ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT

ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT Valtiovarainministeriön Alueellistamisen koordinaatioryhmä on 9.3.2012 pyytänyt maakuntien liittoja täydentämään osaamisprofiilinsa ja tekemään esityksensä niitä tukevien valtion toimintojen sijoittamisesta alueelleen. Esitykset on pyydetty huhtikuun 2012 loppuun mennessä, mutta päivitystä on edelleen mahdollista tarkentaa vuoden 2012 aikana. Valtiovarainministeriö pyytää priorisoimaan kolme hanketta. Osaamisprofiileihin liittyen esitetään maakuntaan suuntautuviksi valtionhallinnon alueellistamistoimiksi neljä (4) kehittämiskohdetta. Keski-Suomen osaamisklusterit ja niihin liittyvät valtion alueellistamistoimet ovat: OPETUKSEN JA KASVATUKSEN OSAAMISKLUSTERI... 2 HANKE-ESITYS: Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään... 5 HANKE-ESITYS: Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustaminen... 6 TIETOTEKNIIKAN (ICT) OSAAMISKLUSTERI... 7 HANKE-ESITYS: ICT -palvelukeskuksen sijoittaminen Jyväskylään.... 9 LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OSAAMISKLUSTERI... 10 HANKE-ESITYS: Jyväskylästä vahva huippu-urheilun keskus... 12 BIOENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OSAAMISKLUSTERI... 14 ERILLISHANKE: Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen... 15 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P. 0207 560 200 I www.keskisuomi.fi

OPETUKSEN JA KASVATUKSEN OSAAMISKLUSTERI Keski-Suomen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat monipuolisen osaamisympäristön. Keski-Suomessa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä, Viittomakielen keskus, Niilo Mäki Instituutti, ja Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Koulutustutkimuksen johtavia tutkimuskeskittymiä edustavat yliopistojen ainelaitosten lisäksi Jyväskylän yliopiston erillislaitokset, jo 1968 perustettu valtakunnallinen Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Koulutuksen arviointisihteeristö sekä Agora-Center. Koulutuksen informaatio-ohjaukselle ja tietoperustaiselle kehittämiselle välttämätön arviointi-, tutkimus- ja tietojärjestelmä-osaaminen keskittyy nykyisin Suomessa vahvimmin Jyväskylään. Koulutuksen ja opetuksen vahva asema on Keski-Suomen taloudessa ilmeinen. Kasvatusalan osaamispääoman kasvu on ollut maan nopeimpia. Alan tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet ovat luoneet edellytykset sekä kansallisesti että kansainvälisesti vahvalle asemalle. Yleissivistävä ja ammatillinen opettajien koulutus on laajaa ja arvostettua. Eri asteiden koulutusorganisaatioilla on laatusertifikaatteja sekä laajat kansainväliset verkostot Jyväskylän yliopiston painoaloja ovat opettajankoulutus, ihmistieteet, liikunta- ja luonnontieteet. Yliopisto on johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutuksenviejä. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen alan koulutus on mittava ja useita koulutuksia Suomessa ainoana toteuttava. Sen vahvuutena on ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin kohdistuva oppimisen, ohjauksen ja opettajuuden tutkimus sekä siihen pohjautuva koulutus. Opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa on noin 16 000, aikuisopiskelijoita 19 000 ja henkilökuntaa noin 2 600 henkeä. Jyväskylän yliopiston on maamme suurin aineenopettajien kouluttaja. Vuosittain valmistuu Jyväskylän yliopistosta 230-255 aineenopettajaa. Humanististen ja luonnontieteiden alojen koulutustarjonta kattaa monipuolisemmin kuin missään muussa yliopistossa kouluissa opetettavien oppiaineiden tarjonnan. Valtakunnallisina erityistehtävinä tarjotaan ainoastaan Jyväskylän yliopistossa liikunnan ja terveystiedon opettajankoulutusta sekä viittomakielistä opettajankoulutusta. Kaikkiaan Jyväskylän yliopistossa suoritettiin vuonna 2011 yli 1300 ylempää korkeakoulututkintoa, ja 162 tohtorin tutkintoa. Yliopistoon on sijoittunut maamme ainoa viittomakielen keskus ja ainoa varhaiskasvatuksen koulutusyksikkö Suomessa. Maan ainoa rehtori-instituutti tarjoaa koulutussektorin kehittämisessä ja koulutusosaamisen viennissä tärkeää oppilaitosjohtamisen koulutusta, tohtorikoulutusta ja tutkimusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopistossa on aloittanut toimintansa myös valtakunnallinen ohjausalankeskus (VOKES), jossa hyödynnetään laajasti kaikki Euroopan maat kattavan ohjausalan asiantuntijaverkoston (ELGPN) arviointitoimintaa. Soveltavan kielitutkimuksen keskus (Solki) järjestää kielitutkintoja, joissa arvioidaan monipuolisesti eri kielenkäyttötilanteissa vaadittavaa kirjallista ja suullista kielitaitoa. Laitos koordinoi yhdessä Opetushallituksen kanssa Yleisiä kielitutkintoja sekä vastaa testijärjestelmän kehittämistyöstä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Laitos on osallistunut myös kansainväliseen kielitaidon arviointihankkeen (DIALANG) koordinoitiin. 2

