Naantalin seurakuntalehti 4/2007 29.11.2007

Naantalin seurakuntalehti 4/2007 29.11.2007 "Taas yllä taivaan joulun tähdet on, taas enkelitkin käyneet kuorohon. Ken tähtes tuntee, ken jää laulun luo, Sun Joulun lapsen löytää, luokseen suo." Kuorolainen antaa ja saa iloa Lue lisää s. 6-7 Liturgia suuntaa katseemme Jeesukseen Lue lisää s. 4-5 Leikkaa talteen joulunajan tilaisuudet käy vieraisilla naapurissakin. S. 12 15

MIKSI? Pääkirjoitus Tämä kysymys on liikkunut monen mielessä Jokelan kolulukeskuksen tapahtumien vuoksi. Olemme tottuneet ajattelemaan, että ihmisen aikaansaamia kauheuksia tapahtuu vain jossakin kaukana, muissa maissa, erilaisissa kulttuureissa. Mutta nyt se on tullut meitä lähelle. Eikä kyse ollut vain jostakin satunnaisesta päähänpistosta, vaan kaikki oli ampujan tarkkaan ja pitkään suunnittelemaa. Jokelan tapahtumissa kohtaamme sellaisen pahuuden, joka ei ole ihmisen välinpitämättömästä suhtautumistavasta tai ahneudesta johtuvaa, vaan perustuu määrätietoiseen ja johdonmukaiseen vihaan. Miksi kysymyksen rinnalle nousee jatkokysymys: Voiko niin tapahtua vielä uudestaan? Varmaankin voi, mutta toivottavasti ei tapahdu. Monta muuta kysymystä nousee myös mieleen, mutta mikään ei riitä vastaamaan siihen, kuinka kaikki tapahtunut oli ylipäätään mahdollista. Ainakin yhden uuden näkökulman surmatyö palautti monen mieleen. Omien huolien mittasuhteet muuttuivat suurista paljon aiempaa pienemmiksi. Ja kuinka paljon kannamme huolta asioista, joista ei tarvitse kantaa huolta ollenkaan. * Yksi pohdintaa tuottanut aihe on ollut kuntaliitokset. Se koskettaa meitä neljän kunnan alueella asuvia kouriintuntuvasti. Eikä vain kuntalaisina, vaan myös seurakuntien jäseninä. Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin seurakuntien yhdistäminen toteutuu samaan aikaan kuntaliitoksen kanssa. Vielä emme tiedä minkälaisen rakenteen varaan tuleva yhteys rakentuu. Aiheesta on enemmänkin tämän lehden palstoilla. Selvitysmies tekee työtään ja antaa aikanaan esityksen tuomiokapitulille. Käsiteltyään ehdotusta ja siitä annettuja lausuntoja tuomiokapituli lähettää sen edelleen kirkkohallitukseen, jonka tehtäviin kuuluu seurakuntien rajoista päättäminen. Tällä hetkellä selvitysmiehen rinnalla seurakuntien päättäjistä ja johtavista viranhaltijoista koottu toimikunta etsii yhteistä näkemystä seurakuntaliitoksen muodosta. Keväällä olemme asiassa viisaampia. Yksittäinen seurakuntalainen ja seurakunnan työntekijä pohtii kenties tällä hetkellä: Miten minun käy? Seurakunta jatkaa toimintaansa varmasti. Jumalanpalvelukset pidetään, kuten tähän asti, toimitukset hoidetaan ja tilaisuuksia järjestetään. Moni asia pysyy ennallaan eikä muutu vaikka rakenteet muuttuvatkin. Ja varmaa on se, että evankeliumia julistetaan täällä vastakin. * Adventti alkaa ja joulu lähestyy. Olemme tottuneet siihen, että juuri tähän vuodenaikaan evankeliumilla on kysyntää. Nyt varmaankin enemmän kuin aikoihin. Emme löydä siitä suoria vastauksia kysymyksiimme Miksi?` ja Mihin tämä maailmamme on menossa?` Joulun evankeliumi muistuttaa meitä siitä, että Jumala ei ole hyljännyt meitä vaan asettuu rinnallemme sielläkin missä on kaikkein pimeintä ja synkintä. Missä kysymyksiimme emme löydä vastauksia tai tunnemme itsemme epävarmoiksi, siellä jouluyön evankeliumi välittää rauhan meille kaikille, joita Jumala rakastaa. Luottamushenkilöltä Seurakuntarakenneuudistus suuri mahdollisuus Seurakuntalaiselta niin saatte vähän levähtää missä? Meillä ihmisillä on monia eri syitä olla kiitollisia. Jokaisella meillä elämässämme on omat lukuisat onnellisuutemme kulma- ja tukikivet, joita meidän tulisi osata arvostaa ja joista meidän tulisi muistaa kiittää. Kuitenkin yhteiskunta asettaa meille myös paineita. Levollisuus ja rauha ei asu meissä kaikissa enää. Meidän tulee olla parempia äitejä ja parempia isiä. Meidän tulee olla parempia työntekijöitä. Meillä on määräajat ja vastuu. Meihin kohdistuu monia eri odotuksia, joita emme aina edes kykene täyttämään. Meidän pitää suvaita ja kestää. Meidän pitää jaksaa enemmän ja vähän vielä lisää. Heikko ihminen putoaa pelistä, jonka nimi on elämä. Siinä pelissä on heitetty inhimillisyys romukoppaan. Siinä pelissä tulee vain pärjätä. Pärjätä paremmin kuin vastapelurit. Muusta viis. Me kuitenkin tunnemme kenties tämän kaiken keskellä tyhjyyttä. Kaipaamme sitä minäämme, joka meissä joskus asui. Minne hän meni? Ja me maksamme kalliin laskun psykologille, joka kertoo miten se onni ja rauha lähtee sieltä sisältä ja Sinusta itsestäsi. Että pitäisi rauhoittua. Kuljemme lopen väsyksissä ja levottomina tämän kaiken hälinän keskellä ja etsimme epätoivoisesti paikkaa pysähtyä ja paikkaa levätä. Kuljemme rauhattomina ja rikkinäisinä. Toivoisinkin kirkon nousevan tueksi heille, jotka kaipaavat rauhaa ja hiljentymistä nyt, tarjoavan kenties ne ainoat hetket uskoa johonkin hyvään ja pysyvään. Hetket kuulla selkeämmin ne kuiskaukset, joita itsessämme olemme kuulleet. Ja ne kysymykset joihin emme ole osanneet vastata. Tai emme ole halunneet vastata. Henkilötietoja: - syntyperäinen naantalilainen - ikä 61 v - kaksi lasta ja kaksi lastenlasta - koulunjohtaja, eläkkeellä Ensi kosketukseni Naantalin seurakuntaan sain ilmoittautuessani 1954 legendaarisen poikatyöntekijän, Tauno Lummikon, poikakerhoon, jota pidettiin tuolloin pikkupappilan päädyssä olevassa kerhohuoneessa. Samalta ajalta ovat myös ensimmäiset kosketukseni koripalloon, jota tuolloin pelattiin ulkokentillä. Tauno toi koripalloilun Naantaliin ja hänen aloitteestaan perustettiin NMKY, joka aloitti myöhemmin uuteen Yhteiskouluun valmistuneessa voimistelusalissa koripallon pelaamisen sarjatasolla Naantalissa. Naantalin seurakunnan hallintoon olen tullut mukaan vuonna 1975 ja olen edelleen mukana. Tähän aikaan mahtuu mm. neljä kirkkoherraa, jotka kaikki ovat olleet erinomaisia seurakuntalaisten palvelijoita ja sielunhoitajia, mutta samalla kukin omalla tavallaan persoonallisia hallintomiehiä. Seurakunnan hallintoa on viime vuosina uudistettu maltilla, johtokuntarakennetta on paranneltu toimivammaksi ja perustettu kaksi pysyväisluonteista työryhmää. Parhaillaan on menossa lähiesimiesjärjestelmän loppuunsaattaminen ja tätä kautta jaetaan vastuuta eri työaloille toiminnan joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Yksi miellyttävä seikka tuli esiin viime seurakuntavaalien jälkeen hallinnon eri osa-alueilla, kun äänestäjät antoivat nuorille paikkoja kirkkovaltuustoon, niin me annoimme rohkeasti tilaa nuorille päättäjille johtokunnissa, kirkkoneuvostossa ja taloudellisessa jaostossa. Tämä on oikea suunta saada nuoria ja nuoria aikuisia mukaan seurakunnan toimintaan ja antaa tätä kautta uskoa seurakunnan tulevaisuuteen ja uudistumiskykyyn. Jo yhden toimintavuoden aikana he ovat osoittaneet taitonsa yhteisten asioiden hoitajina ja ansainneet paikkansa hallintoelimissä. Tästä lähtökodasta on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita, jotka meitä oikeastaan kohtasivat jo elokuisen maanantain päätöksellä, kun Naantali ympäristökuntineen päätti saaristokaupungin syntymisestä. Tämä edellyttää seurakuntarakenneuudistusta Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän seurakuntien välillä. Kesän aikana olemme lehdistä saaneet lukea, miten seurakunnat ovat kilpaa valinneet konsultteja ja erilaisia asiantuntijoita selvittämään tätä kieltämättä vaikeaa asiaa. Vasta viime viikolla tuomiokapituli valitsi selvitysmiehen, jolla on kaksi ja puoli kuukautta aikaa antaa lausunto tästä tuomiokapitulille. Nyt pitäisi panna jäitä hattuun ja odottaa maltillisesti selvitysmiehen ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja/ehdotuksia ja sitten punnita tarkkaan, mikä on se oikea rakennevaihtoehto. Minulla itselläni on se tuntuma, että Naantalin seurakunnan päättäjissä on useamman eri vaihtoehdon kannattajia tällä hetkellä. Me kaikki, kuten itsekin, kaipaamme selvityksiä eri mallien (seurakuntayhtymä vai yksi seurakunta: kappeli-, alueseurakunta vai seurakuntapiiri) toimivuudesta, taloudellisuudesta, henkilökunnan joustavasta käytöstä sekä hallinnon keveydestä. Näihin kaikkiin kysymyksiin odotamme asiantuntijoilta objektiivisia vastauksia päätöstemme perustaksi. Eräs konsultti totesi, että kaikki mallit toimivat kunhan ihmisten kemiat pelaavat. Tällä hetkellä keskustelu tuntuu liikkuvan liikaa tunteenomaisten ilmausten varassa. Meidän pitäisi pystyä katsomaan tulevaisuuteen 15 20 vuoden päähän ja tehdä päätöksiä tulevia sukupolvia ajatellen. Mitä silloin odotetaan seurakunnalta ja onko taas uhkaamassa seuraava, vielä rajumpi seurakuntien rakennemuutoskierros? Itse henkilökohtaisesti toivon, ettemme päädy kankeaan byrokraattiseen malliin, joka entisestään hankaloittaa seurakunnan perustehtävien joustavaa hoitamista ja pakottaa viranhaltijat enenevässä määrin pyörittämään papereita. Se kaikki on pois meiltä seurakuntalaisilta. Minä en halua olla hyväksymässä mallia, joka lisää hallintoa. Meillä Naantalissa toimivat seurakunnan perustehtävät tällä hetkellä erinomaisesti kuten jumalanpalvelus-, diakonia-, musiikki-, kasvatus-, aikuis- ja lähetystyö. Myös viestintä ja talousasiat ovat hyvällä mallilla. Älkäämme uuden seurakuntarakenteen myötä vaikeuttako seurakunnan perustehtävän laadukasta hoitoa. Hyviä selvityksiä ja niiden perusteella viisaita päätöksiä odotellen Naantalissa 3.11.2007 Pekka Ritvanen Kirkkovaltuuston ja neuvoston sekä taloudellisen jaoston jäsen Niin tai näin. Toivoisin kirkolta askelta nyt lähemmäs kohti tavallista ihmistä. Tulla mukaan arkeen, jossa jumalanpalvelukset ja messut ovat liian korkean kynnyksen takana kavuta. Olla osana heidän arkeaan, jotka haluavat kiittää tai haluavat pyytää apua. Olla osana heitä, jotka haluavat vain istua hetken hiljaa ja etsiä vastauksia. Käytännössä toivoisin kirkon avaavan ovensa useammin hiljentymisen merkeissä heille, jotka yksin ja rauhassa haluavat kysymyksensä, kiitoksensa tai avunpyyntönsä tulla esittämään tähän kauniiseen ja hiljaiseen, pyhään paikkaan. Paikkaan, joka vielä edustaa uskoa parempaan ja hyvään. Mira Savolainen Perustettu vuonna 2004 Jyrki Rautiainen Naantalin kirkkoherra Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2 21100 Naantali Puh: 02-4375420 Faksi.02-4375255 ISSN: 1795-2336 Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. 437 5420, 02-533 6669 margit.virkkala@evl.fi Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh. 02-534 1471, hanne.tuulos@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Levikki: 9.000 kpl Kustantaja: Kotimaa-yhtiöt Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2007 Kannen kuva: Hanne Tuulos: Laaksonlapset Seuraava Vesper ilmestyy 22.2.2008 2

