Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Fenoli CAS nro 108-95-2 Päivitetty 18.8.2009 Synonyymejä Karbolihappo Monohydroksibentseeni Fenyylialkoholi Phenol Tuoterekisteritiedot Suomessa (2008) Valmisteiden lukumäärä 220 tuotetta Maahantuonti/tonnia 24 311 Valmistus/tonnia 182 466 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa 206 777 (204 676) Sideaineissa, liimoissa, maalituotteissa, aerosolimaaleissa, maalinpoistoaineissa ja keramiikkaväreissä. Hartseissa ja hartsien kovettimissa, metallipintojen käsittelyaineissa, liuottimena, sahateollisuuden levytuotteiden ja paperiteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Laboratoriokemikaalina, kemianteollisuuden raaka-aineena. 1
Aineen luokitus- ja merkintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta, jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 557/2009) Luokitus Muta.Cat. 3; R68 T; R23/24/25 Xn; R48/20/21/22 C; R34 Pitoisuusrajat: C 10% T; R23/24/25-48/20/21/22-34-68 3% C < 10% C; Xn; R20/21/22-34- 68 1% C < 3% Xn; R36/38-68 HTP-arvot (iho) Merkintä Myrkyllistä T Syövyttävää C 8 h 15 min R23/24/25 Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. R34 Syövyttävää. R48/20/21/22 Terveydelle haitallista: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. R68 Pysyvien vaurioiden vaara. 2 ppm, 8 mg/m 3 5 ppm, 20 mg/m 3 I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Saksa 2006 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Työntekijät saattavat altistua aineelle hengityksen ja ihon kautta, aineen tuotannossa ja käytössä välituotteena kemian teollisuudessa ihon kautta, fenolihartsien tuotannossa hengityksen ja ihon kautta, fenolihartsien käytössä mm. vanerin tuotannossa Kuluttajat saattavat altistua aineelle hengityksen ja ihon kautta, ainetta sisältävien lattiavahojen, kiillotusaineiden ja desinfektioaineiden käytössä epäsuorasti suun kautta vihanneksista ja juomavedestä 2
Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 94,11 Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) 84 000 Höyrynpaine, 20 C (Pa) 20 Sulamispiste ( C) 40,9 Kiehumispiste ( C) 181,8 logk ow 1,47 3 Vaikutukset Jätevedenpuhdistamot: tuotanto ja käyttö välituotteena kemianteollisuudessa bisfenoli A:n, fenolihartsin, alkyylifenolien, kaprolaktaamin, salisyylihapon, nitrofenolien, difenyylieetterien, halogeenifenolien ja muiden kemikaalien tuotannossa massa- ja paperiteollisuus Maaympäristö: teollisuusjätevesilietteen levittäminen suoraan pelloille käyttö kosmeettisten ja lääkevalmisteiden ainesosana, muissa kuin maatalouden biosideissa sekä liimoissa ja kyllästysaineena Ilma: tuotanto ja käyttö välituotteena kemianteollisuudessa bisfenoli A:n, fenolihartsin, alkyylifenolien, kaprolaktaamin, salisyylihapon, nitrofenolien, difenyylieetterien, halogeenifenolien ja muiden kemikaalien tuotannossa suorat päästöt liikenteestä (pakokaasut) sekä bentseenin valokemiallinen hajoaminen 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Toksikokinetiikka Aine on voimakkaasti syövyttävää ja myrkyllistä nieltynä, joutuessaan iholle ja hengitettynä. Lisäksi aineen epäillään voivan vaurioittaa perimää. Aine imeytyy hyvin kaikilla altistustavoilla. Hengitettynä ihmisellä pitoisuudesta 6 20 mg/m 3 60 88 % imeytyi. Aine jakautuu kudoksiin nopeasti. Se metaboloituu pääasiassa maksassa, suolistossa ja munuaisissa sulfaateiksi ja glukuronideiksi. Suurin osa aineesta erittyy virtsaan. Välitön myrkyllisyys Aine on myrkyllistä; ihmisellä on raportoitu kuolemantapauksia 140 290 mg/kg annoksilla, samoin ihoaltistumisen seurauksena. Rotalla suun kautta annettuna aineen LD 50 -arvo on 340 mg/kg, naarasrotalla ihon kautta LD 50 - arvo on 660 707 mg/kg. Hengitettynä pitoisuus 900 mg/m 3 aiheuttaa rotalle 8 h:n aikana silmä- ja nenä-ärsytystä, koordinaation huononemista, vapinaa ja voimattomuutta. Aine luokitellaan myrkylliseksi suun ja ihon kautta sekä hengitettynä. Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Aine aiheuttaa vakavia kemiallisia palovammoja. Jopa 1 % liuos voi aiheuttaa kudoskuoliota. Kaniinilla 5 % aineen vesiliuos aiheuttaa silmäärsytysreaktion, joka on palautumaton 7 vrk:n kuluessa. Aine luokitellaan syövyttäväksi. Aine ei aiheuta iholle annettuna herkistymistä marsulla eikä hiirellä. Myöskään ihmisellä ei ole raportoitu aineen aiheuttamasta kosketusihottumasta. Ainetta ei luokitella herkistäväksi. 3
Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle Aineen kohdekudoksia ovat ihmisellä ja koe-eläimillä hermosto ja maksa, koe-eläimillä lisäksi vertamuodostavat ja immuunijärjestelmän kudokset, munuaiset ja iho. Hiirellä suun kautta annettuna aineen LOAEL-arvo on 1.8 mg/kg/vrk, vaikutuksena punasolujen lukumäärän aleneminen. Rotalla NOAEL-arvo hermostovaikutuksille on uroksilla 18 ja naarailla 25 mg/kg/vrk. Hengitettynä NOAEC-arvo rotalla on 96 mg/m 3. Ihon kautta kaniinilla NOAEL-arvo systeemisille vaikutuksille on 130 mg/kg/vrk. Ihmisellä hengitettynä LOAEC-arvo systeemisille vaikutuksille (ALAT-entsyymin seerumitason kohoaminen, veren hyytymisajan pidennys) on 21 mg/m 3. Ihmisellä pitkäaikaisen työperäisen aineelle altistumisen seurauksena on raportoitu mm. lihasheikkoutta ja älyllisen suorituskyvyn huononemista. Aine luokitellaan terveydelle haitalliseksi kaikilla altistumistavoilla. Hiirellä ja rotalla aine ei lisännyt kasvainten esiintyvyyttä, NOAEL-arvo on 375 mg/kg/vrk hiirelle ja 450 mg/kg/vrk rotalle. Aineen vaikutuksesta ihmisen kasvainten esiintyvyyteen ei ole tietoa. Ainetta ei luokitella syöpävaaralliseksi. Aine antoi negatiivisen tuloksen useimmissa bakteerimutageenisuuskokeissa. Aine antoi positiivisen tuloksen joissain nisäkässoluilla tehdyissä perimävaikutuskokeissa. Aineen on myös havaittu aiheuttavan DNAkatkoksia ja liittyvän DNA:han addukteiksi. Aine luokitellaan mahdollisesti perimävaaralliseksi. Rotalla tehdyssä kahden sukupolven lisääntymisvaikutuskokeesssa ei aineen havaittu vaikuttavan lisääntymiskykyyn eikä hedelmällisyyteen annoksilla 300 mg/kg/vrk (urokset) ja 320 mg/kg/vrk (naaraat). Hiirellä ja rotalla tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu aineen aiheuttavan epämuodostumia eikä alkiotoksisuutta. Aineen NOAEL-arvo kehityshäiriöille (jälkeläisten lisääntynyt kuolleisuus ja kasvun hidastuminen) on rotalla 93 mg/kg/vrk. Ainetta ei luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi. 3.2 Ympäristövaikutukset 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) PNEC Käytetty turvakerroin Haitaton pitoisuus vedessä (mg/l) 0,0077 10 Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla (mg/l) 2,1 10 Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg/kg) - - Haitaton pitoisuus maaperässä (mg/kg) 0,136 1000 Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) - - Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Tulos Menetelmä ja laji Viherlevä, myrkyllisyys EC50 ja NOEC (mg/l, 72 tuntia) 61,1 7,5 EC50, 96 h, kasvun estyminen, Selenastrum capricornutum NOEC, 8 vrk, kasvun estyminen, Selenastrum capricornutum 4
Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg/l, 48 tuntia) Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg/l, 96 tuntia) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) 3,1 4,2-10,7 5,02 8,9-9,7 Mikrobitoksisuus (mg/l) 21 15,1 Vaikutukset muihin eliöihin (mg/kg 136 dwt) 149-408 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Helposti hajoava ("Ready Biodegradability") Luontaisesti hajoava ("Inherent Biodegrability") Ceriodaphnia dubia staattinen vesi, Daphnia magna semistaattinen, Oncorhynchus mykiss läpivirtauskoe, Oncorhynchus mykiss 0,5 11 vrk, selviytyvyys, Daphnia magna 0,077 60 vrk, early life stage test, Cirrhina mrigala IC50, 24 h, Nitrosomonas sp. EC10, 6 h, kasvun estyminen, Pseudomonas putida LC50, 14 vrk, Eisenia fetida (mato) EC50, 14 vrk, Lactuca sativa (salaatti) 0,005 mg/l EC10, 4 vrk, Rana temporaria (sammakko) 17,5 (OECD 305E, kala, Brachydanio rerio) Tulos kyllä 60-70%/4 vrk 85%/14 vrk Menetelmä MITI-I Tunnetut hajoamistuotteet Reaktio OH-radikaalien kanssa: mm. katekolia Reaktio NO 3 -ionien kanssa: 2- and 4-nitrofenolia Hydrolyysi ei Ei testejä, arvio tehty aineen rakenteen perusteella. Muuta tietoa hajoamisesta, t½ 