Grouppari LHJ Groupin asiakaslehti 2014 Kylmälaitteet kierrätetään tehokkaasti sivu 12 10-vuotias Suomen Erityisjäte kehittää pohjakuonien käsittelyä sivu 4 Tietoturvapalvelua monimuotoisuuden ehdoilla sivu 10 1
Pääkirjoitus Suomen Erityisjäte Oy 10 VUOTTA Ympäristöhuollossa ja laajemmin yhteiskunnassa on puhuttu viime aikoina paljon kiertotaloudesta kaikkein keskeisimpänä päämääränä. Olemme omassa organisaatiossamme ottaneet haasteen vastaan kierrättääksemme myös kaikkein haasteellisimpia materiaaleja takaisin raaka-aineiksi. Hieno esimerkki onnistumisesta on tänä vuonna 10 vuotta täyttävä LHJ Groupin tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy. Yritys on tuonut markkinoille parin viime vuoden aikana osaamista, jolla kierrätetään jopa jätevoimalaitosten pohjakuonia. Allekirjoittaneella oli mielenkiintoinen tehtävä olla kehittämässä toimintamalleja pilaantuneen maan käsittelyyn 2000-luvun alussa. Tuolloin kumppaninamme oli merkittävä espoolainen maanrakennusalan osaaja Niska & Nyyssönen Oy. Tavoitteena oli luoda merkittävä toimija palvelemaan korkealla ammattitaidolla pilaantuneiden maa-ainesten käsittelykohteita Suomessa. Vuonna 2004 perustimme yhdessä Suomen Erityisjäte Oy:n. Nyt noin 10 vuoden kuluttua voidaan todeta, että tavoitteessa myös onnistuttiin. Yhtiö on käsitellyt historiansa aikana yli 1,5 miljoonaa tonnia pilaantuneita maa-aineksia useilla eri käsittelymenetelmillä. Yhtiö sijoittui vuoden 2012 lukujen valossa Kanta-Hämeen menestyjäyritysten rankkauksessa toiselle sijalle. Myös aiempina vuosina menestys on ollut hyvää. Yhtiö on onnistunut osaamisellaan luomaan ratkaisuja, joilla on puhdistettu lukuisia maa-alueita Suomessa ja samalla hyödynnetty merkittävä määrä haasteellisesti hyödynnettäviä jätteitä. Tästä on eritoten kiittäminen hyvää ja osaavaa henkilöstöä sekä yhteistyötahojen verkostoa. Yhtiön perusajatuksena on ollut vahva verkottuminen, joka on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi sekä parempina että vaikeampinakin aikoina. Viimeisen kolmen vuoden aikana yhtiö on aloittanut kehittää jätevoimalaitosten pohjakuonien käsittelystä toista tukijalkaa itselleen. Suomen Erityisjäte Oy on saanut kumppanikseen yhden maailman johtavista teknologiaosaajista alalla. Yhtiö tarjoaa jo tänä päivänä korkealaatuisinta ja kilpailukykyisintä käsittelypalvelua kuonien käsittelyyn. Suomessa tullaan polttamaan 2-3 vuoden päästä lähes 1,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, josta jää kuonaa vuosittain noin 300 000 tonnia. Tälle kuonamäärälle tarvitaan sellainen ratkaisu, jolla kuonan sisältämät arvokkaat metallit (Fe, Cu, Al, Zn jne.) sekä mineraaliaines saadaan parhaalla tavalla hyödynnettyä sekä uudelleen raaka-ainekiertoon. Yhtiö on tehnyt parin vuoden ajan merkittävää tutkimusyhteistyötä kehittääkseen parhaita ratkaisuja Suomen olosuhteisiin. Tavoitteena on hyödyntää nämä raaka-ainepotentiaalit täysimääräisesti ja tehokkaasti jo lähivuosina. Suomen Erityisjäte Oy jatkaa näillä kahdella toimintalinjalla seuraavalle 10-vuotiskaudelleen. On mielenkiintoista nähdä, miten kuonien ja pilaantuneen maan käsittely tulevat kehittymään Suomessa ja minkälaisia innovatiivisia ratkaisuja yhtiö pystyy luomaan esimerkiksi mineraaliainesten hyödyntämiseksi. Lopuksi haluamme kiittää kaikkia LHJ Group yhtiöiden asiakkaita ja sidosryhmäläisiä hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna. Erityiskiitos tällä kertaa kaikille Suomen Erityisjäte Oy:n asiakkaille ja sidosryhmäläisille hyvästä yhteistyöstä kuluneiden 10 vuoden aikana. Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group LHJ Groupin asiakaslehti 2014 Toimitus: Pasi Kaskinen, Riina Rantsi, Juho Turpeinen, Johanna Talikainen Paino: Forssa Print Kuvat: Kalle Lahtinen, Juho Turpeinen, Riina Rantsi Painos: 8 000 kpl Taitto: Mainossatama Oy Jakelu: Itella Oyj 2
Perustettu 1995 Liikevaihto 2013 n. 16 M Henkilöstö n. 80 Vuotuinen käsittelymäärä n. 200 000 tonnia LHJ Groupin yritykset tarjoavat edistyksellisiä kierrätys- ja käsittelypalveluja yrityselämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Niiden tehtävänä on huolehtia asiakkaan poistuvista materiaalivirroista vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti. Lopputuotteena syntyy uusioraaka-aineita, energiaa ja turvallisia loppusijoitusratkaisuja. Konsernin erityisosaamista ovat elektroniikkakierrätys, tietoturvakäsittely, pilaantuneen maan ja teollisuusjätteen käsittely, yhdyskuntajätehuolto sekä näihin liittyvät keräys- kuljetus- ja asiantuntijapalvelut. Yhteistyöverkoston kautta LHJ groupin erityispalvelut voidaan liittää osaksi laajempaa jätehuollon kokonaispalvelua. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 100% 14 kuntaomistajaa 1995 50% LHJ 2005 100% LHJ 2003 51% LHJ 2004 51% LHJ 2007 AVAINHENKILÖT Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group Rauno Partanen toimitusjohtaja Cool Finland Oy Keijo Väänänen toimitusjohtaja Suomen Elektroniikkakäsittely Oy immo.sundholm@lhj.fi 050 553 0709 rauno.partanen@cool-finland.fi 050 571 8800 keijo.vaananen@sekoy.fi 0400 513 740 Riina Rantsi kehitysjohtaja Suomen Erityisjäte Oy Mika Helkearo käyttöpäällikkö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Pasi Kaskinen markkinointipäällikkö LHJ Group Suomen Tietoturva Oy riina.rantsi@erityisjate.fi 040 725 8999 mika.helkearo@lhj.fi 050 529 8835 3 pasi.kaskinen@lhjgroup.fi 050 347 0605