Ihmistieteiden metodisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä varten yliopistoon on perustettu erityisesti kvantitatiivisiin menetelmiin keskittynyt Ihmistieteiden metodikeskus IHME ja ihmistieteiden metodologian professorin virka. Pitkittäistutkimus ja pitkittäisaineistojen analyysimallit ovat psykologian ja tilastotieteen vahvuusalue. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa (KTL) on tehty pitkään metodologiseen osaamiseen pohjautuvaa koulutukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimustyötä hyödyntäen mm. koulutusta koskevia tilastoja laajoissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa. Tunnetuin näistä kansainvälisistä vertailututkimuksista on PISA. KTL tutkii koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, aikuisten oppimiseen sekä koulutuksen ja työelämän suhteisiin. KTL:ssä työskentelee noin 80 henkilöä. Koulutuksen arviointisihteeristö on asiantuntijaelin koulutuksen arvioinnissa. Se hyödyntää niin ikään tilastollista osaamista valtakunnallisessa työssään. Jyväskylä yliopistolla on johtava asema IT -tuettujen innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämisessä. Jyväskylän yliopisto vetää useita kansallisia kehittämishankkeita tai kansainvälisiä arviointihankkeita. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa PEDANET -hankkeessa on mukana 90 kuntaa. Suunnitteilla on Pedanet 2 -hanke joka tarjoaisi kouluille digitaalisen oppimateriaalikeskuksen serveripalveluna. Tästä olisi kunnille merkittävää taloudellista hyötyä ja palvelu mahdollistaisi myös monipuolisen oppimateriaalin saamisen pienille kouluille. Pedanet 2 voidaan laajentaa koskemaan koko Suomen yleissivistävää koulutusta. Erityisesti motivaatiota lisääviä oppimisympäristöjä on kehitetty ja ne ovat pilotointivaiheessa. Oppilaille joilla on lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksia on kehitetty LUKIMAT ohjelma. Oppimisvaikeuksia on noin 7 %:lla ikäluokasta. Uusien hankkeiden avulla räätälöidyn tietokoneavusteisen tuen saavutettavuutta kasvatetaan, pyrkimyksenä on jopa 25 % ikäluokasta. Tällä on suuri kansallinen merkitys. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on monialainen korkeakoulu jossa voi hankkia ammattikorkeakoulututkinnon kahdeksalla koulutusalalla ja pätevöityä opettajaksi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. JAMK tarjoaa myös avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta sekä oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloja ovat bioenergia, perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta ja metsäteollisuusklusteri. JAMKissa on noin 8000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuspalveluita hyödyntää vuosittain noin 10 000 asiantuntijaa. JAMK:sta valmistui vuonna 2011 yli 1200 tutkintoa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu valittiin seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2010 2012. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyys on pysynyt vahvana. Valmistuneista 74 prosenttia on töissä vuoden kuluttua valmistumisesta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tarjoaa aktiivisen ja monipuolisen koulutuksen kehittämisympäristön. Tämä on jo nyt tuottanut runsaasti oppilaitosten kehittämistyön ohjaamista edellyttävää asiantuntemusta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluvat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän lukiokoulutus ja Jyväskylän oppisopimuskeskus. Koulutuskuntayhtymässä on 22 000 opiskelijaa ja 1 200 työntekijää. Niilo Mäki Instituutti ylläpitää yhdessä Jyväskylän perheneuvolan kanssa Lastentutkimusklinikkaa. Se on erikoistunut kouluikäisten lasten oppimisvaikeuksien tutkimukseen ja kuntouttamiseen. 3

Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö jolla on 45 työntekijää. EduCluster Finland (ECF) on koulutus- ja asiantuntijaviennin verkosto. Se tarjoaa hyvät edellytykset tuotteistaa ja viedä koulutusosaamisen lisäksi tulevaisuudessa myös arviointiosaaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. ECF on toteuttanut perusopetuksen arviointiin ja laatuun liittyviä hankkeita. Verkostoon kuuluu korkea-asteen, ammatillisen koulutuksen sekä koulutusliiketoiminnan huippuosaajia. Yritys- ja liiketoimintalähtöisyys vahvistavat kansallista asemaa ja kansainvälisiä mahdollisuuksia. Keski-Suomi on edelläkävijä koulutustoimialan klusteriverkoston kehittämisessä. 4

