POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 JOENSUU Puh. (013)*1411 1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2005 Dnro 0701Y0468 (131) ASIA Eläinsuojia koskevan ympäristöluvan muuttaminen LUVAN HAKIJA Pasi ja Ritva-Liisa Tarkiainen Leppälammentie 37 82335 RASIVAARA LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuojat nautakarjalle (emolehmiä, hiehoja, lihanautoja ja nuorkarjaa). Rääkkylän kunta, Jaama, tila Tarkiala RN:o 3:32. Osoite: Leppälammentie 37, 82335 RASIVAARA. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 6 :n 10 a kohdan perusteella lupaviranomaisena toimii alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO JA AIKAISEMPI YMPÄRISTÖLUPA Alkuperäinen lupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 14.12.2001. Ympäristökeskus on antanut 21.2.2002 hakemuksesta päätöksen, josta hakijat valittivat Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus antoi 28.11.2002 päätöksensä, jolla kumottiin lupamääräys 5 ja palautettiin asia tältä osin uudelleen käsiteltäväksi. Kumottu lupamääräys oli seuraava: "Eläinsuojan, lantavarastojen sekä jaloittelualueiden tulee olla vesitiiviitä, jottei lannan varastoinnin ja jaloittelualueiden käytön aikana tapahdu vuotoja pinta- tai pohjavesiin. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei käytön, tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja ympäristöön. Jaloittelualueille ja jaloittelutarhaan on rakennettava tiivis, nesteitä läpäisemätön pohja 30.11.2002 mennessä." Päätöksen perusteluiden mukaan hakemusasiakirjoista ei tarkemmin ilmene käytettävissä olevien jaloittelualueiden sijainti, laajuus, eläinmäärät kullakin jaloittelualueella ja mahdolliset kulkuaukot rakennuksista jaloittelualueelle. Jos pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi edellytetään jaloittelualueiden tiivistämistä, itse lupamääräyksestä tulee selvästi
ilmetä tiivistysrakenteiden sijainti ja koko eikä näitä seikkoja voi jättää toiminnanharjoittajan myöhemmän toteuttamispäätöksen varaan (valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi). Lupaviranomaisen on varattava luvan hakijalle tilaisuus esittää suunnitelma käytettävistä jaloittelualueista ja niille tehtävistä rakenteellisista toimenpiteistä pohjavesien suojelemiseksi ja tämän perusteella annettava tarpeelliset lupamääräykset. Hakijalta on saatu hallinto-oikeuden edellyttämä suunnitelma 28.3.2003. 2 LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupa koskee olemassa olevia noin 1000 m 2 :n kylmäpihattoa (emolehmille) ja samoin noin 1000 m 2 :n pihattoa (sonneille, hiehoille ja nuorkarjalle). Luvan mukaan näihin saa sijoittaa enintään 100 emolehmää, 30 hiehoa, 30 lihanautaa ja 60 kpl nuorkarjaa. Uusia tuotantorakennuksia ei tehdä. Tarkemmin laitoksen toiminta ja sen ympäristö on selostettu alkuperäisessä luvassa. Hakemuksen täydennys Hakija on teetättänyt Suomen Salaojakeskuksella suunnitelman, jonka nimenä on "Alustava jaloittelutarha- ja sen valumavesien käsittelysuunnitelma". Sanallisen suunnitelman liitteenä on yleispiirteinen sijaintikartta ja asemapiirros suunniteltujen betonilaattojen sijainnista. Sekä emopihaton että pihaton kummallekin pitkälle sivustalle, joilla kulkuaukot sijaitsevat, esitetään rakennettavaksi betonialustat/laatat 10 metriä leveänä ja pituudeltaan 40 ja 55 metriä. Betoni tulisi olemaan säänkestävää ja vesitiivistä. Alustoille kertyvä lanta kerättäisiin säännöllisesti talteen ja valumavedet keräilykaivoon, josta vesi tyhjennetään pelloille. Suunnitelman mukaan betonilaatoille ei ole tarvetta muualle emolehmien jaloittelutarhaan. Perusteluina ovat mm. emolehmien ruokinta pihaton sisällä ja jaloittelutarhan käyttö vain talviaikana. Lisäksi jaloittelualueet ovat niin laajoja ettei kuorikkeen, hakkeen tai soran käyttö pintamateriaalina koko jaloittelualueella ole käyttökustannuksiltaan järkevää. Jaloittelualueen pinnoittamattomaksi jäävällä alueella on jo nyt salaojat, mutta salaojitusta tehostetaan lisäojilla, jonka jälkeen vedet ohjataan maa-altaaseen. Maaallas rakennetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Maa-altaan pohja tiivistetään savella koneellisesti. Maa-altaasta vedet ajetaan pellolle tai käytetään sadetukseen. Nykyisen salaojituksen vedet ohjautuvat avo-ojaan, joka laskee Järvenpäänojaan ja sitä kautta edelleen Täitimenjärveen. Järvenpään ojassa on sen alajuoksulla olemassa yksi laskeutusallas ja kosteikko. Suunnitelman toteuttamisen kustannukset tulisivat olemaan ilman arvonlisäveroa noin 45 000 euroa. Kustannuksia voitaisiin alentaa merkittävästi, jos sonnien ja hiehojen pihaton betonilaatta jätettäisiin toteuttamatta. Perusteluina tälle on esitetty eläinten ruokinta pihattoon ja niiden oleminen koko talviajan pihatossa. Kesäaikana nämä eläimet ovat aiemmin päässeet jaloittelutarhaan, jossa on vaihdettava pintamateriaali. Nyttemmin sonnit pidetään sisällä pihatossa ympäri vuoden ja hiehot ovat kesäkauden pelto- ja metsälaitumilla.