JÄTTEENPOLTOSTA ENERGIAA, POHJAKUONAT HYÖTYKÄYTTÖÖN Tie sekajätteen energiahyödyntämiseen pääkaupunkiseudulla on ollut pitkä ja kivinen. Vuonna 1987 Espoossa avattu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on jätteenpolton vastustuksen ansiosta kasvanut Pohjois-Euroopan suurimmaksi. Vasta vuoden 2004 jätteenkäsittelystrategian muutoksen myötä on alettu siirtyä kaatopaikkasijoittamisesta energiahyödyntämiseen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Suomen Erityisjätteen kuonankäsittelylaitteiston sijainti merkitty sinisellä. Kuva: HSY / Suomen Ilmakuva 4
Vuonna 2007 suljettiin alueella oleva vanha kaatopaikka, jossa on noin 12 miljoonaa kuutiota yhdyskuntajätettä, ja otettiin käyttöön nykyinen bioreaktorikaatopaikka, joka toimii sekajätteen loppusijoituspaikkana enintään vuoteen 2016 asti. Jätteenkäsittelystrategian muutoksesta on kulunut nyt kymmenen vuotta, mutta alueella on vihdoin otettu käyttöön uusi Vantaan Energian jätteenpolttolaitos. Jätevoimala käynnistyi huhtikuussa 2014 ja siirtyi kaupalliseen käyttöön 1.9.2014. Yksi jätteenpolttoon liittyvä haaste on ollut siitä syntyvien pohjakuonien hyödyntäminen. Kuonien ja tuhkien käsittelyä tehdäänkin nyt Ämmässuolla koehankkeessa. Käsittelystä vastaa Suomen Erityisjäte Oy, hollantilaisen Inashco BV:n siirrettävällä laitteistolla. Projektia hallinnoi vuonna 2010 perustettu HSY, joka jatkaa entisen YTV:n roolia Ämmässuolla. Organisaatiomuutos on tuonut myös muutoksia Helsingin seudun jätehuollon palveluihin. Jätehuollossa on käsittelypalvelut, joka hoitaa Ämmässuon toimintoja. Lisäksi on aluepalvelut, joka järjestää erilliskeräyksen seudulla ja johon kuuluvat Sortti-asemat sekä kierrätyspisteet, joita on isojen ostoskeskusten pihoilla. Jätehuollossa on myös rakennuttamisyksikkö, joka hoitaa tutkimus- ja kehityspuolen sekä rakennushankkeet, kuvailee käyttöpäällikkö Jukka Salmela HSY:n nykyistä palvelujakaumaa. Asiantuntijaorganisaatiomme on rakennuttamisyksikössä ja meillä [käsittelypalveluissa] on enemmän operatiivisia henkilöitä. Salmelan mukaan HSY:n noin 800 työntekijästä 130 140 toimii jätehuollon parissa ja loput pääosin vesihuollon puolella. Useita kymmeniä henkilöitä on tukitehtävissä: viestinnässä, neuvonnassa ja asiakaspalvelussa. Olemme iso organisaatio, Salmela toteaa. HSY muutosten edessä Lähitulevaisuudessa kuntalain muutos edellyttää, että markkinoilla toimivat kunnan palvelut pitää yhtiöittää. Tämä velvoite osuu meillekin ja isosti. Meidän pitää tämän vuoden aikana tai viimeistään ensi vuoden alusta yhtiöittää kaikki HSY:n järjestämä markkinaehtoinen toiminta, kuten esimerkiksi pilaantuneiden maiden käsittely. Se on aika haastava kokonaisuus, kun tämän kokoisesta talosta pitäisi saada perustettua yhtiö tai yhtiöitä, jotka tekevät markkinaehtoista toimintaa, Salmela muotoilee. Yhtiöittämisen määrän tarve riippuu siitä, onko alueella tarjolla markkinaehtoista kapasiteettia. Esimerkiksi biojätteen käsittelykapasiteettia ei tällä hetkellä alueella ole, joten se kuuluu kunnan vastuulle. Toisaalta esimerkiksi pilaantuneiden maiden käsittelyssä tilanne on toisin Alueella on muun muassa Suomen Erityisjäte, joka tarjoaa vastaavaa palvelua, joten emme voi enää kuntana tarjota sitä, Salmela huomauttaa. HSY:n hallitus ei ole vielä päättänyt luopuuko se joistain liiketoiminnoista kokonaan, yhtiöittääkö se niitä, vai toimiiko se yhteistyössä jonkin yrityksen kanssa. Oleellista tietysti on, että täällä jatkossakin toimintaa on ja jätettä käsitellään. Se, kenen nimissä ja minkä lipun alla, ei ole vielä ihan selvää. Tai mikä meidän rooli siinä on. Tämä on iso kysymys. Jätteenpolton tulevaisuus 5 Suomen Erityisjätteen pohjakuonankäsittelyhankkeen tulosten perusteella HSY tekee päätökset jatkosta, eli haluammeko itse tehdä tätä vai ostammeko palveluna ja mikä on meidän työntekijöiden rooli siinä. Tästä tarvitsemme siis vielä enemmän kokemusta. Tämä pitää ensi vuoden aikana ratkaista, Salmela tarkentaa. Jätteenpolton pohjakuonat tulevat Vantaan Energian jätteenpolttolaitokselta. HSY:llä on Vantaan Energian kanssa YTV:n ajoilta 20-vuotinen sopimus. Salmelan mukaan Vantaan Energia on investoinut laitokseen kunnianhimoisesti. Laitos on varmaan maailman korkealaatuisin jätepolttoainetta käyttävä laitos, joka toimii äärettömän korkealla hyötysuhteella, Salmela arvioi. HSY ostaa jätteen energiahyödyntämisen palveluna, eli Vantaan energia laskuttaa HSY:tä jätteen energiahyödyntämisessä tonnipohjaisesti ja HSY puolestaan