Valvontatutkimusohjelma Parikkalan kunnan vesilaitokselle 2015-2019..2015 1
Sisällysluettelo Valvontatutkimusohjelma Parikkalan... 1 kunnan vesilaitokselle... 1..2015... 1 Aluksi... 3 1. Laitoksen yhteystiedot... 3 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö... 3 3. Hygieniaosaaminen... 4 4. Valvontatutkimusohjelma... 4 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen... 4 4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo... 4 4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat... 4 5. Veden laadun tavoite... 5 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet... 5 7. Veden osto ja myynti... 6 7.1 Osto... 6 7.2 Myynti... 6 8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ylävesisäiliö)... 7 9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit... 7 10. Veden käsittely laitoksella... 7 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt vuodet 2009 2013... 8 12. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi Heralammen ottamolla... 9 12.1. Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta... 11 12.2. Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille... 11 12.3. Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan... 12 13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta... 12 13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat... 12 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot... 13 14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta... 13 14.1. Näytteenottopaikat... 13 14.2. Näytteenottosuunnitelma... 13 Parikkalan verkostoalue... 13 Uukuniemen verkostoalue... 15 14.3. Viranomaisnäytteiden näytteenottaja... 17 14.4. Käytettävät laboratoriot... 17 14.5. Muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta... 17 15. Poikkeukset... 18 15.1. Edellytykset poikkeukselle... 18 15.2. Laitoksen poikkeukset... 18 16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut... 18 17. Erityistilanteet... 18 17.1. Toiminta laatusuositusten ylityksissä... 18 17.2. Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä... 19 17.3. Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa... 20 18. Tiedottaminen ja raportointi... 20 18.1. Valvontatutkimustulosten lähettäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle normaalitilanteissa... 20 18.2. Säännöllinen tiedottaminen talousveden laadusta vedenkäyttäjille... 21 18.3. Tiedottaminen laatusuositusten ylityksissä vedenkäyttäjille... 21 18.4. Tiedottaminen raakaveden laadun muutoksista... 21 18.5. Tiedottaminen laatuvaatimusten ylityksistä aluehallintovirastolle... 21 18.6. Tiedottaminen erityistilanteissa vesilaitoksen ja viranomaisten kesken... 22 18.7. Tiedottaminen erityistilanteissa vedenkäyttäjille... 22 19. Päiväys, allekirjoitukset... 23 Liite 1 Toimintaohjeet erityistilanteiden varalle... 24 Liite 2 Esimerkkitiedote vedenkäyttäjille... 29 Liite 3. Luettelo tahoista, joille on tiedotettava talousveden erityistilanteista... 30 2
Aluksi Tämä ohjelma on laadittu Sosiaali- ja tuotevalvontakeskuksen (STTV) malliohjelmaa soveltaen. Säädökset Talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään seuraavissa säädöksissä: terveydensuojelulaki 763/1994 terveydensuojeluasetus 1280/1994 sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (ns. iso talousvesiasetus) sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (ns. pieni talousvesiasetus) sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1351/2006 talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta valtioneuvoston asetus 1365/2011 elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä valtioneuvoston asetus 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista vesihuoltolaki 119/2001 valtioneuvoksen päätös 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Myöhemmin tässä ohjelmassa käytetään talousvettä toimittavasta laitoksesta termiä vesilaitos. Valvontatutkimusohjelma tulee laatia sellaisille vesilaitoksille, jotka toimittavat talousvettä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin, riippumatta siitä onko laitoksella omia ottamoita tai omaa verkostoa. Myös laitokset, joiden talousvettä käytetään elintarvikealan yrityksessä tuotteiden ja aineiden valmistuksessa, jalostuksessa, säilytyksessä tai markkinoille saattamisessa tai joiden talousvettä jaetaan käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, ovat velvollisia laatimaan ohjelman. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee rajatapauksissa päätöksen siitä, onko vesilaitos STMa 461/2000 mukainen laitos, jonka tulee laatia ohjelma. Jos vesilaitos katsotaan STMa 401/2001 mukaiseksi pieneksi yksiköksi, ohjelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. 1. Laitoksen yhteystiedot Parikkalan kunnan vesi- ja viemärilaitos, Harjukuja 6, 59100 Parikkala, puh. 040 0851 951 Parikkalan kunnan vesilaitos etunimi.sukunimi@parikkala.fi, varallaolo 044 7811 940 http://www.parikkala.fi/fi/palvelut/tekniset-palvelut/vesihuoltolaitos 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö Virkanimike (nimi, puhelinnumero) Yhdyskuntatekniikanpäällikkö Anu Nikulainen puh. 0400 626 650 Vastuu ja tehtävänkuvaus Vesilaitoksen toimintojen tunteminen, vesilaitoksen hallinnointi ja tiedottaminen. Raportointi tekniselle lautakunnalle. Epidemiatyöryhmä Varalla Heikki Varis, p. 044 7811 232 3
Laitosmies-työsuojelupäällikkö Pekka Saukkonen puh. 044 7811 224 pekka.saukkonen@parikkala.fi Talousveden laadusta vastaaminen, vedenottamoiden hoito, näytteenotto Laskutus puh. 040 514 2745 Laskutus, kirjanpito, toimistotyöt 3. Hygieniaosaaminen Todistukset laitoksessa työskentelevien henkilöiden talousvesihygieenisestä osaamisesta huolehditaan ja esitetään pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Todistukset uusitaan viiden vuoden välein. Listaa ylläpitää Valvira, laitosmiehillä hygieenisestä osaamisesta ovat todistukset (kortit) mukana. Kesäaikana on sijaisia tai harjoittelijoita yleensä yksi henkilö. Häneltä ei edellytetä osaamistodistusta, koska he eivät yksin tee päätöksiä talousveden laatuun vaikuttavien toimenpiteiden tekemisestä, vaan paikalla on aina joku, jolla on osaamistesti suoritettuna. Ulkopuolisia urakoitsijoita käytettäessä varmistetaan urakkasopimuksia laadittaessa, että veden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä (esim. vesijohtoverkostojen saneeraus) tekevillä on osaamistodistus suoritettuna tai että he tekevät kyseisiä toimenpiteitä vain sellaisen henkilön valvonnassa, jolla on osaamistesti suoritettuna. 