ORIPÄÄ Oripäänkangas

Samankaltaiset tiedostot
LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

LEMPÄÄLÄ Hirvikallio

INVENTOINTIRAPORTTI ESPOO. Nedergård. Vasarakirveiden löytöpaikan arkeologinen inventointi AKDG 4905:7

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Haapajärvi Pajuperänkankaan tuulipuiston arkeologinen päivitysinventointi - lisäys raporttiin 2016

HAAPAJÄRVI Sauviinmäki, vaihe II

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

INVENTOINTIRAPORTTI. Sievi. Jakostenkallio, tuulivoimalahankealueen arkeologinen inventointi

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

YLIVIESKA Urakkaneva

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

INVENTOINTIRAPORTTI. Loviisa. Tetom, tuulivoimaosayleiskaava alueen arkeologinen inventointi

KONTIOLAHTI Kirkonkylä - Riihiaho

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013

Puttosenkulman asemakaava-alue, arkeologinen inventointi

KALLE LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KUNTA SAUVON KUNTA. Teininki STENINGEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi AKDG3153:1

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Ristijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen

INVENTOINTIRAPORTTI. Kittilä. Kuotkon satelliittimalmion arkeologinen selvitys

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

RAUTUOJA talonpohja. Koordinaattipiste (Muinaisjäännösrekisteri) Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluva alakohde Muinaisjäännöksen aluerajaus

KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

PÄLKÄNE Laitikkala, Suttinen

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi. Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi Katja Vuoristo

HAAPAJÄRVI Ristiniitty ja Välikangas

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot.

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Loppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f

INVENTOINTIRAPORTTI. Haapajärvi. Sauviinmäki, tuulipuiston arkeologinen inventointi

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi

PORNAINEN Hevonselkä

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

TUULIVOIMALANPAIKAN JA MAAKAAPELILINJAN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kuhmo Viiksimonjärven ja Särkisen rantaasemakaavan. arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Ponsivuori, tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. SÄKYLÄ Ristola. Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi AKDG 5267:1 ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA

SASTAMALA, LAHDENPERÄ, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEELLA

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Siikajoki Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Joensuu Vehkapuro- Suhmura Paineviemärin linjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008

KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen

T U T K I M U S R A P O R T T I. FORSSA Linjapelto. Kivikautisen asuinpaikan tarkkuusinventointi ja koekuopitus

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

RAAHE Kopsan tuulivoimapuiston laajennusosien arkeologinen inventointi

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI

INVENTOINTIRAPORTTI. HANKO Rajakaari. Asemakaava alueen arkeologinen inventointi AKDG 3927:4

Hyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

Transkriptio:

INVENTOINTIRAPORTTI ORIPÄÄ Oripäänkangas Tuulivoimapuiston hankealueen arkeologinen inventointi 22. 23.10.2013 AKDG3578:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN 1

Tiivistelmä Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut teki Infinergies Finland Oy:n toimeksiannosta Oripään Oripäänkankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen arkeologisen inventoinnin syksyllä 2013. Alueelle suunnitellaan neljää tuulivoimalayksikköä, joiden sijoituspaikan lisäksi rakennettavia alueita ovat varastoalueet, nosturialueet sekä parannettavat tai uudet tiet. Inventointialue oli laajuudeltaan noin 1,5 km 2. Inventointialue on maastoltaan ja topografialtaan potentiaalinen kivikautisten asuinpaikkojen esiintymiselle ja lähistöltä tunnetaankin useita Ancylus järven vaiheeseen ajoittuvia mesoliittisia asuinpaikkoja. Inventoinnissa rakentamisalueet tarkastettiin ja maastoon tehtiin myös koepistoja, mutta mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa ei alueella havaittu. Kansikuva: AKDG3578:1. Tuulivoimalan paikka Kaustiossa (WTG 4), etelästä. Kuvaaja: Petro Pesonen.