Anna Toisenlainen Lahja Hannamari Rinne Mitä ostaa lahjaksi ihmiselle, jonka kaapit jo pursuavat kaikkea? Kirkon Ulkomaanapu myi viime vuonna yli 46 000 toisenlaista lahjaa. Suosituin lahja oli vuohi. Viime jouluna aika moni suomalainen sai tavaraa sisältävän joulupaketin sijaan toisenlaisen lahjan. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kautta lahjarahan voi kanavoida kehitysapuun. Lahjaksi voi valita esimerkiksi koulupuvun, puuntaimia, siemeniä ja kuokan tai vaikkapa ompelukoneen ja - kurssin. Suosituin lahja on kuitenkin 30 euroa maksava vuohi. Hellyttäviä "köyhän miehen lehmiä" ostettiin viime vuonna noin 11 000 kappaletta. Kehitysmaatutkimusta loppusuoralla opiskeleva Henni Alava käväisi hiljattain Tapio-tyttö kantaa korvassaan lahjoittajansa nimeä. Henni Alava Ulkoistetaan joulu katsomassa, mitä Suomesta ostetuille vuohille kuuluu. Alava oli harjoittelijana Luterilaisella maailmanliitolla ja vakuuttui projektin hyödyllisyydestä. Tapasin Ugandassa useita perheitä, jotka olivat saaneet suomalaisten lahjoittaman vuohen, Alava toteaa. Moni perheistä koostuu orvoista lapsista, joiden vanhemmat ovat kuolleet aidsiin. Yhdessäkin perheessä 15-vuotias perheenpää eli vanhin veli huolehti sisaruksistaan ja osasi hoitaa vuohen madotuksia myöten. Syntyneistä kileistä saaduilla rahoilla hän osti muun muassa siemenviljaa ja koulutarvikkeita sisaruksille, Alava kertoo. Vuohia ei noin vain anneta. Ne ovat osa isompaa projektia, jossa tuetaan aidsin koskettamia ihmisiä. Ensin arvioidaan, mikä perhe pystyy hoitamaan vuohen ja saako se siitä hyötyä. Ensimmäinen lahjavuohen synnyttämä kili annetaan takaisin projektille Näin apua riittää useammille. Tapio onkin tyttö Ugandassa voi törmätä vuohiin, joille uudet omistajat olivat antaneet suomalaisia nimiä: Tapio (nimestään huolimatta naaraspuolinen), Johanna, Tuomas, Laina, Helmi... Nimien kerrotaan olevan peräisin suomalaisilta lahjoittajilta. Esimerkiksi eräs pohjalainen mieskuoro oli laittanut joulukonserttiensa tuoton vuohiin. Nimet oli jotenkin saatu välitettyä Ugandaan. Lahjoittaja ei voi seurata ostamansa vuohen elämää. Syy tähän on yksinkertainen: se toisi niin paljon lisää kustannuksia, että Toimi näin: apuun käytettävä raha pienenisi merkittävästi. Sitä toivotaan usein, että vuohesta saisi tietoja. Mutta jos ihmiset tietäisivät, miten paljon se maksaisi, he tuskin toivoisivat sitä, pohtii Piia Huurtola, joka on KUA:n varainhankinnan koordinaattori. Tällä hetkellä Kirkon Ulkomaanavun tuloista 86 prosenttia menee avustuskohteisiin. Alle 14 prosenttia jää Suomeen ja kuluu täällä muun muassa hallintoon. Apua annetaan noin 50 maassa. Yksi alhaisten kulujen salaisuus on se, että suomalaisia työntekijöitä lähetetään maailmalle vähän. Tarkoituksena on antaa ihmisille välineet auttaa itse itseään. Työssä otetaan huomioon myös ympäristökysymykset, Huurtola kertoo. Osa vuohirahoista menee esimerkiksi aitauksiin, eläinten lääkkeisiin ja ihmisten opettamiseen hoitamaan vuohta. Huurtola muistuttaa, että paras apu on monipuolista. Siksi hän kauppaa mielellään muitakin toisenlaisia lahjoja kuin vuohia. Uutuutena huussi Viime vuonna toisenlaisia lahjoja myytiin lähes miljoonalla eurolla. Se on vajaat viisi prosenttia kaikista KUA:n tuloista. Joulu on suurin sesonki, mutta toisenlaisia lahjoja menee myös esimerkiksi hää-, syntymäpäivä ja -valmistujaislahjoiksi. Onpa joku keksinyt pitää "toisenlaiset tuppervaarakutsutkin". Pikkujoululahjan kokoluokkaa ovat vaikkapa seitsemän euron hintainen moskiittoverkko tai viisi euroa maksava koulupuku. Voit tehdä lahjoituksen netissä KUA:n nettisivujen (www.kua.fi) ohjeiden mukaan ja saat postitse/sähköpostilla kortin, jonka voit antaa ystävällesi kertoaksesi, mitä olet hänen puolestaan lahjoittanut kehitysmaiden ihmisille. Mikäli sinulla ei ole nettiyhteyksiä käytössäsi, voit myös soittaa Kirkon Ulkomaanapuun ma-pe klo 9-16 p. 09-1802 583 ja tehdä tilauksesi puhelimitse. Voit myös ottaa yhteyttä Naantalin seurakunnan diakoniin Mari Syrjäkoski- Vuolteeseen p. 533 6673 (myös tekstiviesti tai vastaajaan jätetty viesti käy). Marilta on saatavana useimpien toisenlaisten lahjojen kortit. Toisenlaisen lahjan tilisiirtolomakkeita ja kortteja on saatavana myös lähetyksen ja diakonian joulumyyjäisistä la 1.12.07 klo 11-14 seurakuntakeskuksesta. Horacio opiskeli Kirkon Ulkomaanavun tuella puusepäksi. Käsissään hänellä on puusepän työkalusetti. Syksyn aikana on tullut valikoimaan lisää toisenlaisia lahjoja. Uutuuksia ovat muun muassa puuta säästävä liesi (50 e), huussi (80 e), lukutaito (100 e), ammatti (250 e) sekä hiv- ja aids-valistus (20 e). Kirkon Ulkomaanapu/ Margit Virkkala Naantalin seurakunnan toisenlainen joulutervehdys Tänä vuonna Naantalin seurakunta käyttää joulukorttirahat toisenlaiseen joululahjaan. Lahjaksi aiotaan hankkia yksi ammatti, kaksi lukutaitoa ja kymmenen koulupukua. Kolumni Elämme selvästi aikoja, jolloin monet yritykset ja kunnallinenkin sektori rukkaa talouttaan kuntoon ulkoistamalla eri palveluitaan. Kaikkialla tuntuu vaanivan sama mörkö miten saada viivan alle plusmerkkinen tulos. Pitäisi saada hyvää tulosta, hyvää palvelua ja parhaita tuotteita mahdollisimman halvalla. Vaikuttaa aika kestämättömältä. Kuitenkin kun kerran tässä ajassa elämme, emmekö voisi jotain tästä soveltaa myös henkilökohtaiseen elämäämme. Näin joulun lähestyessä voisimme vaikka aloittaa ulkoistamalla koko kyseisen juhlan. Annamme siis toisten viettää koko joulun. Tästähän olisi monia hyötyjä. Kun oikein tehokkaasti ulkoistamme joulun, niin eipähän tarvitse enää ostaa lahjoja ja näin ollen syntyy merkittäviä säästöjä. Myös kaikenlaisten vaikeiden perinneruokien valmistamiselta vältymme kertaheitolla. Vaivalloinen siivoaminen ja kaikenlainen muukin kiirehtiminen jää väliin. Ja kun vielä toteamme, ettei välttämättä tarvitse viedä kenellekään mitään tervehdyksiä eikä viettää aikaa sukulaisten kanssa, olemmekin jo täysin ulkoistuneet. Venezuelassa perheeni kanssa ollessani ensimmäisien kerran oikeasti oivalsin, ettei suuria juhlia saada aikaan ilman isoja valmisteluja ja kovaa tohinaa. Esimerkkinä nyt vaikka lasten syntymäpäiväkutsut. Parhaimmillaan paikalle piti saada paljon sukulaisia ja tuttuja, joka taasen tarkoitti paljon tarjottavaa ja lahjoja (myös syntymäpäiväsankari antoi pienen vastalahjan kaikille vieraille). Pomppulinna, klovni ja erityisesti piñata (katossa roikkuva pahvikoriste mitä lapset lopuksi lyövät kepeillä ja mikä on täynnä karkkeja yms.) kuuluivat suureen juhlaan. Toisaalta taas pienemmissä ja vaatimattomammissa juhlissa oikein rakkaudella Nurmen perhe Naantalin seurakunnan järjestämässä lähetysjuhlassa 30.9.2007. ja ajan kanssa tehty kakku liikutti mieltä. Juhla syntyi valmistelun, jakamisen ja yhdessäolon tuloksena, joka parhaimmillaan oli enemmän kuin tekijöidensä summa. Jouluna juhlimme Jeesusta. Jesajan kirja ennusti ihmiskunnalle seuraavaa: Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Jeesuksen syntyessä enkelit laulavat: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Vähän myöhemmin Jeesus sanoi itsestään näin: "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Valmistelkaamme ja tehkäämme tästä joulusta Joulu, kukin omien resurssiemme ja mahdollisuuksiemme mukaan. Iloitkaamme antaessamme ja saadessamme kokatkaamme ja siivotkaamme juhlaa valmistaen! Saakoon Rauhan Jumala siunata meitä ja tuoda iloa kaiken tohinan keskelle. Rauhaisaa Joulua toivottaen, Anssi Nurmi Naantalin seurakunnan nimikkolähetti, tällä hetkellä kotimaassa 3