4. Valvontatutkimusohjelma 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen Ympäristöinsinööri Ilkka Kosonen on laatinut ohjelman yhdessä Parikkalan kunnan yhdyskuntatekniikapäällikön Anu Nikulaisen ja vesilaitoksen hoitajan, Pekka Saukkosen kanssa. Uukuniemen verkoston osalta lausunto on pyydetty Kesälahden terveydensuojeluvalvonnalta. Lausuntojen perusteella ohjelmaa on muokattu. Terveydensuojeluviranomainen (ympäristöinsinööri) pyytää ohjelmasta lausunnon Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuoltoyksiköltä. Lausuntojen perusteella ohjelmaa muokataan, minkä jälkeen terveydensuojeluviranomainen toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset ja lähettää ohjelman tiedoksi aluehallintovirastolle ja ELY -keskukselle. Tutkimusohjelma käsitellään myös Parikkalan teknisessä lautakunnassa. 4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo Valvontatutkimusohjelma on laadittu vuosille 2015-2019. Ohjelma otetaan käyttöön sen jälkeen, kun se lausuntojen ym. perusteella on muokattu lopulliseen muotoonsa ja terveydensuojeluviranomainen terveystarkastaja toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset. Vuoden 2015 näytteet on otettu tämän valvontasuunnitelman mukaisesti. 4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat Laitokselle on aikaisemmin tehty valvontatutkimusohjelma vuosina 2009-2013. Ohjelmat on toimitettu tiedoksi Etelä- Suomen lääninhallitukselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Pohjavesien suojelua käsitellään kunnan vesivaroja koskevassa riskikartoituksessa, joka valmistui 2010. Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma on päivitetty vuoden 2009 aikana. 4
Sammutusvesisuunnitelma perustuu suulliseen sopimukseen. Kuntaan ei ole laadittu tulvariskikarttoja. 5. Veden laadun tavoite Laitoksen tavoitteena on toimittaa kuluttajien käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaista talousveden laatukriteerit täyttävää vettä. Veden laadun käyttötarkkailussa, viranomaisvalvonnassa ja vedenkäsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota talousveden ph:n pitämiseen sopivalla tasolla ja vanhojen verkostonosien kunnossapitoon veden laadun varmistamiseksi. 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet Parikkalan kunnan vesilaitos toimittaa kuluttajien ja toimijoiden käyttöön talousvettä, jonka raakavetenä on pohjavesi. Vedenottamoita on yhteensä viisi: Heralammen pohjavedenottamo ja lisäksi neljä lisä- ja varavedenottamoa, jotka nekin kaikki ovat pohjavedenottamoita. Heralammen pohjavedenottamo Parikkalan kunnan päävedenottamo sijaitsee Heralammen pohjavesialueella, Riukonkankaalla, syrjäisellä metsäseudulla. N. 1/3 pohjavesialueen pinta-alasta on Parikkalassa Särkisalmella ja n. 2/3 pinta-alasta Punkaharjun kunnan puolella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 6,6 km2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 4,8 km2. Imeytyskerroin on 0,4. Pohjavesitutkimuksia tehtiin alueella vuonna 1994 ja v. 1997 vedenottamo otettiin käyttöön. Vedenottolupa on 1100 m3/d. Pohjavesialueen antoisuus on 3500 m3/d. Alueen maankäyttömuoto on metsätalous lähes 100 %:sti. Heralammen pohjavettä vaarantavia kohteita voisivat teoriassa olla kolme pohjaveden muodostumisalueen suoja-alueella hyvin lähekkäin sijaitsevaa ampumarataa, joista yksi (valtion rata) on lopettanut toimintansa. Mutta pohjavesi on todettu virtaavan ampumaradoilta poispäin Oronmyllylle päin vedenottamoon nähden (Insinööritoimisto Paavo Ristolan tutkimus). Parikkalan kunnan vesilaitokselta saadun suullisen selvityksen mukaan, pohjavesialueen metsät kuuluvat yksityiselle eikä niitä lannoiteta eikä siellä käytetä torjuntaaineita. Vedenottamon lähistölle on perustettu luonnonsuojelualue. Kirjavalansalon lisä- ja varavedenottamo Ottamo sijaitsee Suurikankaan 1. luokan pohjavesialueella metsäisellä alueella lähellä Vääräjokea ja se toimi vuodesta 1981 vuoden 2008 toukokuuhun asti Saaren keskustaajaman eli Akonpohjan päävedenlähteenä siten, että n. 85 % taajaman tarvitsemasta vedestä johdettiin Kirjavalansalosta. Alueen kokonaispinta-ala on 4,3 km2, muodostumisalueen 3,1 km2. Maalaji on hiekkaa, jonka alla on hienorakeisia, vettä johtavia maakerroksia. Pohjaveden pinta on 3-4 metriä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on kohti Vääräjokea ja se sijaitsee aivan Vääräjoen vieressä. Pääasiallinen maankäyttömuoto on maa- ja metsätalouskäyttö. Pohjavettä vaarantavia kohteita on kaksi ampumarataa, joista lähin sijaitsee noin 700 metrin päässä pohjavedenottamolta. Ampumaratatoiminnan riski pohjavedenottamolle on kohtalainen. Verkostoveden tilapäisen saastumisvaaran voi aiheuttaa vesijohtoverkoston kohdistuvat vauriot. Muut mahdolliset riskit ovat vedenottamon lähellä oleva tie, jonka pölyntorjunnassa käytetään kalsiumkloridia sekä läheisen kiinteistön viemärijärjestelmä. Pohjavettä käytettiin v. 2013 n. 5 m3/ vrk:ssa. Suunnitelmana on tehdä vedenottamolla ylivuotopumppausta siten, että vedenottamon vesi jää vain varakäyttöön. Pohjaveden antoisuus on arviolta 200 m3/d. Kirjavalansalon ottamolla turvataan poikkeustilanteissa lähinnä Saaren alueen vesihuoltoa. Likolammen varavedenottamo Vedenottamo sijaitsee Likolammen pohjavesialueella, Likolammen rannalla. On ollut käytössä entisen Parikkalan kunnan päävedenottamona 1960-luvulta alkaen vuoteen 1997 asti. Parikkalan kunnan keskustaajama sijaitsee pohjavesialueella ja sen halki kulkee kuutostie ja rautatie. Alueella on myös Ristiharjun vanha kaatopaikka, Vierevinharjun hautausmaa, teollisuutta, polttonesteen jakeluasema, öljysäiliöitä sekä ampumarata. Alueelta on myös otettu soraa. Edellä mainitut seikat vaarantavat pohjaveden laatua. Pohjaveden antoisuus on 1200 m3/d. Likolammen ottamo ei ole heikon toimintakuntonsa vuoksi käytännössä käytettävissä. 5
Särkisalmen varavedenottamo Vedenottamo sijaitsee Särkisalmen pohjavesialueella kuutostien varrella, GT Särkisalmi huoltoasemasta n. 100 metriä pohjoiseen Simpelejärven rannalla. Se on aikoinaan perustettu jo toimintansa lopettaneen Särkisalmen meijerin vedenottamoksi (v. 1961) ja on yksityisomistuksessa (Isolina Oy). Kunta on tehnyt omistajan kanssa sopimuksen siitä, että vedenottamo toimii kunnan varavedenottamona. Ottamoa käytetään jatkuvasti paikallisesti; siitä johdetaan vesi Särkisalmen entisen meijerin kiinteistölle, jossa toimii yrityksiä sekä viereisille asuinkiinteistöille. Vettä myös toimitetaan tankkiautolla maatiloille lisävedeksi. Pohjavesialue sijaitsee pääasiassa Vuorelantien molemmin puolin. Alueella on asutusta. Pohjaveden laatua vaarantavia tekijöitä ovat alueen halki kulkeva kuutostie sekä alueella sijaitseva huoltamo polttoaineen jakeluineen. Alueelta on myös otettu soraa ja sillä sijaitsee vanha kaatopaikka ja lammikkopuhdistamo (lopetettu) sekä maatiloja. Pohjaveden