RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2010 Kuva: Kaisa Siren Kalliopesän tarkastus helikopterilla 22.11.2010 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
YLEISTÄ Tässä raportissa kerrotaan lyhyesti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna 2010. Maakotkan ja tunturihaukan pesintätulokset olivat huonoja. Syynä olivat ilmeisesti kylmä talvi ja huono ravintotilanne. Kanalinnut, erityisesti riekot, olivat vähissä ja osassa Lappia myös jänikset olivat kateissa. Merikotkan ja muuttohaukan pesintätulos oli normaali. Tunnetuista maakotkan ja tunturihaukan reviireistä tarkastettiin yli 95 prosenttia ja muuttohaukkareviireistä tarkastettiin 88 prosenttia. Suurimmalla osalla reviireistä ei käyty kuin kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Tarkastuksista ison suorittivat 42 vapaaehtoista lintuharrastajaa ja he tekivät kaikkiaan 344 työpäivää, saman verran kuin vuonna 2009. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1-30 päivän välillä. Metsähallituksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio-Salla linjan pohjoispuolella 130 maakotkareviirillä kaikkiaan 270 pesää. Samalla tarkastettiin noin sata merikotkan, muutto- ja tunturihaukan pesää. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta MAAKOTKA Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on Lapin läänissä ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Rekisterissä oli marraskuussa 2010 kaikkiaan 460 sellaista maakotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan pesinnästä. Vuosien 2006-2010 aikana näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 404 reviiriä ja pesintä on todettu samana ajanjaksona 310:llä eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 310-404 paria Vuoden aikana löydettiin 11uutta reviiriä, kaikki Lapista, ja vanhoilta reviireiltä löytyi 23 uutta vaihtopesää
Pesimätulos 2010 Pesimätulos oli erittäin huono, pohjoisimmassa Lapissa pesintätulos oli hieman viimevuorista parempi mutta vanhan Lapin läänin eteläpuolella pesintätulos romahti niin, että kun vuonna 2009 tällä alueella todettiin 32 poikasta mutta tänä vuonna samalla alueella todettiin vain kuusi poikasta. Asuttuja reviirejä oli yhteensä 334, onnistuneita pesintöjä todettiin 79 ja niillä kaikkiaan 83 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,05 (vuosien 2000-2010 keskiarvo 1,19) ja poikasia/ asuttu reviiri oli 0,25 (vuosien 2000-2010 keskiarvo 0,48). Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2010, vuosina 2006-2010 asuttuna olleet reviirit Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Yhteensä 2009 Tunnettuja reviirejä 20 83 54 78 74 59 33 18 20 3 10 0 5 1 0 0 2 0 0 460 449 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 17 74 48 72 70 55 24 13 17 3 6 0 3 1 0 0 1 0 0 404 393 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 10 50 38 56 60 45 22 12 10 3 2 0 1 0 0 0 1 0 0 310 291 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 3 9 6 6 4 4 9 5 3 0 4 0 2 0 0 0 1 0 0 56 56 Tarkastettuja reviirejä 19 82 53 76 73 58 27 17 18 3 9 0 4 1 0 0 1 0 0 441 437 Pesää rakennettu 7 44 28 44 36 28 14 3 12 1 3 0 2 1 0 0 0 0 0 223 240 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja (asuttu reviiri) 14 60 43 62 59 49 18 5 14 3 3 0 2 1 0 0 1 0 0 334 340 Pesintä: Pesintöja yhteensä 7 16 15 18 23 21 4 2 2 2 0 0 0 0 0 0 1 0 0 111 100 Epäonnistuneita pesintöjä 3 4 3 7 6 4 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 32 21 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 4 12 12 11 17 17 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 79 79 Poikasia (iso+pieni) 4 14 12 11 17 19 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 83 87 Kahden poikasen pesiä 0 2 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 8 Pesintä myös edellisenä vuonna Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,17 1,00 1,00 1,00 1,12 1,00 1 1 1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,05 1,10 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,29 0,23 0,28 0,18 0,29 0,39 0,11 0,20 0,07 0,33 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,25 0,26 Rengastettu Rengastetut 48 66 Värirengastetut 47 62 Prosentteina Pareja tarkastetuista 74 73 81 82 81 84 67 29 78 100 33 0 50 100 0 0 100 0 0 76 78 Onnistuneita pesintöjä asutuista 29 20 28 18 29 35 11 20 7 33 0 0 0 0 0 0 100 0 0 24 23 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 21 7 7 11 10 8 11 20 7 33 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 6 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 21 15 23 14 23 29 7 6 6 33 0 0 0 0 0 0 100 0 0 18 18 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 95 99 98 97 99 98 82 94 90 100 90 0 80 100 0 0 50 0 0 96 97 Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2010
400 350 300 250 200 Onnistuneita pesintöjä Asuttuja reviirejä 150 100 50 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Kuva 3. Maakotkan asututtujen reviirien ja onnistuneiden pesintöjen määrä vuosina 1971-2010 MUUTTOHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, yksittäisiä pesintöjä on myös Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Rekisterissä on marraskuussa 2010 kaikkiaan 359 muuttohaukkareviiriä joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen ja näistä 297 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosien 2006-2010 välisenä aikana. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 264 reviirillä. Vuoden aikana löytyi 15 uutta muuttohaukkareviiriä ja vanhoilta reviireiltä 35 uutta pesäpaikkaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki uudet reviirit löytyivät Lapista. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 264-297 paria. Lähes kaikki Suomen muuttohaukat pesivät maassa soilla, kalliopesiä on 39 eri reviirillä ja ne sijaitsevat pääosin tunturialueella. Puupesintöjä on viimeisen viiden vuoden kuluessa todettu kahdeksalla eri reviirillä sääksen tai merikotkan rakentamissa pesissä Pesintätulos 2010 Muuttohaukan pesintätulos oli normaali. Asuttuja reviirejä, (aloitettu pesintä tai emo(t) reviirillä), oli kaikkiaan 189 ja niistä 123 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 278 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,26 (keskiarvo vuosina 2000-2010 2,31), ja poikasia/asuttu reviiri oli 1,47 (keskiarvo vuosina 2000-2010 1,62).
Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2010, vuosina 2006-2010 asuttuna olleet reviirit Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Yhteensä 2009 Tunnettuja reviirejä 25 16 49 111 47 29 61 8 9 2 2 359 340 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 21 11 40 93 42 24 51 7 8 0 0 297 286 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 19 11 32 86 32 22 50 5 7 0 0 264 252 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 4 5 9 18 5 5 10 1 1 2 2 62 54 Tarkastettuja reviirejä 23 15 44 83 45 28 60 8 9 1 1 317 318 Pesäkuoppa 3 0 1 2 4 1 0 0 0 0 0 11 12 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo+t reviiril 2 1 8 6 3 0 5 0 0 0 0 25 29 Asuttu reviiri, tunnettu pesä 14 7 24 38 21 20 31 4 5 0 0 164 155 Pareja 16 8 32 44 24 20 36 4 5 0 0 189 184 Pesintä: Pesintöjä yhteensä 11 7 23 32 17 19 31 4 5 0 0 149 144 Haudonta 2 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 4 Epäonnistuneita pesintöjä 2 0 7 2 4 1 4 1 1 0 0 22 16 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 7 7 14 30 13 18 27 3 4 0 0 123 128 Poikasia (iso+pieni) 15 14 30 62 24 44 74 7 8 0 0 278 308 Poikasia/onnistunut pesintä 2,14 2 2,14 2,07 1,85 2,44 2,74 2,33 2,00 0 0 2,26 2,41 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,07 2,00 1,25 1,63 1,14 2,2 2,39 1,75 1,6 0 0 1,70 1,99 Poikasia/pari 0,94 1,75 0,94 1,41 1,00 2,20 2,06 1,75 1,60 0 0 1,47 1,67 Rengastettu Rengastetut 282 Värirengastetut 210 Prosentteina Pareja tarkastetuista 70 53 73 53 53 71 60 50 56 0 0 60 58 Onnistuneita pesintöjä asutuista 50 100 58 79 62 90 87 75 80 0 0 75 83 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 14 0 29 5 19 5 13 25 20 0 0 13 10 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 30 47 32 36 29 64 45 38 44 0 0 39 40 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 92 94 90 75 96 97 98 100 100 50 50 88 94 Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2010
250 200 150 100 50 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Kuva 5. Muuttohaukan asutut reviirit ja pesinnät vuosina 1970-2010 MERIKOTKA, LAPIN JA OULUN LÄÄNIT Kannan koko ja levinneisyys Onnistuneita pesintöjä Asuttuja reviirejä Merikotka on pesinyt harvalukuisena Pohjois-Suomessa ja kirjallisuudessa tunnetaan mainintoja pesinnöistä Enontekiöltä, Inarista, Sodankylästä, Rovaniemeltä jne. Keski-Lapin merikotkien runsastuminen alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristöstä, Koillismaalla merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla ja Perämerelle 2000-luvun alkupuolella. Lapin ja Oulun läänien alueella tunnetaan marraskuussa 2010 kaikkiaan 70 merikotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta ja näistä 58 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosien 2006-2010 välisenä aikana ja pesintä on todettu vastaavana aikana 54 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän kannan koko on 54-58 paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon- Posion alueelle. Perämeren alueella pesii neljä paria. Vuoden aikana löytyi neljä uutta reviiriä ja seitsemän uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2010 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli normaali. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 55 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 32. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 40 ja poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,25 ja poikasia pari 0,73. Vuosien 2000-2010 vastaavat keskiarvot ovat 1,50 ja 0,93.
