Pk-toimialabarometri

Syksy 2016 Pk-toimialabarometri www.temtoimialapalvelu.fi

2 Pk-toimialabarometri syksy 2016 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tämän lisäksi Työ- ja Elinkeinoministeriön toimialapalveluiden toimeksiannosta tulokset julkistetaan toimialaryhmittäisinä raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Toimialaraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen toimialan yritysten ja koko maan välillä. Tämän lisäksi tuloksia verrataan myös teollisuus- ja palvelualan yrityksiin kokonaisuudessaan. Syksyn 2016 Pk-yritysbarometri perustuu 6010 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä kehittämistarpeita ja esteitä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa.

Pk-toimialabarometri syksy 2016 3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti keväästä 2016. Koko maan pk-yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % huononevan (saldoluku +32). Keväällä 2016 saldoluku oli +15. Liike-elämän palvelujen toimialalla uskotaan myös suhdanteiden positiiviseen kehitykseen; alan suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut selvästi keväästä 2016 (+26 => +40). Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella koko maan ja palvelualojen pk-yritysten näkymiä positiivisemmat ja vastaavat kuin teollisuudessa. 27 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 6 %. Saldoluvuksi muodostuu +21 (keväällä 2016 +19). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pkyrityksiä (39 %). Asemansa säilyttämään pyrkiviä on hieman vähemmän (32 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi koko maassa 2 % pk-yrityksistä. Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä on voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä lähes saman verran kuin teollisuusyrityksissä ja hieman enemmän kuin koko maassa ja palvelualalla. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on alalla lähes vastaava määrä kuin vertailuryhmissä. Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on alalla sen sijaan muita ryhmiä vähemmän. Liike-elämän palveluyritysten yritysten vastaajista 4 % prosenttia arvioi yrityksensä toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana, kun keväällä näin arvioi 3 %. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja myös alan pkyrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja esteet Pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä lähes yhtä paljon henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet ovat yleinen suhdannetilanne/taloustilanne sekä resurssitekijät. Toimialalla nämä koetaan lähes yhtä merkittävinä. Kansainvälistyminen ja digitaalisuus liiketoiminnassa Joka viidennellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa vientiä on näistä kolmella viidestä. Liike-elämän palvelualojen pk-yrityksissä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on joka neljännellä ja näistä suoraa vientiä on kolmella viidestä. Pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista ja palveluista eniten yrityksen omia kotisivuja ja sosiaalista mediaa. Liike-elämän palvelualalla pilvipalveluja on hyödynnetty keskimääräistä enemmän.

4 Pk-toimialabarometri syksy 2016 Sisällys ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYS... 4 1. JOHDANTO... 5 1.1 Barometri... 5 1.2 Aineisto... 6 2. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS... 7 3. PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT... 8 4. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN... 12 5. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN... 14 6. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET... 16 7. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET... 17 8. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA... 21 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT... 23 Pk-toimialabarometri, syksy 2016, toimialaraportti

Pk-toimialabarometri syksy 2016 5 Pk-yritysbarometri, syksy 2016 Toimialaraportti, 1. JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Taloustutkimuksen väliaikaista markkinointirekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 6010 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 2016. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alan vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja. Suomen Yrittäjissä tutkimusprojektista on vastannut ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti Suomen Yrittäjien mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Lisäksi tutkimusaineistosta tehdään raportit Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-alueille sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle. Lisäksi uusina alueina vuonna 2011 mukaan tulivat Espoo ja Vantaa. 3) Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 2006 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 4) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pkyritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 Pk-toimialabarometri syksy 2016 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat vastanneista liike-elämän palveluja edustavista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja toimialalta vastanneista yrityksistä n= % Toimialaryhmä 1462 100 Toimiala Liikevaihto 2015 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksen perustamisvuosi Markkinat, joilla toimii pääasiallisesti Arkkitehti, insinööri 64 4 Tekninen testaus 24 2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 118 8 Atk-laitteisto ja ohjelmistokonsultointi 56 4 Lakiasiainpalvelut 41 3 Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus 294 20 Pääkonttorien toiminta, liikkeenjohdon konsultointi 425 29 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 347 24 Työllistämistoiminta 60 4 Erillinen yritysryhmä 33 2 alle 0,2 miljoonaa euroa 837 58 0,2-0,49 miljoonaa euroa 241 17 0,5-0,99 miljoonaa euroa 137 9 1,0-1,49 miljoonaa euroa 60 4 1,5-1,99 miljoonaa euroa 42 3 2,0-4,99 miljoonaa euroa 80 6 5 miljoonaa euroa tai yli 55 4 Voimakkaasti kasvuhakuiset 193 13 Kasvuhakuiset 577 40 Asemansa säilyttäjät 318 22 Ei kasvutavoitteita 315 22 Toimintansa lopettavat 53 4 Ennen 1990 230 16 1990-1999 287 20 2000-2009 425 29 2010-519 36 Paikallisilla tai alueellisilla 747 51 Valtakunnallisilla Suomessa 537 37 Kansainvälisillä 177 12

