Suunnittelu ja konsultointiala

Transkriptio

1 PK-toimialabarometri: liike-elämän palvelut Syksy 2016 Suunnittelu ja konsultointiala Kotisivut: Twitter: LinkedIn:

2 PK-BAROMETRISTA Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Suunnittelu- ja konsultointialalla sekä insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi ovat barometrissa erilliset kategoriat. Painottomat taustatietojakaumat edellä mainituilla aloilla ovat suunnittelu- ja konsultointialalla 33 ja insinööripalveluissa 347. Huom.: kaikki suunnittelu- ja konsultointialan vastaajat ovat SKOL ry:n jäseniä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Tiedot pohjautuvat kokonaisuudessaan TEM:n kyselyyn. SKOL kiittää tiedon keränneitä osapuolia materiaalista. Lisätietoja täältä: 2

3 MIELENKIINTOISET HUOMIOT 1. SKOLin pk-jäsenyritysten työntekijämäärät ovat kasvussa. Lähes 60 % vastaajista arvioi työntekijämäärän olevan suurempi vuoden kuluttua kuin tällä hetkellä. Saldoluku on Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannenäkymä on hyvä. 44 % vastanneista SKOLin pkjäsenyrityksistä arvioi tilanteen kehittyvän suotuisasti. Liikevaihto kasvaa 54 % vastanneista yrityksistä. Tilausten määrä on suurempi 48 % yrityksistä. 3. SKOLin pk-jäsenyritykset pitävät huolta työntekijöidensä osaamisen kehittymisestä. Yli 90 % vastanneista kertoo kouluttaneensa työntekijöitään viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaava luku kaikissa liike-elämän palveluissa on 59 % ja insinööripalveluissa 48 %. 4. SKOLin pk-jäsenyritykset työllistävät yhä enemmän. Vastanneista yrityksistä 85 % kertoo palkanneen uutta henkilöstöä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaava luku kaikissa liikeelämän palveluissa on 36 % ja insinööripalveluissa 34 %. 5. Suurimmalla osalla (68 %) vastanneista pk-jäsenyrityksistä ei ole vientiä ulkomaille. Ne yritykset, joilla on toimintaa ulkomailla, kertovat tärkeimmäksi markkina-alueekseen EU-maat (78 %). 6. Suurin osa (81 %) SKOLin pk-jäsenyrityksistä ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä julkisia palveluista viimeisen vuoden aikana. Eniten kiinnostusta (11 %) on ollut Finpron tarjoamia kansainvälistymispalveluista kohtaan. 7. Vastanneiden SKOLin pk-jäsenyrityksien suurimmat kehitystarpeet ovat 1. markkinoinnissa ja myynnissä (57 %), 2. henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (46 %) ja 3. yhteistyössä, verkostoitumisessa ja alihankinnassa (35 %) sekä johtamisessa (35 %). 8. Selvästi suurimpana kehittymisen esteenä mainitaan resurssitekijät (43 %), joka käytännössä tarkoittaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. 9. Vastanneista SKOLin pk-jäsenyrityksistä peräti 68 % kertoo suunnittelevansa omistajanvaihdosta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaikissa liike-elämän palveluissa vastaavia suunnitelmia on 42 % vastanneista ja insinööripalveluissa 43 %. 3

4 SISÄLLYS 1. Taustatiedot vastanneista yrityksistä 5 2. Yritykset ja työllisyys 7 3. Suhdannenäkymät 8 4. Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Kansainvälistyminen Kehittämistarpeet Kehittämisen esteet Digitaalisuus liiketoiminnassa Omistajuus 19 4

5 1. TAUSTATIEDOT VASTANNEISTA YRITYKSISTÄ Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2008, Taloustutkimuksen väliaikaista markkinointirekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Pk-barometrin liike-elämän palvelut koostuvat seuraavista kategorioista: 711 Arkkitehti, insinööri 712 Tekninen testaus 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 6202 Atk-laitteisto ja ohjelmistokonsultointi 691 Lakiasiainpalvelut 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, luokkaan kuuluu: o Insinööritieteiden palvelut (kuten fysiikan lakien ja insinööritieteiden periaatteiden soveltaminen koneiden, materiaalien, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja systeemien suunnitteluun) sekä konsultointipalvelut o Ilmastointi-, jäähdytys- ja saniteettiprojektien sekä ympäristöpäästöihin, akustiikkaan yms. liittyvien hankkeiden yksityiskohtainen tekninen suunnittelu o Geofysikaaliset, geologiset ja seismiset mittaukset o Maanmittaus- ja kartoituspalvelut o Ympäristön suojeluun ja ympäristövaikutusten yms. arviointiin liittyvä tekninen suunnittelu 78 Työllistämistoiminta SKOL Suunnittelu- ja konsultointiala Tässä katsauksessa keskitytään kolmeen kategoriaan eli siihen, miten koko liike-elämän palvelut - kategoria on kehittynyt suhteessa luokkiin SKOL Suunnittelu- ja konsultointiala ja 7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi. Suunnittelu- ja konsultointiala -kategorian vastaajat ovat SKOLin jäsenyrityksiä. Suunnittelu- ja konsultointialan vastanneista suurin osa eli 95 % on alle 50 työntekijän yrityksiä. Lähes 60 % vastanneista yrityksistä työllistää henkilöä. Liikevaihdoltaan yli viiden miljoonan euron yrityksiä on 5 % eli loput 95 % pyörittää liiketoimintaa alle viiden miljoonan euron liikevaihdolla. Suurin osa (63 %) vastanneiden yritysten liikevaihdoista vaihtelee yhden ja 4,99 miljoonan välillä. 5