Kuva 4. Merikotkan levinneisyys Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2010. Vuosina 2006-2010 asuttuna olleet reviirit. Merikotkan pesintätulos Pohjois- Suomessa 2010 Reviirit: EnL InL SoL KiL PeP Ks Op Kn Yhteensä Vuosi 2009 Tunnettuja reviirejä 3 6 37 2 2 14 5 1 70 64 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 2 5 32 1 1 11 5 1 58 54 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 2 4 30 1 1 10 5 1 54 47 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 1 1 5 1 1 3 0 0 12 12 Tarkastettuja reviirejä 2 6 34 2 2 13 5 1 65 63 Pesää rakennettu 1 1 11 0 0 1 0 0 14 16 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja 2 5 34 1 1 8 4 0 55 48 Pesintä: Pesintöjä yhteensä 1 4 23 1 1 7 4 0 41 32 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 5 1 0 1 2 0 9 2 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 1 4 18 0 1 6 2 0 32 30 Poikasia (iso+pieni) 1 5 24 0 1 7 2 0 40 40 Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,25 1,33 0,00 1,00 1,17 1,00 0,00 1,25 1,33 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,50 1,00 0,71 0,00 0,00 0,88 0,50 0,00 0,73 0,83 Poikasia/pari 0,50 1,00 0,71 0,00 0,00 0,88 0,50 0,00 0,73 0,83 Rengastettu Rengastetut 0 0 Värirengastetut 0 0 Prosentteina Pareja tarkastetuista 100 83 100 50 50 62 80 0 85 76 Onnistuneita pesintöjä asutuista 50 80 53 0 0 75 50 0 58 63 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 15 100 0 13 50 0 16 4 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 50 67 53 0 50 46 40 0 49 48 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 67 100 92 100 100 93 100 100 93 98 Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2010
60 50 40 30 Asuttuja reviirejä Onnistuneita pesintöjä 20 10 0 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Kuva 5. Merikotkan asutut reviirit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa 1976-2010 TUNTURIHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet. Levinneisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana ja parimäärä on ollut ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta vakaa. Rekisterissä on marraskuussa 2010 kaikkiaan 47 tunnettua tunturihaukkareviiriä joista 37 on ollut asuttuna vuosien 2006-2010 välisenä aikana. Pesintä on todettu vastaavana aikana 30 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 30-37 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät pahdoilla, puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin tai maakotkan rakentamassa pesässä. Vuoden aikana löytyi yksi uusi reviiri. Pesintätulos 2010 Tunturihaukkojen pesintätulos oli heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli tärkeimmän ravintokohteen, riekon, kannanlasku. Asuttuja reviirejä, aloitettu pesintä tai pesää rakennettu tai emot pysyvästi reviirillä, todettiin kaikkiaan 18 ja vain neljällä reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 10 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,5 (vuosina 2000-2010 keskimäärin 2,73) ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,56 (vuosina 2000-2010) keskimäärin 1,77).
Kuva 6. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2010 Reviirit: Enontekiö Inari Utsjoki Muu Yhteensä Tunnettuja reviirejä 9 18 18 2 47 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 8 14 13 2 37 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 5 12 11 2 30 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 1 4 5 0 10 Tarkastettuja reviirejä 9 17 18 2 46 Emo(t) reviirillä 3 4 5 1 13 Asuttu reviiri, tunnettu pesä (pesiä) 0 1 4 0 5 Pareja 3 5 9 1 18 Pesintä: Pesintöjä yhteensä 0 1 4 0 5 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 1 0 1 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 0 1 3 0 4 Poikasia (iso+pieni) 0 2 8 0 10 Poikueiden koot kpl/poikueen koko 0 1/2 2/2 1/4 0 2/2 Poikasia/onnistunut pesintä 0 2,00 2,67 0 2,50 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0 2,00 2,00 0 2,00 Poikasia/pari 0 0,40 0,89 0 0,56 Rengastettu Rengastetut 0 Värirengastetut 0 Prosentteina Pareja tarkastetuista 33 29 50 50 39 Onnistuneita pesintöjä asutuista 100 75 0 80 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 25 0 20 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 0 6 17 0 9 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 94 100 100 98 Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2010
35 30 25 20 15 Asuttuja reviirejä Onnistuneita pesintöjä 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 7. Tunturihaukan asutut reviirit ja onnistuneet pesinnät 2000-2010 Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille, ja muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille. Maakotka: Pirkka Aalto, Antti Aholainen, Jarmo Ahtinen, Jouni Aikio, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Kauko Höyhtyä, Vesa Hyyryläinen, Sven Jungel, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Pekka Lehmusvirta, Antti Leinonen,Kai Leppimäki, Sami Lyytinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Tarmo Myntti, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jouni Ruuskanen, Jussi Ryssy, Heikki Rytkönen, Jyrki Savolainen, Veli-Matti Sorvari, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Pekka Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Seppo Vähätalo Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Susanna Ikola, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Asko Puro, Kai Pynssi, Jouni Ruuskanen, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Seppo Vähätalo, Tuomas Väyrynen Merikotka: Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouko Keränen, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Jani Suua, Seppo Vähätalo Tunturihaukka: Björn Ehrnsten, Pertti Koskimies