Kuva 10-17-8. Kemin satamien kokonaisliikenne (tonnia/vuosi) vuosina 1990 2010 (Kemin satama2010). 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (tonnia) 1998 2010 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 10-17-9. Ilmakuva Raahen satamasta vuonna 2007 (Raahen satama 2012). Kuva 10-17-10. satama 2012). Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (tonnia/vuosi) vuosina 1998 2010 (Raahen 369
10.17.2.3 Kokkolan satama Satamanosat ja syväykset Kokkolan satama käsittää kolme erillistä satamanosaa: Syväsatama Syväsatamaa on viime vuosikymmenen aikana kehitetty investoinneilla. Satama on erikoistunut irtotavaraliikenteeseen ja koostuu kuudesta laiturista (Kuvat 10-17-11 ja 10-17-12), joiden syväykset vaihtelevat välillä 9,5 13 m. Satamassa on viisi erillistä varastoa, kolme kuivalle irtotavaralle ja kaksi terminaalia. Niiden yhteispinta-ala on 30 520 m². Kapasiteetiltaan 40-tonnin nosturit ja kattava kuljetinjärjestelmä mahdollistavat jopa 40 000 tonnin lastaus- ja purkukapasiteetin vuorokaudessa. Kantasatama Kantasatamassa käsitellään pääsääntöisesti kappaletavaraa, kuten sahattua puutavaraa, parruja ja pylväitä sekä palletoituja tuotteita. Kantasatama koostuu kuudesta laiturista, joiden syväykset vaihtelevat välillä 8,3 9,5 metriä. Satamassa on seitsemän erillistä varastoa (4 monitoimivarastoa, 2 kuivan irtotavaran varastoa ja yksi varastokatos) joiden pinta-ala on yhteensä 39 010 m². Hopeakiven satama sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 2011 alussa ja satama vihittiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Uuden 160 metriä pitkän laiturin syväys on 9,5 metriä. Liikennemäärät Kokkolan satama on Pohjanmaan suurin ja Suomen vilkkaimpiin kuuluva satama. Kokkolan satama on erikoistunut puutavaraan ja muihin metsäteollisuustuotteisiin, metallituotteisiin, palletoituihin tuotteisiin, suursäkkeihin, kontteihin ja projektitavaroihin. Vuosittain satamassa käy yli 500 laivaa. Vuoden 2010 kokonaisliikenne oli 6,36 milj. tonnia (Kokkolan satama2012). Vuonna 2010 ulkomaan liikenteen osalta (5,78 milj. tonnia) Kokkolan satama oli Suomen viidenneksi suurin satama. Kehittämishankkeet Kokkolan väylän nykyinen kulkusyvyys on 13 metriä. Sata-massa liikennöi aluksia, joiden syväys on tätä suurempi, joten ne joudutaan jättämään vajaalastiin. Kokkolan sataman liikenteen kehitysnäkymät ovat hyvät ja nykyisen väylän kulkusyvyyden riittämättömyys ilmeinen. Suurimmat liikenteen kasvuodotukset ovat irtotavaraliikenteessä. Tämän liikenteen odotetaan kasvavan erityisesti Venäjän liikenteen osalta. Kotimaan kuljetuksissa suurimmat lisäpotentiaalit koskevat Kolarin ja Soklin kaivosten kuljetuksia. Myös Siilinjärven pasutteen kuljetusten odotetaan kasvavan (Liikennevirasto 2012). Kokkolan meriväylän parantamishanke käsittää Kokkolan nykyisen väylän syventämisen 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä väylään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeen toteutukseen liittyvät myös sataman syvennys- ja laajennustyöt, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kokkolan satama (Liikennevirasto 2010). Hankkeen yleissuunnitelma ja vaadittavat tutkimukset tehtiin vuoden 2011 aikana. Joitakin tutkimuksia tehdään vielä kesän 2012 aikana. Hankkeen toteutuspäätös tehdään vuonna 2012. Koska jatkosuunnittelu ja luvitus vievät vähintään vuoden ja rakennustyö vaatii kaksi avovesikautta, hankkeen käyttöönotto ei ole mahdollista ennen kuin vuonna 2014 (Kokkolan satama, teknillinen johtaja Tapio Lampinen 24.2.2012). 370