vastaa jätteenpolton lopputuotteiden hyödyntämisestä ja käsittelystä. Jotta jätteenpoltosta syntyvää kuonaa voitaisiin hyödyntää HSY:n alueella, tulee myös kuonankäsittelytekniikan olla paras mahdollinen. Puhtainta mineraaliainesta saadaankin Suomen Erityisjätteen tarjoaman ADR-tekniikan (Advanced Dry Recovery) avulla. HSY:n tavoitteet mineraaliaineksen hyödyntämiselle ovat korkealla. Näitä tavoitteitahan on kaikilla, joilla kuonaa on käsissä ja Suomessa on useita ohjelmia, joilla etsitään näitä, mutta meidän alueemme tarjoaa erilaisen lähtökohdan ja mahdollisuuden niiden hyödyntämiseen, Salmela sanoo. HSY:llä on meneillään rakennushankkeita, joissa mineraalimassoja voidaan hyödyntää, ja kuonia onkin luvitettu tuleviin rakenteisiin. Ekoteollisuuspuisto Pääkaupunkiseudulla syntyy paljon sivutuotteita, joiden käsittely on hajaantunut. Ratkaisuksi HSY on käynnistänyt kolmivuotisen ekoteollisuuspuistohankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla syntyvät sivutuotevirrat, ja pohtia niiden yhteiskäsittelymahdollisuutta. Käsittelyn yhteyteen on tarkoitus perustaa myös teollisiin symbiooseihin perustuvaa liiketoimintaa. Käsitellyn pohjakuonan hyödyntämisen kannalta potentiaalisiksi yhteistyökumppaneiksi Salmela mainitsee maanrakennus-, sekä betoni- ja asfalttiteollisuuden yritykset. Katsomme, voimmeko sijoittaa tällaisia toimintoja alueellemme ja osoittaa, että täällä toiminnalle on edullinen kustannusrakenne: hyvin halpoja tai lähes nolla-arvoisia raaka-aineita, tai että niillä voidaan korvata esimerkiksi luonnonkiviaineksia. Ekoteollisuuspuiston noin 300 hehtaarin alue on ainut laatuaan Suomessa. Käsittelykeskuksen alue tarjoaa valmiin, korkealaatuisen infrastruktuurin ja jo olemassa olevia ympäristölupia materiaalitehokkaaseen liiketoimintaan. Projektin kautta tarjotaan yksityisille yrityksille ja julkisille organisaatioille mahdollisuuksia yhdistää voimavaroja sekä tehdä alueella pilotointi- ja koetoimintaa. Myös laajaan teollisen mittakaavan toimintaan on mahdollisuus. Kaikilla [yrityksillä] ei tarvitse olla vastaanotto- tai punnituspalveluita tai omia vartiointi-, kunnossapito- ja huoltotoimintoja, vaan niitä voidaan hankkia, hallinnoida sekä kilpailuttaa keskitetysti, jolloin kustannussäästöt satavat yritysten laariin. Tämä kulttuuri on aika uutta Suomessa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, Salmela sanoo. Projekti ei myöskään pääty kolmivuotisen hankkeen jälkeen. Ekoteollisuuspuisto on ikuisuusprojekti. Puisto elää, rakentuu ja sinne tulee lisää yrityksiä, Salmela huomauttaa. Puistossa yritetään löytää uusia tapoja edistää seudullista materiaalitehokkuutta. Ei pelkästään HSY:n näkökulmasta, vaan myös omistajakaupunkien ja -yritysten näkökulmasta. Sillä on aika kunnianhimoiset tavoitteet loppujen lopuksi.
käyttöpäällikkö JUKKA SALMELA Käyttöpäällikön työ on haastavaa, monipuolista ja mielenkiintoista. Oman mausteensa työhön tuo toimialan suuret muutokset. Kun aloitin työssäni, vanha kaatopaikkasijoittaminen oli tiensä päässä. Meillä oli kiire muuttaa alue nykyistä toimintaa varten ja samalla visioida 30 vuoden päähän. Ämmänsuon alue tulee muuttumaan paljon uusien kaavoitusten ja toimintojen myötä. Ämmässuon käyttöpäällikkö, HSY Aloittanut YTV:llä 2006, jolloin vastasi jätteenkäsittelyn rakennushankkeista, mm. kaasuvoimalasta ja mädätyslaitoksesta Tausta on yksityiseltä puolelta ympäristöalan yrityksestä 6
10 VUOTTA ASIANTUNTEVIA RATKAISUJA HAASTAVAAN JÄTEHUOLTOON Suomen Erityisjäte Oy on osaava ja kokenut asiantuntijaorganisaatio, joka on erikoistunut käsittelemään vaarallisiksi jätteiksi luokiteltuja kiinteitä jätteitä, pilaantuneita maita ja käsiteltävyydeltään ongelmallisia voimakkaasti pilaantuneita maita, sekä jätteenpolttolaitosten pohjakuonia. Suomen Erityisjäte on laajentanut toimintaansa viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Nykyään yrityksellä onkin kolme toimipistettä ympäri Suomea. Se myös käsittelee perinteisempien vaarallisten jätteiden ja pilaantuneiden maiden ohella pohjakuonia eri puolilla Suomea hollantilaisen Inashco BV:n edistyksellisellä ADR-teknologialla (Advanced Dry Recovery). Suomen Erityisjäte on osa ympäristöalan konserni LHJ Groupia. Omistajayritykset ja käytössä oleva asiantuntijaverkosto mahdollistavat palvelujen tarjoamisen valtakunnallisesti. >> Perustettu vuonna 2004 >> Liikevaihto 2-4 miljoonaa euroa >> Maksimivastaanottokapasiteetti 200 000 tonnia vuodessa >> Käsittelykeskus Forssassa, kuonankäsittelyä Ilmajoella ja Espoossa Suomen Erityisjätteen historiaa 1999 Aloitetaan yhteistyö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) ja Niska & Nyyssönen Oy:n (N&N) välillä pilaantuneen maan käsittelyssä 2000 Käsittelytoiminta Kiimassuon jätekeskuksessa Forssassa alkaa. Menetelminä ovat stabilointi, kiinteytys ja kompostointi 2003 Terminen käsittely N&N:n siirrettävällä käsittelylaitoksella alkaa Forssassa 2004 LHJ ja N&N perustavat Suomen