HANKE-ESITYS: Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään takaisi riippumattomuuden alan hallinto-organisaatioista. Jyväskylään sijoitettuna koulutuksen arviointikeskus olisi puolueeton ja autonominen asiantuntijayksikkö, joka sijaitsisi erillään lakia säätävistä, opetussuunnitelmia kehittävistä ja rahoittavista viranomaisista. Jyväskylän seudulla on vahvaa koulutuksen arvioinnin osaamista. Jyväskylän yliopistoon on keskittynyt arviointi-, tutkimus- ja tietojärjestelmä-osaamista, joka on välttämätöntä koulutuksen informaatio-ohjaukselle ja tietoperustaiselle kehittämiselle. Koulutustutkimuksen johtavaa tutkimuskeskittymää edustaa kaksi Jyväskylän yliopiston erillislaitosta, jo 1968 perustettu valtakunnallinen Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Koulutuksen arviointisihteeristö. Jyväskylässä toimiva koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaatio EduCluster Finland verkosto tarjoaa hyvät edellytykset tuotteistaa ja viedä arviointiosaaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Toinen uusi päänavaus olisi kouluympäristön ja koulujen tietoturvallisuuden auditointi. Keski-Suomessa olevalla turvallisuusklusterilla olisi valmiuksia auditoinnin kehittämiseen. Keski-Suomen koulutusorganisaatiot tarjoavat monipuolisen osaamisympäristön koulutuksen arviointeihin, arviointihankkeiden suunnitteluun ja pilotointiin. Koulutuksen arviointikeskuksessa tarvittava asiantuntijuus voidaan rakentaa pääosin Keski-Suomessa jo olemassa olevan osaamisen ja koulutustarjonnan varaan. Keski-Suomessa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Viittomakielen keskus, Niilo Mäki Instituutti ja Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Jyväskylän yliopiston useimmilla ainelaitoksilla on kiinteät ja vakiintuneet yhteistyöverkostot peruskoulutukseen ja toisen asteen oppilaitoksiin muun muassa opettajaksi opiskelevien harjoitteluun liittyvän laajan yhteistyön ja erilaisten opetuksen kehittämishankkeiden kautta. Jyväskylän seudun peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat päässeet laajasti osallisiksi opetusalan viimeisimmästä tutkimustiedosta ja osaamisesta. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (JAO) on osallistunut aktiivisesti koulutuksen arviointeihin ja kehittämiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tukee Koulutuksen arviointikeskuksen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa asiantuntemusta erityisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Perusteluna koulutuksen arviointikeskuksen sijoittamiseksi Jyväskylään on vahva opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. 5

HANKE-ESITYS: Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustaminen Kyseessä on keskuksen perustamishanke, joka toteuttaa Kataisen hallitusohjelmassa esitettyä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehityksen systemaattisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen tavoitetta. Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskus on selkeä jatkumo Jyväskylän yliopistossa suoritetulle alan tutkimukselle ja koulutukselle. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa tarvittava pitkäjänteisyys, koordinoidaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan nopeassa muutosvaiheessa sekä parannetaan Suomen mahdollisuuksia osallistua pohjoismaisiin, EU:n piirissä toteutettaviin ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Keskus tehostaa tutkijakoulutusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jyväskylän yliopistossa toimiva kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma on ainoa alallaan Suomessa. Maisteriohjelmalla ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on myös laajaa opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Laitos on kuulunut/kuuluu muun muassa kansainvälisiin kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja yhteistyöverkostoihin kuten eurooppalaiseen Civil Society and New Forms of Governance - the Making of New European Citizenship (CINEFOGO) verkostoon sekä pohjoismaiseen kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen verkostoon. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksessa on 1970-luvulta saakka jatkunut kansalaisyhteiskunnan tutkimustraditio. Laitoksella edustetuilla eri tieteenaloilla on toiminut jatkuvasti ulkoisen rahoituksen turvin alueeseen kohdistuvia tutkimushankkeita. Viime vuosien keskeisiä hankkeita ovat muun muassa Suomen Akatemian rahoittamat Job-seeking groups and the restructuring of opportunities in Finland since the 1990s (2011-2015; Martti Siisiäinen), Muddy Waters. Democracy and Governance in a Multilateral State (2008-2012; Marja Keränen); Decollectivization and the Fate of Soviet Farm Workers in Estonia, Latvia and Lithuania A Comparative Study of Survival Strategies in 1990-2009 (2009-2011; Ilkka Alanen), Finnish Mining Communities under Global Transition: Capacities of Local Responses (2010-2013; Tapio Litmanen,). Hankkeita rahoittavat myös muiden muassa Tekes: Voimaistava johtaminen globaalissa järjestötyössä. Uusia seuranta- ja arviointivälineitä sosiaalisen muutoksen johtamisen tueksi (2012-2013; Tiina Kontinen) ja Työsuojelurahasto: Kolmannen sektorin palkkatyö työn muutos, työhyvinvointi ja esimiestyön edellytykset kolmannen sektorin organisaatioissa (2011-2012; Petri Ruuskanen) Keskuksen perustamiseksi tulee osoittaa voimavarat tutkimusprofessorin, viiden yliopistotutkijan/ tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen. Tutkimusprofessuuria hoidetaan tällä hetkellä viisivuotisen lahjoitusprofessuurin varoin. Toimintaa ohjaamaan perustetaan johtoryhmä, jossa ovat mukana alan kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen asiantuntemus sekä rahoittajien edustus. Perusteluina kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustamiseksi Jyväskylään on alan keskittyminen maakuntaan sekä opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. 6