Kuva 10-17-11. Ilmakuva Kokkolan satamasta (Kokkolan satama 2012). Kuva 10-17-12. Kokkolan syväsatama (vasemmalla) ja Kantasatama (oikealla) (Kokkolan satama 2012). 371
10.17.2.4 Porin satama Satamanosat ja syväykset Porin satama käsittää kaksi erillistä satamanosaa: Mäntyluoto Mäntyluodon satamanosa keskittyy ensisijaisesti nostohankkeisiin, kontti- ja rikastekuljetuksiin sekä sahatavaraan. Mäntyluodossa on käytössä esimerkiksi kapasiteetiltaan 200-tonninen satamanosturi, mikä mahdollistaa isojen ja raskaiden tuotteiden käsittelyn. Konttiliikenteen lastaus- ja purkukapasiteetti yltää 25 konttiin tunnissa. Laiturin pituus on 2 000 m ja maksimisyväys 12 m. Alueella on 101 000 m2 varastotilaa, 9 993 m 3 kemikaalitankkeja ja 5 462 m 3 varastosiiloja. Satamaan on rautatieyhteys (Kuva 10-17-13). Tahkoluoto Tahkoluodon syväsataman laiturin pituus on 450 m ja väylän enimmäissyväys 15,3 m, mikä mahdollistaa isojen alusten käynnit ja käsittelyn. Lastauskapasiteetti on 1200 t/h ja purkukapasiteetti noin 2000 t/h riippuen käsiteltävän tavaran tyypistä. Syväsatamassa on valmiudet toimia kappaletavaran jälleenlastaussatamana. Alueella on 9 500 m2 varastotilaa. Syväsataman lisäksi Tahkoluodon satamanosalla on erilliset öljy- ja kemikaalisatamat sekä kappaletavarasatama. Satamaan on rautatieyhteys. Liikennemäärät Porin satama on kaupallinen bulk-satama, joka koostuu Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamanosista. Porin satama palvelee erityisesti energia-, metalli- ja kemian teollisuutta (Kuva 10-17-13). Liikenteen kokonaismäärän ansiosta Porin satama on Suomen viidenneksi suurin satama ja liikennetiheydeltään toiseksi suurin bulk-satama. Vuonna 2009 sataman kautta kulki 5,35 t tavaraa (Kuva 10-17-14). Tuonnin osuus oli 69 % ja viennin 31 % (Porin satama 2012). Kehittämishankkeet Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamissa on runsaasti rakennustilaa, mikä tarkoittaa, että satamilla on mahdollisuudet kehittää asiakkaille suunnattuja palveluitaan. Tilaa on käytettävissä 200 ha ja mahdollinen rakennettavissa oleva volyymi on 1,5 Mm3. Satama voi tarjota myös 3,5 miljoonan tonnin edestä paluukuljetuksia, sillä satamaan tulee tuon verran kuljetuksia, jotka lähtevät takaisin ilman lastia. (Porin satama, satamajohtaja Jaakko Nirhama 27.2.2012) Kuva 10-17-13. Porin sataman Mäntyluodon satamanosa (edessä) ja Tahkoluodon satamanosa (takana) (Porin satama 2012). Kuva 10-17-14. Porin sataman liikenteen kokonaismäärä (tonnia/vuosi) vuosina 1957 2009 (Porin sataman 2010/2011). 372
10.17.3 Radan varren pohjavesialueet Nykytilatilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa: Oiva (2012) Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Rautatie lävistää matkalla Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin yhteensä 19 pohjavesialuetta (Kuva 10-17-15). Näistä pohjavesialueista 14 on I-luokan pohjavesialueita eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, 4 on II-luokan pohjavesialueita eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita ja 1 on IIIluokan pohjavesialue eli muu pohjavesialue (Taulukko 10-17-5). Taulukko 10-17-5. Rautatien lävistämät pohjavesialueet rautatieosuuksilla Rautuvaarasta satama vaihtoehtoihin. Pohjavesialue Pohjavesiluokka Sijaintikunta Erihnäistenmaa II Kolari Kattilakoski I Ylitornio (Juoksenki) Lampisenjärvi Ylitornio Kyläjoenkangas I Tornio Ajos Kemi Haarainkangas I Simo Santamäki Ii Aaltokangas Ii Saviaronkangas Haukipudas Kempeleenharju Kempele Rantakylä Liminka Palokangas-Selänmäki Raahe Antinkangas Raahe Vihanninkangas Vihanti Vaekangas Oulainen Asemakylä Sievi Eskolanharju I Kannus Riippa Kokkola Patamäki Kokkola Kuva 10-17-15. Vasemmalla kuvassa rautatien lävistämät pohjavesialueet välillä Rautuvaara Kemi ja oikealla kuvassa rautatien lävistämät pohjavesialueet välillä Kemi Kokkolan satama. 373