Herra olkoon teidän kanssanne. Liturgia on asettumista Jumalan eteen, Jumalan hoidettavaksi Ensimmäiset mielikuvat sanasta liturgia näyttävät kenties tällaisilta: Liturgia eli jumalanpalveluksen runko pitää sisällään kaavamaista ja puuduttavaa toistoa. Samat vuorotervehdykset ja litaniat, samat symboliset eleet ja seisomaan nousemiset, yhä uudelleen ja uudelleen, joka sunnuntai. Toisaalta se edustaa tuttua ja turvallista, vuosisataista perinnettä, joka elää ja hengittää. Toisaalta se näyttäytyy ehkä joillekin hengettömänä tapakulttuurina, joka etäännyttää ihmisiä toisistaan. Mutta mistä liturgiassa syvimmältään on kysymys? Mikä on liturgian tarkoitus, merkitys ja sisältö? Yhteinen usko kannattelee Liturgia on vuorovaikutusta Jumalan, papin ja seurakunnan välillä, moneen suuntaan. Kun vietetään messua, liturgian on aina pidettävä sisällään ainakin seuraavat ydinosat: synnintunnustus ja synninpäästö, uskontunnustus sekä ehtoollisen asetussanat ja Isä meidän rukous. Menen messuun Naantalin kirkkoon aikomuksenani tarkkailla analyyttisesti liturgiaa sekä liturgin eleitä ja puheita. Tarkoituksenani on samalla pohtia nokkelia haastattelukysymyksiä. Vaan kuinkas käy. Oman elämän taakat harteillani istun kirkonpenkkiin, koskettava virsi vetää esiin rikkinäisen ihmisen, liturgia soljuu eteenpäin vakaana ja minulla on lupa pienen hetken olla heikko ja tarvitseva, vailla yhtään viisasta tai analyyttistä ajatusta. Tavatessani liturgin, kirkkoherra Jyrki Rautiaisen haastattelun merkeissä, pahoittelen hänelle tapahtunutta. No mutta, eikös liturgia tässä toiminut juuri niin kuin sen pitäisikin. Jos liturgiasta pomppivat yksityiskohdat kovin näkyvästi esiin, se ei enää toimi. Liturgiahan on parhaimmillaan rukousta, Jumalan eteen asettumista. Sitä että ihminen voi vapautua hetkeksi omasta sinnittelystä ja yrityksestään hallita kaikkea. Sitä että avau- Liturgi 4 Luterilaista jumalanpalvelusta johtaa aina pappi, jota kutsutaan liturgiksi. Hänellä on yllään valkoinen alba (joka kuvastaa anteeksiantoa ja Kristusta) sekä stola eli kaulan ympärillä oleva värikäs liina (joka kuvaa iestä, jolla kannetaan rukouksin ihmisten taakkoja Jumalan eteen). Lisäksi ehtoollisjumalanpalveluksessa liturgin päällä on vielä messukasukka. Kasukan ja stolan värit ilmaisevat messun ajankohdan liturgisen värin. Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Liturgia Liturgia pitää sisällään periaatteessa jumalanpalveluksen kaikki muut osat paitsi saarnan. Liturgia on pyhä palvelus, jossa Jumala palvelee seurakuntaa ja seurakunta Jumalaa. Liturgiassa rukoillaan, kuullaan Jumalan Sanaa, pyydetään ja saadaan synnit anteeksi, vietetään ehtoollista ja kiitetään Jumalaa hänen armostaan ja rakkaudestaan. Liturgia on Jumalan läsnäoloa ja työtä seurakunnassaan. Liturgiassa Jumala hoitaa seurakuntaansa. Liturgiasanan juuret ovat kreikan kielessä ja termi tarkoittaa toisaalta kansan työtä ja toisaalta työtä kansan hyväksi. pelkkää puhetta. Siunaamisen ulottuvuudet ovat niin valtavat, etteivät sanat riitä niitä kuvaamaan. Eleet yrittävät kuvata sitä, mitä ei voi sanoiksi pukea, Jyrki juttelee. - Ristinmerkin tehdessäni vetoan Jeesuksen sovitustyöhön ja kerron, etten palvele messussa omien avujeni varassa vaan Jeesuksen varassa. Pienet merkit ja eleet voivat oikeasti joskus puhua enemmän kuin tuhat sanaa, Jyrki jatkaa. - Toisaalta välillä tulee miettineeksi, tavoittaako symboliikka penkissä istuvan seurakuntalaisen, avautuuko se, puhuuko se todella tavalliselle kirkossakävijälle, hän lisää. - Ihminen tarvitsee kokemusta siitä, että joku välittää, että joku ymmärtää minua ja ottaa minut huomioon. Että olen jollekin rakas raadollisenakin. Ajattelisin, että liturgia voi viestiä ihmiselle Jumalan ehdotonta rakkautta. tuu kirkon yhteisen uskon ja toivon hoitavalle vaikutukselle ja Jumalalle, Jyrki juttelee. - Kuvaisin ihmisen uskoa ja oikeastaan myös liturgiaa metsäksi, joka on seurakunnan yhteinen. Siinä yksittäinen puu ei ole niin ratkaiseva. Kun osana liturgiaa luemme yhteisen uskontunnustuksen, niin siinä ei ole kyse vain minun uskostani tai sen puutteesta. Kyse on uskosta, joka ympäröi minua seurakunnassa ja kantaa silloinkin kun oma uskoni horjuu, Rautiainen pohdiskelee. Niinpä. Ehkä liturgiassakin on jotain samaa kannattelevuutta. Metsän huminaa. Jumalan tuulen puhallusta latvustossa. Kyse ei todellakaan ole pelkästä tunkkaisesta rutiinista. Persoona ei ratkaise mutta aitous on tärkeää - Liturgia ei ole koskaan liturgin persoonan tai lahjojen varassa. Messu toimii niistä riippumatta. Mutta kun liturgi on läsnä itsessään ja läsnä aitona ihmisenä messua toimittaessaan, se tietysti tuo tilanteeseen lisäarvoa, Jyrki Rautiainen toteaa. - Uskon että sisältönsä vuoksi esimerkiksi vuorotervehdys houkuttelee liturgin yleensä täysin sydämin mukaan, vaikka kyseessä onkin niin perin tuttu toisto. Vuorotervehdyksessähän toivotetaan Jumalan läsnäoloa seurakunnalle ikään kuin muistutukseksi siitä, miksi olemme jumalanpalveluksessa. - Sisältö on liturgiassa aina tärkein, ei muodot. Tietty kaava pitää messun ryhdissä ja jäsentää sen kulkua hyvällä tavalla. Mutta tärkeintä on sisältö eli Jumalan sana, rukous, anteeksi pyytäminen, anteeksi saaminen ja ehtoollinen, Rautiainen muistuttaa. Välittävästä Jumalasta kerrotaan myös elein - Parhaimmillaan liturgia tuo ihmiselle kokemuksen välittävästä Jumalasta. Monet eleet viestivät jumalanpalveluksessa juuri tästä. Esimerkiksi levittäessään kädet siunausta lukiessaan liturgi viestii seurakunnalle jotakin Jumalan syleilystä, Rautiainen miettii. - Siunauksessa on kyse ihmisen nöyrtymisestä ja siitä, että Jumala haluaa antaa ihmiselle hyvän sanan matkaevääksi. Jumalan Sana luo aina uutta, se on aina enemmän kuin Liturgiset värit Suomen luterilaisen kirkon kirkkovuodessa on viisi liturgista väriä: valkoinen, vihreä, punainen, violetti/sininen sekä musta. Jumalanpalveluksessa kirkkotekstiilit (esimerkiksi alttarivaate) ja osa papin liturgisesta vaatetuksesta noudattavat päivän liturgista väriä. Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on Jumalan, Kristuksen, enkelien ja pyhien väri. Valkoista väriä käytetään suurina juhlapäivinä kuten jouluyönä ja joulupäivänä, pääsiäisyönä ja pääsiäispäivänä sekä loppiaisena ja mikkelinpäivänä. Punainen on veren, tulen, Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen väri. Tätä väriä käytetään mm. helluntaina ja pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien päivinä. Vihreä on toivon ja iankaikkisen elämän väri. Se kuvaa myös arkea ja elämää. Vihreää käytetään loppiaisesta laskiaiseen asti sekä useina pyhinä helluntain jälkeen. Violetti on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Sitä käytetään paastonaikana ja hiljaisella viikolla sekä toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina. Violetin rinnalla käytetään myös tummaa sinistä. Musta kuvaa surua, murhetta ja katoavaisuutta. Mustaa käytetään ainoastaan pitkäperjantaina ja sitä seuraavana lauantaina. Ristikulkue Kulkue on hyvin vanha kristillinen symboli, jolla kunnioitetaan Jumalaa eli siunauksen antajaa ja toisaalta muistetaan Kristusta, joka kutsuu seuraamaan itseään. Ristikulkuetta voidaan käyttää jumalanpalveluksen alussa ja lopussa. Kulkueen kärjessä kannetaan ristiä ja kynttilöitä. Ne kuvaavat Kristusta, joka on maailman valo ja seuraajiensa paimen. Ristikulkueen matka kohti alttaria kuvaa myös kotimatkalla olevaa Jumalan kansaa. Yleensä varsinaiseen ristikulkueeseen ei osallistu koko läsnä oleva seurakunta, mutta se osoittaa mukana olemisensa nousemalla seisomaan, kun kulkue saapuu sisälle kirkkosaliin. - Saarnan tehtävä on erilainen, älyllisempi. Saarnassa peilaamme itseämme Jumalan sanaan, oivallamme jotakin syntisyydestämme ja saamme vapautuksen evankeliumin sanomasta. Mutta liturgia toimii saman asian äärellä toisin. Se ei vaadi samanlaista älyllistä ponnistelua vaan pikemminkin kykyä heittäytyä tarvitsevaksi, Rautiainen sanoo. Liturgia suuntaa katseen Jeesukseen - Liturgian tehtävänä on suunnata katseemme sinne missä Jumala on. Jumala näyttäytyy meille Jeesuksessa, joka on tullut alas, meidän puolesta syntiseksi. - Jumalanpalvelus ei ole minulle mielen ylentämistä Jumalan luo vaan enemmänkin Jumalan pyytämistä tänne alas, meidän luo. Jumala tietysti on jo täällä, keskellämme. Mutta Jumalan avuksi pyytäminen auttaa silti meitä ihmisiä, Rautiainen pohdiskelee. Musiikki jää soimaan ihmiseen Messussa musiikki on vahvassa roolissa. Jumalanpalvelusuudistus uudisti liturgiset sävelmät tavalla, joka hämmensi ja vieraannuttikin kirkossa käyvää kansaa. Enää eivät Jumalan Karitsa tai Pyhä kuulu missään niin kuin ennen, eivätkä joka kirkossa yhdellä ja samalla melodialla. Vaihtoehtoja on monessa muussakin kohdin enemmän. - Toisaalta uudistusten hyvä puoli on ollut siinä, että on alettu paikallisesti pohtia enemmän messun sisältöä ja meidän pappien on ollut pakko valmistautua liturgiaan paremmin. Ehkä uudistus on avannut myös joillekin uusille ihmisille kirkkotien. Erityisesti esirukouksissa ovat uudistuksen jälkeen alkaneet näkyä vahvemmin paikallisten ihmisten rukouspyynnöt ja se on arvokasta, Jyrki Rautiainen sanoo. Liturgisen musiikin suurimman arvon Jyrki Rautiainen näkee siinä, että musiikki jää soimaan ihmisessä. Musiikki tekee eläväksi, musiikki tuo mieleen muistoja joihin pelkät sanat eivät yllä. Musiikki koskettaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. - Jumalanpalveluksen rakenne on mielestäni kunnossa, mutta kaipaisin itse messuihin enemmän seurakuntalaisten osallistumista ja jonkinlaista rohkeutta, että tuntisimme oikeasti elävämme keskellä sitä. Lopulta yhteyden kokeminen Jumalan ja toisten ihmisten kanssa on kuitenkin spontaani ilmiö, Rautiainen tiivistää. - Toisaalta meidän on hyvä muistaa, että kaikki, mitä ihminen tekee uskoen, on jumalanpalvelusta. Jumalanpalvelukseen ei aina tarvitse lähteä kirkkoon. Aina kun me lähimmäisinä palvellaan toinen toistamme, me palvellaan Jumalaa. Ja lähimmäisten kautta Jumala voi hoitaa meitä, Jyrki hymyilee. Emilia Hirvi Aamen, aamen, aamen. Jumalanpalveluksen alussa ja lopussa liturgi hiljentyy alttarin ääressä. 5

Kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä! Kuorolaulu vetää puoleensa satoja laulajia ja kuulijoita Naantalin seurakunnassa. Moni mukana oleva kertoo kuorossa laulamisen tuovan iloa ja virkistystä. Usein harjoituksiin raahautuu väsyneenä, mutta kun sieltä lähtee, on täynnä voimaa ja elämäniloa. Tärkeää kuorossa on laulamisen lisäksi kiva porukka ja yhdessä tekemisen tunne. Kirkkokuoro antaa mahdollisuuden olla välittämässä tärkeää viestiä Naantalin kirkkokuoro vietti 100- vuotisjuhliaan adventtina 1996. Kanttori Miika Hartikainen on johtanut aktiivista laulajajoukkoa jo usean vuoden ajan. Naantalin seurakunnasta löytyy kuorolaulua monessa muodossa. Kuoroharrastuksen syvintä antia on hengellisen sanoman välittäminen laulun myötä. Lauluharrastus on harrastuksena sangen monipuolinen ja jalo vaikutukseltaan: laulamisen myötä mieli ja keho vertyy voimistelu- ja ääniharjoitusten avulla. Laulaja saa parhaimmillaan laulujen mukana tuhdin annoksen monipuolista kulttuurikasvatusta: opitaan kielen yksinkertaisia ja monimutkaisia ilmaisuja, vieraitakin kieliä, runoutta, historiaa ja sosiaalisuuttakin. Samalla hitsaudutaan yhteen laulajina ja persoonina, kuvailee kanttori Miika Hartikainen. Seurakunnan kuorojen tärkein tehtävä on rikastuttaa erityisesti jumalanpalvelusta, mutta myös muuta seurakunnan toimintaa. Kuorot ovat merkittävä osa koko kirkon vapaaehtoistyöstä. Ehkäpä sinäkin löydät paikkasi yhdestä Naantalin seurakunnan kuoroista. Carla Talamo ja Ensio Nyyssölä Naantalin kirkkokuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 19 seurakuntakeskuksessa. Koraalikuoroon on mukava tulla Ensio Nyyssölä on halunnut laulaa pikkupojasta saakka. Laulujen sisällöllä on hänelle suuri merkitys. Tärkein syy miksi laulan kuorossa on ylistys Herralle ja Vapahtajalle. Hän on meidät lunastanut. Miksi en laulaisi kiitosta sen vuoksi Luojalleni, joka on minut tehnyt, Ensio miettii. Myös Carla Talamolle laulujen hengellisyys on tärkeää. Kirkkokuoro antaa Carlalle mahdollisuuden olla mukana välittämässä tärkeää viestiä. Saattaa olla, ettei puhuttu sana aina tavoita kuulijaansa, mutta musiikin siivittämänä Sanan merkityksestä saattaa syntyä oivalluksia, jotka muuten jäisivät kuulijalta kokematta. Itsekin saa olla osana unohtumattomia elämyksiä. Erityisen lämmöllä Carla ajattelee jokajouluista hetkeä vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla, jonne kirkkokuoro perinteisesti käy viemässä jouluisen hetken asukkaille ja potilaille, jotka eivät ole päässeet kotiin joulun viettoon. Ensio taas muistelee Viron matkalla koettua lämmintä ystävyyden tunnetta heimokansamme taholta sekä heidän syvää haluaan tuntea Raamatun Sanomaa. Seurakunnan koraalikuorossa eli vanhemman väen sekakuorossa on lauluajia noin parikymmentä. Kuoroa johtaa Kari Vuola. Kuoron varajohtajana toimii emerituskanttori Kaino Viljanen. Koraalikuoro harjoittelee torstaisin klo 11.30 seurakuntakeskuksessa. 6 Liisa Lappalainen ja Reino Tamminen Liisa Lappalainen on tullut mukaan Koraalikuoroon vuosi sitten, Reino Tamminen taas on ollut mukaa jo toistakymmentä vuotta. Molemmat vakuuttavat, että sitoutuminen kuoroon on kannattanut ja antanut kerta toisensa jälkeen hyvää mieltä. Parasta on onnistumisen ilo, kun stemmat alkavat olla varmasti hallussa ja laulut alkavat soida. Silloin sanoihin ja säveliin tempautuu mukaan. Liisa puhuu myös kuoron yhteishengestä ja kertoo kuinka hän oli uutena kuorolaisena vuosi sitten syksyllä ajatellut, ettei koraalikuoron perinteinen joululounas kuulu hänelle, koska hän oli ehtinyt olla harjoituksissa mukana vain pari kertaa. Toiset kuorolaiset olivat pyyhkineet epäilykset Liisan mielestä nopeasti pois: "Sinä olet nyt yksi meistä ja se kuuluu sinulle yhtälailla." Reinokin toteaa, että koraalikuoroon on aina mukava tulla.

Laaksonlapset Parasta laulamisessa on ilo! Seurakunnan lapsikuoroa johtaa kanttori Miika Hartikainen. Laaksonlapset laulavat kahdessa ikäryhmässä. Yhteensä heitä on 23. Aliisa Wahlsten ja Pinja Tervonen saavat kuorosta hyvän mielen. Parasta laulamisessa on ilo, Aliisa miettii. Myös koulu ja kokeet unohtuvat kuoron ajaksi. Moni kuorolaisista on ollut mukana monen vuoden ajan, niin myös Pinja, joka on laulanut Laaksonlasten kanssa jo neljä vuotta. Kuoroharrastus on sen verran mukavaa, että jatkan sitä ehkä aikuisenakin, hän pohtii. Laaksonlapset harjoittelevat keskiviikkoisin klo 17 17.45 (7 9 v.) ja 17.45 18.30 (yli 10 v.) seurakuntakeskuksessa. Aliisa Wahlsten ja Pinja Tervonen. Aino-tytöt - sateen ääniä äänenavauksessa Sini-Selina Salko ja Anna Heikkilä Aino-tytöt on kanteleensoittoryhmä, joka aloitti toimintansa 1989. Tällä hetkellä opettajana toimii Naantalin musiikkiopiston kanteleensoiton opettaja Arja Kastinen. Aino-tytöissä soittaa 25 iältään 8-18 -vuotiasta nuorta muusikkoa Sini-Selina Salko ja Anna Heikkilä haluavat käydä Aino-tyttöjen harjoituksissa, koska pitävät soittamisesta ja harjoituksissa tapaa kavereita. Samalla oppii musiikin teoriaa ja laulua, Anna listaa Ainotytöissä laulamisen hyviä puolia. Yhdessä esiintyminen löytyy molempien tyttöjen plussalistalta. Aino-tyttöjen harjoitukset ovat monipuolisia ja hauskoja. Sini-Selinan mieleen oli jäänyt erityisesti vierailevien laulunopettajien vetämä äänenavaus, jossa tehtiin sateen ääniä. Aino-tytöt harjoittelevat maanantaisin ja tiistaisin klo 16.30 17.30 seurakuntakeskuksessa. 7