antoisuus on 600 m3/d Hoviselän varavedenottamo Hoviselän pohjavedenottamo sijaitsee Niukkalan 1. luokan pohjavesialueella keskustaajamassa rinteessä lähellä Pyhäjärven Tokkarinlahtea. Vedenottamolta on matkaa rantaan noin 50 metriä. Vedenottamon yläpuolella sijaitsee Uukuniemen vuoden 2008 huhtikuussa lakkautettu jätevedenpuhdistamo, joka on suurin riski pohjavedenottamolle. Matkaa puhdistamon imeytysojastolle vain alle 100 m. Imetyskentän vaikutuksia pohjaveteen on tutkittu kaksi kertaa vuodessa otetuilla näytteillä. Muita riskitekijöitä ovat maanalaiset öljysäiliöt sekä liikenne. Vedenottamo toimi Niukkalan taajaman vedenottamona vuosina 1976-2008 asti. Huhtikuussa v. 2008 Niukkala liitettiin sekä puhtaan veden että jäteveden osalta Kesälahden kunnan verkostoon, nykyisin Kesälahti on osa Kiteen kaupunkia. Näin ollen Hoviselän vedenottamo on nyt jäänyt Niukkalassa vain varakäyttöön ja puhdistamo on poistettu käytöstä. Kokonaisantoisuus on 200 m3/d. 7. Veden osto ja myynti 7.1 Osto Uukuniemen verkostoalue Talousvesi Uukuniemen verkostoalueelle ostetaan kokonaisuudessaan Kiteen kaupungin Kesälahden alueen vesihuoltolaitokselta (Y-tunnus 0168900-6). Parikkalan kunnan vesilaitos vastaa veden laadusta vain jakeluverkoston osalta, koska omia vedenottamoita ei ole. Uukuniemelle tuleva vesi on pääsääntöisesti peräisin Marjoniemen vedenottamolta. Marjoniemen vedenottamolla on hiekka/ kalkkikivisuodatus (Magno-Dol) ja UV-laite. Verkostovesi voi olla myös lähtöisin Sortolammen vedenottamoltakin, jos Marjoniemen vedenottamo joudutaan esim. huoltotöiden takia pitämään kiinni. Mäntyrannan vedenottamo on myös yhteydessä Uukuniemelle tulevaan linjaan, todennäköisesti ko. vesi jäänee Kesälahden keskustaan. Vettä jaetaan Marjoniemen, Niukkalan, kirkonkylän sekä Papinniemen alueille n. 10 m3/vrk, Uukuniemen verkosto ei ole yhteydessä Heralammelta tulevaan veteen. Alueella oli 2013 noin 40 kiinteistöä. Vesijohtoverkoston pituus on 15 km, vesijohtoverkosto ulottuu Papinniemen leirintäalueelle saakka. 7.2 Myynti Vettä myydään omien asiakkaitten lisäksi myös seuraaville tahoille, jotka vastaavat oman verkostonsa osalta mm. valvontatutkimusohjelmasta ja näytteenotosta: Joukio vesiosuuskunta, Joukion kylä, Parikkala, 12 liittyjää, vettä toimitetaan n. 2 m3/vrk Melkoniemen vesiosuuskunta, Melkoniemen kylä, Parikkala, 72 liittyjää, vettä toimitetaan n. 25 m3/vrk, kaikki vesi ei ole talousvettä, koska osan vedestä käyttää mm. kaksi suurta karjatilaa. Ristiharju (ei ole vielä hyväksytty), 17 liittyjää, vettä toimitetaan n. 1 m3/vrk Sirkeen vesiosuuskunta, 3 yksityistaloutta, Uukuniemi, Parikkala, 3 liittyjää. Kunnan näkökulmasta osuuskunta on lähinnä yksityisasiakas ja se on rajattu pois tukkuasiakastaksan ulkopuolelle. Laitoksille, joille vettä myydään, toimitetaan myydyn veden laatutiedot: Parikkalan veden verkostovesien tutkimustulokset kunta toimittaa sähköpostitse neljä kertaa vuoden aikana asiakkaille. 6
8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ylävesisäiliö) Heralammen vedenottamolta pumpattu vesi on käytössä koko verkoston alueella. Kirjavalansalon vedenottamolta pumpataan päivittäin 1 tunnin ajan vettä (5 m3/vrk). Heralammen ja Kirjavalansalon vedet sekoittuvat osin putkistossa, mutta niitä ei varsinaisesti sekoiteta, joten Heralammen vedenottamolta tuleva vesi käytetään pääasiassa Parikkalan verkoston osassa ja Kirjavalan lisävedenottamolta tuleva vesi pääasiassa Saaren verkoston osassa. Vesitorni sijaitsee Parikkalan taajaman ja kuutostien itäpuolella, Surumäellä. Tornin vesisäiliötilavuus on 1000 m3 vastaten n. 2 vrk:n kulutustarvetta. Verkostoveden erityispiirteenä on se, että verkoston maantieteellinen laajuus on suuri. Veden viipymästä verkostossa ei ole tarkkaa tietoa. Veden pumppausta vesitorniin tehdään pääasiassa yöaikaan. 9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit Vedenjakelujärjestelmään kuuluu kolme painepiiriä: Parikkalan keskustaajama, Särkisalmi, Melkoniemi, Ristiharju, Joukio ja Saari kuuluvat samaan painepiiriin ja Koitsanlahden vesiosuuskunta on Rautjärven vesihuoltolaitoksen painepiirissä. Uukuniemen verkostovesi kuuluu Kiteen kaupungin Kesälahden vesihuoltolaitoksen painepiiriin. Vesi- ja viemärilaitoksen piirissä koko kunnan alueella on yhteensä n. 900 kuluttajaa ja n. 3 500 asukasta. Vedenjakelujärjestelmään kuuluu yksi vesitorni, jonka tilavuus on 1 000 m³. Vesijohtoverkoston putkipituus on (ilman vesiosuuskuntia) noin 100 km, josta noin 84 % muovia, 15 % terästä ja loput 1 % valurautaa. Vesilaitoksen laskutettu vesimäärä koko kunnan alueella on noin 150 000 m2. Tieto on saatu kunnalta. Vedenjakelualue ja erityisasiakkaat Heralammen ottamon vedenjakelualuetta ovat Parikkalan, Saaren ja Särkisalmen taajamat, joihin kuuluvat Akonpohja, Moskuunniemi, Ristisaari, Arkusjärven länsipuoli ja Kolmikanta. Lisäksi vettä toimitetaan Melkoniemen osuuskunnan alueelle, Simpelejärven länsipuolelle. Vedenjakelualueelle toimitettu talousveden määrä on keskimäärin 450 m3/vrk. Tietoja verkoston materiaalista ja sen pituudesta ja iästä Vanhimmat verkoston osuudet n. vuodelta 1963 sijaitsevat Parikkalan kunnan keskustaajamassa ja ne ovat valurautaa. Saarella putket ovat muovia, vanhimmat putket ovat vuodelta 1976. Uukuniemellä vanhimmat putket ovat 1970-luvun loppupuolelta ja nekin ovat rakenteeltaan muovia. Verkoston kunto on tyydyttävä, putkirikkoja on ollut n. 1 kpl/ vuosi. Putkia uusitaan 1 % vuosittain. Vesitorni on rakennettu v. 1982. Joulukuussa v. 1998 pinnoitettiin vesisäiliö alaosastaan. Tornin korjaaminen on suunnitteilla. Kuntoarvio on tehty loppuvuodesta 2014. Sen kunto on tyydyttävä. 10. Veden käsittely laitoksella Heralampi Heralammella on kaksi siiviläputkikaivoa ja kaksi alkalointiallasta, joissa on kalkkikivirouhetta ja joihin raakavesi pumpataan. Kalkki nostaa lähtevän veden ph-arvoa n. 7,8:aan. Kalkkikivirouhe tilataan Nordkalkilta. Rouheen puhtaustodistusta ei toimittajalta saa. Lisäksi vedenottamolla on 100 m3:n puhdasvesiallas (alavesisäiliö) josta kolme pumppua syöttää vettä verkostoon. Vedenottamolla on laitteisto, joka mittaa sekä lähtevän veden ph:ta että vesialtaan vedenkorkeutta ja ohjaa pumppujen toimintaa. Heralammen vedenottamolla on veden desinfiointivalmiuslaitteisto. Desinfiointikemikaalin käyttöturvallisuustiedote laitetaan esille Heralammen vedenottamon seinälle, jos sitä käytetään. Hypokloriitti saadaan Parikkalan kunnan Saaren palvelukeskuksen uimahallilta tunnin varoitusajalla. 7