6 Kuva 1. Yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. 50 tai yli henkilöä 2% 2% henkilöä 29% henkilöä 7% 10% 29% 5-9 henkilöä 13% 17% 20% 2-4 henkilöä 9% 27% 28% Yksinyrittäjä 8% 42% 42% 0% 10% 1 20% 2 30% 3 40% 4 Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=347 Liike-elämän palvelut, n=1462 Kuva 2. Yritysten liikevaihto. 5 miljoonaa euroa tai yli 3% 2,0-4,99 miljoonaa euroa 6% 2 1,5-1,99 miljoonaa euroa 3% 13% 1,0-1,49 miljoonaa euroa 6% 2 0,5 0,99 miljoonaa euroa 11% 11% 1 0,2-0,49 miljoonaa euroa 11% 17% 19% alle 0,2 miljoonaa euroa 51% 56% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=343 Liike-elämän palvelut, n=1452 6

7 2. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella koko maan ja palvelualojen pk-yritysten näkymiä positiivisemmat ja vastaavat kuin teollisuudessa. 27 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 6 %. Saldoluvuksi muodostuu +21. Näkymät toimialalla ovat saldoluvun perusteella aavistuksen positiivisemmat kuin vuoden 2016 keväällä, jolloin saldoluku oli +19. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointialalla lukemat ovat koko toimialaa positiivisimmat. 57 % vastaajista arvioi henkilömäärän olevan suurempi seuraavan vuoden kuluttua. Saldoluku on +48. Esimerkiksi insinööripalveluissa vastaavat luvut ovat 26 % ja +20. Kuva 3. Suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 57% 33% 10% Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=341 26% 68% 6% Liike-elämän palvelut, n= % 67% 6% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Suurempi Yhtä suuri Pienempi 7

8 3. SUHDANNENÄKYMÄT Liike-elämän palvelutoimialan pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät paremmiksi kuin koko maassa ja teollisuudessa sekä palvelutoimialalla. Toimialalla suhdannenäkymät ovat myös kevään arviota positiivisemmat saldoluvun ollessa nyt +40, kun se keväällä 2016 oli +26. (Pktoimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointialan vastaajien joukossa 44 % arvioi suhdannenäkymän paranevan ja 38 % arvioi tilanteen pysyvän ennallaan. Insinööripalveluissa 50 % vastaajista arvioi tilanteen paranevan ja 42 % pysyvän ennallaan. Saldoluku oli ensin mainitussa vastaajakategoriassa +27 ja jälkimmäisessä +43. Kuva 4. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, %. Suunnittelu- ja konsultointiala, n= % 18% Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=346 50% 42% 8% Liike-elämän palvelut, n= % 47% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Paranee Pysyy ennallaan Huononee 8

9 Taulukko 2. Odotukset eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua Suurempi, % Yhtä suuri, % Pienempi, % Saldoluku Liikevaihto Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Investointien arvo Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Panostukset kansainvälistymiseen Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Viennin arvo Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Palkkakustannukset henkilöä kohden Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Kannattavuus Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Vakavaraisuus Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala Tilausten määrä Liike-elämän palvelut Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Suunnittelu- ja konsultointiala

10 4. KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä on voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä lähes saman verran kuin teollisuusyrityksissä ja hieman enemmän kuin koko maassa ja palvelualalla. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on alalla lähes vastaava määrä kuin vertailuryhmissä. Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on alalla sen sijaan muita ryhmiä vähemmän. Liike-elämän palveluyritysten yritysten vastaajista 4 % prosenttia arvioi yrityksensä toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana, kun keväällä näin arvioi 3 %. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suurin ero liike-elämän palvelujen kokonaisuuden ja suunnittelu- ja konsultointialan välillä syntyy niiden yritysten joukossa, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä 57 % kertoo kasvavansa mahdollisuuksien mukaan, kun kaikkien liike-elämän palveluiden osalta vastaava luku on 40 % ja insinööripalveluissa 39 %. Kuva 5. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %. Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 22% 21% Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 13% 21% 22% Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 39% 40% 57% Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 11% 1 20% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=343 Liike-elämän palvelut, n=

11 Suunnittelu- ja konsultointiala erottautuu positiivisesti edukseen myös silloin, kun vastaajilta kysyttiin uusiutumistoimista. Vastanneista SKOLin pk-jäsenyrityksistä 91 % kertoi kouluttaneensa henkilöstä ja 85 % palkanneen uutta henkilöstöä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lukemat ovat merkittävästi suurempia liike-elämän palvelut -kokonaisuuteen verrattuna. Kuva 6. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, %. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Laajentanut toimintaa uusille toimialoille 21% 23% 3 Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja Ottanut käyttöön uusia teknologioita Laajentunut uusille markkinoille Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita 27% 20% 29% 28% 27% 33% 26% 3 29% 28% 3 39% Kouluttanut henkilöstöä 48% 59% 91% Palkannut uutta henkilöstöä Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin, koneisiin tai laitteisiin) 3 36% 8 80% 80% 73% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Suunnittelu- ja konsultointiala, n=31 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=302 Liike-elämän palvelut, n=

12 5. KANSAINVÄLISTYMINEN Joka viidennellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa vientiä on näistä kolmella viidestä. Liike-elämän palvelualojen pk-yrityksissä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on joka neljännellä. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Kyselyyn vastanneista SKOLin pk-jäsenyrityksistä lukema on verrokkiryhmiin verrattuna hieman pienempi. 68 % ilmoittaa ettei heillä ole vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Kuva 7. Yritysten tuotteiden tai palveluiden vientiä, myyntiä, markkinointia tai valmistusta kuvaavat toimet ja asiat. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Yrityksellä ei ole vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla 68% 7 7 Suora vienti (oman myyntikonttorin tai ulkomaisen edustajan kautta) 18% 1 28% Lisensointi tai franchising 0% 2% Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Muu 1% 2% 9% 3% 3% 6% Suunnittelu- ja konsultointiala, n=32 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=325 Liike-elämän palvelut, n=

13 EU-maat ovat pk-yritysten selvästi suurin markkina-alue ulkomailla. Tämä koskee niin koko liike-elämän palvelut kokonaisuutta kuin myös insinööripalveluja sekä suunnittelu- ja konsultointiyrityksiä. Kuva 8. Yritysten markkina-alueet ulkomailla, % yrityksistä, joilla on toimintaa ulkomailla. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% EU-maat 78% 83% 88% Muut Euroopan maat (pl. EU) Venäjä Kiina 26% 30% 22% 27% 23% 13% 20% 1 39% Intia 0 10% 7% Muut Aasian maat 10% 18% 28% Yhdysvallat ja Kanada 27% 2 Muut Amerikan maat Muu maailma (esim. Australia) 13% 19% 9% 18% 22% 1 Suunnittelu- ja konsultointiala, n=10 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=81 Liike-elämän palvelut, n=323 13

14 Syksyn aikana on käyty vilkasta keskustelua julkisten vienninedistämispalveluiden nykytilanteesta. Pkbarometri osoittaa, ettei ainakaan liike-elämän palvelujen osalta yritystoiminnan kansainvälistymiseen liittyvät julkiset palvelut ole kovassa käytössä. SKOLin pk-jäsenyrityksistä 81 % kertoo, etteivät ne ole käyttäneet julkisia kansainvälistymispalveluita. Eniten käyttöä on ollut Finpron tarjoamista kansainvälistymispalveluista, joita on käyttänyt joka kymmenes vastaajayritys. Kuva 9. Kansainvälistymiseen käytetyt julkiset palvelut viimeisen vuoden aikana, %. ELY- keskusten kansainvälistymispalveluja 1 % 6 % 4 % Finpron tarjoamia kansainvälistymispalveluja 11 % 5 % 4 % Tekesin palveluja 7 % 8 % 8 % Finnveran rahoituspalveluja 0 4 % 5 % Alueellisia kansainvälistymispalveluja (esim. SY, Kauppakamarit, seudulliset kehitysyhtiöt) 1 % 5 % 4 % Suurlähetystöverkoston palveluja maailmalla 4 % 2 % 2 % Muita julkisia kansainvälistymispalveluita (esim. Finnfund, Finnpartnership, SVKK, Teollisuussijoitus, VTT) 0 2 % 2 % En ole käyttänyt yritystoiminnan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita 81 % 85 % 86 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=335 Liike-elämän palvelut, n=