Isoveli valvoo On isoskoulutusleiri. Piirrän taululle kolmion ja sen sisään silmän. Kysyn, mitä se kuvastaa. Hetken harkinnan jälkeen ei-niin-taiteellinen piirrokseni tunnistetaan Jumalaa kuvaavaksi kaikkinäkeväksi silmäksi. Kuvaa vielä katsoen pohdimme, että kovin samantyylinen kuva-aihe on pyörinyt telkkarissa viimeisenä parina kuukautena tiuhaan tahtiin. Kyse on tietenkin Subtv:llä parhaillaan pyörivästä ohjelmasta Big Brother, joka on jo yli seitsemänkymmenen päivän ajan valvonut Espoossa sijaitsevaan taloon suljettuja asukkaita. Asukkaat elävät elämää Isoveljen (ja tv-katselijoiden) valvovan silmän alla, ohjeita noudattaen sekä määrättyjä tehtäviä suorittaen. Tv-katsojat saavat seurata tätä elämää kameroiden kautta, joita talossa on kaikkialla. Kyseessä on kilpailu, jossa viikoittain talosta häädetään asukas ja viimeisenä talosta poistuva voittaa rahaa. Oikeassakin elämässä meitä valvotaan ylhäältä. Jumalan kaikkinäkevä silmä on totta. Tallustelemme ja touhuamme täällä päivittäin Isoveljemme valvovan katseensa alla. Ja tämän katseen alla meidän on hyvä olla. Jos Jumala rakasti meitä niin huimasti, että uhrasi oman poikansa meidät pelastaakseen, ei Hänen rakkautensa määrää meitä kohtaan voi sanoin kuvailla. Kun meillä elämä hymyilee, harvoin huomaamme koko Isoveljen valvontaa. Mutta jos aurinko ei tänään paistakaan meidän suuntaamme, niin pimeässä emme silti ole yksin. Meidän Isoveli ei pudota meitä pois pelistä. Elämän pelissä kilpaillaan jatkuvasti ja kaikkialla, mutta lopulta voittajana selviävät kaikki ne, jotka ovat kulkeneet Isoveljeen luottaen. Aino Ranta Walkersista päivää Naantalin Walkers etsii lisää aikuisia mukaan toimintaan. Syksyn kampanja: Aikuiset on rock alkaa olla jo ohitse mutta vielä mahtuu mukaan uusia yli 18-v vapaaehtoisia. Walkers on paitsi nuorten kahvila myös aikuisten hauskanpitopaikka. Jollekin waparille oman kertomansa mukaan Walkersin tutut ovat niin erilaisia kuin ne tavalliset, että täällä viihtyy. Vapaaaikatullilla juttuseuraa onkin ollut jokaisella kerralla, jotka olen Naantalin Walkersissa ollut. Eikä nuoriakaan unohdeta. Jos on jotain juteltavaa niin silloin annetaan nuorile aikaa. Walkers on turvallinen paikka. Kaikki ratsataan sisääntullessa. Mukana ei saa tuoda omia juomia, ei teräaseita eikä mitään muutakaan, jolla itseä tai Viimeinen syksyn nuortenilta vietetään 13.12. Silloin Dipolin ovet ovat auki 17.30 ja juomme kahvit ja teet varastoon heti, sillä seitsemäksi siirrymme kuuntelemaan Kauneimpia Joululauluja kirkkoon. Esilaulajina toimii nuorten lauluryhmä!!! Toimintakausi päätetään Nuorten Joululeiriin 15. 16.12. 2007 Soiniemessä. Tule mukaan viettämään aikaa yhdessä joulun sanoman äärelle hiljentyen sekä tietenkin leikkien, laulaen ja syöden! toisia voisi vahingoittaa. Paikalla on aina vähintään 6 aikuista, joten aikuisten turvallisuus on myös kohdallaan. Ja jokainen wapari saa koulutuksen tullessaan mukaan toimintaan. Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitetty ainutlaatuinen suomalainen nuorisotyön muoto. Ensimmäinen Walkers on toiminut Helsingin keskustassa jo vuodesta 1994. Walkerstoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jonka ytimenä on ryhmä koulutettuja, aikuisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Walkersin valtakunnallinen taustayhteisö on Aseman Lapset ry. Suomessa toimii 18 itsenäistä Walkersia, jotka ovat sitoutuneet Walkers-yhteistoimintasopimukseen ja -toimintaperiaatteisiin. Walkers-toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisiksi aikuisiksi ja nimensä mukaisesti kyse on elämänasenteesta: kulkemisesta ja kulkijoiden kohtaamisesta. Walkers-toiminta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jossa innostetaan tavallisia aikuisia vapaaehtoistyöntekijöiksi. Walkersissa vapaaehtoiset aikuiset ovat koko toiminnan ydin, koska koko toiminta perustuu aikuisten ja nuorten keskinäiseen luontevaan ja turvalliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tervetuloa mukaan. Walkers auki perjantaisin klo 20-23 Vapaa-ajan tullilla Ota yhteyttä. Timo Havukainen nuorisotyönohjaaja vastuuvetäjänä Walkers-illoissa timo.havukainen@evl.fi 02-5336660 (matkapuhelin) PS. katso myös www.asemanlapset.fi Itsenäisyyspäivän nuortenilta Naantalin seurakuntakeskuksessa to 6.12. ohjelma alkaa klo 18 Ohjelmassa on mm. Linnanjuhlien seurantaa eturivin paikoilta, juhlapuheita (Jussi Houttu), pientä purtavaa ja juhlajuomaa sekä tunnelmaa luomassa Pekka Laukkarinen Band. 8 Kun vuosi saadaan vaihdettua ja lärpäkkeet valmistettua, Dipoli avaa ovensa jälleen viikosta 3 alkaen! Kiitos kuluneesta vuodesta Kaikille, ensi vuonna jatketaan! Dipolin tonttujen puolesta, Aino Ranta Juhlavaan iltaan sopiva pukeutumiskoodi on miehillä tumma puku tai frakki ja naisilla iltapuku. Jokainen saa juhlistaa 90-vuotiaan maamme historiaa omalla tyylillään, mutta verkkarikielto on ehdoton. Itsenäisyysjuhlaan ilmoittauduttava to 29.11. mennessä Dipolille, terveisin Dipolin väki

Rymättylässä kerhoillaan tiistaisin ja torstaisin Pieniä päiväkerholaisia Merimaskussa Merimaskun seurakunnalla on kaksi päiväkerhoryhmää. Pienten kerho kokoontuu maanantaiaamuisin ja siellä kaikki kerholaiset ovat tällä hetkellä kolmevuotiaita. Nuorempiakin kerholaisia olisi tulossa, mutta kolmea ikävuotta on pidetty alarajana, sillä näissäkin vekkuleissa kerhotädeillä on kädet täynnä työtä. Tästä syystä kerhoon on jonossa muutamia kohta kolme vuotta täyttäviä. On aivan välttämätöntä, että kerhossa on kaksi ohjaajaa. Kolmevuotiaiden joukkio voi saada liiankin eksoottisia ideoita tädin ollessa auttamassa kerhokaveria vessakäynnillä ja niitä käyntejä riittää. Kerhopäivään kuuluu alkuhartaus, askartelua, eväiden syöntiä, ohjattuja leikkejä ja jumppaa, lauluja ja hiukan myös vapaata leikkiaikaa. Ensimmäisillä kerroilla voi tulla ikävä äitiä, kun hän ei jääkään kerhoon, mutta suurempi ikävä taita olla äideillä itsellään. Kerhon tädit Eeva-Liisa ja Marja-Leena ovat kertoneet, että niin pienten kuin isojenkin ryhmän lapset ovat tosi taitavia ja näppäriä käsistään. Kerhossa onkin syntynyt monenmoista kotiin viemistä. Isojen kerho kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Maanantai-iltapäivisin ja torstaiaamuisin. Kerholaiset ovat iältään 4 6 -vuotiaita. Isojen kerhossa meno on hiukan raisumpaa ja askartelut aavistuksen verran vaativampia. Siksi on hyvä, että pienillä on oma ryhmänsä. Isojen kerhopäivä on rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin pienillä. Molemmat ryhmät ovat käyneet tutustumassa Merimaskun kirkkoon ja isojen ryhmä teki retken myös hiukan isompaan kaupunkikirkkoon Naantaliin. Talvella kerhoilu painottuu sisätiloihin, mutta keväällä ja syksyllä päästään myös lähimetsään käpyjenkeräysretkille ja takapihan leikkipaikan hiekkalaatikolle ja keinuihin. Päiväkerhot ovat perheille ilmaisia ja kunta osallistuu henkilöstökustannuksiin 25 %. Kirkkoherra Matti ja diakoni Anne ovat vierailleet kerhossa. Merimaskun päiväkerhoryhmä retkellä. Kerhon juhlat toteutetaan yhteistyössä hengellisen työn tekijöiden kanssa. Päiväkerhossa on suunnitteilla uusi perinne : vieraillaan palvelutalolla laulamassa joululauluja. Kerhon toimintakaudet noudattelevat koulun lukuvuotta. Lomat pidetään samaan aikaan, sillä monella kerholaisella on koulua käyviä sisaruksia ja kerhotädeilläkin omia koululaisia. Koulua aloitettaessa seurakunnan rakennukset ovat sitten monille jo tuttuja ja partion aloittaminenkin on helpompaa kun sitä pidetään tutussa paikassa seurakuntakodilla. Hanna Lehto Rymättylän seurakuntakodilla toimii tiistaisin tyttökerho eka-kolmasluokkalaisille kahdessa vuorossa ja torstaisin kolme poikakerhoa. Kerhot ovat olleet tosi suosittuja ja tarjoavat mukavaa puuhastelua koulupäivän jatkoksi. Tyttökerhosta moni suuntaa vielä Ritvan lapsikuoroon ennen kotiin lähtöä. Tyttökerhon vetäjänä on käsityönopettaja Raija Knuutila. Kerhon aluksi syödään välipalaa ja sitten päästään askartelemaan. Viime vuoden adventtiajaksi kerholaiset rakensivat seurakuntakodin aulaan hienon jouluseimen, jossa oli pörröisiä lampaita ja kultakruunuisia enkeleitä saapunut pientä Jeesuslasta katsomaan. Lokakuun lopulla pidetyssä elojuhlassa oli sadonkorjuun herkkujen ohella huutokaupattavana hieno sammalnalle, jonka pikkukerholaiset olivat tehneet yhdessä Raijan kanssa. Nalle vartioi nyt varmaan jonkun kotirappusia. Diakoni Rami Ojala pitää poikakerhoja Petri Laivon kanssa. Poikakerhojen ryhmät jakaantuvat ekakolmas-luokkalaisten, neljäs-kuudesluokkalaisten ja isojen poikien kerhoon. Pojat ovat mm rakennelleet liidokkeja ja pienoismalleja. Muutamat isommat kerholaiset ovat olleet apuna kerhojen järjestelyissä ja valmisteluissa. Pienistä poikakerholaisista kasvaa usein isoja poikakerholaisia, joten tälle toiminnalle on selvä kysyntä ja seurakunnassa on huutoon vastattu jo usean vuoden ajan. Aaslalla pidetään Pönttötieteen maisterit -kerhoa. Kerho kiertää kerholaisten kodeissa. Koska Aaslalta on pitkä matka seurakuntakodille, on helpompaa jalkauttaa kerhonvetäjä sinne, kuin kuljettaa kaikki lapset lossin takaa kylälle. Aaslan kerho on sekakerho. Kaikki seurakunnan kerhot ovat ilmaisia. HL Lapsellinen kysymys Rymättylän kirkko sisältä. Kuva: Martti Santakari. On talvinen hämärä, arkiaamu. Rymättylän vanha kivikirkko jököttää keskellä kylää. Sakastin ovesta menee kanttori, perässään ryhmä pieniä kerholapsia. Totuttelua. Mennään harjoittelemaan omaa paikkaa, tehtäviä ja lauluja ennen suuren kirkkopyhän juhlaa. Kopistetaan kenkiä, helpotetaan haalareita. Aikuinen etsii sakastin kaapista valonappuloita. Pikkuväki kompuroi jo kirkkosaliin: seinät täynnä kuvia, kaariholvi kuin tähtitaivas. Linnamaisten kiviseinien ikkunasyvennyksistä siilautuu vähän valoa. Lapset ihmettelevät seinämaalauksia. Ylhäällä riippuu puinen mies kädet levällään, tulee verta ja häneen sattuu. Arjentyhjän kirkon tiheää hiljaisuutta pitää paikoillaan kaappikellon verkkainen raksutus. Sitten kirkosta kaikuu pienen ihmisen suuri kysymys: "Kuka täällä asuu?" Missä Jumala asuu? Paavalikin jo ajat sitten Ateenassa opetti että "Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä" (Apt 17:24). Onko hän ylipäätään tavattavissa missään, noin niin kuin paikassa? Entisajan paimenpoika kyllä kaipasi yksinäinen pyhätyöläinen kun oli muiden kanssa kirkkoon. Hän esitteli asiansa parhain päin, siis sydämellä: nyt metsä kirkkoni olla saa, voin täälläi' palvella Jumalaa. Enkö voikin? Olihan tuon ajan luontokin niin kaunis, oikea kaikupohja palvonnalle. Niin lapset ja lapsenmieliset. Mutta viimeistään suurella omakotitalojen aikakaudella ihmisen aivoista on kaavittu pois ajatusta Jumalasta missään läsnäolevana. Häntä on häädetty kaikilta asuntomarkkinoilta. Seinien sisäpuolella, taloissa, asuvat ihmiset, joiden yksinäisyyttä lohduttaa kotijumala puhuvan ruudun lävitse. Valoa antavan, hiljaisen ruudun takana, jossain kaukana täältä hiippailee Cousteau. Hän ottaa meille kuvia luonnosta, lähinnä merten pohjista. Työpaikoillakin, myös pelloilla ja metsissä oikeata todellisuutta hoitelee teknokratia. Se on ihmiskunnan omaehtoista kehitystä. Jumalan annetaan ikään kuin väistyä pikkuhiljaa pois... tavallaan siis häätämällä Hänet tietoisuudesta. Ja niin kuin lapsi kirkossa, niin aikuinen katselee kotinsa lämpimässä ulkoisen avaruuden ihmeellisiä näkymiä. Ehkä hän kuulisi sfäärien soiton, mikäli jokin pitäisi hänen avukseen sisäistä hiljaisuutta hetken paikoillaan. Mutta vilunväristykset tulevat viimeistään silloin, kun isot paimenet ovat kaikki laitumet läpikäyneet, kun aarnimetsienkin villat on keritty ja ulkoa kysytään: "Kuka siellä oikeastaan asuu?" * * * Mikä on tämä suuri piiloleikki, joka on luonteeltaan sittenkin niin vakava? Keskeneräisistä vastausyrityksistä kirkkaimpia lienee Blaise Pascalin puhe kristinuskon perusteista: " Mikä maailmassa näkyy, ei puhu jumaluuden täydellisestä puuttumisesta eikä ilmeisestä läsnäolosta, vaan sellaisen Jumalan läsnäolosta, joka salaa itsensä. Kaikella on tämä leima. - - - Ei ole maan päällä mitään, mikä ei todista joko ihmisen kurjuutta tai Jumalan armollisuutta, joko ihmisen voimattomuutta, kun hän on ilman Jumalaa, tai hänen voimaansa, kun Jumala on hänen kanssaan" (Pascal, Mietteitä, VIII,1,7) * * * Palaisimmeko vielä hetkeksi sinne kivikirkkoon, jonne lapsen kysymys jäi kaikumaan. Kanttori kertoi, että sieltä kuului myös vastaus. Sen antoi toinen pieni lapsi: "Täällä asuu kuningas." Ilkka Pärssinen Rymättylän kirkkoherra 9