10.17.4 Radan varren luonnonsuojelualueet Nykytilatilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa: Oiva (2012) Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Ympäristöhallinto (2012) internet sivut Rautatien lähietäisyydellä Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin on yhteensä 19 Natura verkostoon kuuluvaa luonnonsuojelualuetta ja neljä muuta luonnonsuojelualuetta. tässä yhteydessä tarkoitetaan noin 1 km etäisyydellä radasta olevia luonnonsuojelualueita. Kuvassa 10-17-16 on esitetty kaikkien rajan lähietäisyydellä olevien luonnonsuojelualueiden sijainti ja taulukkoon 10-17-6 on listattu niiden suojeluperuste, taustalla oleva lainsäädäntö, suojellut lajit ja sijainti suhteessa rautatiehen. Kuva 10-17-16. Rautatien läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 374
Taulukko 10-17-6. Rautatien lähietäisyydellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet sekä niiden perusteella suojellut lajit. Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö FI1301912 Niesaselkä FI1300706 Teuravuoma Kivijärvenvuoma FI1300701 Sieppijänkä Pieruvuoma FI1300702 Pellojärvi Säynäjäjärvi FI1301005 Paamajärvi FI1301004 Ratasjärven kulttuurimaisemat MAO120136 Aavasaksa MAO120154 SCI Koskiensuojelulaki Saukko SCI Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka Helmipöllö Hiiripöllö Metso Palokärki Pohjantikka Pyy Varpuspöllö SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Saukko Lettosiemenkotilo Lapinsirppisammal Kiiltosirppisammal Lettorikko SCI Luonnonsuojelulaki Saukko Kiiltosirppisammal Lettorikko Isonuijasammal SCI / SPA SCI / SPA Maisema-kokonaisuudet Maisema-kokonaisuudet Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Kaakkuri Kalatiira Kapustarinta Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Pikkulokki Sinirinta Sinisuohaukka Suopöllö Uivelo 2 uhanalaista lajia Helmipöllö Kaakkuri Kalatiira Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Pikkulokki Sinirinta Sinisuohaukka Suopöllö Uivelo Vesipääsky 2 uhanalaista lajia Kulkee lävitse Kulkee lävitse 375
Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen Kainuunkylän saaret FI1302105 Kallinkangas FI1300501 Musta-aapa FI1300507 Simojoki FI1301613 Simojoen suun kulttuurimaisemat MAO120133 Joutsensuo Vareputaanojanlehto FI1100402 Kiiminkijoki FI1101202 Letonniemi FI1103002 Limingan lakeus MAO110118 Revonneva Ruonneva FI1105001 Raahen saaristo FI1104600 SCI / SPA SCI Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Pohjansorsimo Kaakkuri Kalatiira Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Pikkulokki Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Suopöllö Uivelo Vesipääsky 1 uhanalaista lajia Lapinsirppisammal Kiiltosirppisammal 2 uhanalaista lajia SCI Luonnonsuojelulaki SCI Koskiensuojelulaki Kirjojokikorento 1 uhanalainen laji Kuikka Laulujoutsen Uivelo Kulkee lävitse SCI Luonnonsuojelulaki SCI Koskiensuojelulaki Nahkiainen Kulkee lävitse SCI Luonnonsuojelulaki Maisema-kokonaisuudet Maisema-kokonaisuudet SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka Kapustarinta Kurki Metso Pikkulepinkäinen pyy Sinisuohaukka Suopöllö 1 uhanalainen laji SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Ampuhaukka Kaakkuri Kalatiira Kapustarinta Kuikka Lapintiira Laulujoutsen Mustakurkku-uikku Pyy Räyskä Sinirinta Uivelo 1 uhanalainen laji Kulkee lävitse 376
Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen Salmineva Piurukkajärvi FI1102801 Lestijoki FI1000057 Etelänevan -Viitasalonnevan - Seljäsennevan alue FI1000026 Rummelön Harrbådan FI1000003 SCI Luonnonsuojelulaki Helmipöllö Kalatiira Kapustarinta Kurki Lapintiira Mustakurkku-uikku Palokärki Suopöllö Vesipääsky Viirupöllö SCI Koskiensuojelulaki Saukko Nahkiainen SCI Luonnonsuojelulaki Kapustarinta Kurki Metso Pyy Pikkulepinkäinen Sinisuohaukka Suopöllö 1 uhanalainen laji SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka Kalatiira Lapintiira Laulujoutsen Pikkulepinkäinen Pyy Ruskosuohaukka Uivelo Vesipääsky 1 uhanalainen laji Kulkee lävitse 377
10.17.5 Radan varren porotalouden nykytila Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa: Porotalousselvitys, Hannukaisen kaivoshanke (Itkonen 2011) Poromieslehti 2/2012 (Paliskuntain yhdistys 2012) Sähköpostikeskustelut Paliskuntain yhdistyksen Porotalousneuvoja Marja Anttosen kanssa (Anttonen 2012) Puhelinhaastattelu Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika E. Satta (Satta 2012) Puhelinhaastattelu Orajärven paliskunnan poroisäntä Mikko Koskenniemi (Koskenniemi 2012) Puhelinhaastattelu Lohijärven paliskunnan poroisäntä Heikki Holster (Holster 2012) Puhelinhaastattelu Isosydänmaan paliskunnan poroisäntä Hannu Krupula (Krupula 2012) Puhelinhaastattelu Oijärven paliskunnan poroisäntä Martti Hirvasniemi (Hirvasniemi 2012) Rautatien varrella Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin sijaitsee 6 paliskuntaa. Pohjoisesta lähtien paliskunnat ovat Muonio, Kolari, Orajärvi, Lohijärvi, Isosydänmaa ja Oijärvi (Kuva 10-17-17). Nykytilanteessa kaikkien muiden paliskuntien alueella on junaliikennettä, paitsi Muonion paliskunnan alueella (Kuva 10-17- 17). 10.17.5.2 Kolarin paliskunta Kolarin paliskunta sijoittuu kokonaisuudessaan Kolarin kunnan alueelle (Kuva 10-17-17). Paliskunnan alue rajoittuu pohjoisessa Ylläsjokeen ja etelässä Kolarin ja Pellon kuntarajalle. Paliskunnan kokonaispinta-ala on 2 001 km 2. Kolarin paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 2 600. Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 2 536 (Taulukko 10-17-7), jolloin poronomistajia Kolarin paliskunnassa oli 85 (Paliskuntain yhdistys 2012). Kolarin paliskunta on Suomen pohjoisin paliskunta, jonka alueiden läpi kulkee päivittäistä rautatieliikennettä. Paliskunnan lävitse kulkevan rautatien pituus on noin 41 km (Kuva 10-17- 17) Junaliikennevahinkoja Kolarin paliskunnan alueella tapahtuu kymmenen vuoden keskiarvolla ilmaistuna 18 vuodessa (Taulukko 10-17-8). Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta aina vuoden 2003 kuudesta porokuolemasta vuosien 2000 ja 2005 24 porokuolemaan. Junaliikennevahingot Kolarin paliskunnan osalta koskettavat yleensä yksittäisiä poroja, eikä kokonaisia tokkakuntia yleensä jää junan alle. Hankalimmat alueet junaliikennevahinkojen osalta ovat lähellä Pellon rajaa ja vaikutukset kohdistuvatkin pääasiassa yhteen tokkakuntaan. Porojen talvilaidun sijaitsee Torniojoen ja radan välissä, minkä vuoksi lokakuusta joulukuuhun ne liikkuvat eniten raiteilla, jolloin raiteilla ei ole juurikaan henkilöjunaliikennettä. Paliskunnalla ei ole aitarakenteita rautatien varrella (Anttonen 2012, Satta 2012). 