15 6. KEHITTÄMISTARPEET Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä lähes yhtä paljon henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Liike-elämän palvelutoimintoalojen kehittämistarpeet eivät juurikaan poikkea koko maan pk-yritysten tarpeista. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointiyrityksillä on kehittämistarpeita erityisesti markkinoinnissa ja myynnissä sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Myös johtaminen nousee muuhun vertailuryhmään verrattuna selvästi suuremmaksi kehityskohteeksi. Kuva 7. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Johtaminen 14 % 16 % 35 % Yrityksen hallitustyöskentely 7 % 3 % 5 % Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 31 % 35 % 46 % Markkinointi ja myynti 49 % 57 % 55 % Vienti ja kansainvälistyminen 22 % 17 % 12 % Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 10 % 9 % 19 % 16 % % Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 35 % 39 % 45 % Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa Ei osaa sanoa 9 % 5 % 4 % 2 % 14 % 15 % Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=339 Liike-elämän palvelut, n=

16 7. KEHITTÄMISEN ESTEET Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä yleinen suhdannetilanne koetaan niukasti merkittävimpänä kehittämisen esteenä ennen resurssitekijöitä. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointiyritysten osalta ylivoimaisesti merkittävin kehittämisen este on resurssitekijät, joista ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen tekijä. Kuva 11. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %. Yritystoiminnan sääntely 8% 11% Kustannustaso 8% 7% 8% Kilpailutilanne 7% 10% 21% Rahoitus 3% 11% 10% Resurssitekijät 29% 29% 43% Yleinen suhdannetilanne / taloustilanne 21% 31% 30% Ei osaa sanoa 0 0% 10% 1 20% 2 30% 3 40% 4 50% Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=347 Liike-elämän palvelut, n=

17 Kuva 12. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet resurssitekijöiden osalta, %. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 76% 67% 97% Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 0 8% 10% Toimitilat Koneet ja laitteet 0 2% 3% 6% Muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 0 8% 1 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Suunnittelu- ja konsultointiala, n=21 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=189 Liike-elämän palvelut, n=808 17

18 8. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Neljällä viidestä koko maan ja liike-elämän palvelut -toimialan pk-yrityksistä on omat Internet-sivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Liike-elämän palveluja edustavissa pk-yrityksissä hyödynnetään pilvipalveluja hieman enemmän kuin koko maan, teollisuuden ja palvelualojen pkyrityksissä. (Pk-toimialabarometri, syksy 2016.) Suunnittelu- ja konsultointiyritykset erottuvat edukseen, kun tarkastellaan sitä, onko yrityksellä käytössä Internet-sivut sekä pilvipalvelut. Kuva 13. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Yrityksen omat Internet kotisivut 78% 79% 9 Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) 41% 36% 46% Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) 41% 52% 6 Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) 3% 6% Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Digitaalisten kanavien käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa 26% 26% 29% 22% 18% 28% Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Teollinen Internet Ei osaa sanoa 8% 2% 11% 6% 3% 10% 9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=347 Liike-elämän palvelut, n=

19 9. OMISTAJUUS Suurin osa liike-elämän palvelut -yrityksistä seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä. Suunnitteluja konsultointiyrityksissä seuranta on muuta viiteryhmää aktiivisempaa. On mielenkiintoista huomata, että suunnittelu- ja konsultointialalla omistajanvaihdosta suunnitellaan koko liike-elämän palvelut - kokonaisuutta aktiivisemmin. Suunnittelu- ja konsultointialan vastaajista 68 % ilmoittaa suunnitelleen omistajavaihdon tapahtumista seuraavan 10 vuoden aikana ja kokonaisuudessaan yli 50 % kertoo suunnitelleensa vaihdoksen tapahtuvan seuraavan viiden vuoden aikana. Taustalta on huomioitava, että vastaajayritykset ovat vanhempia suunnittelu- ja konsultointialalla kuin insinööripalveluissa tai liike-elämän palvelut -kokonaisuudessa. Suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä 63 % on perustettu ennen vuosituhannen vaihdetta. Insinööripalveluista 42 % ja liike-elämän palveluista 35 % on perustettu ennen vuotta Kuva 14. Omistaja seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä, %. Suunnittelu- ja konsultointiala, n=32 33% 67% Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=344 52% 48% Liike-elämän palvelut, n= % 5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei Kyllä 19

20 Kuva 15. Omistajanvaihdoksen suunnittelu, %. Suunnittelu- ja konsultointiala, n=32 32% 9% 7% 26% 26% Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=344 57% 8% 9% 13% 13% Liike-elämän palvelut, n= % 8% 10% 1 10% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % En ole suunnitellut lainkaan 10-> vuoden aikana 6-10 vuoden aikana 3-5 vuoden aikana 0-2 vuoden aikana Kuva 16. Yritysten perustamisvuodet % 28% 37% % 31% 29% % 23% 39% Ennen % 2 0% 10% 1 20% 2 30% 3 40% 4 Suunnittelu- ja konsultointiala, n=33 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi, n=346 Liike-elämän palvelut, n=