidemusiikki 1 3 ov Länsimainen taidemusiikki osana yleistä kulttuurihistoriaa keskiajalta romantiikkaan. Tutustuminen eri aikakausien musiikillisiin tyylipiirteisiin kuuntelun ja nuottikuvan analyysin avulla. Opetusmuodot: Lukuvuoden kestävä luentokurssi harjoitustehtävineen sekä tutustuminen äänitteisiin. Arviointi: Harjoitustyöt, kirjallinen kuulustelu ja kuuntelutentti. Kirjallisuus: STOLBA, The Development of Western Music; GROUT, A History of Western Music; MACH- LIS, The Enjoyment of Music: An Introduction to Perceptive Listening; LING, Europas musikhistoria - 1730. MUSP17 Länsimainen taidemusiikki 2 Länsimainen nykymusiikki osana oman aikamme kulttuuria. Tutustuminen keskeisten suuntausten musiikillisiin tyylipiirteisiin kuuntelun ja nuottikuvan analyysin avulla. Opetusmuodot: Luento tai kirjallisuus sekä Kirjallisuus: MORGAN, Twentieth-century music: a history of musical style in modern Europe and America; MORGAN (ed.), Anthology of twentiethcentury music. MUSP26 Eurooppalainen ja ulkoeurooppalainen perinnemusiikki 1 ov Katsaus eurooppalaisiin ja ulkoeurooppalaisiin perinnemusiikkikulttuureihin. Eurooppalaista perinnemusiikkia tarkastellaan sekä yhtenä kokonaisuutena (eurooppalaisen tradition yhteiset piirteet) sekä erillisinä kulttuurialueina. Ulkoeurooppalaisista musiikkikulttuureista tutustutaan Aasian taide- ja populaarimusiikkitraditioihin (esim. Lähi-Itä, Intia, Kiina) sekä Australian ja Afrikan musiikkiperinteisiin. Perinnemusiikkia tarkastellaan osana sitä kulttuuria, jossa se on tuotettu. Opetusmuodot: Luento tai kirjallisuus sekä Kirjallisuus: LING, Europas musikhistoria 2 Folkmusiken 1730-1980; MAY (ed.): Musics of Many Cultures; The Garland Encyclopedia of World Music vol. 1-10; TITON (ed.), Worlds of Music. MUSP29 Länsimainen populaarimusiikki Katsaus populaarimusiikin kehitykseen osana länsimaisen teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan kehitystä 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Keskeisiin populaarimusiikin lajeihin (populaari musiikkiteatteri ja elokuva, jazz, rock) ja niiden edustajiin tutustutaan teosten, laulujen tai esitysten musiikillisten tyylipiirteiden analyyttisen kuuntelun avulla. Opetusmuodot: Luennot tai kirjallisuus sekä
Kirjallisuus: THE NEW GROVE DICTIONARY OF MUSIC AND MUSICIANS (www.grovemusic.com), Popular Music; GRIDLEY, Jazz styles: history & analysis (6. painos, 1997); STUESSY, Rock and roll: its history and stylistic development (2. painos, 1994); MEGILL & TANNER, Jazz issues: a critical history; CAMPBELL, And the beat goes on: an introduction to popular music in America, 1840 to today; CHARLTON, Rock music styles: a history (2. painos, 1994); MILLER (ed.), The Rolling Stone illustrated history of rock & roll. MUSP40 Musiikkianalyysi 4 ov Perehtyminen teosanalyysin avulla länsimaisen taidemusiikin tyylipiirteisiin ja tärkeimpiin muotorakenteisiin tavoitteena analyyttisten valmiuksien kehittäminen sekä analyysiraportin kirjoittaminen. Tutustuminen melodianmuodostuksen, äänenkuljetuksen ja harmonian perusteisiin tonaalisessa musiikissa. Opetusmuodot: Lukuvuoden luentokurssi harjoitustöineen. Arviointi: Kirjalliset tentit ja harjoitustyöt. Kirjallisuus: TUREK, The Elements of Music vol I ja II (1996). MUSP60 Praktikumseminaari Tieteellisen argumentoinnin perusteiden omaksuminen ja soveltaminen johonkin musiikkitieteelliseen aihepiiriin tai asiakokonaisuuteen. Opetusmuodot: Prosessikirjoittaminen ja palautekeskustelu, tiedonhankinta, itsenäinen työskentely. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, harjoitustyöt, esitelmä ja opponointi. XKV111 Viestintäseminaari Ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta kohta Ohjeita kieli- ja viestintäopintojen suorittamiseen. AINEOPINNOT 20 ov SUOMALAISEN MUSIIKIN HISTORIA MUSA15 Suomalainen taidemusiikki Suomalaisen taidemusiikin kehitys osana suomalaisen kulttuurin ja länsimaisen taidemusiikin kehitystä. Opetusmuodot: Luento tai kirjallisuus, perehtyminen äänitteisiin. Kirjallisuus: DAHLSTRÖM, SALMENHAARA & HEINIÖ, Suomen musiikin historia 1-4. MUSA18 Suomalainen perinnemusiikki 1 ov Katsaus suomalaiseen perinnemusiikkiin ja sen osa-alueisiin. Keskeisiä tutustumiskohteita ovat kalevalainen perinne, suomalainen pelimannimusiikki, balladit ja muut kertovat laulut, rekilaulut ja muu lyyrisen laulun traditio sekä suomalaisen perinnemusiikin muutokset ja uudet ilmiöt. Perinnemusiikkia tarkastellaan sekä suhteessa suomalaiseen kulttuuriin että ympäröivään maailmaan. Opetusmuodot: Luento tai kirjallisuus sekä Kirjallisuus: ASPLUND & HAKO (toim.), Kansanmusiikki; Valikoiden seuraavista: VÄISÄNEN, Hiljainen haltioituminen: A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; ALA-KÖNNI, Suomen kansanmusiikki: tutkielmia neljältä vuosikymmeneltä; LING, Europas musikhistoria 2 Folkmusiken 1730-1980. MUSA19 Suomalainen populaarimusiikki 1 ov Katsaus populaarimusiikin kehitykseen osana suomalaisen yhteiskunnan kehitystä agraariyhteisöstä teolliseksi ja jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Suomalaista populaarimusiikkia tarkastellaan historiallisena, yhteiskunnallisena ja esteettisenä ilmiönä. Keskeisiin
suomalaisen populaarimusiikin lajeihin ja niiden edustajiin tutustutaan teosten, laulujen tai esitysten musiikillisten tyylipiirteiden analyyttisen kuuntelun avulla. Opetusmuodot: Luennot tai kirjallisuus sekä Kirjallisuus: JALKANEN, Pohjolan yössä: suomalaisia kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin; HIRN, Sävelten tahtiin: populaarimusiikki Suomessa ennen itsenäisyyttämme; HEINONEN, NIEMELÄ & SAVOLAINEN (toim.), Tangosta Dingoon: 80 vuotta suomalaista populaarimusiikkia; Oheiskirjallisuutta: HAAVISTO, Puuvillapelloilta kaskimaille: jatsin ja jazzin vaiheita Suomessa; VON BAGH & HAKASALO, Iskelmän kultainen kirja; BRUUN et al., Jee jee jee: suomalaisen rockin historia. TEOREETTISET OPINNOT 1 Katsaus musiikkitieteen eri osa-alueiden keskeisiin lähtökohtiin, suuntauksiin ja menetelmiin. Valitaan kaksi seuraavista :n pituisista osa-alueista: MUSA32 Yleinen musiikkitiede Katsaus länsimaisen taidemusiikin sellaiseen tutkimustraditioon, jossa painottuu musiikin historiallinen, systemaattinen, kulttuurinen tai analyyttinen näkökulma. Kirjallisuus: TREITLER, Music and the Historical Imagination; LEMAN (ed.), Music, Gestalt, and Computing: studies in cognitive and systematic musicology; KRAMER, Music as Cultural Practice, 1800-1900; DAHLHAUS, Einführung in die systematische Musikwissenschaft; KARBUSICKY, Systematische Musikwissenschaft; ROWELL, Thinking about Music: an introduction to the philosophy of music. MUSA33 Kognitiivinen musiikkitiede Katsaus kognitiivisen musiikkitieteen tutkimustraditioon sekä musiikin havaitsemista, oppimista ja tuottamista koskeviin teorioihin, menetelmiin ja niiden sovelluksiin. Kirjallisuus: DEUTSCH (ed.), The Psychology of Music. I, 1982 sekä II, 1999; LOUHIVUORI & SORMUNEN (toim.), Kognitiivinen musiikkitiede; KRUMHANSL, Cognitive foundations of musical pitch; McADAMS & BIGAND (eds.), Thinking in sound: The cognitive psychology of human Audition; SLOBODA, The musical mind: the cognitive psychology of music; TODD & LOY (eds.), Music and connectionism; BALABAN, EBCIOGLU & LASKE (eds.), Understanding music with AI: perspectives on music cognition. MUSA34 Populaarimusiikin tutkimus Katsaus populaarimusiikin tutkimustraditioon ja sen eri suuntauksiin (musiikkianalyyttinen, kulttuurisosiologinen, semioottinen, etnomusikologian). Opetusmuodot: Luento tai kirjallisuus. Arviointi: Luento- tai kirjatentti. Kirjallisuus: MIDDLETON, Studying Popular Music; SHUKER, Key Concepts in Popular Music; HORNER & SWISS (toim.), Key terms in popular music and culture. MENETELMÄOPINNOT 1 Perehtyminen tiedonhankintaan, tutkimusmenetelmien päätyyppeihin sekä erilaisiin musiikkianalyysimenetelmiin. Suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti proseminaarin ja kandidaatintutkielman kanssa. Mahdolliset ylimääräiset opintoviikot sijoitetaan syventäviin opintoihin. MUSA26 Tiedonhankinta ja käsittely 1 ov Perehtyminen opinnäytetöihin liittyvän lähdemateriaalin hankintaan sekä kirjastojen, arkistojen ja eri tietokantojen käyttämisessä tarvittaviin hakutekniikoihin tavoitteena kehittää informaation lukutaitoa. Opetusmuodot: Luentokursseja itsenäisesti ja/tai ryhmissä suoritettavine harjoitustöineen. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen opetukseen, hyväksytyt harjoitustyöt. Kirjallisuus: HEIKKINEN et al., Tiedonhakijan teho-opas. MUSA58 Laadulliset menetelmät 1ov Opintojaksolla tutustutaan laadullisen tutkimuksen taustoihin, päätyyppeihin sekä laadullisen aineiston analysoinnin ja tulkitsemisen keskeisiin periaatteisiin. Luentokokonaisuus
rakentuu luennoista ja harjoitustöistä. Harjoitustöissä käytetään laadullisen aineiston analysointiin kehitettyä tietokoneohjelmaa. Opetusmuodot: Luentojakso, itsenäinen työskentely ja/tai pienryhmätyöskentely. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, hyväksytyt harjoitustyöt. Kirjallisuutta: ALASUUTARI, Laadullinen tutkimus; HIRSIJÄRVI et al., Tutki ja kirjoita; MÄKELÄ, Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta; SYRJÄ- LÄ et al., Laadullisen tutkimuksen työtapoja. MUSA59 Määrälliset menetelmät 1 ov Annetaan yleiskuva tilastollisista menetelmistä ja keskeisistä analyysitavoista sovellettuna musiikintutkimuksen tarpeisiin. Harjoitustöiden avulla tutustutaan määrällisen materiaalin keräämiseen, tilasto-ohjelmiin sekä määrällisen tiedon esittämiseen. Opetusmuodot: Luentokurssi, itsenäinen työskentely ja/tai pienryhmätyöskentely. Arviointi: Osallistuminen, harjoitustyöt. Kirjallisuus: NUMMENMAA et al., Tutkimusaineiston analyysi; RANTA et al., Biometria. Tilastotiedettä ekologeille. Musiikkianalyysimenetelmät Perehdytään keskeisten musiikkianalyysimenetelmien käyttöön eri tyyppisissä tutkimustehtävissä. Valitaan yksi seuraavista :n laajuisista kokonaisuuksista: länsimaisen taidemusiikin analyysimenetelmät, kognitiiviset musiikkianalyysimenetelmät tai populaarimusiikin analyysimenetelmät. Opetusmuodot: seminaari harjoitustöineen. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, hyväksytyt harjoitustyöt. MUSA46 Länsimaisen taidemusiikin analyysimenetelmät Kirjallisuus: COOK, A Guide to Musical Analysis; BENT & DRABKIN, Analysis; DUNSBY & WHIT- TALL, Music Analysis in Theory and Practice; NAT- TIEZ, Music and Discourse: Toward a Semiology of Music; RETI, Thematic Process in Music; FRISCH, Brahms and the Principle of Developing Variation; FORTE & GILBERT, Introduction to Schenkerian Analysis; CADWALLADER & GAGNÉ, Analysis of tonal music: a Schenkerian approach; COOK, The Language of Music; TAGG, Kojak - 50 Seconds of Television Music: towards the analysis of affect in popular music; LaRUE, Guidelines for Style Analysis (1970); BENT (ed.), Music analysis in the nineteenth century Vol. 2: Hermeneutic approaches; COOK, Analysing musical multimedia MUSA47 Kognitiiviset musiikkianalyysimenetelmät Kirjallisuus: LERDAHL & JACKENDOFF, A Generative Theory of Tonal Music; MEYER, Explaining music: essays and explorations; MEYER, Style and Music: Theory, History, and Ideology; GJERDINGEN, A Classic Turn of Phrase: Music and the Psychology