Sisältö Arkisto ja rekisteritiedot... 2 Kartta inventointialueesta... 3 1. Johdanto... 4 2. Taustatiedot... 5 2.1 Tuulivoimapuiston hankealue... 5 2.2 Harjualueen luonnonympäristö... 5 2.3 Arkeologinen tutkimushistoria... 5 2.4 Historiallisen ajan lähteet... 6 3. Inventoinnin kulku ja tulokset... 8 3.1 Inventointimenetelmät... 8 3.2 Inventointihavainnot... 8 4. Yhteenveto... 11 Kirjallisuus ja arkistolähteet... 12 Valokuvaluettelo... 13 1

Arkisto ja rekisteritiedot Kohteen laji: Oripää Oripäänkangas, tuulivoimapuiston hankealueen arkeologinen inventointi Tutkimuslaitos: Museovirasto/Arkeologiset kenttäpalvelut Inventoijat: FL Petro Pesonen ja FM Johanna Seppä Kenttätyöaika: 22. 23.10.2013 Peruskartta: L3442 (TM35 lehtijako), 211104 (Yleislehtijako) Tutkimusten tilaaja: Infinergies Finland Oy Alkuperäinen raportti: Museoviraston arkeologinen keskusarkisto, Helsinki Kopiot: Infinergies Finland Oy, Turun Museokeskus (Varsinais Suomen maakuntamuseo) Löydöt: Digitaalikuvat: AKDG 3578:1 6 Aikaisemmat tutkimukset: Eeva Raike 1994, Oripään inventointi 2

Kartta inventointialueesta 3

1. Johdanto Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut suoritti Infinergies Finland Oy:n toimeksiannosta Oripään Oripäänkankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen arkeologisen inventoinnin syksyllä 2013. Alueelle suunnitellaan neljää tuulivoimalayksikköä, joiden sijoituspaikan lisäksi rakennettavia alueita ovat varastoalueet, nosturialueet sekä parannettavat tai uudet tiet. Varsinais Suomen maakuntamuseo on antanut asiassa lausunnon (Dnro 9175 2013), jonka mukaan alueen muinaisjäännökset tulee asianmukaisesti inventoida. Inventoinnin valmistelussa käytettiin lähteinä Museoviraston ylläpitämiä Muinaisjäännösrekisteriä ja Muinaiskalupäiväkirjaa sekä vanhoja karttoja, joita on sekä julkaisuissa että Kansallisarkiston kokoelmissa. Ennen inventointia Muinaisjäännösrekisterissä ei ollut tältä alueelta tiedossa ainoatakaan kohdetta. Lähimmät tunnetut kohteet olivat Tanskilan Kalevanhaudan, Metsärannan ja Piispanniityn kivikautiset asuinpaikat, Krekilänkankaan pyyntikuoppakohde sekä Piispanniityn susikuoppa inventointialueen eteläpuolella. Inventoinnin kenttätyön suorittivat FL Petro Pesonen ja FM Johanna Seppä ajalla 22. 23.10.2013 ja inventointiin liittyvät jälkityöt tehtiin joulukuussa 2013. Inventointialuetta dokumentoitiin valokuvin ja inventoinnin yhteydessä otetut digitaalikuvat on luetteloitu Webmuskettiin numeroilla AKDG 3578:1 6. Inventoinnissa ei löydetty yhtään esihistoriallista tai historiallisen ajan muinaisjäännöstä. Helsingissä 12.12.2013 Petro Pesonen, FL 4