3 Hakijan mukaan tarkempi suunnittelu ja toteutus tältä osin olisi tehtävä vasta tarkempien pohjavesitutkimusten jälkeen. Jos Tarkialan tilan ja vedenottamon väliseltä alueelta otettaisiin pohjavesinäytteitä (ympäristökeskus/ Rääkkylän kunta) ja tulokset osoittaisivat pohjaveden laadulle olevan riskiä, esitetyt toimenpiteet toteutettaisiin. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupa-asian palautumisesta jatkokäsittelyyn ei ole erikseen tiedotettu. Tarkastukset Jatkohakemukseen/hakijan esittämään suunnitelmaan liittyen eläinsuojat ympäristöineen tarkastettiin 10.11.2003. Muut selvitykset Päätöstä tehtäessä on ollut käytettävissä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen pohjavesiryhmän selvitys "Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Keski-Karjalassa; Leppälammen pohjavesialueen rajauksen tarkistus". Selvityksen maastotyöt tehtiin elo-syyskuussa 2002 ja sen tarkoituksena oli selvittää, voitaisiinko pohjavesirajausta ko. tilan osalta muuttaa. Tulosten perusteella muutoksen tekemiselle ei ollut perusteita. Työn tuloksena saatiin tarkennettua tietoa pohjaveden lisäksi mm. alueen maaperästä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristöluvan määräys 5 korvataan määräyksillä 5a ja 5b sekä annetaan kokonaan uusi määräys 11: 5a. Eläinsuojien ja lantavarastojen tulee olla vesitiiviitä, jottei lannan varastoinnin ja muun käsittelyn aikana tapahdu vuotoja pinta- tai pohjavesiin. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei käytön, tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja ympäristöön. Emolehmien pihattorakennuksen yhteyteen tulee rakentaa suunnitelmapiirustuksen mukaiset vesitiiviit betonilaatat ja niille kertyvien nesteiden keräilykaivot. Rakenteiden tulee olla valmiina viimeistään 31.10.2006. Rakenteiden valmistumisesta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ennen niiden käyttöönottoa. Betonilaatoille kertyvä lanta ja keräilykaivoihin kertyvät nesteet tulee poistaa riittävän usein. Lanta ja nesteet on varastoitava tiiveissä varastoissa tai toimitettava suoraan pelloille lannoitteeksi. Päällystämättömien jaloittelualueiden pintakerros tulee puhdistaa/poistaa vähintään kerran vuodessa. 5b. Vakituisesti käytössä oleville jaloittelualueille tulee rakentaa kattava salaojitus. Jaloittelualueiden pintavedet ja salaojiin kertyvät vedet tulee johtaa pohja-
vesialueen ulkopuolelle rakennettavaan keräilyaltaaseen, mistä vedet tulee ensisijaisesti kuljettaa suunnitelman mukaisesti pelloille. Altaan ja Järvenpäänojan välille tulee rakentaa kosteikko tai muu vastaava ratkaisu, jolla voidaan vähentää ojaan veden mukana joutuvaa kiintoaines- ja muuta kuormitusta. Salaojituksen ja vesien käsittelyjärjestelmän tulee olla valmiina viimeistään 31.8.2007. Altaasta ja kosteikosta tai vastaavasta tulee toimittaa suunnitelma ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Altaan ja muiden rakenteiden toimivuudesta ja puhdistamisesta tulee huolehtia riittävän usein mm. poistamalla kiintoainesta. 11. Eläinsuojien/jaloittelualueiden itä-koillispuolelle on ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittaviin paikkoihin asennettava 31.5.2006 mennessä kaksi pohjaveden tarkkailuputkea, joista tulee ottaa pohjavesinäytteet asennuksen jälkeen ja sen jälkeen kerran vuodessa touko-kesäkuussa alkaen vuodesta 2007. Näytteistä tulee määrittää kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja sähkönjohtavuus. Tulosten perusteella näytteenottoväliä voidaan myöhemmin harventaa valvontaviranomaisen hyväksynnällä. Tutkimustulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua myös ympäristökeskukselle. Edellä annetut määräykset tulee huomioida myös lupamääräyksen 9 osalta eli toiminnan tarkkailussa ja kirjanpidossa. Muilta osin 21.2.2002 myönnettyä ympäristölupaa ei muuteta. 