10.17.5.1 Muonion Paliskunta Muonion paliskunta harjoittaa porotaloutta alueella, joka sijaitsee pääasiassa Muonion ja Kolarin kuntien alueella ja pieniltä osin myös Kittilän kunnan alueella (Kuva 10-17-17). Paliskunnan länsirajana toimii Muonionjoki ja etelässä rajana Kolarin paliskuntaan on Ylläsjoki. Paliskunnan kokonaispinta-ala on 2674 km 2 (Itkonen 2011). Muonion paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 6000. Todellinen eloporoluku oli 6120 (Taulukko 10-17-7) poronhoitovuonna 2010/2011, jolloin poronomistajia Muonion paliskunnassa oli 128 (Paliskuntain yhdistys 2012). Muonion paliskunnan alueen läpi ei tällä hetkellä kulje junaliikennettä. Perusparannettava rataosa Kolarista Rautuvaaraan sijaitsee kokonaisuudessaan Muonion paliskunnan alueella. 378
Kuva 10-17-17. Paliskuntien sijainti kuntarajoihin nähden sekä Hannukaisen hankkeen junakuljetuksille altistuvat paliskunnat. Taulukko 10-17-7. Radanvarren paliskuntien eloporoluvut poronhoitovuosilta 2000/2001 2010/2011. Paliskunta Poronhoitovuosi Keskiarvo 2000/ 2001 2001/ 2002 2002/ 2003 2003/ 2004 2004/ 2005 2005/ 2006 2006/ 2007 2007/ 2008 2008/ 2009 2009/ 2010 2010/ 2011 Muonio 4936 5077 5702 5556 5867 5926 5988 5998 5867 5742 6120 5707 Kolari 2243 2548 2565 2739 2567 2529 2729 2649 2429 2638 2536 2561 Orajärvi 1587 1534 1700 1525 1731 1527 1498 1488 1493 1634 1501 1565 Lohijärvi 1352 1433 1386 1385 1423 1401 1384 1296 1359 1420 1477 1392 Isosydänmaa 1741 1843 1908 1898 1925 1962 1760 1722 1702 1902 1931 1845 Oijärvi 1393 1204 1181 1238 1280 1240 1187 1083 1111 1113 1081 1192 Taulukko 10-17-8. Junaliikenteestä aiheutuneet porovahingot paliskunnittain ja kaikissa Suomen paliskunnissa yhteensä vuosina 2000 2011. Muonion paliskunnan alueella ei tuolloin ollut junaliikennettä (Anttonen 2012). Paliskunta Vuosi Keskiarvo 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kolari 24 20 13 6 21 24 17 18 14 24 11 19 18 Orajärvi 91 61 139 56 113 80 74 111 91 54 44 45 80 Lohijärvi 28 31 25 18 29 68 33 73 54 11 7 15 33 Isosydänmaa 17 68 10 16 0 45 12 42 34 14 24 32 26 Oijärvi 20 8 17 21 12 40 22 32 35 7 34 41 24 Yhteensä Suomessa 268 270 268 252 333 406 298 483 336 205 308 355 315 379
10.17.5.3 Orajärven paliskunta Orajärven paliskunta sijoittuu kokonaisuudessaan Pellon kunnan alueelle (Kuva 10-17-17). Paliskunnan alue rajoittuu pohjoisessa Kolarin ja Pellon kuntarajalle ja etelässä Pellon ja Ylitornion kuntien väliseen rajaan. Orajärven paliskunnan alue on pitkä ja kapea ja sen kokonaispinta-ala on noin 1 257 km 2. Orajärven paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 1500. Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1501 (Taulukko 10-17-7), jolloin poronomistajia Orajärven paliskunnassa oli 76 (Paliskuntain yhdistys 2012). Orajärven paliskunnan läpi kulkevan rautatien pituus on noin 55,2 km (Kuva 10-17-17). Junaliikennevahinkoja Orajärven paliskunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 80 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta aina vuoden 2010 44 porokuolemasta vuoden 2002 139 porokuolemaan (Taulukko 10-17-8). Orajärven paliskunnan koko rautatien varsi on täynnä paikkoja, joissa junaliikennevahinkoja syntyy. Porojen talvilaidun sijaitsee rautatien ja Torniojoen välissä, jolloin pahin aika junaliikennevahingoille on marraskuusta tammikuuhun, jolloin myös henkilöliikenteen