Erityisjäte Oy:n 2004 Suomen Erityisjätteen käsittelykeskus ja ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan kaatopaikka otetaan käyttöön 2007 Loppusijoitusalue tavanomaisille pilaantuneille maille rakennetaan Forssaan 2010 Soraset Oy Suomen Erityisjätteen toiseksi omistajaksi 2010 Aloitetaan jätevoimaloiden pohjakuonien käsittelyvaihtoehtojen ja liiketoimintamahdollisuuksien selvitys 2011 Skanska Infra Oy Suomen Erityisjätteen toiseksi omistajaksi 2011 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan loppusijoitusalueen laajennus otetaan käyttöön 2011 Aloitetaan yhteistyö hollantilaisen Inashco B.V.n kanssa pohjakuonien käsittelyssä 2012 Yhteistyö Savaterra Oy:n kanssa alkaa sisältäen termisen käsittelyn erilaisille massoille Forssan käsittelykeskuksessa 2013 Suomen Erityisjäte Oy, Lakeuden Etappi Oy ja Inashco käsittelevät ADR-laitteistolla Westenergy Oy:n pohjatuhkaa Ilmajoella 2013 Suomen Erityisjäte on käynnistämässä kolmivuotista TEKES-rahoitteista tutkimushanketta pohjakuonien mineraaliaineksen hyödyntämiseksi Suomessa 2013 Ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan loppusijoitusalueen laajennus otetaan käyttöön 2014 Koetoiminta Ämmässuolla Espoossa alkaa pohjakuonien käsittelyssä 7
LAKEUKSILLA RAKENNETAAN POHJAKUONASTA Suomen Erityisjäte Oy käsittelee jätevoimalaitosten kuonaa kuivaerotustekniikalla rautametallien ja ei-rautametallien erottamiseksi. ADR-kuivaerottelutekniikalla käsitellyn kuonan ominaisuudet paranevat huomattavasti myös mineraaliaineksen hyötykäyttöä ajatellen. Hyödyntämistä tutkitaankin nyt hallituissa olosuhteissa Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen tuhkan- ja kuonankäsittelykentän rakentamisessa. Kuonankäsittelykentän rakentamisesta vastaa Teemu Saarenpää. Hänen vastuullaan on kaikki rakentamiseen liittyvä, vaikka varsinaisen työnjohdon hän onkin ulkoistanut osaaville maarakennusalan ammattilaisille. Projektipäällikkönä vastaan siitä että projekti toteutuu suunnitelmien mukaan, mutta jätän käytännön työnohjauksen ammattilaisille, Saarenpää sanoo. Käsittelykentän rakentaminen on osa TE- KES-hanketta, jossa etsitään käytännön ratkaisuja pohjakuonan hyödyntämiseen. Kuonien kuivaerottelukäsittelyssä syntyneillä mineraalijakeilla korvataan neitseellisiä kiviaineksia kenttärakenteen pintakerroksessa. Kentän rakentamiselle on kaksikin tarkoitusta, kuvailee Saarenpää. Tuhkankäsittelytoiminta tulee pysymään vähintään saman kokoisena, tai tulee jopa kasvamaan nykyisestä. Tarvitsemme erilaisia käsittelykenttiä toiminnassamme ja samalla tässä on hyvä hanke, jossa päästään kokeilemaan ja tutkimaan mineraalijakeiden ominaisuuksia käytännön kenttärakentamisessa. Uusi teknologia ADR-kuivaerotustekniikkaa käytetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Se tarkoittaa myös sitä, ettei uudella tekniikalla käsiteltyä pohjakuonaakaan ole käytetty maanrakentamisessa. Saarenpää onkin kohdannut hankkeen edetessä niin haasteita kuin positiivisiakin yllätyksiä. Haasteet liittyvät lähinnä lupapuoleen. Pohjakuonaa käsitellään maanrakentamisessakin jätteenä, joten valvonta on erityisen tarkkaa. Viranomaiset ovat vaatineet useita lisäselvityksiä. Lupaprosessi oli huomattavasti pidempi kuin mitä ajateltiin, Saarenpää toteaa. Pohjakuonan ominaisuudet kuitenkin saavat Saarenpäältä kiitosta. Se on rakennus- Jätteenpolton pohjakuonan mineraalijakeet täyttävät ns. MARA-asetuksen (VNa 591/2006, muutos 1825/2009) tuhkille asetetut raja-arvot päällystetyssä rakenteessa muutamaa metallia (Cr, Sb) ja kloridia (Cl) lukuun ottamatta. Jätteenpolton pohjakuonat eivät suoraan kuulu MARA-asetuksen soveltamisalaan, mutta jäljelle jääneitä mineraalijakeita voidaan kuitenkin tällä hetkellä hyödyntää maanrakentamisessa ympäristölupamenettelyn keinoin. 8
materiaalina huomattavasti helpompi kuin luonnontuotteet. Saarenpää nostaa esiin erityisesti pohjakuonan hydratoitumisen, eli kemiallisen reaktion, jonka seurauksena veden ja pohjakuonan muodostama seos kovettuu kuivuessaan. Muutamassa päivässä levitetty tuhka jämähtää kovaksi kerrokseksi, ja siitä saadaan hyviä kantavuuslukuja. Kovettuminen jatkuu vielä sen jälkeenkin. Samasta syystä se on myös käsiteltävyydeltään helpompaa kuin luonnonmateriaalit. Materiaali asettuu jo yhden [telakoneella] yliajokerran jälkeen ja kantaa hyvin jo ennen jyräystä, joten se helpottaa työskentelyä. Materiaalin kovettumisella on myös muita etuja. Alun perin on oletettu että vesi suotautuu kerrosten läpi, ja haitallisia aineita liukenee maaperään. Mutta koska rakenne tiivistyy näinkin tiiviiksi, sellaista läpivirtausta ei todennäköisesti tule tapahtumaan. Se on myös yksi seikka joka puoltaa sitä, että tämä on turvallinen rakennusmateriaali. Mikäli nyt rakennettavasta kentästä kuitenkin suodattuisi vettä läpi, on vesi mahdollista mitata ja tutkia. Toistaiseksi pohjakuonaa hyödynnetään koekentällä koetoimintailmoituksella. ADR-käsittelyllä eroteltuja mineraalijakeita on hyödynnetty jo n. 10 000 tonnia ja suunnitelman mukaan lopulta yhteensä n. 17 000 tonnia. Läpileikkaus kuonankäsittelykentän rakenteesta. Jätteenpolton pohjakuonan mineraalijae: vastaa ominaisuuksiltaan hiekkaista soraa hyvin kantavaa (jakava kerros E2=100 mn/m 2 ja kantava kerros E2=115 mn/m 2 ) on routimaton, ja sillä on hyvä lämmöneristävyys. täyttää MARA asetuksen (VNa 1825/2009) liukoisuusvaatimukset, pois lukien Cr, Cl ja Sb on helppoa työstää, siihen soveltuu tavanomainen maanrakennuskalusto 9
PALVELUA TARPEEN MUKAAN Reilun 180 000 asukkaan kaupungissa riittää monenlaisia palveluntuottajia hallinnosta päiväkoteihin ja sairaaloista kulttuurintarjoajiin. Tuhottavana tietoturvamateriaalina se tarkoittaa 250 keräysastiaa 150 eri osoitteessa. Turun kaupunki saa joustavat ja nopeat palvelut Suomen Tietoturvalta, joka huolehtii astioiden tyhjentämisestä tarpeen mukaan. Kun toimijoita ja toimialoja on monenlaisia, myös tietoturvamateriaalin keräämiselle on erilaisia vaatimuksia. Ympäri vuorokauden toimivassa sairaalassa on aivan eri käytännöt ja vaatimukset kuin virka-aikana toimivassa toimistoympäristössä. Sosiaali- ja terveyspuolen toimijat ovat luonnollisesti tietoturvapalvelun suurkuluttajia. Näissä yksiköissä syntyy varmasti eniten arkaluontoisia, tuhottavia asiakirjoja, sanoo Turun kaupungin tekninen isännöitsijä Hans Ekroth. Joissain yksiköissä astiat täyttyvät viikossa, toisaalla kuukaudessa tai jopa hitaammin. Yksiköiden vaihtelevista tarpeista johtuen jokainen yksikkö huolehtii itse astioiden tyhjennyksen tilaamisesta. Yksiköt myös ohjeistavat tietoturvamateriaalin keräämistä koskevat asiat itse. Suomen Tietoturvan tyhjennysauto käy Turun kaupungin eri kohteissa monta kertaa viikossa. Kun astiat tyhjennetään tilauksesta, autot eivät turhaan tyhjentämässä puolityhjiä astioita. Toisaalta ei pääse myöskään syntymään tilanteita, että materiaalit eivät mahtuisi astioihin. Palvelu on toiminut hienosti kaikin puolin, yksiköistä ei ole kuulunut muuta kuin hyvää tämän palvelun osalta, Ekroth toteaa. Kaupungin yksiköistä kerätyt materiaalit hyödynnetään tuhoamisen jälkeen uusiomateriaalina. Kaupunki saa Suomen Tietoturvalta säännöllisesti raportin kerätyistä ja tuhotuista määristä sekä kustannuksista kiinteistökohtaisesti. Silppureita ei kukaan muista Turun kaupungin jätehuollon asiat ja palvelujen järjestäminen kuuluvat Tilapalvelujen yksikölle. Jätehuolto on kilpailutettu jäteryhmittäin. Suomen Tietoturva Oy voitti kilpailutuksen vuosi sitten tietoturvamateriaalin osalta. Siihen kuuluvat tietoturvapaperi sekä tietoturvamateriaali, kuten tallenteet, kovalevyt, kalvot, dvd- ja cd-levyt. Kilpailutuksessa arvioitiin hinnan ohella toimittajan käytössä olevaa ajoneuvokalustoa, kuljettajien ammattitaitoa ja kokemusta yli 20 000 henkilön kunnan jätehuollosta. Edellytämme, että kuljetuskalusto ei ole yli kahdeksan vuotta vanhaa ja että se täyttää vaadittavat ympäristöluokitukset. Kuljettajilla pitää olla katuturva 1 ja tieturva 1 -koulutukset suoritettuna, kertoo Hans Ekroth. Turun kaupungissa arkaluontoinen tietoturvamateriaali on kerätty erikseen jo vuosikymmenien ajan. Järjestelmällinen kerääminen on aloitettu varmastikin henkilötietolain voimaan astumisesta lähtien. Varmasti aluksi on ollut käytössä silppureita ja muita tuhoamiskäytäntöjä, mutta enää ei silppureita käytetä. Se on liian vaivanloinen ja epäluotettava tuhoamistapa. Tietoturva-astioiden tyhjentämisen lisäksi Suomen Tietoturvalta voi tilata myös isompien erien tyhjentämisen. Turussakin on tyhjennetty ja asianmukaisesti hävitetty useampi iso arkisto kerrallaan. 10
Tietoturva-astian tunnistaa sinisestä väristä. Turun kaupungin tekninen isännöitsijä Hans Ekroth on tyytyväinen toimivaan tietoturvapalveluun. Aukotonta turvaa luottamukselliselle tiedolle Suomen Tietoturva Oy on erikoistunut huolehtimaan luottamuksellisen aineistojen tietoturvallisesta hävittämisestä. Nykyisin tietoa tallentuu monenlaisiin sähköisiin laitteisiin puhelimista suuriin toimistojen monitoimilaitteisiin. Kiinnostus tällaisten materiaalien tietoturvakäsittelyyn on selvästi kasvamassa markkinoilla, kertoo Pasi Kaskinen Suomen Tietoturva Oy:stä. Yritysten henkilökunta tunnistaa sähköisten tallenteiden tietoturvariskit entistä paremmin. Tyypillisin käsittelyyn toimitettu aineisto muodostuu kuitenkin päivittäisistä tietosuojapapereista ja arkistoista. Palvelutarjonta ulottuu pienistä muutaman kymmenen kilon eristä suurten teollisten materiaalierien tuhoamiseen. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet tarjota hyvin monipuolisesti erilaisia palveluja. Hyvien logistiikkakumppanien avulla saamme keräyskaluston joustavasti asiakkaalle. Puolestaan LHJ Groupin käsittelykeskuksen käsittelyprosessit soveltuvat lähes mille tahansa hävitettävälle materiaalille. Yrityksen käsittelyvalikoimasta löytyy ratkaisu paperin lisäksi tallenteille, sähkölaitteille, virheellisille tuotantoerille, prototyypeille ja tuoteväärennöksille. Palveluja on sekä säännölliseen tarpeeseen että yksittäisten erien käsittelyyn. Monipuolisuuden ja joustavan tarjonnan edelle tärkeimmäksi osa-alueeksi nousee kuitenkin aukottoman tietosuojan takaaminen asiakkaan hävitettäville aineistoille. Käytännössä koko palveluketju pitää hallita materiaalin keräämisestä lopulliseen hävitykseen asti. Keräys- ja kuljetusvälineet sekä tuhoamisprosessi on suunniteltu niin, että aineistoja käsitellään aukottomasti suljetussa prosessissa. Asiakas saa jokaisesta erästä tuhoamistodistuksen ja raportin, josta selviää nouto- ja tuhoamisajankohta sekä materiaalierittely painoineen. 11
Tuottajavastuu toteutuu YHTEISTYÖLLÄ Laki edellyttää, että sähkö- ja elektroniikkatuotteita maahantuovat ja valmistavat yritykset huolehtivat käytöstä poistettujen laitteiden keräyksestä ja kierrätyksestä. Suomen Elektroniikkakäsittely ja Cool Finland käsittelevät SERTYn keräämiä kylmälaitteita, televisioita ja pienelektroniikkaa. Kylmälaitteista saadaan kierrättämällä uusiokäyttöön jopa 99 prosenttia. Tuottajavastuu toteutuu parhaimmillaan, kun kaikki käytöstä poistetut tuotteet saadaan keräyksen piiriin ja niiden materiaaleista saadaan uusiokäyttöön mahdollisimman suuri osa. Kaikki kerätään, mikä kerättävissä on, toteaa sähkö- ja elektroniikka-alan maahantuojien ja valmistajien yhdistys SER-tuottajayhteisö ry:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen. Kylmälaitteissa keräysaste on korkea, jopa 80 prosenttia, mutta kaikista elektroniikkalaitteista häviää jonnekin puolet. Liesiä ja pesukoneita saadaan talteen vain noin 20 30 prosenttia. Tuottajilla on haasteena jatkuvasti kiristyvä lainsäädäntö ja toisaalta kermat kasan päältä kuorivat villit toimijat ja varkaat, jotka haluavat osansa kierrätettävistä raaka-aineista. Suositus on, että kodinkoneet ja elektroniikkalaitteet palautettaisiin virallisiin keräyspisteisiin. Kuluttajat maksavat joka tapauksessa kierrätyksestä uuden laitteen ostamisen yhteydessä. Jos vanhoja laitteita ei saada kerättyä oikeita reittejä talteen, kierrätysmaksu nousee, sanoo Puumalainen. Tietokoneiden ja älypuhelimien kohdalla kysymys on myös tietoturvasta. Jos haluaa varmistaa, että omat tiedot eivät joudu vääriin käsiin, kannattaa laitteet tuoda viralliseen keräyspisteeseen. Tietoturva-astiat löytyvät muun muassa kaikista Citymarketeista ja Prismoista. Vanhan sähkölaitteen palauttaminen on aina ilmasta. Onko pieni vaarallinen? Suomessa tuottajavastuu toteutuu lain edellyttämällä tavalla. Euroopan mittakaavassa Suomi sijoittuu Arto Puumalaisen mukaan viidenneksi tehokkaimmaksi sähkölaitteiden kierrättäjäksi. Me keräämme asukasta kohden vuodessa 10 kiloa sähköromua talteen. Ruotsalaiset ovat aika paljon edellä, he keräävät 16 kiloa asukasta kohden. Tosin heillä on ollut lainsäädäntö voimassa 10 vuotta kauemmin kuin meillä. Ja varmasti myös kulttuurierot vaikuttavat. Naapurissa pidetään oman elinympäristön siisteydestä parempaa huolta. Siellä ei vanhoja romuja säilötä omalla pihalla. Laissa on asetettu keräystavoitteeksi piensähkölaitteille vuoteen 2016 mennessä 45 prosenttia. Puumalaisen mukaan se on helposti saavutettavissa. Sen sijaan vuotta 2018 koskeva 65 prosentin tavoite vaatii jo suurempia ponnistuksia. Joitakin tonneja pienlaitteita katoaa sekajätteen mukana. Pientä laitetta, joka mahtuu keittiön roska-astiaan, ei vaan koeta niin vaaralliseksi. Pienten elektroniikkalaitteiden palautuksen pitäisi olla yhtä luontevaa kuin pantillisten pullojen ja tölkkien. Lähes yhtä helppoa se on jo nyt, sillä isot yli 1000 neliön päivittäistavarakaupat ottavat vastaan pieniä laitteita veloituksetta ja ilman uuden ostovelvoitetta kauppakeräyksen myötä. Kylmälaitteiden käsittely huippua Cool Finland Oy:ssä Forssan Kiimassuolla käsitellään kaikki Kuusamon alapuolta Suomessa kerättävät kylmälaitteet. SER-tuottajayhteisö ja Cool Finland ovat tehneet yhteistyötä vuosituhannen vaihteesta lähtien. Yhteistyö alkoi oikeastaan jo ennen SER-tuottajayhteisön perustamista, yhtä aikaa ja käsi kädessä kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden perustamisen kanssa. Käsittelylaitoksen sijainti ratkaisee. Hinnan muodostumisessa kuljetus näyttelee todella isoa osaa, Arto Puumalainen sanoo. Cool Finland Oy:n jokaisessa työvuorossa käsitellään noin 350 kylmälaitetta. Käsittely 12 on tehokasta ja prosessi hioutunut huippuunsa. Toiminta ja osaaminen on merkittävää kansainvälisestikin. Kylmälaitteet ovat tehokkaimmin kierrätettyjä sähkölaitteita. Niistä saadaan lähes kaikki talteen, puhutaan 96 99 prosentin hyötykäyttöasteesta. Ja vielä 15 vuotta sitten nämä laitteet ajettiin kaatopaikoille, kertoo Cool Finland Oy:n toimitusjohtaja Rauno Partanen. Ilmakehää tuhoava CFC eli freoni kiellettiin kylmälaitteiden kylmäaineena 1995. Silti vielä suurin osa Cool Finlandin laitoksella käsiteltävistä kylmälaitteista sisältää freonia. Laitekanta uudistuu hitaasti. Kylmäaineiden ja eristeiden käsittely on prosessissa merkittävin. Eristeessä haitta-aineiden osuus on jopa suurempi, sillä se on kuplitettu otsonille haitallisilla aineilla. Metallit ja muovit saadaan kierrätettyä kokonaan ja niistä tehdään uutta raaka-ainetta teollisuuteen, toteaa Partanen. Kuluttajat voivat palauttaa vanhat kodinkoneet veloituksetta keräyspisteisiin, joista lähimmän voi tarkistaa osoitteessa: www.kierratys.info Myös osa kaupoista on alkanut vastaanottaa käytöstä poistuneita sähkölaitteita 1.5.2013 alkaen. Tarkemmin kauppakeräyksestä sivulta: www.serkierratys.fi