Kirjavalansalo 2 siiviläputkikaivoa, yksi kuilukaivo, neljä pumppua, alkalointialtaat Käsittely: ph:ta nostetaan soodalla (Na2CO3, natriumkarbonaatti). Kemikaalinsyöttö on automatisoitu. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella vedenottamon seinällä. Likolampi Siiviläputkikaivo, pumppu, kaksi lipeäallasta valmius pitää paine verkostossa erityistilanteissa. Käsittely: ph:ta nostetaan lipeällä (NaOH, natriumhydroksidi). Kemikaalinsyöttö on automatisoitu. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella. Särkisalmi Rengaskaivo, vesiallas (250 m3) ja pumppu. ph säätönä käytetään NaOH. valmius pitää paine verkostossa erityistilanteissa. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella vedenottamon seinällä. Vesiallas tyhjennetään ja puhdistetaan kerran vuodessa talviaikaan. Hoviselkä Laitteistona on kaksi betonirengaskaivoa, joista uusi kaivo on ollut käytössä vuodesta 1992 lähtien. Kaivojen halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys noin 4,5 metriä. Raakavesi johdetaan kahden rinnakkain asetetun painesuodattimen läpi. Pohjavedenottamolla on yksi painepiiri, johon vesi pumpataan. Painesuodattimissa ei ole täytemateriaalia, lähinnä valmius pitää paine verkostossa erityistilanteissa. Pohjavedenottamolla on alkalointimahdollisuus (lipeä) suodattimien yhteydessä. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella. 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt vuodet 2009 2013 Heralammen vedenottamo Pohjaveden laatu on ollut hyvää. Näytteet on otettu kerran vuodessa syyskuussa. Raakaveden ph on viime vuosina vaihdellut 6,4:n ja 6,7:n välillä. Heterotrofinen pesäkeluku on pysynyt viime vuosina < 1 pmy/ml, nitriitti on ollut < 0,01 mg/l. Raakavedestä on vedenottamolla tarkkailtu ph:ta myös jatkuvatoimisella mittarilla. Lähtevän veden ph on ollut n. 7,6. Kirjavalansalo Pohjavedestä on käyttötarkkailuna tutkittu ph:ta ja heterotrofista pesäkelukua kerran vuodessa syyskuussa. Raakaveden ph on vaihdellut 6,4:sta 6,6:aan ja pesäkeluku (22 C) välillä 0 7 pmy/ml. Nitriittipitoisuus oli <0,007 mg/l vuonna 2013. Likolammen varavedenottamo Näytteet on otettu kerran kolmessa vuodessa joko keväisin tai syksyisin. Näytteistä on tutkittu koliformiset bakteerit, E.coli, heterotrof. pesäkeluvut sekä rauta, mangaani, kloridi, sameus sekä ph. Vuoden 2012 syksyn tutkimustuloksen mukaan raakavesi vesi ei ollut laadultaan hyvää, koska kaivon vettä ei ole ohipumpattu maastoon. Kaivovedessä oli rautapitoisuus 9800 µg/l ja mangaani 360 µg/l. Kolimuotoiset bakteerit 62 pmy/100 ml ja heterotrofinen pesäkeluku 4100 pmy/100 ml. Vedenottamon vettä käytetään ainoastaan erityistilanteissa verkoston paineen ylläpitämiseen. Vesilaitoksella on tiedossa, että laitoksen vettä tulee juoksuttaa useammin ja runsaammin. Särkisalmen varavedenottamo Särkisalmen pohjavedenottamon veden laatua on tarkkailtu yksi kertaa vuodessa (STM:n asetus 401/2001). Syksyllä 2014 Isolina Oy:n toimistolta otetussa näytteessä havaittiin kolimuotoisia bakteereita n. 3 kpl/100 ml. Kaksi 8
viikkoa myöhemmin uusintanäytteessä oli 1 kpl kolimuotoisia bakteereita. Syynä oli vesisäiliön huoltoluukun puutteellinen tiiveys, joka korjattiin syksyn aikana. Joulukuun vesinäyte oli mikrobiologisesti moitteeton. Vesilaitoksella on käytössä vesisäiliö (250 m3), jonka tilavuus on huomattavan suuri verrattuna nykyiseen veden käyttöön. Veden vaihtuvuutta pyritään lisäämään käyttämällä vettä mm. talvisin jääkentän ylläpitoon ja vettä ajetaan tankkiautolla lisävedeksi karjatiloille. Veden ominaispiirteenä on hieman kohonnut rautapitoisuus (52 100 µg/l), muutoin vesi on pääsääntöisesti ollut hyvänlaatuista. Hoviselän varavedenottamo (vanha kaivo ja uusi kaivo), vesi tutkitaan 3 vuoden välein Vuosi 2010: Kaivon ph oli 6,2 ja heterotrofinen (22 C) pesäkeluku oli n. 1. E.coli ja koliformiset bakteerit olivat 0 pmy/100 ml/l, ammonium < 0,007 mg/ml. Parikkalan verkostovesi Parikkalan verkostoveden vuosina 2009 2013 verkostovesinäytteet (Heralammen vedenottamo) on otettu seuraavista näytteenottopisteistä: Terveyskeskus, Ravintola Lohikontti, Kolmikannan rajavartioasema, Ravintola Kägöne, jonka vuodesta 2011 on korvannut Karjalan Lomahovi. Saaren vanhainkoti palvelutalolta on otettu näyte, jonka vesi on peräisin Heralammelta ja Kirjavalansalolta. Parikkalan kunnan terveydensuojeluviranomainen on valvonut verkostovesiä seuraavasti: Vuosittain on otettu yhteensä 13 kpl jatkuvan seurannan näytettä ja 1 kpl jaksottaisen seurannan näyte. Parikkalan verkostoveden alueella heterotrofinen pesäkeluku on ollut pääsääntöisesti 0 6 pmy/ ml. Joulukuussa 2013 Lohikontista (87 pmy) ja Terveyskeskuksesta (52 pmy) otetuissa näytteissä oli pesäkeluku epätavallisen korkea. Syytä tähän ei löydetty, uusinta näytteissä kahden viikon kuluttua heterotrofisia pesäkkeitä ei ollut. Muiden parametrien osalta ei ole havaittu poikkeamia. Verkostoveden syövyttävyyttä on myös tutkittu tulleiden ilmoitusten perusteella vuonna 2013, eikä vedessä ole havaittu normaalista poikkeavaa. Vesitorni vuosina 2009-2013 Mikrobiologiset arvot ovat vaihdelleet seuraavasti: Heterotrofinen pesäkeluku (22 C) 1-9, hiivat 0 2, homeet 8 69 ja kolimuotoiset bakteerit 0 pmy/100 ml. Uukuniemen verkostovesi Uukuniemen verkostoalueella näytteenottopisteinä ovat olleet Uukuniemen palvelutalo ja Papinniemen leirintäalue. Talousveden laatu on pysynyt tasaisena eikä talousveden laadussa ole ollut poikkeamia. 12. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi Heralammen ottamolla Osa-alue Pohjavesi Riskianalyysi pohjaveden muodostumisalue on lähes 100 %:sti neitseellistä metsämaata, maaperä on pääosin hiekkaa, yksityisomistuksessa olevaa metsää ei lannoiteta eikä torjunta-aineita käytetä, reunamilla sijaitsee kuitenkin kolme ampumarataa maaperän saastumisriski on hyvin pieni raakavesi on laadultaan erittäin hyvää riski laadun huononemiselle on hyvin pieni alueen laajuus on suuri ja antoisuus on hyvä riski veden määrän vähenemiselle on hyvin pieni pohjaveden korkeus ja virtaussuunnat ovat edullisia riski veden laadun huononemiselle on hyvin pieni 9