TIETOTEKNIIKAN (ICT) OSAAMISKLUSTERI Jyväskylän yliopisto on yksi johtavista informaatioteknologian perus- ja jatkokoulutusta antavista yliopistoista. Informaatioteknologian tiedekunta koostuu Tietotekniikan sekä Tietojenkäsittelytieteiden laitoksista. Tietotekniikan laitoksella opintolinjoina ovat ohjelmistotekniikat, mobiilijärjestelmät, laskennalliset tieteet sekä tietotekniikan opettajalinja. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen pääaineet ovat tietojärjestelmätiede (kauppatieteellinen koulutusala), kognitiotiede (luonnontieteellinen koulutusala) sekä tietojenkäsittelytiede (luonnontieteellinen koulutusala). Jopa 85 % ICT -alalla Keski-Suomessa työskentelevistä korkeakoulutuksen saaneista alan ammattilaisista on koulutettu Keski-Suomessa ja Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän yliopiston yksi strateginen painopiste on Human technology ja IT -pohjaiset palvelut. Erityisenä painopisteenä ovat web-pohjaiset hoiva- ja terveyspalvelut jossa asiakkaille räätälöidään henkilökohtainen palvelutila. Tämä tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluja ja tuo merkittäviä säästöjä sekä lisää kansalaisen hyvinvointia. Hankkeessa on käynnistymässä pilotointivaihe yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa Sitran osarahoittamana. Hanke liittyy Sitran terveystaltiointihankkeeseen. Informaatioteknologian tiedekunnan simuloinnin ja logististen järjestelmien tutkimusryhmä joka on erikoistunut sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluketjujen mallintamiseen ja optimointiin sekä logististen järjestelmien optimointiin. Logistiikkakulut ovat Suomessa vuositasolla 28 mrd. ja säästöpotentiaali on 10 %, eli noin 3 mrd. /vuosi Informaatioteknologian tiedekunta on vetänyt useita Jyväskylän seudun ICT-alan rakennemuutoshankkeita (mm. Nokian yksikön lopettamisen jälkihoito). Kehitetyllä toimintamallilla pystytään reagoiman nopeasti ICT-alan muuttuviin tilanteisiin ja kouluttaman henkilökuntaa nopeasti uusiin tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta on tehnyt koulutusyhteistyösopimuksen noin 40 yrityksen ja julkisen tahon kanssa räätälöidystä henkilöstökoulutuksesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on ICT-alan ammattikorkeakoulutusta tuottavana yksikkönä yksi vetovoimaisimmista ja suurimmista Suomessa. JAMK toteuttaa ICT-alan koulutusta kahdessa tulosyksikössä, Teknologiayksikössä, jossa koulutus on teknisesti suuntautunutta insinöörikoulutusta sekä Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä, jossa koulutus on kaupallisesti suuntautunutta tradenomikoulutusta. JAMK tekee yritysyhteistyötä (harjoittelu, opinnäytetyöt, projektit) paikallisten toimijoiden kanssa, kuten Metso, Sonera, Kelan tietokonekeskus jne. Nopeasti kasvanut ICT-alan koulutus ja sen yrityslähtöinen kehittäminen muodostavat vahvan osaamiskeskittymän. Osaamisklusteri on vetovoimallaan luonut Jyväskylän seudun kehitykselle kasvupohjan ja houkutellut yrityksiä sijoittumaan seudulle. Yritysten liikevaihto ja toimipaikkamäärät ovat alalla kasvaneet tasaisesti. Keski-Suomessa oli vuonna 2009 noin 600 ICT alan yritystä, näistä yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 15. Teknologiateollisuus on saanut tarvitsemaansa tietoteknistä osaamista. Osaamiskeskusohjelma on myös tukenut tutkimus- ja kehitystyötä. Osaaminen ja työvoima ovat luoneet mahdollisuuksia myös julkisen hallinnon toimintojen ja palvelujen kehittämiselle. Uutta näkökulmaa teknologia on saanut poikkitietieteellisestä yhteistyöstä 7