Pk-toimialabarometri syksy 2016 7 2. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Pk-yritysbarometrin kaikista vastaajista 23 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja 9 % arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu +14 (keväällä 2016 +9). Teollisuudessa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat myönteisemmät ja palvelutoimialalla samantasoiset kuin koko maan pk-yrityksissä. Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella koko maan ja palvelualojen pk-yritysten näkymiä positiivisemmat ja vastaavat kuin teollisuudessa. 27 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 6 %. Saldoluvuksi muodostuu +21. Näkymät toimialalla ovat saldoluvun perusteella aavistuksen positiivisemmat kuin vuoden 2016 keväällä, jolloin saldoluku oli +19. Kuva 1. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, %

8 Pk-toimialabarometri syksy 2016 3. PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun kehitys on jatkunut positiivisena. Vajaa puolet (46 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % huononevan, saldoluku on +32. Teollisuudessa suhdannenäkymät ovat hieman positiivisemmat ja palvelualoilla vastaavalla tasolla kuin koko maan pk-yrityksissä. oimialan pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät paremmiksi kuin koko maassa ja teollisuudessa sekä palvelutoimialalla. Toimialalla suhdannenäkymät ovat myös kevään arviota positiivisemmat saldoluvun ollessa nyt +40, kun se keväällä 2016 oli +26. Kuva 2. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku %

Pk-toimialabarometri syksy 2016 9 Taulukko 2. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Koko maa 50 36 14 36 Teollisuus 57 33 10 46 Palvelut 50 36 13 37 55 33 12 42 Investointien arvo Koko maa 22 59 19 3 Teollisuus 27 53 20 7 Palvelut 21 61 18 4 21 66 13 8 Panostukset kansainvälistymiseen Koko maa 17 66 17 0 Teollisuus 32 56 12 20 Palvelut 17 67 16 1 21 70 9 11 Viennin arvo Koko maa 17 68 15 1 Teollisuus 38 51 11 27 Palvelut 15 71 14 1 20 72 9 11 Tuonnin arvo Koko maa 13 72 15-3 Teollisuus 27 65 9 18 Palvelut 6 79 15-9 6 84 10-4 Palkkakustannukset henkilöä kohden Koko maa 35 57 7 28 Teollisuus 31 63 6 25 Palvelut 35 57 7 28 36 58 6 30 Materiaalien hinnat Koko maa 40 55 5 35 Teollisuus 43 50 7 36 Palvelut 34 61 4 30 25 71 4 21