Vedenkäsittely Kalkkikivirouheen puhtaudesta ei toimittajalta saa takeita. riski rouheen sisältämille epäpuhtauksille on olemassa, mutta se on pieni Kalkkikivirouhealtaiden pohjalle on asennettu huuhtelujärjestelmä, jonka avulla mahdollisesti liettyvä kalkkikivi ja rauta voidaan huuhtoa ylivuotokourujen kautta maastoaltaaseen. Maastoallas on sorapohjainen ja kertynyt liete poistetaan sieltä säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Lietettä kertyy vähäinen määrä. riski lietteen joutumiselle verkostoon on hyvin pieni Käyttötarkkailu (ph) ja sen raportointi tapahtuu kaukovalvontaohjelmalla jätevedenpuhdistamolla ja hälytykset ohjautuvat työntekijöiden matkapuhelimiin. Työntekijöillä on varallaolosysteemi. riski tarkkailukatkolle on hyvin pieni laitteiden ikä, toimivuus ja kunto ovat hyviä ja huoltotoimenpiteet tehdään laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti riski veden terveydellisen laadun huononemiselle laiterikon takia on hyvin pieni henkilökunta on pääosin koulutettua riski laadun huononemiselle henkilökunnasta johtuvista syistä on pieni vedenottamo on aidattu, rakennukset on lukittu ja siinä on murtohälytysjärjestelmä, paikka on syrjäinen ilkivallan riski on hyvin pieni vedenottamolla on varauduttu veden desinfiointiin automaattilaitteistolla riski laadun huononemiselle puutteellisen desinfioinnin takia on olemassa poikkeustilanteiden aikana, desinfiointiaineen toimitusviive 1 h. varavoiman saantiin sähkökatkosten aikana on varauduttu riski veden määrän oleelliselle vähenemiselle tai laadun huononemiselle pienten sähkökatkosten takia on hyvin pieni pitkien sähkökatkosten aikana alkaloinnin toimivuus pysähtyy, mutta veden ph:n lasku ei ole terveyshaitta, Vesitorni ja jakeluverkosto Vedenottamolla ei ole käytössä jatkuvatoimista desinfiointilaitetta riski lähtevän veden mikrobiologinen riski siirtyy verkostoveteen. verkostomateriaalit ovat hyväksytyt riski vedenlaadun huononemiselle materiaaleista johtuen on pieni; huuhtelujen myötä voi verkostoon kertynyttä sakkaa kuitenkin lähteä tilapäisesti liikkeelle vesitornin kunto on tyydyttävä; Tiiviys on hyvä ja torni on lukittu riski vedenlaadun huononemiselle vesitornin takia on olemassa, mutta se on pieni; vedenlaatua seurataan vuosittain veden viipymästä verkoston osissa ei ole tarkkaa tietoa riski vedenlaadun oleelliselle huononemiselle pitkän viipymän takia on kuitenkin hyvin pieni jätevesiverkostojen ja -pumppaamojen sijainti, kunto, yhtymäkohdat vedenjakeluverkoston kanssa on tarkastettu keväällä v. 2008; jätevedenpumppaamoilla olevat vesipisteet poistetaan riski vedenlaadun huononemiselle ns. riskiliittymissä on hyvin pieni jakeluverkoston tiiviys ja muu kunto on tyydyttävä riski vedenlaadun huononemiselle putkirikon takia on olemassa, mutta se on pieni ilkivallan mahdollisuus vesitornissa ja vedenottamoilla riski on olemassa, mutta melko pieni 10
Lisä-/ varavedenottamot Kirjavalansalo: ampumaradat riski veden saastumiseen lyijystä Edellä mainittujen riskien esiintymistaajuudet ovat harvinaisia. Ilmenevät seuraukset voivat olla teknisluonteisia vähäisiä haittoja tai niistä voi aiheutua vähäistä terveydellistä haittaa. 12.1. Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta EHKÄISEVÄT JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Pohjavesien suojelu Veden käsittely Vesisäiliöt ja jakeluverkosto alueen maankäytön seuraaminen; varastoidaanko alueella kemikaaleja, imeytetäänkö jätevesiä, käytetäänkö alueella lannoitteita tai torjunta-aineita, ampumaratojen ympäristölupien selvittäminen kalkkikivirouheen desinfiointi kun rouhe ja vesi ovat alkalointialtaassa henkilökunnan ajantasaisesta koulutuksesta huolehditaan Kunta harkitsee UV desinfiointilaitteen hankintaa ja asennusta lähitulevaisuudessa vesitornin vedenlaadun tehostettu seuraaminen; tapahtuuko säiliöstä johtuvaa veden laadun huononemista; tarvittaessa näytteenottovälin tihentäminen jakeluverkoston vanhojen valurautaputkien poistaminen ja korvaaminen muoviputkilla vedenottamoiden ja vesitornin lukituksen varmistus ja valvonta Lisä- ja varavedenottamot Kirjavalansalon ampumaradat ympäristölupien ajantasaisuus ja laatu (missä määrin lyijyä on maassa ja missä määrin sitä sinne vielä joutuu?) Vesihuoltolaitoksella on valmisteilla valmiussuunnitelma poikkeuksellisia tilanteita varten. Siinä on määritelty vastuuhenkilöt eri tilanteissa. Ohjeistus sisältää suunnitelman vaihtoehtoisesta vedenjakelusta verkoston eri alueilla erityyppisissä vedenjakelun häiriötilanteissa (esim. veden laadun häiriöt / veden määrän säännöstely / vedensaanti kokonaan estynyt). 12.2. Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille Tunnistetuille riskeille ei määritellä erillisiä valvontamenetelmiä. 11
12.3. Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan Edellä olevissa kohdissa mainitut vaaratekijät Heralammen pohjavedenottamolla ovat enimmäkseen pieniä eivätkä ne erityisellä tavalla vaikuta laitoksen käyttötarkkailuun. Valvontaohjelman päivityksen yhteydessä tulee kuitenkin raportoida kohdan 12.1. toimenpiteet. Viranomaisnäytteenotto noudattaa pääpiirteissään STM:n asetuksen 461/2000 minimivaatimuksia. 13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta Heralammen vedenottamolla laitosmies käy kaksi kertaa kuukauden aikana, käyntikertojen yhteydessä veden laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä havainnoidaan mm. tekemällä joka kerta aistinvarainen vedenlaadun seurantaa lähtevästä vedestä ja seurannasta pidetään kirjaa. Kirjavalan vedenottamolla käydään kerran kuukaudessa ja siellä myös arvioidaan aistinvaraisesti lähtevän veden laatua. Vedenottamoilla siivotaan tarvittaessa. Veden ph:ta mitataan Heralammella ja Kirjavalansalon vedenottamoilla jatkuvatoimisilla mittareilla. 13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat Käyttötarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa verkostovesinäytteenoton yhteydessä. Näytteenottopaikka Määritykset ja niiden tiheys Näytteenottaja Heralammen vedenottamo: Raakavesihana, vesi joka ei ole kiertänyt alkalointialtaiden kautta Heralammen vedenottamo: Lähtevän veden hana Vesitorni Pesäkkeiden lukumäärä, ph ja nitriitti Kolimuotoiset bakteerit, Escherichia coli, ph Kolimuotoiset bakteerit, homeet, hiivat, pesäkeluku Vesihuoltolaitos tai terveydensuojeluviranomainen Vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen Vesihuoltolaitos tai terveydensuojeluviranomainen Kirjavalansalon lisä- ja varavedenottamo Näytteet otetaan kerran kolmessa vuodessa syyskuussa. Näytteistä tutkitaan koliformiset bakteerit, E. coli, heterotrof. pesäkeluvut sekä rauta, mangaani, lyijy, kloridi, sameus sekä ph. Seuraava näytteenottoajankohta on syksyllä 2015. Sitä ennenkin vettä tutkitaan niin kauan kuin ottamo toimii toistaiseksi lisävedenottamona. Likolammen varavedenottamo Näytteet otetaan kerran kolmessa vuodessa syyskuussa. Näytteistä tutkitaan koliformiset bakteerit, E. coli, heterotrof. pesäkeluvut sekä rauta, mangaani, kloridi, sameus sekä ph. Seuraava näytteenottoajankohta on syksyllä 2015. Särkisalmen varavedenottamo Vedenlaatua seurataan vuosittain Isolina Oy toimiston hanasta. Näytteestä tutkitaan vuosittain Escherichia coli, Koliformiset bakteerit, Heterotrofinen pesäkeluku, Mangaani, Rauta, ph, Sameus, Haju ja maku, Väri ja KMnO 4 -luku Hoviselän varavedenottamo Näytteet otetaan kerran kolmessa vuodessa syyskuussa. Näytteestä tutkitaan ph, pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E. coli, ja ammonium. Seuraavan kerran vesi tutkitaan syksyllä 2015. 12