Seurakuntien luottamushenkilöitä ja työntekijöitä yhteisessä tiedotustilaisuudessa 25.10. 2007. Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän seurakunnat etsivät yhteistyömallia Seurakuntalaista koskevat muutokset vähäisiä Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän päätettyä kuntaliitoksesta seurakuntienkin on yhdistyttävä vuoden 2009 alkaessa. Olipa yhdistymisen malli mikä tahansa, yksittäisen seurakuntalaisen elämä ei muutu paljoakaan. Jumalan sanaa saarnataan edelleen, kirkolliset toimitukset hoidetaan ja vainajat saatetaan "oman kirkkomaan" multiin. Kaikkien kolmen seurakunnan kirkot säilyvät, eivätkä niiden nimet muutu. Kirkollisveroprosentti laskee Merimaskun ja Rymättylän seurakuntien jäsenillä, kun taas naantalilaisten vero voi hiukan nousta, talousjohtaja Jorma Koivulan mukaan korkeintaan 5-10 sadasosaprosenttiyksikköä. Yhdistymisprosessia valmistelemaan on valittu työryhmä, nykyiseltä nimeltään ohjaus- ja seurantatoimikunta. Se on jo organisoinut suunnittelua, valinnut työryhmiä, kutsunut avukseen asiantuntijoita ja perehtynyt eri rakennevaihtoehtoihin. Aikataulu on kireä, sillä toimikunnalla tulee olla näkemys seurakuntarakenteesta ennen joulua. Tuomiokapitulin nimeämä selvitysmies antaa raporttinsa 15.1.2008. Yhteistä näkemystä haetaan 10 Rymättylän seurakunnan edustajat ovat toimikunnassa esittäneet yhteistyömalliksi seurakuntayhtymää ja Naantalin seurakunnan valtuustoryhmien edustajien kokous yhtä seurakuntaa, jossa on kaksi kappeliseurakuntaa. Tuomiokapitulin määräämä selvitysmies Heimo Rinne toivoo kolmen seurakunnan yhteistä näkemystä tulevasta seurakuntarakenteesta. Joulukuun 19. päivänä pidetään seminaari, jossa näkemys viimeistään työstetään. Sitä ennen selvitysmies kuulee kaikkien seurakuntien työntekijöitä ja kirkkoneuvostoja. Jos kaikki entiset seurakunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi seurakunta, on toimitettava uudet seurakuntavaalit. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa on mahdollista saada kirkkohallitukselta lupa "paperivaaleihin", joissa sovitaan edellisten seurakuntavaalien perusteella jäsenet luottamuselimiin. Mikä on seurakunta? Seurakuntayhteisössä kohtaavat hengellinen ja maallinen. Seurakunta on ensisijaisesti hengellinen yhteisö, joka huolehtii Kristuksen evankeliumin julistamisesta ja pyhistä sakramenteista. Se on myös rakkauden yhteisö, joka vaalii kanssakäymistä, auttaa ja palvelee. Samalla seurakunta on maallinen organisaatio lakeineen ja säädöksineen. Käytännössä seurakuntayhteisöissä maallinen ja hengellinen näkökulma liittyvät toisiinsa. Seurakuntien yhdistymistilanteessa korostuu hallinto, sillä selkeä ja hyvin toimiva hallinto vapauttaa työntekijäresursseja hengellisen elämän hoitoon ja toimintaan. Kirkkolain mukaan yhden kunnan alueella voi olla vain yksi seurakuntatalous. Kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. (KL 3:3) Mikä hallintomalliksi? Kirkkohallitus on tukenut seurakuntien yhdistymistä vuodesta 2002 lähtien ja suosinut yhden seurakunnan mallia. Juuri kirkolliskokouksessa hyväksytyssä budjetissa on kirkkoneuvos Leena Rantasen mukaan varauduttu yhtälailla avustamaan myös seurakuntayhtymien perustamista. Kun useampi seurakunta liittyy yhteen, on periaatteessa mahdollisuus kahteen vaihtoehtoiseen perusratkaisuun: seurakuntayhtymään tai yhteen seurakuntaan. Kummankin perusratkaisun sisällä on edelleen mahdollista tehdä useita erilaisia hallinnollisia ratkaisuja. Seurakuntarakennehankkeen asiantuntijana toimivan JHTT Juha Tuohimäen mielestä ennen hallinnon rakenteesta päättämistä on tehtävä ratkaisu siitä, halutaanko korostaa uuden kokonaisuuden yhtenäisyyttä vai eri osien itsenäisyyttä. Luodaanko uudelle kokonaisuudelle uutta toimintakulttuuria vai pyritäänkö turvaamaan eri osien omien toimintakulttuurien säilyminen tai jopa vahvistuminen. Painotetaanko yhteisiä työmuotoja vai seurakunnan omaa toimintaa. Keskitytäänkö yhteisiin työntekijöihin vai seurakuntien omiin työntekijöihin. Asiantuntijoiden mukaan riippumatta hallintomallista ainakin seuraavat asiat tulee ratkaista nykyisten kolmen seurakunnan muodostamassa yksikössä samalla tavalla: tuloveroprosentti on sama kaikki työntekijät saavat samanlaisen työsuhdeturvan, vaikkakin monien työntekijöiden työnkuva ja työympäristö muuttuvat omaisuus ja mahdolliset velat siirtyvät pääsääntöisesti seurakunnan/seurakuntayhtymän vastuulle rakennukset ja hautausmaat säilyvät nykyisinä talous- ja henkilöstöhallinto tulee yhteiseksi kiinteistö- ja hautausmaapalvelut tulevat pääsääntöisesti yhteisiksi viestintä tulee pääsääntöisesti yhteiseksi, kukin yksikkö voi hoitaa sitä osittain toimintakulttuuri ja työskentelytavat kulkevat kohti yhteistä linjaa, mutta eivät välttämättä yhdenmukaistu Seurakuntayhtymä Seurakuntayhtymässä kukin seurakunta säilyy varsin itsenäisenä. Perussäännössä seurakunnat sopivat yhteistyönsä laajuudesta. Seurakuntavaaleissa valitaan yhteinen kirkkovaltuusto ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee yhteisen kirkkoneuvoston. Yhtymässä voi olla lisäksi johtokuntia tai työryhmiä. Kussakin yhtymän seurakunnassa voi olla myös taloudellinen jaosto, johtokuntia ja työryhmiä tarpeen mukaan. Yhtymään kuuluvalla seurakunnalla on oma kirkkoherra. Yhtymämallissa siihen kuuluvien seurakuntien identiteetti ja oma toimintakulttuuri säilyvät parhaiten, mutta sen hallintoa on usein moitittu raskaaksi ja moniportaiseksi. Juha Tuohimäen mukaan hallinnon keveys, joustavuus ja kustannukset eivät kuitenkaan riipu pelkästään hallintomallista vaan myös siitä miten johtajuus järjestetään. Pieni yhtymä tulee myös hyvin toimeen ilman taloudellisia jaostoja. Yhtymän vahvuutena on seurakuntien toiminnan tukipalveluiden keskittäminen. Asiantuntevasti hoidetut kiinteistöpalvelut, hautainhoito, taloudenhoito ja henkilöstöhallinto vapauttavat yhtymäseurakuntien työntekijöitä hengelliseen työhön.

Seurakuntayhtymä on kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä määritelty. Vuodesta 2005 lähtien on entistä joustavammin voitu paikallisseurakunnassa perustaa ja lakkauttaa omia virkoja ja päättää testamentti- ja lahjoitusvarojen käytöstä. Hankalaksi seurakuntayhtymässä on koettu se, että hengellisiä työntekijöitä ei voida velvoittaa toimimaan toisen seurakunnan alueella. Asia on kuitenkin nykyään mahdollista sopia perustamisasiakirjassa tai erillissopimuksella. Kappeliseurakunta Kappeliseurakunnilla on Suomen kirkossa pitkät, aina keskiajalle ulottuvat perinteensä. Itsenäisenä toiminut seurakunta voi seurakuntaliitoksessa saada kappeliseurakunnan aseman. Kappeliseurakunnan luottamuselimenä toimii kappelineuvosto, jonka jäsenet valitsee kirkkovaltuusto toimikaudekseen kappeliseurakunnan alueella asuvista jäsenistä. Kappeliseurakunnan kappalainen tai muu kappeliseurakunnan pappi on kappelineuvoston jäsen virkansa puolesta. Kappeliseurakunnalle on laadittava ohjesääntö, jossa määritellään mm. kappelineuvoston kokoonpano, tehtävät ja toiminta. Seurakunta myöntää kappelineuvoston käytettäväksi varoja sen toimintaan. Varojen määrästä ei säännöksissä sanota mitään. Parhaimmillaan kappelineuvosto virkeyttää paikallista maallikkoaktiivisuutta ja ylläpitää yhteenkuuluvuutta. Kappelineuvoston luontevia tehtäviä ovat jumalanpalvelusyhteisön kehittäminen, toimintatraditioiden vaaliminen ja osavastuu alueen toimitilojen hoidosta. Kappelineuvosto voi valita kappalaisensa ja antaa lausuntonsa alueella työskentelevän henkilöstön valinnassa. Kappeliseurakunta voi tarvittaessa toimia myös keveillä työntekijäjärjestelyillä esimerkiksi seurakuntapastorin johdolla. Jotta kappelineuvoston toiminta olisi mielekästä, se tarvitsee selkeitä, riittävän merkittäviä vastuualueita ja taloudellisia resursseja. Näihin voidaan ohjesäännössä antaa tarpeelliset valtuudet. Hengellisen työn työntekijöiden liikkuvuus koko seurakunnan alueella on mahdollista. Seurakuntapiirit Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi muodostaa yhden seurakunnan osasta esimerkiksi Merimaskusta tai Rymättylästä seurakuntapiirin, valita sen toimintaa johtamaan piirineuvoston ja hyväksyä sille johtosäännön. Päätöstä ei tarvitse alistaa tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Piirineuvosto toimii samantapaisesti kuin nykyiset johtokunnat. Piirineuvoston johtosäännössä määrätään sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toiminnasta sekä asioiden käsittelystä ja muista seurakuntapiirin toimintaan liittyvistä asioista. Piirineuvostolle voidaan myöntää varoja käytettäväksi seurakuntapiirin alueella tehtävässä työssä. Varojen myöntäminen piirineuvoston käyttöön on siis kirkkovaltuuston vapaassa harkinnassa. Kappeliseurakunnan ja seurakuntapiirin eroja Kappeliseurakunnalla ja alueellisella seurakuntapiirillä on teologian tri Juha Kauppisen mukaan pysyvyyden ja historian katsannon kannalta kaksi merkittävää eroa. Kappeliseurakunnassa säilyvä seurakunnan nimi kuten Merimaskun kappeliseurakunta ja Rymättylän kappeliseurakunta on täysin eri asia kuin Merimaskun seurakuntapiiri ja Rymättylän seurakuntapiiri, sanoo Kauppinen, joka on ollut mukana monessa yhdistymisprosessissa ja tietää, että kappeliseurakunta on tunnetasolla hyvin tärkeä asia itsenäisen seurakunnan menettäneille. Toinen merkittävä ero liittyy perustamiseen. Sekä kappeliseurakuntien että seurakuntapiirien perustamisesta päättää kirkkovaltuusto. Kappeliseurakunnan perustamista koskeva päätös tulee alistaa tuomiokapitulille. Margit Virkkala Vastauksena selvitysmiehen mielipidelyselyyn: Naantalin ja Merimaskun kirkkoneuvostot ovat ilmoittaneet kannattavansa kappelimallia. Lähteet: Kirkkohallituksen asettaman Seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti, sarja C 2007:1 Porvoon rovastikuntien yhteistyöhanke, loppuraportti, Juha Tuohimäki Seurakuntayhtymän ja yksittäisen seurakunnan vertailu, teol.tri Juha Kauppinen Hyvää joulua! L Merimaskun kirkon alttari. evottomat uutiset eri puolilta maailmaa ovat kuluneena syksynä hämmentäneet ihmisten mieliä. Pelottavat tapahtumat myös täällä koti-suomessa ovat järkyttäneet ja vetäneet mielet hiljaisiksi ja sanattomiksi. Kärsimyksen keskellä kun sydän on pakahtumaisillaan kristityt tunnustavat osallisuutensa maailman kipuun: "Herra, käänny puoleeni ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Lievitä sydämeni tuska, ota pois minun ahdistukseni. Katso minun kärsimystäni ja vaivaani ja anna anteeksi kaikki syntini." (Ps.25:16-18) Lapset ja nuoret ovat kaiken rakkauden arvoiset. Meillä aikuisilla on suuri vastuu, vastuu rukoilla ja tehdä voitavamme, niin että lapsilla ja nuorilla voisi olla ehjä ja turvallinen, rauhallinen ja onnellinen tämä päivä ja huomispäivä. Emme voi jättää lapsiamme vahingollisten vaikutteiden armoille eihän paimenkaan jätä lampaitaan, kun näkee suden tulevan (Joh.10:11-12). Miten löytäisimme lastemme kanssa yhteisen kielen? Että he tuntisivat olevansa rakastettuja? Pimeyden keskellä kaikuu hyvä sanoma, suuri ilo koko kansalle: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa! Glory to God in the highest, and on earth peace to men on whom his favor rests! Ära i höjden åt Gud och på jorden fred åt dem han har utvalt! Ehre sei Gott in der Höhe und Friede auf Erden bei den Menschen seines Wohlgefallens! Слава в вышних Богу, и на земле мир, в человеках благоволение! (Luuk.2: 14) Kristus haluaa tulla jouluvieraaksi matalimpaankin majaan. Hän haluaa antaa jouluilon myös kaikkein köyhimpään ja heikoimpaan kotiin. Siksi myös kotikirkko haluaa olla rauhan paikka, jossa Kristus itse antaa synnit anteeksi iloon, vapauteen ja rauhaan asti. Matti Huovinen Merimaskun kirkkoherra 11