2. Taustatiedot 2.1 Tuulivoimapuiston hankealue Infinergies Finland Oy suunnittelee neljän tuulivoimalan aluetta Oripään kunnan Oripäänkankaalle (myös nimellä Oripäänharju). Voimalaitokset tulevat olemaan 141 metriä korkeita mastoja ja niiden perustusten halkaisija on 24,50 metriä. Itse voimalaitosten lisäksi hankesuunnitelmassa on varattu nosturialueet pystytystä varten sekä varastoalueita kunkin jalustan ympärille. Lisäksi alueen tiestöä on tarpeen parantaa ja uusia sekä rakennusaikaa että huoltoa varten. Varsinais Suomen maakuntamuseon lausunnossa mainitaan myös rakennettavat sähkölinjat, mutta niitä ei ole merkitty Infinergies Finlandilta saatuun karttaan. Inventointialueen laajuus on noin 1,5 km 2. Tuulivoimala 1 (WTG 1) tulee lähelle Oripäänkankaan länsireunaa kiertävää Huovintietä, mutta ylemmäs harjun päälle. Tieyhteydeksi parannetaan Huovintieltä hiekkakuopille johtavaa tietä, joka osin rakennetaan uutena tienä voimalalle. Tuulivoimala 2 (WTG 2) suunnitellaan harjun toisella puolella olevalle soistumalle ja sen tieyhteys hoidetaan parantamalla olemassa olevaa harjun halki lännestä tulevaa tietä, jonka linjaus on uusi lähempänä voimalaa. Tuulivoimala 3 (WTG 3) rakennetaan tämän eteläpuolelle harjun itäreunan tasanteelle, tieyhteys on sama kuin voimalalle 2. Tuulivoimala 4 (WTG 4) puolestaan on sijoitettu soistuman itäpuolelle, Kaustioon ja sinne tieyhteys rakennetaan voimalan 2 kautta suon halki. 2.2 Harjualueen luonnonympäristö Oripään harjuesiintymät kuuluvat Tanskilan Paltankulman kautta kulkevaan pientä lähes itä länsisuuntaista jaksoa lukuunottamatta Säkylän Virttaan Oripään Mellilän Kosken harjujaksoon, joka on kooltaan poikkeuksellisen suuri ja maisemallisilta muodoiltaan vaihteleva. Kokonaisuutena harju on Lounais Suomen merkittävin sora ja hiekkamuodostuma. Oripäänkangas muodostaa selvän ja ympäristöstään poikkeavan maisemallisen elementin kulkiessaan koko Oripään kunnan halki jokseenkin pohjois luode etelä kaakkosuunnassa. Harju on keskimäärin 1 3 kilometriä leveä ja ympäristöään 20 25 metriä korkeampi. Harjun lakiselänteet ovat pääosin tasaisia. 1 Inventointialueella harjualue on luonto ja maaperätyypiltään lähes kokonaan hiekkapohjaista mäntykangasta. Kaustion alue on myös hiekkaperäistä, mäntyä kasvavaa, matalaa soistuvaa aluetta. Oripäänkangas on syntynyt jääkauden sulamisvaiheissa. Inventointialueella harjun korkeimmat kohdat ovat noin 105 m mpy korkeudella, mikä vastaa suunnilleen oletettua Ancylus järven (n. 8900 7200 ekr.) korkeinta veden pinnan tasoa alueella. Näin ollen inventointialueen muinaisrannat ovat syntyneet Ancylus järven alenevaan veden pinnan tasoon aina 80 75 m mpy asti. 2 Tätä alemmat rannat ovat sitten Litorina meren rantatasoja, jotka eivät ulotu aivan inventointialueelle asti sillä harjun reunan korkeus on Kalevanhaudan kohdalla noin 80 m mpy. 2.3 Arkeologinen tutkimushistoria Inventointialue kuuluu Oripään kuntaan, jossa on tehty tähän mennessä ainoa arkeologinen perusinventointi vuonna 1994, jolloin Eeva Raike tarkasti kunnan ennestään tunnetut muinaisjäännökset ja löysi joukon uusia, ennestään tuntemattomia kohteita. Tässä vaiheessa myös Oripäänkankaan reunoilta löytyi kivikautisia asuinpaikkoja (Kale 1 Oripään kunnan harjuselvitys 1983. Oripään kunta, Varsinais Suomen seutukaavaliitto. 2 Marjatta Kukkonen, Carl Göran Stén ja Erkki Herola: Loimaan kartta alueen maaperä. Suomen geologinen kartta 1:100000. Maaperäkarttojen selitykset, karttalehti 2111. Espoo 1993. http://arkisto.gtk.fi/mps/2111.pdf 5