13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot Kalkkikivialkaloinnin toimivuutta seurataan mittaamalla veden ph:ta vesilaitoksen omilla mittareilla jatkuvatoimisesti. Raakavedestä ja vesitornin vedestä tehtävät tutkimukset teetetään kohdassa 14.4. mainituissa hyväksytyissä laboratorioissa. 14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta 14.1. Näytteenottopaikat Pysyvä näytteenottopaikka Heralampi (P1) Terveyskeskuksen aula, Lehmuskuja 3, 59100 PARIKKALA (verkoston päävedenjakelualue; Parikkalan taajama) (Heralampi ja Kirjavalansalo) (P2) Saaren vanhainkoti-palvelutalo Kotirinne. Akapohjantie 19, 59510 Saari Uukuniemi/ Kesälahden vesi (P3) Kahvila Koppelo, Niukkalantie 1465 59720, Uukuniemi (P4) Papinniemen leirintäalue, Papinniementie 178, 59730, Uukuniemi Vaihtuvat näytteenottopaikat Heralampi (V1) Karjalan lomahovi, Kuutostie 1194, 59100 PARIKKALA (verkoston eteläosassa) (V2) Hotelli - Ravintola Lohikontti, Melkoniementie 2, 59310 SÄRKISALMI (verkoston keskivaiheilla) (V3) Palvi-Pirtti, Niemeläntie 86, 59100 PARIKKALA (verkoston itäosassa) (V4) Kolmikannan rajavartioasema, Kolmikannantie 568, 59100 PARIKKALA (verkoston kaakkoisosassa) 14.2. Näytteenottosuunnitelma Parikkalan verkostoalue Jatkuvan valvonnan mukaiset näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa kolmesta näytteenottopaikasta. Lisäksi Saaren palvelutalolta näyte otetaan 1 kertaa vuodessa. Jatkuvan valvonnan näytteitä otetaan vuoden aikana yhteensä 13 kpl. Jaksottaisen seurannan mukaiset näytteet otetaan 1 kertaa vuodessa yhdestä näytteenottopaikasta. 13
Maaliskuu P1, V1, V3 Jatkuva Kesäkuu P1, V2,V4 Jatkuva ja jaksottainen Syyskuu P1, V1, V3 Jatkuva Joulukuu P1,V2,V4 Jatkuva 1 kerta/ vuosi P2 Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteenottosuunnitelma. Heralampi Muuttujat Heralampi + Kirjavalansalo 5 vuoden väliajoin Mikrobiolog. määrityks. Escherichia coli Koliformiset bakteerit Enterokokit Heterotrof. pesäkeluku Kemiall. laatuvaatimuk. Antimoni Arseeni Bentseeni Bentso(a)pyreeni Boori Bromaatti Kadmium Kromi Kupari Syanidit 1,2,-dikloorietaani Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Nitriitti Torjunta-aineet () Polysykliset aromaatt. hiilivedyt Seleeni Tetra- ja trikloorieteeni Uraani (*) Kloorifenolit Kemiall. laatusuosituk. Alumiini Ammonium Kloridi Mangaani Rauta Sulfaatti Natrium ph Sähkönjohtavuus Sameus Haju ja maku Väri TOC KMnO4-luku 14
Seuraavat aineet on määritetty Heralammelta ja Kirjavalansalolta vuonna 2013. Koska pitoisuudet olivat alle 50% rajaarvopitoisuudesta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään 5 vuoden välein. Seuraavan kerranmuuttujat tutkitaan vuonna 2018: Antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja kloorifenolit. Seuraava näytteenottovuosi on 2018. Uraani määritetään jaksottaisen näytteen yhteydessä vuonna 2015 (*). Jos pitoisuus on alle 50 % raja-arvosta, eikä ole ilmeistä syytä sen nousemiselle, määritetään uraani jatkossa viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2020. Seuraavat määritykset jätetään pois jaksottaisesta seurannasta: akryyliamidi, koska veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja epikloorihydriini, koska veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja vinyylikloridi, koska vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia bromaatti, koska pohjaveden käsittelyssä ei käytetä otsonointia trihalometaanit, koska vettä ei desinfioida kloorikemikaalein torjunta-aineet, koska on selvitetty, että raakaveden muodostumisalueella ei käytetä torjunta-aineita HUOM. Tutkitaan kerran. radioaktiivisuus (tritium ja viitteellinen kokonaisannos) hapettuvuus (CODMn-O2), koska mitataan TOC Jatkuvasta valvonnasta: alumiini, koska veden käsittelyssä ei käytetä alumiiniyhdisteitä eikä raakavesi ole alumiinipitoista nitriitti, koska veden desinfiointiin ei käytetä klooriamiinia Clostridium perfringens, koska raakavesi ei ole pintavettä Pseudomonas aeruginosa, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Uukuniemen verkostoalue Talousvesi Uukuniemen verkostoalueelle ostetaan kokonaisuudessaan Kiteen kaupungin Kesälahden alueen vesihuoltolaitokselta. Y-tunnus 0168900-6 Uukuniemen verkostoon johdettavaa vettä tutkitaan kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa Uukuniemen palvelutalolta ja lokakuussa Papinniemen leirintäalueelta. Näytteenottoon sovelletaan ns. jatkuvaa valvontaa. Heterotrofinen pesäkeluku määritetään kerran vuodessa verkostovedestä (*). Jaksottainen näyte Uukuniemen verkostovedestä otetaan 1 kertaa kahden vuoden väliajoin. 15
vaihtuvat näytteenottopisteet P3 ja P4 Jatkuva (huhtikuu ja lokakuu) Jaksottainen joka toinen vuosi (P3) huhtikuussa 5 vuoden välein Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteenottosuunnitelma: Jatkuva, jaksottainen ja 5 vuoden välein tehtävät tutkimukset. Muuttujat Mikrobiologiset määritykset Escherichia coli Koliformiset bakteerit Enterokokit Heterotrofinen pesäkeluku (*) Kemialliset laatuvaatimukset Bentso(a)pyreeni Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Nitriitti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Kemialliset laatusuositukset Ammonium Mangaani Rauta ph Sähkönjohtavuus Sameus Haju ja maku Väri TOC Seuraavat muuttujat määritetään Kesälahden alueen vesihuoltolaitoksen verkostovedestä, koska näiden aineiden pitoisuudet eivät muutu verkostossa: Laatuvaatimukset: antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani. Laatusuositukset: alumiini, kloridi, natrium, sulfaatti Parikkalan kunta ja Imatran seudun ympäristötoimi saavat tutkimustulokset käyttöönsä. Bentso(a)pyreeni ja PAH yhdisteet määritettiin vuonna 2014. Pitoisuudet olivat alle 50 % raja-arvopitoisuudesta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään myöhemmin 5 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2019. Seuraavat määritykset jätetään pois Jaksottaisesta seurannasta: akryyliamidi, koska Kesälahden Marjoniemen vedenottamon veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja epikloorihydriini, koska veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja vinyylikloridi, koska vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia bromaatti, koska Kesälahden pohjaveden käsittelyssä ei käytetä otsonointia trihalometaanit, koska vettä ei desinfioida kloorikemikaalein torjunta-aineet, koska on selvitetty Kesälahden Marjoniemen vedenottamon käyttämästä raakavedestä, ettei pohjavedes- 16