of Convention; KRUMHANSL, Cognitive foundations of musical pitch. MUSA48 Populaarimusiikin analyysimenetelmät Kirjallisuus: ALTMAN, The American Film Musical; HEINONEN et al. (toim.), Beatlestudies 1; EVE- RETT, The Beatles As Musicians: Revolver Through the Anthology; HENRIKSSON, Chasing the Bird; JÄRVINEN, Tonal Dynamics and Metrical Structures in Jazz Improvisation; POPULAR MUSIC: Yearbook 2: Theory and Method; POPULAR MUSIC: Yearbook 3: Producers and markets; MIDDLETON, Studying Popular Music; MOORE, Rock: The Primary Text: Developing a Musicology of Rock; MUSIIKIN SUUN- TA 1999 n:o 2. Special Issue in English on Music Videos; SHUKER, Key Concepts in Popular Music; TAGG, Kojak 50 Seconds of Television Music Towards the Analysis of Affect in Popular Music; WHITELEY, The Space Between the Notes: Rock and the Counter-Culture; MIDDLETON (toim.), Reading Pop. Approaches to Textual Analysis in Popular Music. ERIKOISTUMISOPINNOT 1 Suoritetaan yksi :n laajuinen erikoistumisopintojakso, joka voi olla myös projekti. Lista mahdollisista opintokokonaisuuksista löytyy laitoksen verkkosivuilta: http://www.jyu.fi/musica/opinnot/ Kulloinkin toteutettavat opintojaksot näkyvät laitoksen opetusohjelmassa. MUSA91 Proseminaari 3 ov Annetaan valmiudet pienimuotoisen musiikkitieteellisen tutkielman tekemiseen ja harjaannuttaa kriittiseen keskusteluun osanottajien
esitelmien pohjalta. Tavoitteena tutkimusongelman rajaaminen, menetelmien valinta ja soveltaminen ja kandidaatintutkielman laatiminen. Opetusmuodot: seminaari, henkilökohtainen ohjaus ja itsenäinen työskentely. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen seminaariin, harjoitustyöt sekä esitelmä ja opponointi. Kirjallisuus: HIRSJÄRVI et al., Tutki ja kirjoita MUSA92 Kandidaatintutkielma Pienimuotoisen musiikkitieteellisen tutkielman laatiminen proseminaarin yhteydessä. Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus, itsenäinen työskentely. Arviointi: Hyväksytty tutkielma. SYVENTÄVÄT OPINNOT 20 +20 ov MUSS15-17 TEOREETTISET OPINNOT 2 5 ov Syventävä perehtyminen musiikkitieteellisiin teorioihin, erityisesti pro gradu tutkielman taustakirjallisuuteen. Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa pro gradu tutkielman aiheen ja asetelman mukaan. Arviointi: Kuulustelut, raportit tai harjoitustyöt. Yleinen musiikkitiede BOWMAN, Philosophical perspectives on music; ALLEN, Philosophies of Music History: A Study of General Histories of Music 1600-1900; KATZ & DAHLHAUS (eds.), Contemplating music: source readings in the aesthetics of music, vol 1-4; LE HU- RAY & DAY (eds.), Music and aesthetics in the eighteenth and early-nineteenth centuries. Kognitiivinen musiikkitiede DOWLING & HARWOOD, Music cognition; GARD- NER, The mind's new science: a History of the Cognitive Revolution; KURKELA, Mielen maisemat ja musiikki: musiikin esittämisen ja luovan asenteen psykodynamiikkaa; SERAFINE, Music as Cognition: The Development of Thought in Sound. Etnomusikologia Johdantokirjallisuus MOISALA (toim.), Kansanmusiikin tutkimus. Metodologian opas; MYERS (ed.), Ethnomusicology: vol. 1: an introduction; BOHLMAN, The study of folk music in the modern world; BLACKING, How Musical is Man. Syventävä kirjallisuus MYERS (ed.), Ethnomusicology vol 2: Historical and regional studies; NETTL, The Study of Ethnomusicology; LOMAX, Folk song style and culture; HERNDON & McLEOD, Music as Culture; BLUM, BOHLMAN & NEUMAN (eds.); Ethnomusicology and modern music history; NETTL & BOHLMAN (eds.), Comparative musicology and anthropology of music: essays on the history of ethnomusicology; HOOD, The Ethnomusicologist; MERRIAM, The anthropology of music; NETTL, Theory and Method in Ethnomusicology; TOMLINSON, Music in Renaissance Magic: Toward a Historiography of Others. Garland Library of World Music; Garland Reading in Ethnomusicology. Populaarimusiikki BJÖRNBERG, En liten säng som alla andra: melodifestivalen 1959-1983; DENISOFF, Tarnished Gold: The Record Industry Revisited; FRITH & GOODWIN (eds.), On record: rock, pop, and the written word; FRITH, GOODWIN & GROSSBERG (eds.) Sound and vision: the music video reader; FRITH, Music for pleasure: essays in the sociology of pop; FRITH, Rockin potku: nuorisokulttuuri ja musiikkiteollisuus; GORBMANN: Unheard melodies: Narrative Film Music; HEINONEN, Elämyksestä ideaksi ideasta musiikiksi: sävellysprosessin yleinen malli ja sen soveltaminen Beatles-yhtyeen laulunteko- ja äänitysprosessiin; HEINONEN et al. (toim.), Beatlestudies 2; LONGHURST, Popular music and society. KAL- LIONIEMI, 'Put the Needle on the Record and Think of England': notions of Englishness in the Post-war Debate on British Pop Music; LÄHTEENMAA, (toim.), Rockin seksuaalisuus; NEGUS, Producing Pop: Culture and Conflict in the Popular Music Industry; NEGUS, Popular Music in Theory: An Introduction; SMITH, The sounds of commerce: marketing popular film music; SWISS-SLOOP & HERMAN (eds.) Mapping the beat: popular music and contemporary theory; WHITE (ed.), Lost in Music: Culture, Style and the Musical Event; WHITE- LEY (ed.), Sexing the groove: popular music and gender; WICKE, Rock music: culture, aesthetics and sociology. Perusteoksien osalta katso aineopinnot: MUSA48 Populaarimusiikin analyysimenetelmät ja MUSA34 Populaarimusiikin tutkimus.
MUSS18 MENETELMÄOPINNOT 2 5 ov Syventävä perehtyminen musiikkitieteellisiin menetelmiin, erityisesti pro gradu tutkielman metodiikkaan kirjallisuuden ja harjoitustöiden kautta. Kirjallisuudesta ja harjoitustöistä sovitaan tentaattorin kanssa pro gradu tutkielman aiheen ja asetelman mukaan. Arviointi: Kuulustelut, raportit tai harjoitustyöt. MUSS71-74 ERIKOISTUMISOPINNOT 2 5 ov Suoritetaan yksi tai useampi erikoistumisopintojakso (sisältäen mm. työharjoittelun ja projektin). Lista mahdollisista opintokokonaisuuksista löytyy laitoksen verkkosivuilta: http://www.jyu.fi/musica/opinnot/ Kulloinkin toteutettavat opintojaksot näkyvät laitoksen opetusohjelmassa. MUSS10 Tutkielmaseminaari 5 ov Antaa teoreettiset ja käytännölliset valmiudet pro gradu -tutkielman laatimiseen. Tutkimussuunnitelman sekä osa-, väli- ja loppuraporttien laatiminen pro gradu -tutkielman aihepiiristä. Tutkimussuunnitelmassa käsitellään tutkielman aihepiirin teoreettisia lähtökohtia, ongelmanasettelun perusteita, metodologiaa, aihepiirin yhteyksiä jo tehtyihin tutkimuksiin sekä tutkimusstrategiaa. Raportit voivat olla pro gradun tausta- tai valmistelutöitä tai joidenkin osa-alueiden esittelyjä. Tutkielmaseminaarista voi suorittaa osallistumalla kollokvion toimintaan. Kollokvioon voi osallistua jo ennen varsinaisen tutkielmaseminaarin alkamista. Opetusmuodot: Seminaari harjoitustehtävineen, opponointeineen ja keskusteluineen sekä mahdollinen kollokviotoiminta. Arviointi: Hyväksytyt kirjalliset työt. Opponointi ja aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Kirjallisuus: HAKALA, Opinnäyte ja sen ohjaaminen: johdatus tutkimusprosessin hallintaan. MUSS60 TUTKIELMA 20 ov Musiikkitieteellisen tutkielman laatiminen tutkielmaseminaarissa hyväksytyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Tutkielman esitarkastus on pakollinen. Esitarkastajana toimii pro gradu tutkielman ohjaaja. Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus, itsenäinen työskentely. Arviointi: Hyväksytty tutkielma. Arvosanan tutkielmasta antaa dekaani kahden tarkastajan esityksestä. Arvosanaa esitettäessä noudatetaan tiedekuntaneuvoston suosittelemia pro gradu -tutkielman arviointikriteerejä.