vanhauta, Metsäranta ja Piispanniitty) 80 85 mmpy korkeudella olevilta muinaisrannoilta. Asuinpaikat ovat siten ajoitettavissa Ancylus järven aikaan mesoliittiselle kivikaudelle. Lisäksi harjun itäreunalta löytyi Krekilänkankaan esihistoriallinen pyyntikuoppa alue ja inventoinnissa rekisteröitiin myös historiallisen ajan susikuoppa Piispanniityssä. 2.4 Historiallisen ajan lähteet Tuulivoimapuiston hankealueella ei ole karttojen perusteella ollut vanhoja kyliä tai muutakaan asutusta. Vanhimpia karttoja on 1700 luvun lopun Kuninkaankartasto, johon on merkitty seudun vanha asutus, mm. Oripään kylä harjun länsipuolella peltojen keskellä sekä kylästä etelään ja koilliseen johtavan tien varrella tiloja, torppia ja yksi sotilastorppakin. 3 Historiallinen Huovintie kulkee pitkin harjun länsireunaa. Yhdessä Hämeen Härkätien kanssa Huovintietä pidetään Suomen vanhimpana maantienä. Inventointialueen pohjoispuolella karttaan on merkitty Käinänhauta, ilmeisesti iso suppa, joka on nykyisellään lähes kadonnut hiekanoton myötä. Vuoden 1882 Senaatin kartastossa muutoksia ei juuri ole tapahtunut 100 vuotta aiempaan karttaan verrattuna. Harjun itäpuolelle on kuitenkin perustettu Käinän, Saaren ja Kankaanpään tilat. Ote Kuninkaan kartastosta tuulivoimapuiston hankealueen kohdalla. Hankealue on hahmoteltu karttaan sinisellä värillä. 3 Kuninkaan kartasto Etelä Suomesta 1776 1805. Toimittanut Erkki Sakari Harju. SKS 2012. 6

Vuonna 1882 laadittu kartta Oripäänkankaalta. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta arkisto, Senaatin kartasto, Loimaa (XIII 19) 7

3. Inventoinnin kulku ja tulokset 3.1 Inventointimenetelmät Inventoinnin maastotyöt kestivät kaksi päivää, 22. 23.10.2013. Koska alueelta ei tunnettu entuudestaan ainoatakaan muinaisjäännöstä, eivätkä myöskään vanhat kartat antaneet vihjeitä historiallisen ajan kohteista, tutkittiin maasto samalla tarkkuudella kokonaisuudessaan jalkaisin. Inventoinnissa käytiin läpi tuulivoimaloiden paikat, niihin liittyvät rakennusalueet sekä parannettavat ja uudet tielinjaukset. Pääasiassa inventointi tapahtui tarkkailemalla maan pinnalle mahdollisesti näkyviä rakenteita, sekä tarkastamalla alueen avoinna olevat hiekkakuoppien ja teiden leikkaukset sekä tuulenkaadot. Kaikissa paikoissa maastoon tehtiin myös koepistoja, joilla paitsi tarkkailtiin myöhemmän maankäytön aiheuttamia häiriöitä, pyrittiin myös löytämään kivikautisista asuinpaikoista kertovia merkkejä. 3.2 Inventointihavainnot Tuulivoimala 1 (WTG 1) on suunniteltu ehjään harjumaastoon, harjun kumpuilevalle lakitasanteelle ja sille tuleva uusi tieura leikkaa peräkkäisiä rantatörmiä 90 95 mmpy korkeudella. Alueella oli runsaasti tuulenkaatoja, joiden lisäksi tuleville rakennusalueille tehtiin lapiolla koepistoja. Maaperä on alueella ruskeaa podsoloitunutta hiekkaa. Tuulivoimala 2 (WTG 2) rakennetaan soistuneelle alueelle harjun itäpuolelle ja sinne tuleva tie noudattelee vanhaa uraa harjun itäreunalla. Tuulivoimaloiden 2 ja 3 (WTG 3) välisellä alueella on soraista, loivaa rinnettä joka on osittain vielä ehjää metsämaastoa noin 85 mmpy korkeudella. Alueelle tehdyt koepistot olivat kuitenkin tyhjiä. Tuulivoimalan 3 paikka on vanhaa hiekkakuopan pohjaa suon laidalla kankaan itäreunalla. Koko tämä alue on täysin myllääntynyt hiekan otossa ja nyt alueella on mm. riistapelto ja tähystystorni. Tuulivoimala 4 (WTG 4) on muista hieman erillään Kaustion alueella, harjun itäpuolella olevan soistuman takana. Suon halki on suunniteltu uusi tielinjaus. Aivan voimalan rakennusalueen itälaidalla on pieni kallionnyppylä ja ympäröivä maa on rautapitoista hiekkaa, ympäristö kuusikkoa. Tuulivoimala on tulossa nyppylän länsipuolella olevalle tasangolle. Inventoinnissa ei havaittu yhtään esihistoriallista tai historiallisen ajan muinaisjäännöstä. 8