Joulunajan tapahtumia Merimaskussa Joulunpyhien tapahtumia Naantalissa Joulunajan tapahtumia Rymättylässä 12 8.12. klo 13 Konsertti seurakuntakodilla, lähetysmyyjäiset 9.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus 10.12. klo 12.30-15.30 Kunnan palvelupäivä seurakuntakodilla 12.12. klo 18 Päiväkerhon joulujuhla, hartaus kirkolla, kahvit srk-kodilla 13.12. Kultaisen iän kerhon joulujuhla seurakuntakodilla, joululauluja 16.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus 23.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus 23.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut 23.12. klo 23 Jouluyön musiikkia 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus 25.10. klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. klo 23 Jouluyön musiikkia 26.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus 31.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus 1.1.08 klo 10 Sanajumalanpalvelus 6.1.08 klo 10 Messu Joulunajan tapahtumia Velkualla 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Velkuan kirkossa. Marja Saantola, Reini Koivusalo. 24.12. klo 15 Jouluaaton sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa, Jyrki Rautiainen, Reini Koivusalo. 31.12. klo 17 Ehtoollishartaus Kummelissa, Leena Flander. 6.1. klo 13 Loppiaispäivän messu Velkuan kirkossa. Kirkkokahvit. 23.12. klo 10 Messu Naantalin kirkossa Herran syntymä on lähellä. Jyrki Rautiainen, Leena Flander, Miika Hartikainen. 23.12 klo 15.00 Kauneimmat joululaulut III Naantalin kirkossa. Miika Hartikainen, urut. Jyrki Rautiainen, puhe ja juonto. Vapaa pääsy 24.12. klo 12.30 Jouluaaton sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa Herran syntymä on lähellä. Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. Aino-tytöt, joht. Arja Kastinen. 24.12. klo 14.30 Aattohartaus Hakapellon kappelissa, Leena Flander, Miika Hartikainen. 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus Naantalin kirkossa Marja Ruuska, Miika Hartikainen, Kari Vuola. 24.12. klo 22 Jouluyön messu Naantalin kirkossa Teille on syntynyt vapahtaja! Jyrki Rautiainen, Marja Ruuska. Nuorten lauluryhmä, joht. Kari Vuola. 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa Nyt Beetlehemiin! Sana tuli lihaksi. Leena Flander, Kari Vuola. Kirkkokuoro, joht. Miika Hartikainen. 25.12. klo 10.30 Julotta, i Nådendals kyrka Mia Bäck, Birgitta Forsman. 26.12. klo 10 Messu 2. joulupäivä Naantalin kirkossa Kristuksen todistajat. Marja Saantola, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. 30.12. klo 10 Messu Naantalin kirkossa Aikamme on Jumalan kädessä. Jyrki Rautiainen, Marja Saantola, Miika Hartikainen. 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa Jeesuksen nimessä. Leena Flander, Kari Vuola. 6.1. klo 10. Loppiaisen perhemessu Naantalin kirkossa Jeesus, maailman valo. Marja Ruuska, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. 6.1.2008 klo 15.00 Kauneimmat joululaulut IV Hakapellon kappelissa. Miika Hartikainen, urut. Vapaa pääsy Talousarviossa kasvua Naantalin seurakunnan talousarvio kasvaa vuonna 2008 poikkeuksellisesti 17,9 prosenttia. Kun poistetaan 253 300 euron suuruiset kertaerät, korotukseksi jää 7,4 prosenttia. Kaupunkiin ollaan suunnittelemassa ensi vuoden lokakuuhun ajoittuvaa suurta tapahtumaa, missiota, joka toisi seurakunnan sanoman paremmin keskelle arkea. Tähän kaikkia työaloja yhdistävään ja Kansan Raamattuseuran kanssa yhteistyössä toteutettavaan tapahtumaan on talousarviossa osoitettu 20.000 euroa. Tapahtuma tukee koko seurakunnan toiminnan yhteistä painopistealuetta eli kohtaamista ja evankeliointia. Talousarvioon on varattu seurakuntaliitoksia varten 20 000 euroa, Nastu-hankkeen jatkeena olevaan työyhteisökoulutukseen varaudutaan 30 000 eurolla ja perinteiseen Naantalin Musiikkijuhlien ja eri yhteistyötahojen kanssa toteutettavaan konserttisarjaan osallistutaan 10 000 eurolla. Konserttisarjassa esitetään tällä kertaa Beethovenin musiikkia. 9.12. klo 18 Joulukonsertti Rymättylän kirkossa, Aura-Brass 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Rymättylän kirkossa 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus haudoilla 25.12. klo 7 Joulukirkko Rymättylän kirkossa perinteisesti kynttilävalaistuksessa 25.12. klo 16 Joulun perhekirkko Rymättylän kirkossa 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Rymättylän kirkossa 31.12. klo 23 Vanhan vuoden vigilia Rymättylän kirkossa Yhteisvastuukeräys 2008 työllistää heikoimpia Yhteisvastuukeräys 2008 tukee kehitysvammaisten ihmisten työllistämistä ja liberialaisten omavaraisuuden lisäämistä. Teemalla Työ ja osallisuus käynnistyvä keräys alkaa 3.2.2008. Keräyksen esimiehenä toimii Porvoon piispa Gustav Björkstrand. Kotimaan Yhteisvastuu 2008 -hankkeen toteuttavat Kehitysvammaisten tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Nuorten Ystävät ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl (FDUV). 60 % yhteisvastuuvaroista kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun kautta kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun maailman kriisialueilla. Ensi vuonna tuetaan muun muassa Luterilaisen maailmanliiton työtä sodan lamaannuttamien liberialaisten työllistämiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Yhteisvastuuta toteuttaa 40 000 vapaaehtoista ja talkoolaista ympäri Suomen. Kaikki Suomen evankelisluterilaiset seurakunnat osallistuvat kampanjaan. Naantalin seurakunnan keräystulos tänä vuonna oli 12 796,19 euroa. Ympäri vuoden voi tehdä lahjoituksia Naantalin seurakunnan yhteisvastuutilille 215118-21801. Viestiin maininta: Yhteisvastuukeräys. Uusia listakerääjiä tarvitaan paljon lisää, kertoo johtava diakoniaviranhaltija Annukka Vilenius-Anttila. Vain pieni osa Naantalin seurakunnan alueesta voitiin kerätä ovelta ovelle keräyksenä, kun kerääjiä oli niin vähän. Tervetuloa mukaan! Hautausmaiden valmistuttua kausityöntekijöiden työaikaa jatketaan yhdellä kuukaudella, mikä sivukuluineen merkitsee lähes 50.000 euron lisäkustannusta. Investointipuolen menoeriä ovat kirkon katon tervaus ja kirkon osoitteellinen palojärjestelmä, johon sijoitetaan 105 000 euroa. Velkuan kellotapuli maalataan ja katto tervataan, kustannukset ovat 8000 euroa. Myös Soiniemen leirikeskuksen saunarakennuksen ulkoseinät ja vesikatto aiotaan maalata, mihin kuluu 10 000 euroa. Vuodelta 2008 muodostuu poikkeuksellisesti noin 400 000 euron alijäämä, joka katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä. Ensi vuosi on poikkeuksellinen vuosi muutoinkin, kun valmistellaan kolmen seurakunnan yhteistyötä, toteaa talousjohtaja Jorma Koivula ja muistuttaa, että vuoden 2009 talousarvio onkin jo kolmen seurakunnan yhteinen. Seurakuntarakenne on vielä avoin.

Pekka Harne Onnen lahja tuo joulun kehitysmaan lapselle Myös Suomen Lähetysseura tarjoaa mahdollisuuden antaa toisenlaisen lahjan. Näiden Onnen Lahjojen avulla voi lahjan antaja ilahduttaa paitsi läheistään myös kaukana asuvaa lähimmäistä. Onnen lahjat ovat esimerkkejä Suomen Lähetysseuran todellisista avustushankkeista. Onnen lahjan tuki ohjautuu valinnan mukaan terveydenhuoltotyölle, koulutuksen edistämiseen, kehitysyhteistyölle tai seurakuntatyölle kehitysmaissa. Onnen lahjoilla vastaamme ihmisten tarpeisiin sekä täällä kotimaassa että kehitysmaissa. Ihmiset ovat kyselleet meiltä jo jonkin aikaa, onko meillä tarjota lahjavaihtoehtoja. Nyt meillä on, Suomen Lähetysseuran yhteyspäällikkö Janne Ropponen toteaa. Kaksi lammasta maksavaa 50 euroa, koulukirjat 20 euroa, rokote 10 lapselle 20 euroa, puhdas vesi 20 euroa ja vuoden pyhäkoulun kustantaa 20 eurolla. Suomen Lähetysseuran Village life -ohjelman puitteissa voit suunnata onnen lahjasi esim. hyökyaallon tuhoaman Sirituban kylän jälleenrakentamiseen Kaakkois-Aasiassa, Rumakotin kylän kehittämiseen Nepalissa, sisällissodasta kärsineen Boliton esikaupunkialueen rakentamiseen eteläisessä Afrikassa tai Maaman kylään läntisessä Afrikassa. Lisää kohteita avautuu lähiaikoina. Kyliin voi lahjoittaa erilaisia asioita parin euron hyttysverkoista tai rokotusannoksista aina toimiviin sairaaloihin asti. Onnen lahja sopii lahjaksi niin jouluna, ystävänpäivänä, syntymäpäivänä, valmistumisjuhlassa kuin äitien- tai isänpäivänä. Onnen lahjoja voi ostaa nettiosoitteessa http://www.mission. fi/tasaus/onnen_lahjat/ Onnen lahjan voi maksaa verkkopankin kautta. Maksun jälkeen voi valita, lähettääkö lahjakortin sähköpostitse vai tilaako lahjakortin kotiin postitse niin, että voi kirjoittaa tervehdyksen omakätisesti ja antaa lahjan henkilökohtaisesti. Village Life -hankkeen pienimmät lahjat ovat vain parin euron hintaisia ja ne voi maksaa helposti jopa tekstiviestinä kännykällä. Tee video ja pelasta maailma -ohjelmasarja kutsuu nuoria Yleisradion Vuoden nuorisokuoroksi valittu Laurus-kuoro tulee Naantaliin Vantaan Musiikkiopiston Laurus-nuorisokuoro on perustettu vuonna 1995. Kuorossa laulaa noin kolmekymmentä 12 20 - vuotiasta aktiivisesti musiikkia harrastavaa tyttöä. Kuoroa on alusta lähtien johtanut musiikkiluokan opettaja Heidi Harinen. Kuoron ohjelmistossa on eri aikakausien koti- ja ulkomaisia kuorosävellyksiä ja eri maiden kansanlauluja. Nuorisokuoro Laurus konsertoi ja esiintyy aktiivisesti ja on myös menestynyt paitsi kotimaassa myös ulkomailla. Keväällä 2006 Laurus sai ensimmäisen palkinnon Lapsi- ja nuorisokuorotapahtumassa Belgian Neerpeltissä. Laurus on tehnyt yhteistyötä Vantaan musiikkiopiston kamariorkesterin kanssa ja oli mukana Tuomo Teirilän Pyymosa-oopperassa. Laurus-nuorisokuoro konsertoi Naantalin kirkossa 1. adventtisunnuntaina 2.12. klo 18. Aikaisemmin samana päivänä kuoro laulaa klo 10 alkavassa perhemessussa. Kirkon Ulkomaanavun Pelasta maailma -hanke etsii suomalaisia 16 23-vuotiaita nuoria mukaan opintomatkalle Kambodzhaan. Matka tehdään maalis-huhtikuussa 2008 ja mukaan valitaan yhteensä neljä nuorta. Matkalla nuoret tutustuvat Kirkon Ulkomaanavun tukemiin kehitysyhteistyöhankkeisiin ja kambodzhalaiseen arkeen ja elämään. Mukaan valittavat nuoret ovat mukana opintomatkalla kuvattavassa Pelasta maailma -televisiosarjassa, joka esitetään TV 2:n Summeri -ohjelmassa kesällä 2008. Matkalle lähtijät valitaan videokilpailun avulla, joka alkoi 15.11.2007 ja päättyy 15.1.2008. Kilpailutyönä toimitetaan itse tehty lyhyt video aiheesta "Minä rauhan rakentajana". Tarkat kilpailu- ja ilmoittautumisohjeet löytyvät uudistuvilta www.pelastamaailma.fi - verkkosivuilta 15.11.2007 lähtien. Opintomatka ja ohjelmasarja ovat osa Kirkon Ulkomaanavun kolmivuotista Pelasta maailma - kansainvälisyyskasvatushanketta, jossa toimitaan yhteistyössä Yleisradion kanssa. Ulkoministeriö tukee hanketta. Ensimmäinen kahdeksanosainen Pelasta maailma -sarja tehtiin syksyn 2007 opintomatkalta Mosambikiin. Se esitetään TV 2:n Wintteri-ohjelmassa 27.12.07 4.1.08. Matkalla olleiden suomalaisten nuorten halu tehdä työtä kehitysmaiden hyväksi kasvoi, kun ihmiset saivat nimet ja kasvot. "Tavatessaan perheen, joka joutuu tulemaan toimeen muutamalla eurolla viikossa, ymmärtää kehitysyhteistyön todellisen merkityksen, kuvaa turkulainen Maria Ristimäki, 16. Helsinkiläinen Viljami Aarbakke, 19, sanoo matkakokemuksen perusteella, että yhden ihmisen elämän helpottuminen tai sen pelastuminen on elämää suurempi asia. Pienikin teko voi olla yllättävän iso apu. Afrikkalaisissa kylissä kierrellessään veikkolalainen Ilona Oranen, 21, oppi, että paikallinen tilanne pitää tietää tarkasti, jotta kehitysyhteistyö todella kantaisi hedelmää. "Paikallisilla on myös pitkä selviytymisen perinne. Parasta apua on olla tukemassa heidän omaehtoista kehitystään." Kaisa Eisanen, 18, näki Mosambikissa, miten apu menee perille esimerkiksi mikrolainan ja starttirahan muodossa. Kauhean tärkeää se työ on. Yksi perustaa tuen avulla leipomon, toinen ompelimon, kertoo turkulainen Kaisa. Pelasta maailma -hankkeen keskeisiä toimintoja ovat television ohjelmasarjat, nuorille ja nuorille aikuisille suunnatut kilpailut ja opintomatkat sekä verkkopalvelu pelastamaailma.fi. Opettajat ja kasvattajat voivat hakea verkkosivuilta hankkeen aikana tuotettua opetusmateriaalia, virikkeitä ja tukea diakonia- ja kansainvälisyyskasvatukseen. Hankkeen kolmas opintomatka suuntautuu Guatemalaan syksyllä 2008 ja siihen liittyvä kilpailu alkaa keväällä 2008. Pelasta maailma -ohjelmasarja alkaa TV 2:ssa 27.12.07 kello 10.00 (KT 7.11.2007) LISÄTIETOA: hankkeesta, nuorten yhteystiedot haastatteluja varten ja kuvia opintomatkalta saa Kirkon Ulkomaanavusta, kouluttaja ja hankkeen vastaava tuottaja Minna Törröseltä, minna.torronen@kua.fi, puh. 0400 385441. 13