sä ole torjunta-aineita Clostridium perfringens, koska raakavesi ei ole pintavettä radioaktiivisuus (tritium ja viitteellinen kokonaisannos) hapettuvuus (CODMn-O2), koska mitataan TOC Jatkuvasta valvonnasta: alumiini, koska Kesälahden Marjoniemen vedenottamon veden käsittelyssä ei käytetä alumiiniyhdisteitä eikä raakavesi ole alumiinipitoista nitriitti, koska veden desinfiointiin ei käytetä klooriamiinia pesäkkeiden lukumäärä, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Pseudomonas aeruginosa, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Clostridium perfringens, koska raakavesi ei ole pintavettä 14.3. Viranomaisnäytteiden näytteenottaja Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo viranomaisnäytteiden ottoa. Jos terveydensuojelu-viranomainen ei itse ota näytteitä, on terveydensuojeluviranomaisen varmistettava, että näytteenottaja on luotettava ja riittävän kokenut. Näytteenoton luotettavuuden varmistamisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että valvontaviranomaisen edustaja ottaa jaksottaisen seurannan näytteet ja talousvettä toimittava laitos jatkuvan valvonnan näytteet. Ympäristöinsinööri ottaa jatkuvan valvonnan viranomaisnäytteet sekä ottaa jaksottaisen seurannan näytteet (kerran vuodessa) että kerran viidessä vuodessa otettavat näytteet. Vesilaitoksen henkilökunta on koulutettu näytteenottoon. 14.4. Käytettävät laboratoriot Valtioneuvoston asetuksen 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousvesitutkimukset on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymässä akkreditoidussa laboratoriossa. Määrityksiin käytettävien menetelmien on oltava akkreditoituja, lukuun ottamatta sellaisia muuttujia, joille ei ole säädetty enimmäis- tai vähimmäismäärää taikka muuta numeerista arvoa (haju, maku, väri, TOC, sameus). Vesilaitoksen viranomaisvalvontaan tarkoitetut talousvesinäytteet tutkitaan laboratorioissa, joiden osalta on varmistettu, että niiden käyttämät menetelmät ovat talousvesille tarkoitetut: Kaikki jatkuvan valvonnan näytteet sekä jaksottaisen seurannan näytteet tutkitaan Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Puh 020 779 0470 Fa 020 779 0479 Työajan ulkopuolisissa kiireellisissä tapauksissa (jos ei henkilön normaalista työpuhelinnumerosta saa kiinni) Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksella on päivystysnumero 045 128 8562. Työaikana kiireellisistä näytteistä soitetaan toimistoon 020 779 0470. 14.5. Muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta Kunnan terveydensuojeluviranomainen on valvontasuunnitelmassaan vuosille 2014-2019 suunnitellut tekevänsä laitokselle tarkastuksia seuraavasti: Yksi tarkastus vuosittain, joka kohdistuu vedenottamoiden, vesitornin ja verkoston rakenteiden kuntoon, siisteyteen ja riskikohteisiin. 17
15. Poikkeukset 15.1. Edellytykset poikkeukselle Vesilaitokselle ei voi myöntää poikkeusta mikrobiologisten laatuvaatimusten ylittymisestä. Jos uusintatutkimuksellakin varmistettu kemiallisen laatuvaatimuksen ylitys on lievä, korkeintaan 1,5-kertainen raja-arvoon verrattuna, eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomainen määrää vesilaitoksen hakemaan lääninhallitukselta poikkeusta kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei lääninhallitukselta tarvitse hakea poikkeusta. Vain erityisen perustellusta syystä lääninhallitus voi myöntää poikkeuksen pitoisuudelle, joka on yli 1,5-kertainen raja-arvoon verrattuna. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa vesilaitoksen tekemästä poikkeushakemuksesta lausunnon. Jos hakemuksessa esitetyt toimenpiteet veden laadun parantamiseksi edellyttävät muutoksia vedenhankinnassa, vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista hankitaan alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. Jos veden toimittajalle on myönnetty terveydensuojelulain 17 :ssä ja asetuksen 461/2000 6 :ssä tarkoitettu poikkeus, on tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä tiedotettava veden käyttäjille. 15.2. Laitoksen poikkeukset Laitoksella ei ole poikkeuksia kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. 16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut Vesilaitos maksaa valvontatutkimusohjelman laatimisesta, viranomaistutkimuksista ja käyttötarkkailututkimuksista koituvat kustannukset sekä mahdollisista tehostetun tarkkailun mukaisista lisätutkimuksista koituvat kustannukset. Muista kuin valvontatutkimusohjelmasta johtuvien kustannusten maksamisesta (esim. tutkimusprojekti, kartoitus tms.) sovitaan osapuolten kanssa erikseen. Mikäli viranomaistutkimusten lisääminen johtuu esim. raakaveden saastumisesta, maksaa vesilaitos tai kunnan terveydensuojeluviranomainen ensin tutkimuksista koituvat lisäkustannukset, jotka voidaan laskuttaa saastumisen aiheuttajalta. 17. Erityistilanteet 17.1. Toiminta laatusuositusten ylityksissä Jos talousvesi ei täytä vedelle asetettuja laatusuosituksia, on laitoksen ilmoitettava siitä välittömästi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, terveydensuojelu-viranomainen voi asettaa rajoituksia veden käytölle, esimerkiksi määrätä laitoksen ryhtymään korjaustoimenpiteisiin, antaa keittokehotuksen tai määrätä veden käyttökieltoon. Mikrobiologisten laatusuositusten ylittyessä laitoksen on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin ylityksen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi. Riippumatta siitä, liittyykö ylitykseen terveyshaittaa vai ei, on veden käyttäjille tiedotettava veden laatusuositusten ylityksestä ja sen merkityksestä. Vedenkäyttäjille on tiedotettava varsinkin silloin, kun tilanne on ennakoitavissa 18
(esimerkiksi värin, sameuden tai raudan todennäköiset ylitykset verkoston huuhtelun yhteydessä). Esimerkkejä Jos talousvedessä todetaan koliformisia bakteereita, mutta E. coli- tai enterokokkibakteereita ei löydy, otetaan heti uusintanäytteet, vesilaitos ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin esiintymisen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi (esimerkiksi kaivon kunnostus, pintavesien pääsyn estäminen vedenottamoon) sekä varautuu desinfioinnin käynnistämiseen, jos uusintanäytteistä löytyy veden saastumista osoittavia indikaattoribakteereita. Terveydensuojeluviranomainen alkaa valmistella veden keittokehotuksen antamista. Jos uusintanäytteistäkin löytyy koliformisia bakteereita ja jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, esimerkiksi koliformisten bakteerien määrä on korkea tai talousvettä käytetään paikoissa, joissa hygieniavaatimus on korkea (sairaalat, elintarviketuotanto), voidaan veden käytölle asettaa rajoituksia. Veden laatua tarkkaillaan tehostetusti, kunnes tilanne on normalisoitunut. Jos