AKDG3578:6. Tuulivoimalan 1 (WTG 1) maastoa harjulla, lännestä. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG3578:5. Tuulivoimalan 2 (WTG 2) paikka suolla, luoteesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG3578:2. Tuulivoimalan 3 (WTG 3) paikalle johtava tie, idästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. 9

AKDG3578:3. Tuulivoimalan 3 (WTG 3) nosturialustan paikka, luoteesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG3578:4. Tuulivoimalan 3 (WTG 3) paikka, jossa on nyt riistapelto, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG3578:1. Tuulivoimalan 4 paikka Kaustiossa (WTG 4), etelästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. 10

4. Yhteenveto Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut teki Infinergies Finland Oy:n toimeksiannosta Oripään Oripäänkankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen arkeologisen inventoinnin syksyllä 2013. Alueelle suunnitellaan neljää tuulivoimalayksikköä, joiden sijoituspaikan lisäksi rakennettavia alueita ovat varastoalueet, nosturialueet sekä parannettavat tai uudet tiet. Inventointialue oli laajuudeltaan noin 1,5 km 2. Inventointialue on maastoltaan ja topografialtaan potentiaalinen kivikautisten asuinpaikkojen esiintymiselle ja lähistöltä tunnetaankin useita Ancylus järven vaiheeseen ajoittuvia mesoliittisia asuinpaikkoja. Inventoinnissa rakentamisalueet tarkastettiin ja maastoon tehtiin myös koepistoja, mutta mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa ei alueella havaittu. 11

Kirjallisuus ja arkistolähteet Kansallisarkisto: Maanmittaushallituksen historiallinen kartta arkisto, Senaatin kartasto, Loimaa (XIII 19) Museoviraston arkeologinen keskusarkisto: Raike, Eeva 1994: Oripään arkeologinen inventointi. Kirjallisuus: Kukkonen, Marjatta, Stén, Carl Göran ja Herola, Erkki 1993: Loimaan kartta alueen maaperä. Suomen geologinen kartta 1:100000. Maaperäkarttojen selitykset, karttalehti 2111. Espoo 1993. http://arkisto.gtk.fi/mps/2111.pdf. Kuninkaan kartasto Etelä Suomesta 1776 1805. Toimittanut Erkki Sakari Harju. SKS 2012. Oripään kunnan harjuselvitys 1983. Oripään kunta, Varsinais Suomen seutukaavaliitto. 12

Valokuvaluettelo Kaikki kuvat ovat digitaalikuvia ja ne on luetteloitu WebMusketti järjestelmään. Kuvat omistaa Museovirasto. Kaikissa kuvaaja: Petro Pesonen, 2013. AKDG = Arkeologian kuvakokoelma, digitaalikuvat Kuvanro Aihe Pvm AKDG 3578:1 Tuulivoimalan paikka Kaustiossa (WTG 4), etelästä. 22.10.2013 3578:2 Tuulivoimalan (WTG 3) paikalle johtava tie, idästä. 22.10.2013 3578:3 Tuulivoimalan (WTG 3) nosturialustan paikka, luoteesta. 22.10.2013 3578:4 Tuulivoimalan (WTG 3) paikka, jossa on nyt riistapelto, kaakosta. 22.10.2013 3578:5 Tuulivoimalan (WTG 2) paikka suolla, luoteesta. 22.10.2013 3578:6 Tuulivoimalan (WTG 1) maastoa harjulla, lännestä. 23.10.2013 13