S e u r a k u n n a s s a t a p a h t u u 2 9. 1 1. 2 0 0 7 Jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset Naantalin kirkossa JOULUKUU 2.12. klo 10 Perhemessu Kuninkaasi tulee nöyränä. Marja Saantola, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen, Kari Vuola. Laurus-kuoro (Vantaa), joht. Heidi Harinen. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Kirkkokahvit pappilassa. 4.12. klo 18 Adventtihartaus Naantalin kirkossa, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. 6.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus Kiitos isänmaasta. Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen, Kari Vuola. Naantalin Laulajat, joht. Jouko Valkonen. Jean Sibeliuksen musiikkia. Seppelten lasku klo 9 Meriristillä ja klo 11.15 Sankarihaudalla. 9.12. klo 10 Messu Kuninkaasi tulee kunniassa. Marja Ruuska, Jyrki Rautiainen, koraalikuoro, joht. Kari Vuola. 16.12. klo 10 Messu Tehkää tie Kuninkaalle. Leena Flander, Marja Saantola, Miika Hartikainen. 23.12. klo 10 Messu Herran syntymä on lähellä. Jyrki Rautiainen, Leena Flander, Miika Hartikainen. 24.12. klo 12.30 Jouluaaton sanajumalanpalvelus Herran syntymä on lähellä. Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. Aino-tytöt, joht. Arja Kastinen. 24.12. klo 14.30 Aattohartaus Hakapellon kappelissa, Leena Flander, Miika Hartikainen. 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus. Marja Ruuska, Miika Hartikainen, Kari Vuola. 24.12. klo 22 Jouluyön messu Teille on syntynyt vapahtaja! Jyrki Rautiainen, Marja Ruuska. Nuorten lauluryhmä, joht. Kari Vuola. 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Nyt Beetlehemiin! Sana tuli lihaksi. Leena Flander, Kari Vuola. Kirkkokuoro, joht. Miika Hartikainen. 25.12. klo 10.30 Julotta, Mia Bäck, Birgitta Forsman. 26.12. klo 10 Messu 2. joulupäivä Kristuksen todistajat. Marja Saantola, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. 30.12. klo 10 Messu Aikamme on Jumalan kädessä. Jyrki Rautiainen, Marja Saantola, Miika Hartikainen. TAMMIKUU 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus Jeesuksen nimessä. Leena Flander, Kari Vuola. 6.1. klo 10. Loppiaisen perhemessu Jeesus, maailman valo. Marja Ruuska, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. 13.1. klo 10 Messu Kasteen lahja. Jyrki Rautiainen, Marja Ruuska, Kari Vuola. 20.1. klo 10 Messu Ansaitsematon armo. Jyrki Rautiainen. 27.1. klo 10 Kynttilänpäivän messu Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. Leena Flander, Jyrki Rautiainen. 27.1. klo 15 Vauvakirkko. HELMIKUU 3.2. klo 10 Laskiaissunnuntain perhemessu Jumalan rakkauden uhritie. 10.2. klo 10 Messu Jeesus, kiusausten voittaja. 17.2. klo 10 Messu Rukous ja usko. 24.2. klo 10 Messu Jeesus, Pahan vallan voittaja. Musiikkia 2.12 klo 18.00 Adventtikonsertti kirkossa Yleisradion Vuoden nuorisokuoro Laurus (Vantaa), joht. Heidi Harinen. Miika Hartikainen, urut. Ohjelma 5 8.12 klo 18.00 Naantalin Musiikkiopiston joulukonsertti kirkossa Musiikkiopiston opiskelijoita, opettajia ja vierailevia esiintyjiä. Jyrki Rautiainen, puhe. Vapaa pääsy ja ohjelma. 9.12 klo 18.00 J.S. Bach: Jouluajan kuoro- ja urkukoraaleja Das Orgelbüchlein kokoelmasta. Levynjulkistamiskonsertti. Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kuoro Cantus Mercurialis, joht. Hannu Wuorela. Kari Vuola, urut. Satu Ala, oboe. Kerim Gribajcevic, viulu. Hanne Lund, viulu. Jouni Rissanen, alttoviulu. Pekka Laamanen, sello. Mikko Multamäki, kontrabasso. Ohjelma 10. 13.12 klo 19.00 Kauneimmat joululaulut I Naantalin kirkossa. Nuorten lauluryhmä, joht. Kari Vuola. Luciakulkue, joht. Sirkku Lehtimäki. Lähetystyöntekijä Anssi Nurmi. Ensio Ruskovuo, puhe ja juonto. Jari Koivu, laulu ja alttosaksofoni. Vapaa pääsy 15.12 klo 18.00 VG 62:n joulukonsertti Naantalin kirkossa. Turun VPK:n Puhallinorkesteri, joht. Jari Virta. Turun Oopperakuoro, joht. Katriina Virta. Mirja Hannula, mezzosopraano. Nicholas Söderlund, bassobaritoni. Kari Vuola, urut. Leena Flander, puhe. Ohjelma 10. 16.12 klo 18.00 Kauneimmat joululaulut II Naantalin kirkossa. Laaksonlapset ja Kirkkokuoro, joht. Miika Hartikainen. Kari Vuola, urut. Marja Saantola, puhe ja juonto. Vapaa pääsy. 23.12 klo 15.00 Kauneimmat joululaulut III Naantalin kirkossa. Miika Hartikainen, urut. Jyrki Rautiainen, puhe ja juonto. Vapaa pääsy 6.1.2008 klo 15.00 Kauneimmat joululaulut IV Hakapellon kappelissa. Miika Hartikainen, urut. Vapaa pääsy Tilaisuuksia Velkualla MARRASKUU 30.11. klo 12.30 Adventtihartaus Kummelissa, Jyrki Rautiainen. JOULUKUU 5.12. klo 13 Ystäväpiiri Kummelissa. 6.12. klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa, Marja Saantola, Reini Koivusalo. Kunniakäynti sankarihaudalla. Jumalanpalveluksen jälkeen itsenäisyyspäivän juhla koululla. 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Velkuan kirkossa. Marja Saantola, Reini Koivusalo. 24.12. klo 15 Jouluaaton sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa, Jyrki Rautiainen, Reini Koivusalo. 31.12. klo 17 Ehtoollishartaus Kummelissa, Leena Flander. TAMMIKUU 6.1. klo 13 Loppiaispäivän messu Velkuan kirkossa. Kirkkokahvit. 16.1. klo 13 Ystäväpiiri Kummelissa. 20.1. klo 13 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Kirkkokahvit. HELMIKUU 3.2. klo 13 Laskiaissunnuntain messu Velkuan kirkossa. 13.2.klo 13 Ystäväpiiri Kummelissa 17.2. klo 13 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Ehtoollishartaus Kummelissa kerran kuussa maanantaisin. Seuraa ilmoittelua Kuntatiedotteessa ja paikallislehdissä. Kehitysvammaisten joulujuhla keskiviikkona 12.12. klo 16 17.30 Aurinkosäätiön Palvelutalon Aurinkokammarissa. Tervetuloa kaikki jouluiseen hetkeen! LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten jouluiset hartaushetket Naantalin kirkossa. Ma-ti 10-11.12. klo 9.15 alkaen. Tilaisuuden kesto n. 30 min. Luvassa jouluisia lauluja ja joulunodotuksen tunnelmaa. Hartaudet avoimia kaikille lapsille, vanhemmille ja lapsiryhmille. Kynttilän päivän vauvakirkko 27.1. klo 15 Naantalin kirkossa Mukaan toivotaan vauvoja perheineen sekä kummeja ja isovanhempia. Vauvojen köröttelyä laulujen tahdissa. Lopuksi vauvat siunataan alttarilla. Tilaisuuden kesto n. 30 min. Lapsityön säännöllinen viikkotoiminta alkaa viikolla 3. Tiedustelut lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus, p. 02-533 6054 Lähetys Lähetyksen piirit pyörivät parittomilla viikoilla: Merikirkkopiiri tiistaisin klo 12-13.30 (alk. 15.1.) Lähetyspiiri torstaisin klo 13-14.30 (alk. 17.1.) Vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville glögitarjoilu Kohtaamispaikalla seurakuntakeskuksessa on kansainvälisenä vapaaehtoistoiminnan päivänä ke 5.12.2007 kaikille vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville glögitarjoilu klo 10-14. Paikalla diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet. Tervetuloa! Tullin joulu Joulu on perinteisesti perhejuhla; yksinäisyys on kaikkein vaikeinta silloin, kun kaikki muut ovat perheittensä kanssa. Joulunaika on vaikea myös silloin, kun jostain syystä ei ole varaa tai voimia järjestää joulujuhlaa lapsille. Naantalin kaupunki, Waihtoehto ry ja seurakunta järjestävät yhteisen joulunvieton ohjelmineen ja jouluruokineen Naantalin Vapaa-aikatullissa, Henrikinkatu 7. Ovet ovat avoinna: Lauantaina 22.12. klo 15-20 Sunnuntaina 23.12. klo 13-20 Jouluaattona 24.12. klo 12-20 Joulupäivänä 25.12. klo 13-20 Ruokapöytä on katettuna päivittäin klo 14-18. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ovat joulua edeltävällä viikolla paikallislehdissä. Tiedustelut diakoni Tuulikki Schultzilta p. 02-533 6053 14

