Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo H. Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/ jarmo.jantunen@oulu.fi
Esitelmän keskeisiä käsitteitä Korpus Sähköinen, konelukuinen tekstikokoelma. Konkordanssi Sähköisestä aineistosta saatu tulos haetusta ilmauksesta; esittää ilmauksen ja ympäröivän ko(n)tekstin Elementtirakenne (prefabricated units / prefabs); yhtä sanaa pitemmät ko(n)tekstuaaliset yksiköt (Granger 1998) Rutiinit / formulat: Hyvää päivää, Kiitos paljon, Mitäs tässä Kollokaatiot Kahden sanan muodostama kiinteä (tilastollinen) suhde, leksikaalinen myötäesiintymä (Firth 1957, Sinclair 1996, Stubbs 2001); lehmä <ammua>, hevonen <hirnua>; kovin <ei, moni, paljon, tärkeä>, oikein <hyvin, hyvä, iso> * Kolligaatio Sanan ja kieliopillisen kategorian (tai lauseaseman) välinen suhde, leksikaalis-kieliopillinen myötäesiintymä (Firth 1957, Hoey 1997, Sinclair 1998); kovin < ADJ, ADV, NEG-V>, oikein <ADJ, ADV> *
Esitelmän keskeisiä käsitteitä (2) Semanttinen preferenssi lekseemin ja kotekstissa esiintyvän merkityspiirteen suhde; leksikaalissemanttinen myötäesiintymä (Sinclair 1996, 1998, Stubbs 2001); oikein < arvo : hyvä, hyvin, mainio, onnistunut> * Semanttinen prosodia merkitysaura; positiivinen tai negatiivinen (neutraali) esiintymisympäristö (Louw 1993, Sinclair 1996) Morfologinen preferenssi lekseemissä itsessä esiintyvä morfologinen valinta tai lekseemin tai kotekstin muotopiirteiden suhde * Kontekstuaalinen tieto Esim. tyyli-, tekstilaji- ja rekisteripiirteet * Jantunen (2004).
Idiomi- ja vapaan valinnan periaatteet Sinclair (1991): Open-choice principle: A way of seeing language text as the result of a very large number of complex choices. At each point where a unit is completed, a large range of choice opens up and the only restraint is grammaticalness. Idiom principle: Words do not occur at random in a text. A language user has available to him/her a large number of semi-preconstructed phrases. Tietoa leksikaalisista rakenteista ei saavuta luotettavasti introspektion ja intuition avulla (Sinclair 2004). Natiivi kielenkäyttäjä tuottaa kieltä idiomiperiaatteeseen pohjautuen; kielitieto sisältää intuitiivisen käsityksen kotekstuaalisista valinnoista (Suomen)kielen opetuksessa on vallalla vapaata valintaa tukeva menetelmä, jossa sanastoa opetetaan yksilekseemisinä semanttisina yksikköinä ilman kotekstuaalista tietoa (Suomen)oppijan tuotos nojautuu vapaan valinnan periaatteelle, oppija joutuu tuottamaan kieltä arvaamalla ja yritys ja erehdys - periaatteen avulla.
Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. Tarjolla olevia selityksiä aivan-lekseemistä Dialogipartikkeli: Meidän pitäisi ostaa uusi auto. - Aivan! Astemäärite: Musti on aivan mahdoton. Korpusanalyysi: Natiivisuomen korpus (NSK, Käännössuomen korpuksen osakorpus, Mauranen 2000)
Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (2) Concordance (NSK) ille vuonna 1949, ei kuitenkaan ollut aivan uusi naisen määrittelemisen kannalta ökulma "ei mistään" on korvautunut aivan yhtä mahdottomalla jälkistrukturalistisell ttäjiä de Beauvoirin ajattelun kanssa aivan helposti löydy. Uusien käsitteiden, ssa mieheen. Tässä ei ole ristiriitaa. Aivan toisin: näkemys näyttäisi tarjoavan mah so. Viimeaikainen keskustelu kertoo aivan päinvastaisesta; takaiskun ja antifeminis ja nautinnon linjat ovat siis jatkuneet aivan näihin päiviin, mutta on huomattava, ett. Canth totesi, että "Neiti Key panee aivan liian suuren arvon erotiikan huumaukse ys naisten seksuaalisuudesta nousi aivan uudella tapaa esille 1960-luvun ns. seks seimmiten psykosomaattisuudeksi. Aivan viime vuosikymmeninä naisen psykofysii istökeskustelun syntipukeiksi ei ole aivan epätavallista. Samankaltainen ilmiö tapa sta jo sanoi, että meillä on kysymys aivan samasta ilmiöstä, jolloin paineet tuli entis puolustautua, koska minusta siinä aivan selvästi kävi niin, että nämä hommat yll ty hyvin mielellään. Minusta siinä oli aivan selviä kampanjoita. Esimerkiksi Metlasta i Metlasta meidän lehdessä pantiin aivan selvästi merkille, että ne organisoi sieltä nties 'löytänyt' samasta aineistosta aivan toisenlaiset kehykset. Tulkintani sairaud an tasavallan hallitsevalle luokalle aivan eri mielessä kuin kansan enemmistölle. projektissa on sen sijaan kysymys aivan muusta: inhimillisen toiminnan yleisten e
Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (3) Kollokaatioanalyysi aivan-lekseemistä (O-1) aivan kuin 184 selvästi 28 viime 14 liian 75 hiljaa 26 hänen 13 kuten 64 ilmeisesti 26 lähellä 13 varma 57 niin 26 uusi 13 yhtä 49 muuta 24 yksin 13 varmasti 38 erityisesti 21 erilainen 12 eri 36 oikeassa 16 uuden 12 oikein 34 hiljaista 15 uutta 12 hyvin 32 sama 15 liikaa 11 samoin 31 uusia 14 lähelle 10 [paljon -]
Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (4) Kolligaatioanalyysi (O-1) aivan <ADJ> 53 % (aivan rauhallinen) <ADV> 25 % (aivan lyhyesti) <KVA> 7 % (aivan kaikki) <SUBST> 5 % (aivan aseman [eteen]) <KONJ> 5 % (aivan kuin) <PRON> 3 % ([en odottanut] aivan tätä) <VER> 2 % ([ei] aivan riitä)
Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (5) Analyysi semanttisesta preferenssistä aivan <'erilaisuus'> 13 % (erilainen, toisenlainen) <'varmuus'> 7 % (varma, varmasti) <'samuus'> 6 % (sama, samanlainen) <liiallisuus'> 6 % (liian, liikaa) <'selvyys'> 5 % (selvä, selvästi, ilmeinen) <'uutuus'> 4 % (uusi) <oikeellisuus'> 4 % (oikea, oikeasti, totta) (45 %)
Tapaus 1. Minulla on aivan paljon rahaa. (6) Kollokaatioanalyysi paljon-kvanttorista (V-1; O-1) niin [paljon] on oli kuinka yhtä miten ei ollut ja aika kovin vielä [aivan -] jo ole liian myös mahdollisimman hyvin olla kuitenkin ovat olisi varsin mutta [paljon] kuin ja enemmän että aikaa mutta on sellaista ennen myöhemmin huomiota mitään muuta muutakin ihmisiä suurempi ettei paremmin väkeä vähemmän energiaa hän parempi aikaisemmin asioita myös rahaa
Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. Tsui (2004): opettajat tarvitsevat tietoa paitsi tyypillisistä kollokaatioista myös tietoa synonyymisten ilmausten merkitys- ja käyttötapaeroista. Synonyymiset ilmaukset eroavat toisistaan rekisteri-, tekstilaji- ja tyylipiirteiltään kotekstuaalisilta piirteiltään; leksikaalis-leksikaaliset, l.-kieliopilliset, l.-morfologiset, l.-semanttiset (Jantunen 2004). absoluuttista synonymiaa ei kielessä ole (Cruse 1986, Kuiri 2000) Potentiaalinen suomenoppijan kysymys: Miten liikahtaa ja hievahtaa eroavat toisistaan?
Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. (2) Concordance (NSK) itänyt jännitystä ihmissuhteissa. Hievahtamatta nyt läpitunkematon sini ei antaud allinen. Malttaisi olla hiljaa, ihan hievahtamatta, niin saisi olla aina. Limakalvoilla peittää sitä jäkälillä. Koko seisoi hievahtamatta paikoillaan. Pikkuhiljaa Jassu alk it, Unna! Tonttutyttö istua jökötti hievahtamatta paikoillaan. - Ehkä kellanruskea, tumman hahmon. Ilvesemo istui hievahtamatta suuren kuusen oksalla ja tuijotti änen poskiaan pitkin. Hän istuu hievahtamatta, tuijottaa sisäänpäin, mutta huo luona oli sentään ufoja. Ne eivät hievahtaneetkaan, eivät kääntäneet päätä, mut uljin stereot ja istuin nojatuolissa hievahtamatta. Pitkään oli hiljaista, mutta sitten i häkin. Eläintenkesyttäjä ei ollut hievahtanutkaan, tuhisi vain hiljaa vällyjensä all onta talvea Hinnerjoen kirkossa hievahtamatta Pyhän Yrjänän ja korisevan lohi aljaana, voimaa uhoten ja tuijotti hievahtamatta tyttöä. Veljen kasvot loistivat. Kn lle. Pienet noitaoppilaat seisoivat hievahtamatta pöytien välissä, kunnes opettaja at niin tiukkaan, ettei niitä saanut hievahtamaankaan. Koska koneet eivät olleet maan rauhallisesti kadulle. Se ei hievahtanut paikaltaan, mutta heilutteli hitaasti len. He seisoivat yhä paikaltaan hievahtamatta katulyhdyn alla. Mirik ei hellittä i. - Jos ne etsii jotakin. Saku istui hievahtamatta. Tuuli oli kevyt, ja aallot liplattiv ri välillä vaiensi sanat. Laura istui hievahtamatta. Tanssijat pyörähtelivät huimast
Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. (3) frekvenssi hievahtaa 43 liikahtaa 128 morfologinen preferenssi hievahtamatta 32 liikahti 34 hievahtanut 3 liikahtanut 19 hievahtanutkaan 3 liikahtanutkaan 18 liikahtaa 16 liikahtamatta 7 johdokset : liikahdella, liikahdus, liikahtamaton
Tapaus 2. Synonyymiset liikahtaa ja hievahtaa. (4) semanttinen prosodia hievahtamatta: negaatioaineksella ilmaistu negatiivinen prosodia 100 % (-matta, ei -> hievahtamatta, ei hievahtanut) liikahtamatta: negaatioaineksella ilmaistu negatiivinen prosodia 52 % (66) (ei, [-matta]) kontekstista ilmenevä neg. prosodia 30 % (39) positiivinen prosodia 15 % (19)
Kontekstuaalinen elementtirakenne Kollokaatiot Kotekstuaalinen valinta Kontekstuaalinen valinta Kolligaatiot Lekseemi Morfologinen preferenssi Semanttinen pref. ja pros.
Haasteita (?) Miten elementtirakenteita opetetaan ja missä yhteydessä, tasolla? Mistä yksiköistä elementtirakenteita opetetaan? Opettajien koulutus? Korpusten käyttökoulutus Substanssikoulutus Opiskelijoiden koulutus? Korpusten ja ohjelmien saatavuus? Kielipankki Muut korpukset Aineistojen ajantasaisuus?
Kirjallisuutta Cruse, D. A. 1986. Lexical Semantics. Cambridge University Press. Firth, J. R. 1957. Papers in Linguistics 1934 51. Oxford University Press. Granger, S. 1998. Prefabricated patterns in advanced EFL writing: collocations and formulae. - Cowie A. (toim.) Phraseology: theory, analysis and applications. Oxford University Press. 145-160. Hoey, Michael 1997. From concordance to text structure: new uses for computer corpora. Lewandowska-Tomaszczyk, B Melia, P. (toim.), PALC'97. Applications in Language Corpora Proceedings s. 2 23. Lódz University Press. Jantunen, J. H. 2004. Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 35. Kuiri, Kaija 2000. Semantiikan peruskurssi. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. Louw, B. 1993. Irony in the Text or Insincerity in the Writer? The Diagnostic Potential of Semantic Prosodies. Mona Baker Gill Francis Elena Tognini-Bonelli (toim.), Text and Technology. In Honour of John Sinclair. 157 176. Benjamins, Amsterdam. Mauranen, Anna 2000. Strange strings in translated language. A study on corpora. Maeve Olohan (toim.), Intercultural faultlines. Research models in translation studies I. Textual and cognitive aspects s. 119 141. St. Jerome, Manchester. Sinclair, J. 1991. Corpus, Concordance, Collocation. Oxford University Press. Sinclair, J. 1996. The Search for Units of Meaning. Textus IX s. 75 106. Sinclair, J. 1998. The Lexical Item. Weigand, E. (toim.), Contrastive Lexical Semantics. Benjamins, Amsterdam. 1 24. Sinclair, J. toim.. How to Use Corpora in Language Teaching. John Benjamins, Amsterdam. Stubbs, M. 2001. Words and Phrases. Corpus Studies of Lexical Semantics. Blackwell, Oxford. Tsui, A. 2004. What Teachers Have Always Wanted to Know and how corpora can help. - John Sinclair (toim.), How to Use Corpora in Language Teaching, 39-61. John Benjamins, Amsterdam.