Agora Centerin johtamassa ihmiskeskeisen tietotekniikan osaamiskeskittymässä (Human Technology). Keski-Suomeen on organisoitu Turvallisuuden liiketoimintaverkosto, joka pyrkii entistä vahvemmin kytkemään tiedonhallinnan ja osaamisen organisaatioiden kilpailukykyyn ja kilpailuedun saavuttamiseen sekä sen ylläpitämiseen. Keski-Suomessa toimii yli 3000 turvallisuusalan ammattilaista. Yhteistyö Keski-Suomessa toimivien turvallisuusalan yritysten, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteistyönä tuottaa merkittävää uutta liiketoimintaa ja osaamista, joka on suunnattu sekä kansallisille että kansainvälisille asiakkaille. Keski-Suomessa on noin 500 ICT -alan yritystä ja yhteensä alalla työskentelee noin 5000 henkilöä. Osaamisklusterin tavoitteet: - osaavan työvoiman turvaaminen: huomioitava aloituspaikoissa, tutkintotavoitteissa sekä koulutuksen uudistumisessa - perus- ja soveltavan tutkimustoiminnan pitäminen korkealla tasolla ja volyymiltaan riittävänä - yritysten henkilöstön koulutus Alueella on vahvaa viestintäalan toimintaa (mm. YLE) sekä valtionhallinnon ATK-toimintoja (mm. KELA ja puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus). Monipuolisen ICT-alan koulutuksen ansiosta työvoiman ja osaamisen saatavuus on ollut erinomaista. Joskin alalla on jatkuva piilevä työvoimapula ja uusi oikein suunnattu tarjonta luo uutta kysyntää. Ala kehittyy itsessään sekä edistää maakunnan teollista toimintaa. Alan merkitys teollisuuden rakennemuutoksessa (siirrytään palveluliiketoimintoihin) korostuu. ICT-osaamisklusterin merkitys kasvaa myös julkisella sektorilla kuntien ja valtion uudelleen organisoidessa ICT-toimintojaan. Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä (JAO) on useita tutkintoja ICT-alalta. JAO:n aloituspaikoista 300 suuntautuu varsinaisille ICT-aloille (vuonna 2011). Koko Keski-Suomen alueella on yhteensä 400 ICT-alan perustutkintopaikkaa, joista 70 on näyttötutkintoperustaista. Jyväskylän aikuisopistossa on mahdollisuus suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto ja ammattitutkinto. 8

HANKE-ESITYS: ICT -palvelukeskuksen sijoittaminen Jyväskylään. Jyväskylä on erinomainen toimintaympäristö ICT-palvelukeskukselle. Työvoiman saatavuudessa ei tule olemaan ongelmia, Jyväskylässä on merkittävä tietotekniikan koulutuksen osaamiskeskittymä. Jyväskylä tarjoaa keskeisen sijainnin omaavana yliopistokaupunkina sekä yliopiston laajan koulutus- ja tutkimustarjonnan kannalta vahvan perustan ICT- palvelukeskukselle. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä on laadittu Keski- Suomen turvallisuusalan kehittämisohjelma (JYVSECTEC -hanke). Tässä ohjelmassa on tunnistettu niitä kehittämiskohteita, joiden avulla maakunnassa voidaan kehittää tilannekuva-, tilannetietoisuus- ja kyberturvallisuuteen perustuva monipuolinen innovaatioympäristö. Tässä keskittymässä toimivien tutkimus- ja koulutuslaitosten, yritysten sekä turvallisuustoimijoiden verkostot muodostavat uutta liiketoimintaa ideoivan ja synnyttävän toimintaympäristön, jolla on sekä kansallinen että kansainvälinen ulottuvuus. Toiminta rakentuu erikokoisten yritysten, tutkimus- ja koulutusyksiköiden ja valtionhallinnon yhteistyölle. Konkreettisena tavoitteena on kriisinhallinnan johtamisjärjestelmien ja tietoturvan kehittämisalustan rakentaminen ja johtamisjärjestelmien käytön osaamisen kehittäminen. Hanke mahdollistaa koko Suomen laajuisen kansainvälisesti verkottuneen Living Labin luomisen turva-alan yksityis- ja viranomaiskäyttöön. JYVSECTEC -hanke toteutetaan vuosina 2011-2013. JYVSCTEC hanke yhdessä TUVE-hankkeen kanssa kehittää verkkoa hyödyntäviä sovellutuksia ja näin edistää rakennettavan tietoverkon hyödyntämistä. JYVSECTEC -hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloihin rakennettava johtokeskussimulaattori tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hyödynnettäväksi useissa eri yhteyksissä. Perusteluna ICT-palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen on vahva ICT klusteri sekä turvallisuusosaamisen keskittymä. 9

LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OSAAMISKLUSTERI Keski-Suomen osaaminen maan liikunnan ja terveyden edistämisessä on ainutlaatuista. Jyväskylän liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on maan ainut yliopistotasoinen yksikkö, ja se kouluttaa Suomeen kaikki liikunnanopettajat. Jyväskylän yliopistossa annetaan opetusta liikuntapedagogiikassa, liikuntapsykologiassa, erityisliikunnassa, liikunnan yhteiskuntatieteissä, biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa, valmennus- ja testausopissa, gerontologiassa ja kansanterveydessä, fysioterapiassa, liikuntalääketieteessä ja terveyskasvatuksessa. Tiedekunnassa on henkilökuntaa yli 200. Yliopiston tutkimustoiminta kattaa ihmisen koko elämänkulun. Erityisiä yliopiston nimeämiä vahvuusalueita ovat liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteet, liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen. Tutkimustoiminnassa kytkeydytään monitieteisiin osaamiskeskittymiin. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on vahvasti kansallinen toimija. Se on ainut akateeminen liikuntatieteellinen koulutus- ja tutkimusyksikkö ja näin ollen lähes kaikki alan kansainvälinen toiminta maassamme tapahtuu liikuntatieteellisen tiedekunnan, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön toimesta. Kansainvälisyys korostuu alan tutkimustoiminnassa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on maan ainoa kansainvälisten liikunta-alan maisteriohjelmien toteuttaja. Tällä hetkellä näitä maisteriohjelmia on neljä: - Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity - Master's Degree Programme in Sport Science and Management - Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology - European Masters in Sport and Exercise Psychology (EMSEP) - Erasmus Mundus programme. Tiedekunnan suosiota osoittaa se, että lähes kaikille aloille on pyrkijöitä yli 30 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 tiedekuntaan pyrkineiden määrä yli kaksinkertaistui (vuonna 2007 1100, vuonna 2012 2800), kun aloituspaikkoja oli molempina vuosina 161. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU toimii osana suomalaista huippu-urheilua johtavaa ja koordinoivaa Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköä. Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksella työskentelee 30 henkeä. KIHU vastaa yksikön osaamisohjelmasta johtaen ja koordinoiden huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa sekä valmentajuuden kehittymistä Suomessa. KIHU tekee myös itse soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa ja tarjoaa asiantuntemustaan yksikön muille ohjelmille ja akatemiaohjelmalle. KIHUssa tehtävä soveltava tutkimus- ja kehitystyö on monessa suhteessa ainutlaatuista maailmassa. Se tukee suomalaista huippuvalmennusta käytännön tasolla tarjoamalla valmentajille ja urheilijoille tietotaitoa urheilusuoritusten ja harjoittelun kehittämiseksi. Pienenä maana Suomi ei menesty pelkästään kovan kilpailun ja luonnollisen valikoitumisen varassa, vaan suuntaamalla voimavarat oikein ja pyrkimällä entistä laadukkaampaan urheilijoiden valmennukseen ja harjoitteluun. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka toiminnallinen perusta on tutkimuksessa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöllä työskente- 10

lee noin 40 henkeä. Yksi LIKESin näkyvimmistä tehtävistä on Kunnossa kaiken ikää-ohjelman toteuttaminen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhtenä painopistealueena on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät työ. Peurunka on monipuolinen kuntoutukseen profiloitunut osaamiskeskittymä, jossa moderni infrastruktuuri tukee jatkossakin monipuolista kuntoutusta ja liikuntamahdollisuuksia. Valtakunnallinen huippu-urheilun muutostyöryhmä on nostanut suomalaisen huippu-urheilun menestyksen edellytykseksi osaamisen ja valmennuksen keskittämisen valittuihin keskuksiin. Tiivistämällä yhteistyötä, kehittämällä jo olemassa olevia rakenteita ja luomalla uusia liikuntaolosuhteita, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Tällä urheiluun tukeutuvalla konseptilla on tavoitteena luoda Jyväskylään valtakunnallisesti ainutlaatuinen huippu-urheilun keskus. Valtakunnallisesti Keski-Suomea arvostetaan vahvasta urheiluseuratyöstä. Edellä mainittujen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi liikunnan ja terveyden edistämisen verkostoon kuuluvat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen Urheiluakatemia, Keski-Suomen Liikunta ry ja useat maakunnan kunnalliset toimijat. 11