määrät raiteella kasvavat (Anttonen 2012, Koskenniemi 2012). Paliskunnalla on olemassa kaksipuoleinen aita noin 22 kilometriä pitkältä matkalta Kolarin paliskunnan rajalta aina Lempeän teollisuusalueelle saakka. Toisen puolen aidasta on valtio rakennuttanut jo 1980-luvun alussa, mutta toisen puolen paliskunta aitasi omin varoin vuonna 2007. Paliskunta kokee kaksipuoleisen aidan auttaneen vähentämään junaliikennevahinkoja. Talvella 2011 he kokeilivat lisäksi itse kehittelemäänsä hälytysjärjestelmää aitojen päässä ja aitojen aukkokohdissa (Kuva 10-17-18). Hälytysjärjestelmässä on liiketunnistin, joka tunnistaa liikkeen noin 5 metrin etäisyydeltä, ja summeri, joka alkaa soida jonkun liikkuessa alueella. Ensimmäisen talven jälkeen hälytysjärjestelmä tuntuu paliskunnasta toimivalta ratkaisulta (Koskenniemi 2012). 10.17.5.4 Lohijärven paliskunta Lohijärven paliskunta sijaitsee kokonaisuudessaan Ylitornion kunnan alueella (Kuva 10-17-17). Pohjoisrajana toimii kuntaraja Pellon kunnan kanssa ja etelärajana poronhoitoalueen raja ja samalla kuntaraja Tornion kunnan kanssa. Lohijärven paliskunnan kokonaispinta-alan on 1 236 km2. Lohijärven paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 1400. Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1477 (Taulukko 10-17-7), jolloin poronomistajia Lohijärven paliskunnassa oli 58 (Paliskuntain yhdistys 2012). Lohijärven paliskunnan läpi kulkevan rautatien pituus on noin 47 km. Junaliikennevahinkoja Lohijärven paliskunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 33 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta aina vuoden 2010 7 porokuolemasta vuoden 2007 73 porokuolemaan (Taulukko 10-17-8). Lohijärven paliskunnan alueella eniten junaliikennevahinkoja syntyy paliskunnan etelärajalta aina Kaulinrantaan asti ulottuvalla alueella. Pahin aika junaliikennevahingoille on syystalvi ennen joulua, jolloin porot käyvät Tornionjoen rantaa kaivamassa. Junaliikenteen vaikutukset kohdistuvat tasaisesti kaikille poronomistajille. Lohijärven paliskunnalla ei ole aitarakenteita (Anttonen 2012, Holster 2012). 10.17.5.5 Isosydänmaan paliskunta Isosydänmaan paliskunta sijaitsee Simon, Ranuan ja Tervolan kuntien alueilla (Kuva 10-17-17). Rautatien kannalta tärkeimmät paliskunnan raja-alueet ovat idässä Simon ja entisen Kuivaniemen kunnan välinen raja ja lännessä Kemin ja Simon kuntien välinen raja. Paliskunnan kokonaispinta-ala on 2 295 km2. Paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 2 000. Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1 931 (Taulukko 10-17-7), jolloin poronomistajia Isonsydänmaan paliskunnassa oli 68 (Paliskuntain yhdistys 2012). Rautatietä Isosydänmaan paliskunnan lävitse kulkee noin 21 km. Junaliikennevahinkoja paliskunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 26 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Vuonna 2004 paliskunnassa ei tapahtunut ainuttakaan tilastoitua junaliikennevahinkoa, kun taas vuonna 2001 niitä tapahtui 68 (Taulukko 10-17-8). Junaliikennevahinkoja syntyy tasaisesti koko radan varren alueella. Vaikutukset ovat melko tasaisia, mutta joihinkin yksittäisiin poroisäntiin on suurempia vaikutuksia. Tien varrella sijaitseva riista-aita hankaloittaa porojen kulkua radan yli merenrannassa sijaitsevalle talvilaitumelle. Pahinta aikaa junaliikennevahinkojen osalta on syystalvi ennen joulua. Paliskunnalla ei ole olemassa olevia omia aitarakenteita (Anttonen 2012, Krupula 2012). 380