Elektroniikkakierrätyksen edelläkävijät Kylmälaitteista saadaan kierrätettyä ähes 99%. Cool Finlandin Rauno Partanen (vas.) ja Sertyn Arto Puumalainen katsovat, miten metalliosat murskaantuvat pieniksi jakeiksi. LHJ Groupin yrityksillä on ollut keskeinen asema sähkölaitteiden kierrätyksen kehittäjinä Suomessa. Erityisesti haastavimmat kierrätettävät laitteet, kuten jääkaapit ja pakastimet sekä TV:t ja monitorit ovat muuttuneet vaarallisista jätteistä uusioraaka-aineiksi ja mullistaneet näiden käsittelyn viimeisen vuosikymmenen aikana. Merkittävin materiaalivirta käsittelyyn tulee tuottajayhteisöjen kautta, mutta viime vuosina on panostettu myös B-to-B laitteiden kierrätykseen ja yrityksille suunnattujen kierrätyspalvelujen kehittämiseen. Cool-Finland Oy on keskittynyt pelkästään vanhojen kylmälaitteiden käsittelyyn. Sen toinen omistaja on samalla käsittelyteknologian toimittaja. Tämä takaa kylmälaitekäsittelyssä jatkuvan tuotekehityksen ja toiminnan tehostamisen. Tuotannon tehokkuuden kasvu ja entistä kustannustehokkaampi toiminta mahdollistaa hyödyn sekä asiakkaalle että myös ympäristölle korkeana laitteiden hyötykäyttöasteena. Suomen Elektroniikkakäsittely Oy on LHJ Groupin toinen elektroniikkaromua käsittelevä yritys. Sen käsittelyvalikoimaan kuuluvat kaikki muut paitsi kylmälaitteet. Yritys käsittelee sekä kotitalouden että yritysten laitteita. Yrityksille suunnatuissa palveluissa tarjotaan koko palveluketjua keräämisestä ja kuljetuksesta käsittelyyn ja hyötykäyttöön asti. Toiminta on sähkö- ja elektroniikkaromudirektiivin mukaista ja pääpaino on materiaalikierrätyksen optimoinnissa. Molemmille osapuolille paras ratkaisu löytyy usein tarvekartoituksen ja materiaalianalyysin kautta. Tällöin romun arvosta voidaan palauttaa mahdollisimman suuri osa takaisin asiakkaalle. 13
LHJ:n Pasi Kaskinen (vas.) esitteli Toshiban Jari Niemiselle keräysastiamalleja. KIERRÄTYS OSA PALVELUA Toimiva kierrätys on merkittävä osa Toshiban palvelua. Monitoimilaitteiden tarvikkeille ja voidaan järjestää yritysasiakkaiden tiloihin omat keräysastiat, jotka kuljetetaan Suomen Elektroniikkakäsittelyn käsiteltäväksi. Laitteet ja käytöstä poistetut varaosat kierrätetään aina käsittelyyn, jolloin asiakkaamme voivat olla luottavaisia ympäristöystävällisestä menettelystä. Toshiban ja Suomen Elektroniikkakäsittely Oy:n yhteistyö alkoi vuoden 2014 alussa. Käytöstä poistettujen monitoimilaitteiden, tulostimien ja tarvikkeiden kierrätys hoidetaan kokonaisvaltaisena palveluna keräyksestä ja kuljetuksesta asianmukaiseen käsittelyyn asti. Suomen Elektroniikkakäsittely toimittaa Toshiban asiakkaille keräysastiat eri jätelajeille ja huolehtii niiden tyhjennyksestä. Asiakkaamme ovat hyvin valveutuneita ja kiinnostuneita ympäristöasioista, kierrätyksestä ja energiankulutuksesta. Siksi vanhojen värikasettien ja muiden yksikköjen kierrättäminen ja keräyksen järjestäminen on olennainen osa palveluamme, sanoo Toshiban palvelupäällikkö Jari Nieminen. Kierrätyspalvelun luotettavuus on meille tärkeää. Vaikka heti ei uskoisi, myös monitoimilaitteissa on sisällä paljon tietoa käyttäjästään ja siksi niiden asianmukainen käsittely on myös tietoturvakysymys. Suomen Elektroniikkakäsittely on sertifioitu ja luotettava toimija, toteaa Nieminen. Vastuu ympäristöstä Monitoimilaitteen käyttöikä on käyttöasteesta riippuen 3 8 vuotta. Monitoimilaitteita kierrätetään myös asiakkailta toisille, mutta kahdeksan vuotta on tietotekniikalle maksimi 14 käyttöikä. Vanhat käytöstä poistetut laitteet menevät käsiteltynä materiaalina uusiohyötykäyttöön. Saamme Suomen Elektroniikkakäsittelyltä raportit kerätyistä ja kierrätetyistä kiloista. Pystymme seuraamaan kuinka monta kiloa me tuotamme materiaalia ja kuinka monta kiloa sitä poistuu käytöstä, kertoo Jari Nieminen Toshibalta. Ympäristöarvot ovat meille tärkeitä ja teemme jatkuvasti tuotekehitystä myös siitä näkökulmasta. Meille tuli hiljattain markkinoille tuote, joka mahdollistaan paperin uudelleen käytön. Paperissa oleva väri voidaan siis pyyhkiä pois ja paperi käyttää uudelleen useita kertoja. Toshiba on myös lanseeraamassa ohjelmistoa, jolla voidaan säätää ja kontrolloida koko toimiston laitekantaa energiansäästämiseksi. Ympäristövastuu muodostuu monista asioista. Ja niin kuin jo mainitsin, asiakkaatkin osaavat vaatia ja odottaa hyvää palvelua siitä näkökulmasta, Nieminen toteaa.