HANKE-ESITYS: Jyväskylästä vahva huippu-urheilun keskus Valtakunnallinen Huippu-urheilun muutostyöryhmä on nostanut suomalaisen huippuurheilun menestyksen edellytykseksi osaamisen ja valmennuksen keskittämisen valittuihin kasvukeskuksiin. Keski-Suomeen on sijoittunut jo nyt arvostettuja huippu-urheilun toimijoita ja alan osaajia. Merkittävimmät näistä ovat kansainvälisesti arvostettuja: kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Valtakunnallisesti Keski-Suomea arvostetaan vahvasta urheiluseuratyöstä. Tiivistämällä yhteistyötä, kehittämällä jo olemassa olevia rakenteita ja luomalla uusia liikuntaolosuhteita, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Jyväskylän Hippos-Kampus -alue mahdollistaisi yhtenäisen huippuvalmentautumisen kokonaisuuden, jossa yhdistyisivät valmentautumisen lisäksi huippu-urheilun suunnitelmallinen kehittäminen, koulutus, tutkimus ja asiantuntijapalvelut. Tällä urheiluun tukeutuvalla konseptilla on tavoitteena luoda Jyväskylään valtakunnallisesti ainutlaatuinen huippu-urheilun keskus. Huippu-urheiluun panostamisella on maakunnan tunnettuuden ja imagon kehittämisen kannalta suuri merkitys. Toteutuessaan huippu-urheiluyksikkö vahvistaisi koko maakunnan vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Se toisi seudulle valovoimaisia urheilijoita, innovatiivisia tutkijoita, lajiliittojen ammattivalmentajia ja leiritystoimintaa. Lisäksi seuratoiminta vahvistuisi ja huippuvalmentautumiskeskus loisi pohjaa uusien liikuntapaikkaratkaisujen syntymiselle. Liikuntaolosuhteiden kehittämisessä tavoitellaan huippu-urheilun vaatimusten mukaisia olosuhteita urheilijoille. Hippoksen alueesta on mahdollista muodostaa tiivis kokonaisuus, jossa yhdistyy monipuolinen palvelutarjonta, viihtyminen, valmentautuminen, koulutus, opiskelu ja asuminen. Hankkeen konkreettiset tavoitteet: 1. Suomen Olympiakomitean huippu-urheilun yksikkö Jyväskylään - varmistetaan olosuhteet huippu-urheiluyksikön tarpeisiin - varmistetaan keskeiset toimijat yhteisen tavoitteen taakse 2. Urheiluakatemian toiminnan vahvistaminen - kilpa- ja huippu-urheilun toimijat tekemään vahvempaa yhteistyötä - kaupunkivalmennuskeskuksen kehittäminen 3. Urheilijan polun laadun varmistaminen maakunnassa - vahvistetaan yhteistyötä kuntien, koulujen ja seurojen kanssa - lasten ja nuorten valmennusosaamisen lisääminen maakunnassa Hankkeen aikana toteutetaan Jyväskylän alueen kilpa- ja huippu-urheilun olosuhteiden tarveselvitys ja toteuttamissuunnitelma. Toimintamalli tukee maakuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitetta vetovoimaisuuden, osaamisen ja työllisyyden kehittämisen osalta. 12

Hanke toteutetaan yhteistyössä KIHUn, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen urheiluakatemian, Keski-Suomen Liikunta ry:n, ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Perusteluna huippu-urheilukeskuksen perustamiselle Jyväskylään on alan toimijoiden keskittyminen maakuntaan sekä liikunnan ja terveyden edistämisen osaamisklusteri. 13

BIOENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OSAAMISKLUSTERI Bioenergia on yksi Keski-Suomen kolmesta klusterityön painopisteestä. Keski-Suomessa on vahva yhteistyö Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja JAMK:n Bioenergiakeskuksen välillä. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella työskentelee noin 250 ja yliopiston yhteydessä olevassa ympäristötukituskeskuksessa 30 henkilöä. VTT:n Jyväskylän toimipisteen henkilöstömäärä on noin 150, joista bioenergiatutkimuksessa on noin 60 ja kuituprosessitutkimuksessa noin 70. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Bioenergiakeskuksessa työskentelee noin 15 henkilöä. Maakunnassa toimii energiateknologian valmistajia, kuten lämmityskattiloiden, puunkorjuu- ja prosessointilaitteiden ja kaukolämpöputkien valmistajia. Esimerkkinä näistä Ariterm ja HT Enerco Oy. Jyväskylässä sijaitsee Vapo Oy:n pääkonttori, jonka henkilöstömäärä on 115. Vapo Oy:ssa työskentelee Keski-Suomessa yhteensä 230 henkilöä. Keski-Suomessa sijaitsevat erinomaiset lämmitysteknologian tutkimus- ja testauslaboratoriot sekä suurten voimalaitosten kokoluokassa (VTT) että pienpoltossa (Bioenergiakeskus). Keski-Suomessa on myös energian käytön älykkääseen mittaamiseen liittyvää osaamista sekä monia energia-alan suunnittelu- ja asiantuntijayrityksiä. Lisäksi merkittävimmät biopolttoaineiden toimittajat toimivat Keski-Suomessa. Yritykset menestyvät sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Keski-Suomessa on vesiosaamisen keskittymä suljettujen prosessien, talousvesien, teollisuuden prosessivesien sekä makean veden tutkimuksessa. Täällä kehitetään ympäristöseurannan automaattisia mittausmenetelmiä, ympäristöstressiä mittaavia biologisia maasto- ja laboratoriomenetelmiä ja sisävesien ekologisen tilan arviointia. Suomen ympäristökeskuksen Jyväskylän yksikön kehittymistä tukee Jyväskylän yliopiston ja sen ympäristötutkimuskeskuksen (SYKE) kanssa tehtävä yhteistyö. Erityisesti VTT:llä on vahva osaaminen kuituprosessien energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuuden sekä kuitutuotteiden kehittämisessä. Tutkimuksen painopiste pysyy tällä sektorilla tulevaisuudessakin. Perinteisen paperinvalmistuksen lisäksi Jyväskylän yliopisto ja VTT osallistuvat aktiivisesti myös biojalostamotutkimukseen. Keskisuomalaisten toimijoiden tahtona on syvempi yhteistyö eri toimijoiden välillä. Valtion sektoritutkimuslaitosten syvempi integraatio luo mahdollisuuksia myös muille tutkimusorganisaatioille. Keski-Suomessa erityisesti VTT:n, Jyväskylän yliopiston ja JAMK:n yhteistyö mahdollistaa bioenergiaosaamisen kasvattamisen. SYKE:n, yliopiston ja VTT:n yhteistyö puolestaan mahdollistaa vesiosaamisen kehittymisen. 14

ERILLISHANKE: Perustettavan Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen Puolustusvoimien palvelukeskus tulee sijoittaa Keski-Suomeen. Etelän suurkaupungit ovat lähellä. Niin Jämsästä kun Keuruulta on hyvät yhteydet kaikkialle Suomeen ja lyhyt matka Tikkakosken ja Tampere-Pirkkalan lentokentille. Valtion toimien aiheuttama rakennemuutos näillä alueilla on kompensoitava ja siinä puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen, joko Keuruulle, Jämsään tai molempiin, on hyvä alku. Varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä vapautuu puolustusvoimilta runsaasti työvoimaa sekä valmiita toimitiloja, jotka valtio jo omistaa. Olemassa olevan, hyvässä kunnossa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen sekä rakennemuutoksen myötä puolustusvoimilta vapautuva henkilöstö ovat taloudellisen ja työvoiman saatavuuden kannalta relevantteja perusteita palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen. Puolustusvoimien rakenneuudistus vie muutenkin työttömyyden rasittamasta Keski- Suomesta runsaasti työpaikkoja ja vaikuttaa voimakkaasti varuskuntapaikkakuntien elinvoimaan. Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä Keski-Suomesta häviää noin 500 työpaikkaa Keuruun ja Jämsän seuduilta, jo aikaisemmin tehtyjen Toivakan varikon lopettamispäätöksen ja Keuruun varikon supistamispäätöksen lisäksi. Tällä hetkellä Keski- Suomen työttömyysaste on 13,4 prosenttia eli se on Suomen toiseksi korkein heti Pohjois- Karjalan jälkeen. Kun otetaan mukaan työllisyystoimenpiteissä olevat (5,8 %), on työttömien määrä Keski-Suomessa 19,2 prosenttia työvoimasta. Työpaikkojen menetyksillä on lisäksi merkittäviä kerrannais- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Puolustusvoimat on itse arvioinut, että suorat työpaikkojen menetykset tarkoittavat arviolta 2 miljoonan euron verotulojen menetystä. Kotitalouksien ja varusmiesten kulutus sekä Puolustusvoimien vähenevät hankinnat huomioon ottaen loppukysyntä pienenee puolustusvoimauudistuksen jälkeen yli kymmenellä miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa välillisine vaikutuksineen 14 miljoonan euron vähennystä kokonaistuotantoon. Jämsä ja Keuruu muodostavat omat työssäkäyntialueensa. Puolustusvoimien palvelukeskuksella olisi merkittävä kompensaatiovaikutus näille alueille. Pelkillä yritystoiminnan kehittämistoimilla ei päästä riittäviin tuloksiin. Perusteluna Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen on maakuntaan sijoittunut alan osaaminen. 15