talousvedessä todetaan epätavallisen korkeita pesäkkeiden lukumääriä tai pesäkeluku on jatkuvasti korkea (>100 pmy/ml +22 C:ssa menetelmällä SFS-EN ISO 6222 määritettynä), selvitetään ja korjataan syy esimerkiksi verkostoa huuhtelemalla, ottamalla käyttöön desinfiointi tai lisäämällä desinfiointiaineen määrää. Jos terveydensuojeluviranomainen toteaa, että talousvedessä ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, voidaan veden jakelua jatkaa normaalisti verkoston huuhtelun / desinfiointitoimenpiteen jälkeen. Jos talousvesi ei täytä kemiallisia laatusuosituksia, eikä vedestä terveydensuojeluviranomaisen selvityksen perusteella aiheudu terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen silti edellyttää vesilaitokselta toimenpiteitä talousveden teknisesteettisen laadun parantamiseksi, jos veden käyttökelpoisuus huononee esimerkiksi siten, että vesi aiheuttaa tavallista nopeampaa korroosiota vesikalusteissa, värjää haitallisessa määrin tai aiheuttaa voimakasta hajua. Jos laatusuositusten ylittyminen aiheuttaa selkeitä teknisesteettisiä haittoja (esim. hajua, makua, väriä, sakkaa), on laitoksen ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. 17.2. Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä Jos talousvesi ei täytä mikrobiologisia laatuvaatimuksia, on vesilaitoksen ilmoitettava siitä välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojeluviranomaisen ja vesilaitoksen on yhdessä selvitettävä viipymättä syy laatuvaatimusten ylittymiseen. Vesilaitoksen on korjattava tilanne pikaisesti. Jos talousvesi ei täytä kemiallisia laatuvaatimuksia, on vesilaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen selvitettävä yhdessä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä veden laadun korjaamiseksi. Tarpeen vaatiessa selvitys tehdään yhdessä asiantuntijalaitosten (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa. Jos laatuvaatimuksen ylittymisestä aiheutuu vaaraa veden käyttäjille, on vesilaitoksen korjattava tilanne pikaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nopeaan ja tehokkaaseen tiedottamiseen, joka tavoittaa kaikki vedenkäyttäjät. Vedenkäyttäjille on annettava viipymättä tarpeelliset ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jos kyseessä on mikrobiologisten laatuvaatimusten ylittyminen, laitos ryhtyy heti syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi toimenpiteisiin. Ylityksen tultua tietoon tarkistetaan mahdolliset riskikohteet ja otetaan talousvedestä eri puolilta verkostoa, vesilaitokselta lähtevästä vedestä ja raakavedestä uusintanäytteet. Toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisesti korvaavan veden toimittamiseksi vedenkäyttäjille. Erityistilanteissa, joissa voi aiheutua terveyshaittaa, talousveden laatua tarkkaillaan tehostetusti mm. näytteenottoa lisäämällä niin kauan, että talousveden laatu täyttää vaatimukset ja syy laatuvaatimusten täyttymättömyyteen on selvitetty ja tarpeelliset korjaustoimenpiteet tehty. Jos laatuvaatimusten ylitys johtuu kiinteistön omista laitteista, kunnan terveydensuojeluviranomainen varmistaa, että kiinteistön omistaja ryhtyy toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Veden käyttäjille annetaan ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 19
17.3. Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa Epidemioiden selvittämisestä ja ilmoittamisesta säädetään Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011. Toimenpiteet epidemiaepäilyssä kirjataan laitoksen erityistilanne-suunnitelmaan. Jos valvontatutkimus- tai käyttötarkkailututkimuksen tulosten perusteella talousvesi ei täytä veden laatuvaatimuksia tai veden käyttäjien ilmoitusten, tulvimisen tai jätevesivuodon perusteella epäillään, että veden laadussa on tapahtunut haitallisia muutoksia vastaava laitosmies tai yhdyskuntatekniikanpäällikkö ilmoittavat asiasta välittömästi puhelimitse: terveydensuojeluviranomaiselle: Imatran seudun ympäristötoimi puh. 020 617 4323 (asiakaspalvelu) Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle, jos kyseessä on kemikaalionnettomuus. Puhelinvaihde (05) 616 7000. Virka-ajan ulkopuolella kiireelliset asiat: Lappeenrannan vuoromestari (05) 616 7015, 040 354 2778. Imatran vuoromestari (05) 616 7039, 0400 293 762 Laitosmies hankkii desinfiointiaineen Parikkalan kunnan Saaren palvelukeskuksen uimahallilta tunnin varoitusajalla ja ilmoittaa viipymättä terveydensuojeluviranomaiselle desinfioinnin aloittamisesta. Laitosmies tai ympäristöinsinööri ottaa näytteet epäillyltä saastuneelta alueelta mahdollisimman pian epidemiaepäilyn varmistamiseksi tai poissulkemiseksi. Yhdyskuntatekniikanpäällikkö sopii ympäristöinsinöörin kanssa tiedottamisen ja veden käyttäjille annettavien ohjeiden yksityiskohdista. Mahdollinen saastunut verkostoalue selvitetään verkostokarttojen ja pumppaustietojen avulla, jotka löytyvät vesilaitokselta. Terveydensuojeluviranomainen tai Parikkalan kunta ottaa mahdollisimman pian ja toimittaa laboratorioon uusintanäytteen / näytteet epäillyltä saastuneelta alueelta / verkostoon lähtevästä vedestä epidemiaepäilyn varmistamiseksi tai poissulkemiseksi. 18. Tiedottaminen ja raportointi 18.1. Valvontatutkimustulosten lähettäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle normaalitilanteissa Laboratorion kanssa on sovittu, että viranomaisnäytteiden valvontatutkimustulokset lähetetään sekä terveydensuojeluviranomaiselle että vesilaitokselle. Laboratorion kanssa on sovittu, että mikrobiologisten laatuvaatimusten ylityksissä laboratorio tiedottaa välittömästi asiasta puhelimitse terveydensuojeluviranomaiselle (joka ilmoittaa välittömästi vesilaitokselle). Laboratorio lähettää viranomaisnäytteiden valvontatutkimustulokset sekä terveydensuojeluviranomaiselle että vesihuoltolaitokselle. Raakavesinäytteiden tutkimustulokset lähetetään lisäksi Kaakkois-Suomen ELY -keskukselle. Kesälahden terveydensuojeluviranomainen valvoo Kesälahden vesilaitosta ja sen jakamaa vettä ja lähettää Uukuniemelle toimitetun veden laatutiedot Parikkalan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja Parikkalan kunnan vesihuoltolaitokselle. Parikkalan kunnan terveydensuojeluviranomainen toimittaa puolestaan Uukuniemen vedenlaatutiedot Kesälahden kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja vesihuoltolaitokselle. Mikrobiologisten laatuvaatimusten ylityksistä laboratorio tiedottaa välittömästi asiasta puhelimitse Parikkalan verkostovettä valvovalle terveydensuojeluviranomaiselle ja vesilaitokselle. Laboratorio antaa myös epävirallista ennakkotietoa mahdollisista mikrobiologisista laatuvaatimusten ylityksistä jo ennen kuin tulokset ovat valmiita. 20