2 2. 2. 2 0 0 8 Rukouskalenteri Diakoniatyöntekijät tavoitettavissa Diakonissa Annukka Vilenius-Anttila Johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö Puhelin: 533 6662 e-mail: annukka.vilenius-anttila@evl.fi Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Häneen, että jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. (1 Joh. 5:14) Vko 3 (14.-20.1) Rukoilemme kristittyjen ykseyden puolesta. Pyydämme siunausta veljillemme ja sisarillemme muissa kirkkokunnissa. Diakonissa Minna Pykälämaa Vanhus- ja vammaistyö Puhelin: 040-524 1228 e-mail: minna.pykalamaa@evl.fi Diakoni Anita Mäkilä (15.1.2008 saakka sijaisena Tuulikki Schultz, e-mail:tuulikki.schultz@evl.fi) Päihde- ja mielenterveystyö Puhelin: 533 6053 e-mail: anita.makila@evl.fi Tavattavissa myös Karvetin Klubitalolla parill. viikkojen ti klo 8.30 13 ja Päiväkeskus Tuulentuvassa paritt. viikkojen to klo 10-14. Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Vapaaehtoistyö, Kohtaamispaikka, Omaishoitajat, Kansainvälinen diakonia Puhelin: 533 6673 e-mail: mari.syrjakoski-vuollet@evl.fi Diakoniatoimistossa (Piispantie 2) päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-11. Tunnetko halua antaa joulumieltä seurakunnan vähävaraisten perheiden lapsille? Voit tuoda joululahjasi diakoniatoimistoon tai Kohtaamispaikalle lahjakoriin 13.12. mennessä. Lahjaa ei tarvitse paketoida valmiiksi. Terveisin: diakoniaväki Joulumieltä Rukoilemme joka viikko naantalilaisten ja velkualaisten sekä yhteisen seurakuntamme puolesta. Leikkaa kalenteri talteen, kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen. Rukousaiheet löytyvät viikoittain myös seurakunnan nettisivuilta osoitteesta: www.naantalinseurakunta.fi/ rukouskalenteri. Vko 49 (3.-9.12.) Kiitämme vapaasta ja itsenäisestä isänmaastamme ja rukoilemme Suomen kansan puolesta. Pyydämme johdatusta ja varjelusta maallemme. Siunaamme myös sotaveteraanejamme. Vko 50 (10.-16.12) Pyydämme, että osaisimme hiljentyä joulun sanoman äärelle ja osaisimme valmistautua tulevaan joulujuhlaan oikein. Vko 51 (17.-23.12) Pyydämme, että Jumala valmistaisi askeleemme, niin, että voisimme olla kaiken jouluhälinän keskellä näyttämässä kanssaihmisillemme tietä seimen luokse ja kohtaaman Joulun Herran. Vko 52 (24.-30.12) Pyydämme siunausta joulunvietollemme. Rukoilemme erityisesti niiden puolesta, jotka viettävät joulua yksin tai sairaana ja kamppailevat jouluahdistuksen kanssa eri syistä. Pyydämme siunausta Vapaa-ajan tullilla jouluaan viettäville. Vko 1 (31.12.-6.1.) Rukoilemme alkavan vuoden puolesta ja erityisesti lokakuussa alkavan mission puolesta. Vko 2 (7.-13.1) Vakitoiminta ja piirit alkavat. Pyydämme siunausta piirien vetäjille, sekä työntekijöille, että vapaaehtoisille ja piireihin osallistuville. Vko 4 (21.-27.1) Rukoilemme naantalilaisten lapsiperheiden puolesta sekä perheiden ykseyden puolesta. Vko 5 (28.1.-3.5.) Rukoilemme alkavan yhteisvastuukeräyksen ja kerääjien puolesta. Pyydämme avointa mieltä ja sydäntä meille kaikille kohdata ympärillämme oleva hätä ja ryhtyä tekoihin. Vko 6 (4.-10.2.) Pyydämme, että johdatat meidät lähimmäistemme luokse, jotka tarvitsevat ystävää ja vierelläkulkijaa. Vko 7 (11.-17.2.) Pyydämme siunausta Naantalin seurakunnan nimikkoläheteille: Paulasaaren ja Huovisten perheille Japanissa sekä kotimaahan palanneille Nurmen perheelle ja Helena Leinolle. Vko 8 (18-24.2.) Rukoilemme hiihtolomaviikon rippikoululeirien puolesta. Pyydämme myös siunausta ja varjelusta perheiden hiihtoloman vietolle ja laatuaikaa perheille yhdessä lastensa kanssa. Kirkkokyydit NAANTALIN KIRKKOON: 2.12. klo 10 messu Naantalin kirkossa 6.1. klo 10 messu Naantalin kirkossa 3.2. klo 10 messu Naantalin kirkossa Reitti: klo 9.10 Karvetink. Teräsk. Vanha Vantont. Maskunt. Isotalont. n. klo 9.20 Nuhjalant. Soinistent.- n. klo 9.30 Kurkelank.-Aurinkot.- Venevalkamant.-Teljent.-Lukkarinkadun iso parkkipaikka Piispant. n. klo 9.40 Aurinkosäätiön palv.talo Myllynkivent.-Luostarink.- kirkko. Paluukuljetus. Edestakainen matka 2. 23.12. klo 15 kauneimmat joululaulut Reitti: Sama kuin edellä. Lähtö klo 14.10 25.12. klo 8 joulukirkko Reitti: Sama kuin edellä. Lähtö klo 7.10 HAKAPELLON KAPPELIIN: 24.12. klo 14.30 jouluaaton hartaus Reitti: klo 13.30 Linja-autoasemalta-Tuulensuunkatu- Maariankatu-Kaivo- katu-käsityöläiskatu-myllynkiventie-aurinkotie-kurkelankatu-aurinkotie- Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Hakapelto.Paluukuljetus. Edestakainen matka 2. Raamattupiiri Aurinkosäätiön palvelutalon kabinetissa klo 18.00-19.30 seuraavina perjantaina: 25.1., 8.2., 22.2., 14.3., 28.3. Vetäjänä pastori Ensio Ruskovuo. Kaikki tervetulleita! Gospel-jumppa kaiken ikäisille Joka keskiviikko klo 18 seurakuntakeskuksessa. Vetäjänä fysioterapeutti Sari Linneri. Gospel-jumppa on joulutauolla viikot 52 ja 1. Tervetuloa hikoilemaan reippaan hengellisen musiikin tahdissa! Tiedustelut: seurakuntapastori Marja Saantola, p.02-533 6666, marja.saantola@evl.fi Yhteisvastuukeräys 2008 Vanhemman väen joulujuhla 16.12. klo 12 seurakuntakeskuksessa. Juhlassa mukana Vanhusten Tuki ja seurakunta. Kuljetuksista saa tietoja vanhusten tuelta. Lämpimästi tervetuloa! Kohtaamispaikka Avoinna ma-to klo 10-14 seurakuntakeskuksessa. Kahviossa pannu kuumana, kirpputorilta löytöjä pikkurahalla! Viikko-ohjelmaa: Hyvää huomenta naantalilaiset tiistaisin klo 11-12 Äiti Teresan peittotalkoot keskiviikkoisin klo 11-12 Rummikup-pelin pelaamista keskiviikkoisin klo 13 15 Kohtaamispaikka on joulutauolla 17.12.-6.1. Kahvio, kirpputori ja muu säännöllinen toiminta alkaa taas 7.1.2008. Toimintojen aloituksesta tiedotetaan tarkemmin vuoden vaihteen tienoilla kirkollisissa ilmoituksissa ja diakoniatyön tiedotelehtisessä. Tarkemmat tiedot diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet p. 533 6673 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa keskiviikkoisin klo 12. Tule virkistymään Pyhän Ehtoollisen äärelle ja ammentamaan voimia arkeen! käynnistyy 3.2.2008. Naantalin kirkossa siunataan talkooväki tehtäviinsä klo 10 jumalanpalveluksessa. Seurakuntakeskuksessa on kerääjille info- ja listojenjakotilaisuus klo 11.30. Tarvitsemme lisää talkooväkeä ovelta ovelle keräykseen. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua diakoniatoimistoon Annukalle p. 533 6662, Marille p.533 6673 tai Minnalle 040 524 1228. Sanan ja rukouksen ilta (Israel) 12.12. klo 18 Kohtaamispaikalla. Järj. Israel-työ ry/esa Keuru Voimia hiljaisuudesta Taizé-iltahetket Naantalin kirkossa 6.1. ja 3.2. klo 20-20.30 Rukousta, Raamatun sanaa, kynttilän valoa ja hiljaisuuden lauluja. 15

Uudet kasvot Auli Arvelin Toimistosihteeri Mission suunnitteluapuun Naantalin seurakunta on saanut Seppo Niemeläisen. Timo Havukainen Nuorisotyönohjaaja Tulossa, tulossa: Missio, jolla ei ole vielä nimeä Naantalissa ollaan suunnittelemassa vuoden 2008 syksyyn suurta tapahtumaa, missiota, joka toisi seurakunnan sanoman paremmin keskelle arkea. Me ihmiset kaipaamme välillä kunnon ravistelua, jotta taas saisimme palikat oikeaan järjestykseen. Suunnitteluapuun Naantalin seurakunta on saanut Seppo Niemeläisen, joka on entisiä naantalilaisia, mutta on viime vuodet kulkenut levittämässä kristinuskon ilosanomaa ympäri Suomea ja ympäri maailmaa. Hän on ollut mukana järjestämässä tapahtumia niin Venäjällä, Namibiassa kuin useissa kotimaan seurakunnissa. Kiire ei ole poistanut ihmisen sisimmästä kaipausta Isän Jumalan yhteyteen. Kiire voi peittää sen, mutta ei hävittää, toteaa Seppo Niemeläinen. Tarvitaan ajankohtaista kutsua Yhä edelleen tarvitaan mahdollisuuksia, jossa me voisimme olla kosketuksissa hyvän uutisen eli evankeliumin kanssa. Tämä sanoma on toki tarjolla jatkuvasti lukuisissa tilaisuuksissa ja kohtaamisissa, joissa seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat seurakuntalaisia. Ilman tätä päivittäisen kohtaamisen tasoa emme oikein voisi puhua edes evankeliumityöstä. Nyt on kyse vain siitä, että aika ajoin on hyvä nostaa joitakin elämän teemoja korostetusti esille ja kutsua väkeä mukaan etsimään ja löytämään tai iloitsemaan yhdessä jo löytyneestä. Seppo Niemeläinen pitää tärkeänä kutsua erityisesti nuoria aikuisia ja nuoria perheitä mukaan seurakunnan toimintaan. Tämä puolestaan tuo uusia panostuksia lasten ohjelman rakentamiseen ja toteuttamiseen. Pyrkimyksenä on tarjota lapsille ohjelmaa omalla kanavalla samaan aikaan aikuisten ohjelman kanssa. Tähän tarvitaan koko seurakunnan yhteistä työrupeamaa ja yhteistoimintaa. Siksi onkin tärkeää, että katselemme pikkuisen pidemmälle. Emme lähdekään rakentamaan vain muutaman päivän sykäystä, vaikka sillä aloittaisimmekin. Tavoittelemme pidemmän aikavälin prosessia, joka antaisi aikaa oppia uutta ja soveltaa löytöjä sitten käytännön työssä. Espoossa ja Lahdessa ollaan samalla asialla Parhaillaan Niemeläinen on mukana käynnistelemässä tämän oloista toimintaa Espoon Leppävaarassa Sydänääniä nimisenä tapahtumana ja Lahden Joutjärvellä Haluatko enemmän tapahtumana. Kyseessä on yritys rakentaa erilainen evankeliumijuttu, jossa sanoma puetaan pikkuisen toisin ja jossa panostetaan myös viihtyisyyteen sekä ihmisten kohtaamiseen ilman, että evankeliumi kätkettäisiin. Keskeistä tässä kaikessa on se miten ihmisiä kutsutaan mukaan. Käytämme monia viestinnän keinoja ja mahdollisuuksia, mutta tärkein kutsuja on yksityinen seurakuntalainen, joka tuo mukanaan ystäviään. Olennaista on siis se, mitä tapahtuu arjessa tapahtumapäivien välissä. Millä tavalla rakennamme siltoja ja ystävyyssuhteita eli miten olemme olemassa ihmisten kanssa. etten harhaan täällä vaeltaisi ohi ihmisten Tämä on virrestä 509, joka Niemeläisen mielestä kertoo osuvasti tästä unelmasta. Virressä laulaja pyytää Herran apua siihen, että ei tekisi toisen taakkaa suuremmaksi, vaan kuulisi kutsun kun häntä tarvitaan. Lopuksi hän rukoilee koskettavasti armossa kasvua voidakseen olla ihminen. Siinä se on. Kunpa meistä tulisi enemmän ihmisiä ihmisten keskelle, niin että korvamme kuulisivat ja silmämme näkisivät ihmisten kysymykset, tarpeet ja ikävän. Ja jotta sydämemme ymmärtäisi ja avartuisi vastaamaan, auttamaan tai olemaan hiljaa hiljaisen kanssa. Olemaan ihminen ihmisen kanssa. Maija Karinkanta Veijo Liimatainen Projektisihteeri Marja Ruuska Seurakuntapastori Naantalin seurakunta www.naantalinseurakunta.fi Naantalin seurakunta Osoite: Seurakuntakeskus, Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakunta.fi e-mail: etunimi.sukunimi@evl.fi Kirkkoherra Jyrki Rautiainen p. 437 5418, 044-533 7773 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-13 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Toimistosihteeri Auli Arvelin p. 437 5411 Toimistosihteeri Päivi Kummila p. 437 5413 Pappien yhteystiedot: Ensio Ruskovuo p. 02-533 6665 Marja Saantola p. 02-533 6666 Leena Flander p. 02-534 6390 Marja Ruuska p. 02-533 6676 Taloustoimisto ma-pe klo 9-13 Talousjohtaja Jorma Koivula p. 437 5414, 02-533 6661 Palkat, hauta-asiat Heli Ylikleemola p. 437 5415 Kirjanpito, Merja Läksy p. 437 5417 Toimistotyöntekijä Jukka Nurmi p. 437 5416 Kanttorit Kari Vuola p. p. 050-528 4337 Miika Hartikainen p. 02-533 6667 Diakoniatoimisto Päivystys ma ja ke klo 9-11 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Minna Pykälämaa, p. 040-524 1228 Mari Syrjäkoski-Vuollet, p. 02-533 6673 Anita Mäkilä (15.1. saakka sijaisena Tuulikki Schultz) p. 02-437 5444, 02-533 6053 Annukka Vilenius-Anttila p. 02-437 5429, 02-533 6662 Nuorisotoimisto (DiPoli) Aino Ranta p. 02-533 6664 Johanna Erkkilä p. 040-524 1230 Timo Havukainen p. 02-533 6660 Lapsityöntoimisto (srk-keskus) p. 437 5431 Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen- Poikkeus p. 02-533 6054 Päiväkerhot Srk-keskus Jaana Härmä, Tarja Lehto p. 02-533 6671 Päiväkerhot Nuhjala p. 437 5436 Tellervo Lehtonen, Kirsti Koskenoja p. 02-533 6670 Leena Koskinen, Sisko Vainio p. 02-533 6056 Kiinteistöt Kiinteistötoimenhoitaja Pekka Airas p. 02-533 6050 Kirkko Seurakuntamestari Ritva Mannelin p. 02-533 6052 Seurakuntamestari Liisa Suominen p. 02-533 6051 Hautausmaanhoitaja Pekka Suominen p. 02-5336055 Velkuan kirkko Seurakuntamestari Ilkka Puonti p. 050-301 6370 Seurakuntakeskus, keittiö Emäntä Anni Nieminen p. 02-533 6058 Soiniemen leirikeskus p. 437 5435 Tiedotustoimisto Tiedottaja Margit Virkkala p. 437 5420, 02-533 6669 Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos p. 437 5422, 02-534 1471 16