Huopakattoon ei haluttu tehdä reikiä asennuksen takia ja myös omat haasteensa, sillä katto oli poikkeuksellisen hankala. Cool Finlandin aurinkoenergialaitoksessa oli katon kaltevuus asetti omat hankaluutensa. AURINKO HAJOTTAA KYLMÄKAAPIT Kylmälaitteiden pahin vihollinen lienee kuumuus. Cool Finlandin kohdalla se on enemmän kuin totta. Kylmälaitteiden käsittelylaitos ottaa energiansa nyt suoraan auringosta. Cool Finlandin käsittelylaitoksen katolle asennettiin kuluneena kesänä 196 aurinkopaneelia. Ne keräävät auringosta energiaa vuositasolla noin 40 megawattituntia. Auringosta saatu sähkö käytetään suoraan laitoksen toiminnassa. Aurinkoenergiassa tehtiin merkittäviä harppauksia 2010-luvun taitteessa, jolloin järjestelmien hinnat putosivat kolmasosaan voimakkaasti kasvaneen kiinalaisen tuotannon ansiosta. Nyt on mahdollista saada järkevällä aurinkoenergiajärjestelmällä suhteellisen hyvä tuotto. Jos sähkön käyttää itse, niin se on hinnaltaan täysin kilpailukykyistä ostosähkön kanssa, sanoo aurinkoenergialaitoksen suunnittelusta vastaava Asko Rasinkoski Soleraksesta. Pieniä mutkia laitoksen rakentamisen kanssa tuli, kun tulli muutti kesken projektin sähköverolain tulkintaa. Alun perin piti rakentaa paneeliteholtaan 100 kilowatin paneelit. Uuden sähköverolain tulkinnan mukaan yli 50 kilowatin nimellisteholla laitoksen tulee rekisteröityä sähköverovelvolliseksi. Se tarkoittaa, että mikäli tuotettu sähköä siirtyy sähköverkkoon, joutuu myös itse käytetystä aurinkosähköstä maksamaan sähkövero, Rasinkoski harmittelee. Ja vaikka laitos käyttäisikin kaiken sähkön itse, se joutuisi joka tapauksessa tekemisiin ylimääräisen byrokratian kanssa tekemällä kuukausittaisia veroraportointeja. Nautitaan tuoreena Aurinkoenergialaitos investointina >> Investointiin saatiin tukea Työ- ja elinkeinoministeriöltä/ely-keskuksesta >> Vuosittainen tuotto n. 38-42 MWh >> Sähkön ostohinta 8,9 snt / kwh >> Takaisinmaksuaika noin 15 vuotta >> Tuotetun sähkön hinta elinkaaren (30 v) aikana noin 6 snt/kwh >> Laitoksen tuotto kuittaa sen hiilijalanjäljen noin neljässä vuodessa Suomessa auringosta saadaan energiaa luonnollisesti lähinnä kesäkaudella. Aurinkoenergia on tuoretuote, joka kannattaa käyttää heti. Sen varastoiminen on kallista. Jos energiaa syntyy käyttöä enemmän, ylimääräinen sähkö syötetään sähköverkkoon. Kaiken kaikkiaan aurinkoenergia on edelleen kärsivällisen rahan energiaa. Järjestelmän takaisinmaksuaika on tyypillisesti noin 12 15 vuotta, Asko Rasinkoski sanoo. Järjestelmän laajentaminen Kiimassuon muihin laitoksiin on helppoa, kunhan sopivia kattoja vain löytyy. Käytännössä jokainen laitos saisi oman järjestelmänsä. LHL:llä on suunnitelmia laajentaa aurinkosähkön tuotantoa, mikäli sähköverotus sen jatkossa sallii. Aurinkoenergia on edelleen yritysten ja yhteisöjen juttu. Erityisen hyviä kohteita aurinkoenergialle ovat kauppakeskukset, jotka pystyvät hyödyntämään energian itse. Kauppakeskusten suuret ilmastointijärjestelmät kun kuluttavat eniten juuri silloin kun aurinkosähkön tuottokin on parhaimmillaan. Kauppakeskuksissa asteittainen laajentaminen on myös järkevää. Aurinkosähkön kannattavuus Suomessa perustuu pitkälti siihen, että sähkö voidaan käyttää itse ja vältytään veroilta ja siirtomaksuilta. Mikrotuotantona kotitalouksissa se ei vielä oikein kannata koska suuren osan tuotosta joutuu myymään ja vero- ja siirtohyöty jää saamatta. Toivon että Suomessa siirryttäisiin eurooppalaiseen suhtautumiseen aurinkoenergiassa ja että sen verokohtelu olisi järkevä. Kaikki eivät halua myydä ylimääräistä energiaa ja siksi hyöty pitäisi pystyä jakamaan. Kotitalouksissa nettomittarointi olisi toivottavaa, siinä kesäpäivien ylituotannosta hyötyisi yöllä ja syksylläkin. Nettomittarointi olisi ikään kuin pieni säästöporsas ylijäämäsähkölle, Rasinkoski toteaa. 15
Ympäristöhuollon erikoisosaamista - Tarjoamme palveluja, jotka edistävät haasteellisten materiaalien kiertoa. Tulee tapaamaan Suomen Erityisjätteen ja LHJ Groupin asiantuntijoita Helsingin messukeskukseen osastollemme 5d10 1.-3.10.2014 Elektroniikkakierrätys Tietosuojapalvelut Pilaantuneet maat ja teollisuusjätteet Tuhkat ja kuonat Yhdyskuntajätehuolto LHJ Group Kiimassuontie 127, 30420 Forssa Vaihde 0440 242 700 info@lhjgroup.fi www.lhjgroup.fi 16