14 h 44 min 60%/BOD/20 vrk 45%/BOD/20 vrk 88%/BOD/15 vrk 48%/1 vko 60%/5 vko Hajoaa makeassa vedessä nopeammin kuin merivedessä. Reagoi ilmassa OH-radikaalien kanssa. Reagoi ilmassa NO 3 -radikaalien kanssa. Hajoaminen joessa Hajoaminen pohjavedessä Hajoaminen satama-alueen vedessä Hajoaminen maaperässä Hajoaminen maaperässä II Komission tiedonanto 2008/C 34/01 ja suositus 2008/98/EY vaarojen arvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista vaarojen vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät - Inhalaatioaltistus fenolihartsien formuloinnin aikana sekä ihoaltistus käytettäessä fenolihartsia sumutustekniikoissa voivat aiheuttaa akuutteja yleisiä myrkytysvaikutuksia - Kaikki ihoaltistustilanteet (tuotanto- Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla, ja sitä olisi sovellettava. 5
Kuluttajat Ympäristön kautta altistuvat ihmiset ja jatkojalostusprosessit, fenolihartsien formulointi ja käyttö) voivat aiheuttaa ihon ja silmien syöpymistä - Toistuvat inhalaatioaltistustilanteet (tuotanto- ja jatkojalostusprosessit, fenolihartsien formulointi ja käyttö) sekä toistuva ihoaltistus fenolihartsien formuloinnin aikana ja käytettäessä fenolihartseja sumutustekniikoissa voivat aiheuttaa yleisiä vaikutuksia. - Iho saattaa ärtyä, jos se altistuu fenolia sisältäville desinfiointiaineille. - Toistuva ihoaltistuminen fenolia sisältäville desinfiointiaineille voi aiheuttaa yleisiä vaikutuksia. - Toistuva inhalaatioaltistuminen fenolia sisältäville lattiavahoille voi aiheuttaa yleisiä vaikutuksia. - Suun kautta tapahtuva paikallinen epäsuora altistuminen kasvien versoissa olevalle fenolille voi aiheuttaa yleisiä vaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi valvottava saatetaanko niiden alueella markkinoille fenolia sisältäviä kulutustuotteita, ja ilmoitettava siitä komissiolle RAPEX järjestelmän kautta. Tuotteet olisi tarvittaessa vedettävä markkinoilta, koska ne eivät ole turvallisia yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin 2001/95/EY säännösten perusteella. Kts. ympäristö 6
Ympäristö Jätevedenpuhdistamon mikroorganismit: - Tuotanto- ja prosessointilaitosten päästöillä voi olla vaikutuksia jätevedenpuhdistamojen mikroorganismeihin. Riskinarvioinnissa on identifioitu myös muita fenolipäästöjen lähteitä (erottamaton fenoli esimerkiksi hiilen koksauksessa, kaasutuksessa ja nesteytyksessä, ihmisten ja karjan aineenvaihduntatuotteissa tai kaatopaikoilla) kuin valmistetut tai tuodut kemikaalit. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava direktiivin 96/61/EY mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa fenoliin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten, että otetaan huomioon laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristö-olosuhteet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä fenolin tuotanto- ja/tai prosessointilaitosten aiheuttamiin mahdollisiin riskeihin, koska näiden laitosten jätevesien puhdistuslaitokset saattavat aiheuttaa päästöjä ja koska ihmiset altistuvat päästöille ympäristön kautta (kasvien versot ovat saastuneet ilmapäästöistä). Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti fenolia koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta kyseistä tekniikkaa koskevasta kehityksestä osana parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevaa tietojenvaihtoa. Paikallisia päästöjä ympäristöön ja teollisuuden jätevesien puhdistuslaitoksiin olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei teollisuuden jätevesien puhdistuslaitoksessa esiinny mikro-organismeja ja jotta ihmiset eivät altistu ympäristön kautta. Riskinhallintaa koskevien lisätoimien tarvetta voidaan parhaiten harkita direktiivin 2000/60/EY (vesipolitiikan puitedirektiivi) ja tulevan maaperän suojelua koskevan EU:n lainsäädännön puitteissa käyttäen hyödyksi riskinarviointikertomuksen kattavia tietoja. Nykyisten ympäristönsuojelua koskevien lainsäädännöllisten toimien katsotaan olevan riittäviä vähentämään sellaisten kaatopaikkojen mahdollisesti aiheuttamia riskejä, joissa ei ole suotoveden keräysjärjestelmiä. 7