4 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi alkuperäisen pohjaveden suojelemiseksi annetun lupamääräyksen 5 ja palautti asian tältä osin uuteen käsittelyyn, on asiasta pyydetty hakijalta tarkempi suunnitelma. Hakijalta saadun suunnitelman ja muiden tarkentavien tietojen sekä aiemmin mainitun pohjavesitutkimuksen tulosten nojalla on päädytty ratkaisuun, missä pääosa käytössä olevien jaloittelualueiden vesistä johdetaan pinta- ja salaojavesinä pohjavesialueen ulkopuolelle. Tehtävistä rakenteista huolimatta alueella on tarpeen seurata pohjaveden laatua. Määräys 5a Kun sonni- ja hiehopihaton lähiympäristöä ei enää käytetä jaloittelualueena, voidaan suunnitelmapiirroksessa esitetyt betonirakenteet jättää tältä osin tekemättä. Saadun lisäselvityksen mukaan sonnit ovat ympäri vuoden sisällä ja hiehot ovat koko laidunkauden etäämmällä olevilla pelto- ja metsälaitumilla. Pinta- ja pohjavesien suojaamiseksi sekä tulevan salaojituksen toimivuuden turvaamiseksi on tärkeää, että alueita puhdistetaan ja keräilykaivoja tyhjennetään riittävän usein.
Määräys 5b 5 Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua (pohjaveden pilaamiskielto). Myös nitraattiasetuksen (931/2000) 7 :n mukaan kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava riittävästi huomioon pinta- ja pohjavesien suojelun tarpeet. Vaadituilla rakenteilla ja vesien käsittelyjärjestelmillä ehkäistään pohjaveden pilaantumista ja estetään mahdollisesti hyvin ravinnepitoisten vesien pääsy vesistöön. Riittävän kuivatuksen (vesien talteenoton) turvaamiseksi salaojia tulisi olla noin 10 metrin välein. Määräys 11 Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Kun eläinsuojat ja niiden jaloittelualueet sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella, on pohjaveden tarkkailu perusteltua. Jos pohjavedessä ei havaita seurannan alkuvuosina toiminnasta johtuvia muutoksia, voidaan näytteenottoa harventaa. Muut ohjeet Mm. emolehmäpihaton betonirakenteiden toteutuksessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM:n asetus 100/01, MMM-RMO C4: Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, 7.1.2002). Jätehuoltoon liittyen on alkuperäisen luvan myöntämisen jälkeen tullut uusia säännöksiä. Mm. kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa 1.5.2003 voimaan tulleella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (ns. sivutuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläimien hävittämisestä (1374/2004). Asetuksien noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 4, 6, 16-19 ja 23 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2-8, 28, 41-43, 45, 46, 52-54, 96, 97, 100 ja 105 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1415/2001) 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Suoritemaksu on peritty alkuperäisen luvan yhteydessä.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 6 Päätös Tiedoksi Hakija Rääkkylän kunta Rääkkylän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuulutuksella Rääkkylän kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi alkuperäisen hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Kirjallisella valituksella muutosta saavat hakea luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Ylitarkastaja Tiina Ristola
VALITUSOSOITUS 7 Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy viikonlopusta johtuen 9.1.2006. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituskirjelmä on valittaja, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) 123 622 Aukioloaika: klo 8 16.15