10 Pk-toimialabarometri syksy 2016 Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Koko maa 38 56 6 32 Teollisuus 35 58 7 27 Palvelut 37 58 5 31 37 59 4 33 Kannattavuus Koko maa 39 45 16 23 Teollisuus 44 42 15 29 Palvelut 39 46 15 25 44 45 12 32 Vakavaraisuus Koko maa 38 52 11 27 Teollisuus 38 48 14 25 Palvelut 37 53 9 28 43 50 7 36 Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Koko maa 34 57 9 26 Teollisuus 34 58 8 26 Palvelut 37 55 8 30 39 56 5 34 Tilausten määrä Koko maa 47 40 12 35 Teollisuus 52 38 10 41 Palvelut 47 42 11 36 52 37 11 41 Kapasiteetin käyttöaste Koko maa 42 48 9 33 Teollisuus 42 48 9 33 Palvelut - - - - - - - - Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa liikevaihdon kasvuun (saldoluku +36), materiaalien hintojen nousuun (+35) ja tilausten määrä kasvuun (+35) uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä ovat koko maassa kääntyneet positiivisiksi saldoluvun ollessa nyt +3. Liike-elämän palveluissa uskotaan vahvimmin liikevaihdon kasvuun (saldoluku +42) ja tilausten määrän kasvuun (+41). Vakavaraisuuden vahvistumiseen (saldoluku + 36) sekä

Pk-toimialabarometri syksy 2016 11 innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden positiiviseen kehitykseen (saldoluku +34) uskovia on toimialalla seuraavaksi eniten. Toimialan näkymät ovat pääosin vertailuryhmiä positiivisemmat tai samalla tasolla tärkeimpien mittareiden osalta (liikevaihto, kannattavuus, vakavaraisuus, tilausten määrä ja innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys). Odotukset eri osatekijöiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua ovat toimialalla viennin ja tuonnin arvojen kehitystä lukuun ottamatta pääosin positiivisemmat kuin keväällä.

12 Pk-toimialabarometri syksy 2016 4. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pkyrityksiä (39 %). Asemansa säilyttämään pyrkiviä on hieman vähemmän (32 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi koko maassa 2 % pk-yrityksistä. Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä on voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä lähes saman verran kuin teollisuusyrityksissä ja hieman enemmän kuin koko maassa ja palvelualalla. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on alalla lähes vastaava määrä kuin vertailuryhmissä. Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on alalla sen sijaan muita ryhmiä vähemmän. Liike-elämän palveluyritysten yritysten vastaajista 4 % prosenttia arvioi yrityksensä toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana, kun keväällä näin arvioi 3 %. Koko maassa on hieman enemmän kasvuhakuisia yrityksiä kuin keväällä 2016. Liikeelämän palvelualalla voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien pk-yritysten yhteenlaskettu osuus on hieman suurempi kuin keväällä (51 % => 54 %). Kuva 3. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %

Pk-toimialabarometri syksy 2016 13 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maassa ja kaikilla kolmella vertailutoimialalla pk-yritysten eniten toteuttamia uusiutumiseen liittyviä toimia. Liike-elämän palvelualan pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet eivät merkittävästi poikkea muiden ryhmien toimista. Kuva 4. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, % */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

14 Pk-toimialabarometri syksy 2016 5. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Koko maan pk-yrityksistä noin joka viidennellä, teollisuuden pk-yrityksistä kahdella viidestä ja liike-elämän sekä palvelutoimialan pk-yrityksistä noin joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Taulukko 3. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Teollisuus Palvelut Liike-elämän palvelut Koko maa Suoraa tuontitoimintaa 44 8 9 18 Joka viidennellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa vientiä on näistä kolmella viidestä. Liike-elämän palvelualojen pk-yrityksissä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on joka neljännellä ja näistä suoraa vientiä on kolmella viidestä. Teollisuudessa em. osuudet ovat suuremmat kuin koko maassa ja vertailutoimialoilla keskimäärin. Kuva 5. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Pk-toimialabarometri syksy 2016 15 Kahdella viidestä koko maan ja liike-elämän palvelualoja edustavista, suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. Toimialalla viennin osuudet kokonaisliikevaihdosta vastaavat pitkälti myös muilta osin koko maan pk-yritysten tilannetta. Kuva 6. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 2015, % yrityksistä EU-maat on Suomen pk-yritysten selvästi suurin markkina-alue ulkomailla. Kuva 7. Yritysten markkina-alueet ulkomailla, % yrityksistä, joilla on toimintaa ulkomailla */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

16 Pk-toimialabarometri syksy 2016 6. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (57 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa(36 %) sekä lähes yhtä paljon henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (35 %). oimialojen kehittämistarpeet eivät juurikaan poikkea koko maan pk-yritysten tarpeista. Kuva 8. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %

Pk-toimialabarometri syksy 2016 17 7. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET Koko maassa pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne/taloustilanne (33 %). Resurssitekijät ja kilpailutilanne ovat seuraavaksi merkittävimpiä kehittämisen esteitä. Myös liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä yleinen suhdannetilanne/taloustilanne koetaan niukasti merkittävimpänä kehittämisen esteenä ennen resurssitekijöitä. Toimialan yrityksissä kustannustaso nähdään hieman pienempänä kehittämisen esteenä muihin ryhmiin verrattuna. Kuva 9. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %

18 Pk-toimialabarometri syksy 2016 Byrokratia koetaan selvästi merkittävimmäksi sääntelyn esteeksi yritystoiminnan kehittämisen kannalta kaikissa vertailuryhmissä. Kuva 10.1 Merkittävin sääntelyn este kehittämisessä, % Työn sivukulut ovat kustannustasoon liittyvistä osatekijöistä merkittävin kehittämisen este koko maassa ja toimialoilla. Toimialalla palkkataso nähdään hieman merkittävämpänä kuin koko maassa keskimäärin. Kuva 10.2 Merkittävin kustannusten este kehittämisessä, %

Pk-toimialabarometri syksy 2016 19 Kilpailutilanteen kireys on koko maassa sekä myös vertailutoimialoilla merkittävin kilpailuun liittyvä kehittämisen este. Kuva 10.3 Merkittävin kilpailutilanteen este kehittämisessä, % Rahoitukseen liittyvistä osatekijöistä merkittävimmät kehittämisen esteet pkyrityksille ovat rahoituksen saatavuus ja vakuuksien puute. Kuva 10.4 Merkittävin rahoituseste kehittämisessä, %

20 Pk-toimialabarometri syksy 2016 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on pk-yritysten suurin resurssitekijöihin liittyvä kehittämisen este. Toimialalla osatekijän merkitys on hieman suurempi kuin muiden ryhmien pk-yrityksissä. Kuva 10.5 Merkittävin resurssitekijöiden este kehittämisessä, %

Pk-toimialabarometri syksy 2016 21 8. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Neljällä viidestä koko maan ja liike-elämän palvelut -toimialan pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Teollisuuden alan pk-yrityksissä yrityksen omat internetsivut on käytössä jonkin verran useammalla kuin vertailuryhmissä. Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä hyödynnetään pilvipalveluja hieman enemmän kuin koko maan, teollisuuden ja palvelualojen pk-yrityksissä. Kuva 11. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, % */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

22 Pk-toimialabarometri syksy 2016 Sosiaalinen media on niukasti ennen verkkokauppaa yleisin digitalisoitumiseen liittyvä työkalu/palvelu, joka pk-yrityksissä aiotaan ottaa käyttöön seuraavien 12 kuukauden aikana. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 % ja liike-elämän palveluja edustavista pk-yrityksistä verkkokauppaa suunnittelee 7 %. Melko suuri osa vastaajista ei ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 12. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 12 kk:n aikana, % */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Pk-toimialabarometri syksy 2016 23 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, 00170 Helsinki puhelin 029 506 0000 tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki puhelin 0295 027 500 ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli puhelin 0295 024 000 ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 12, 15140 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 15, 13100 Hämeenlinna puhelin 0295 025 000 ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu 22, 45100 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta puhelin 0295 029 000 ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, 87100 Kajaani puhelin 0295 023 500 ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä puhelin 0295 024 500 ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, 96100 Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, 94100 Kemi puhelin 0295 037 000 ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu 25, 33100 Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), 33100 Tampere puhelin 0295 036 000 ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Hovioikeudenpuistikko 19 A, 65100 Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola puhelin 0295 028 500 ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 40 B, 80100 Joensuu puhelin 0295 026 000 ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, 90100 Oulu puhelin 0295 038 000 ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta 11, 70100 Kuopio puhelin 0295 026 500 ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 12 B, 28100 Pori puhelin 0295 022 000 ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 12 B, 5. krs, 00520 Helsinki puhelin 0295 021 000 ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku puhelin 0295 022 500 ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi