Pk-toimialabarometri

Transkriptio

1 TEM Toimialapalvelu Syksy 201 Pk-toimialabarometri

2 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalveluiden toimeksiannosta tuloksia julkistetaan toimialaryhmittäisinä raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Tämän lisäksi tuloksia verrataan myös teollisuus- ja palvelualan yrityksiin kokonaisuudessaan. Syksyn 201 Pk-yritysbarometri perustuu 4 3 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa ja omistajanvaihdosta. Tulosten vertailua on tehty ko. toimialaryhmän osalta koko maan, teollisuuden ja palvelualan näkymiin. Ajallista vertailua on tehty osittain sanallisesti koko maan osalta kevään 201 barometrin ja toimialaryhmästä riippuen joko kevään 201 tai syksyn 201 pk-yritysbarometrin tuloksiin.

3 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat edelleen positiiviset, mutta kevään 201 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +2, kun se viime keväänä oli +3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaa edustavien pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Toimialalla yleiset suhdanneodotukset ovat myös aiempaa heikommat saldoluvun ollessa nyt +20, kun se keväällä 201 oli +33. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suhdannenäkymät ovat myös henkilökunnan määrän osalta hieman aiempaa heikommat. Saldoluku on nyt +, keväällä luku oli +11. Myös koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+14) perusteella hieman heikommat kuin keväällä 201 (+1). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (3 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla on eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (3 %). Yrityksensä toiminnan loppumista ennakoi 4 % alalla. Investoinnit ovat koko maan pkyrityksissä eniten toteutettuja uusiutumiseen liittyviä toimia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla ennen investointeja on panostettu eniten henkilöstön kouluttamiseen. Kehittämistarpeet ja esteet Koko maata ja sosiaali- ja terveyspalveluja edustavat pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Pahimpina kehittämisen esteinä nähdään koko maassa kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla kilpailutilanne ja yleinen suhdanne-/taloustilanne koetaan pahimpana esteinä kehittämiselle. Kansainvälistyminen Noin joka neljännellä koko maan ja %:lla sosiaali- ja terveyspalvelujen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. Omistajanvaihdos Yli puolet vastanneista koko maan ja 4 % sosiaali- ja terveyspalvelujen alan pkyrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa joka viides ja toimialalla joka kymmenes. 2

4 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Sisällys ESIPUHE... 1 SISÄLLYS JOHDANTO Barometri Aineisto YRITYKSET JA TYÖLLISYYS PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN.... PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN.... PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA OMISTAJANVAIHDOS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-ALUEIDEN YHTEYSTIEDOT Pk-toimialabarometri, syksy 201, toimialaraportti

5 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Pk-yritysbarometri, syksy 201 Toimialaraportti, 1. JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 20, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4 3 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 201. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja toimialan vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen. Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 3,4 %, huononee, % saldoluku = + 30, % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja. 4

6 Pk-toimialabarometri, syksy Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat vastanneista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaan kuuluvista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja toimialalta vastanneista yrityksistä n= % Toimialaryhmä 0 0 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 43 Hammaslääkäripalvelut 3 Fysioterapia 1 Muu terveyspalvelu 1 3 Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito 2 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut 2 Vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon avopalvelut 3 Muut sosiaalihuollon avopalvelut 13 alle 0,2 miljoonaa euroa 3 1 0,2-0,4 miljoonaa euroa , - 0, miljoonaa euroa 42 Liikevaihto vuonna 201 1,0-1,4 miljoonaa euroa ,-1, miljoonaa euroa 2 2,0-4, miljoonaa euroa 1 miljoonaa euroa tai yli henkilö henkilöä 1 22 Henkilöstömäärä - henkilöä 2-1 henkilöä henkilöä tai yli henkilöä 1 Voimakkaasti kasvuhakuiset 23 Kasvuhakuiset 3 24 Yrityksen kasvuhakuisuus Asemansa säilyttäjät 1 3 Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat 21 4 Yrityksellä vientitoimintaa Kyllä 0 Ei 44 3 Ennen 2 Yrityksen perustamisvuosi Markkinat, joilla toimii pääasiallisesti Paikallisilla tai alueellisilla 40 0 Valtakunnallisilla Suomessa 4 Kansainvälisillä 3 1

7 Pk-toimialabarometri, syksy YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Työllistämisodotukset ovat koko maassa saldoluvun perusteella hieman heikommat kuin keväällä 201. Syksyn pk-yritysbarometrin vastaajista joka viides (21 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes ( %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu +14 (keväällä +1). Palvelutoimialan suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat ja teollisuudessa positiivisemmat kuin koko maan pk-yrityksissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta jäävät hieman heikommiksi kuin keväällä 201. Toimialan vastaajista 13 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi %. Saldoluku on nyt +, kun se kevään otoksessa oli +11. Saldolukujen perusteella työllistämisodotukset ovat toimialalla heikommat kuin koko maassa ja vertailutoimialoilla. Kuva 1. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n= Sosiaali- ja terveyspalvelut, n=

8 Pk-toimialabarometri, syksy PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset koko ovat maassa edelleen positiiviset, mutta jäävät kevään 201 näkymiä heikommiksi. Lähiajan suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on +2, kun se keväällä oli +3. Noin puolet (3 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 3 % arvioi suhdanteiden paranevan ja % huononevan. Palvelualoilla sekä teollisuudessa suhdannenäkymät ovat saldoluvun perustella edelleen selvästi positiiviset, mutta saldoluvut jäävät koko maan tavoin kevään 201 lukemista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan yleiset suhdannenäkymät ovat koko maata ja vertailutoimialoja heikommat. Toimialan lähiajan suhdanneodotukset ovat myös kevään tasoa heikommat saldoluvun ollessa nyt +20, kun se keväällä 201 oli +33. Suhdanteiden paranemista ennakoi alalla nyt selvästi harvempi ja ennallaan pysymistä useampi kuin keväällä. Kuva 2. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n= Sosiaali- ja terveyspalvelut, n=

9 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Taulukko 2. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Koko maa Teollisuus 3 4 Palvelut Investointien arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Viennin arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Tuonnin arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Palkkakustannukset henkilöä kohden Koko maa Teollisuus Palvelut Materiaalien hinnat Koko maa Teollisuus Palvelut Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Koko maa Teollisuus Palvelut Kannattavuus Koko maa Teollisuus Palvelut

10 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Vakavaraisuus Koko maa Teollisuus Palvelut Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Koko maa Teollisuus Palvelut Tilausten määrä Koko maa Teollisuus Palvelut Panostukset kansainvälistymiseen Koko maa Teollisuus Palvelut Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa uskotaan koko maassa saldolukujen perusteella yleisimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +43) ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+41). Myös palkkakustannusten nousuun (+3) ja liikevaihdon kasvuun (+34) uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä jäävät koko maassa hieman kevättä heikommiksi saldoluvun ollessa nyt +2 (keväällä +4). Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (+40) ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+3). Odotukset investointien arvon kasvusta ovat alalla edelleen selvästi negatiiviset saldoluvun ollessa nyt -, kun se keväällä oli -.

11 Pk-toimialabarometri, syksy PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (3 %). Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksistä on jonkin verran vähemmän, 33 %. Joka kymmenes koko maan vastanneista päättäjistä sanoo yrityksensä olevan voimakkaasti kasvuhakuinen. Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pkyrityksistä. Sosiaali- ja terveyspalveluja edustavissa pk-yrityksissä voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä on tämän syksyn otoksessa % eli lähes saman verran kuin keväällä (4 %). Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on myös vastaava osuus kuin keväällä eli 2 %. Asemansa säilyttämään pyrkiviä on nyt 3 % (keväällä 41 %). Vailla kasvutavoitteita olevia pk-yrityksiä on 2 %, myös lähes saman verran kuin keväällä (2 %). Yrityksensä toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi 4 % alan vastanneista, kun keväällä näin arvioi 2 % alan vastaajista. Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on koko maassa yhteensä 44 % mikä on hieman vähemmän kuin keväällä 201. Sosiaali- ja terveyspalvelujenalalla tämä yhteenlaskettu osuus on 31 % (keväällä 30 %). Kuva 3. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 1 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kaikki vastaajat, n=41 Teollisuus, n=41 Palvelut, n=2, n=0

12 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maassa ja pääosin myös vertailutoimialoilla pk-yritysten eniten toteuttamia uusiutumiseen liittyviä toimia viimeisen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla henkilöstön kouluttaminen on ennen investointeja useimmin mainittu uusiutumistoimi. Kuva 4. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten kk:n aikana, %, */ Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin, koneisiin tai laitteisiin) 4 Kouluttanut henkilöstöä Organisoinut työtä uudella tavalla mm. toimintatapoja kehittämällä Palkannut uutta henkilöstöä Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita Ottanut käyttöön uusia teknologioita Laajentunut uusille markkinoille Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja Kaikki vastaajat, n=4114 Teollisuus, n=43 Palvelut, n=2, n=40 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

13 Pk-toimialabarometri, syksy 201. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Koko maan pk-yrityksistä alle joka viidennellä, teollisuudessa noin kahdella viidestä ja palvelualan pk-yrityksistä alle joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Sosiaalija terveyspalvelujen alalta vastanneista päättäjistä 2 % sanoo yrityksellään olevan suoraa tuontia. Taulukko 3. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Koko maa Teollisuus Palvelut Suoraa tuontitoimintaa Noin joka neljännellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Näistä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on molempia noin kahdella viidestä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vastaajaryhmässä kahdella prosentilla on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Kuva. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */, **/ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu Kaikki vastaajat, n=433 Teollisuus, n=4 Palvelut, n=24, n= */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. **/ Suora palvelujen vienti ja suora tavaroiden vienti kysytty aiemmin yhdessä muodossa suora vienti; tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia.

14 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Puolella koko maan pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle %. Sosiaali- ja terveysalan vastaajien lukumäärä tässä kysymyksessä on hyvin pieni ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa tämän sekä myös seuraavan kysymyksen kohdalla. Kuva. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 201, % yrityksistä <% % = > 0% Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n=13 Palvelut, n=31, n=

15 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Muut EU-maat (pl. Yhdistyneet kuningaskunnat) muodostavat pk-yritysten merkittävimmän markkina-alueen ulkomailla. Kuva. Pk-yritysten markkinaosuudet ulkomailla, % yrityksistä, joilla toimintaa ulkomailla, */ Muut EU-maat kuin Yhdistyneet kuningaskunnat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois- Irlanti (Yhdistyneet kuningaskunnat) Venäjä Muut Euroopan maat kuin EU Yhdysvallat Kiina Muut Aasian maat Kanada Australia Lähi-itä Afrikka (pl. Lähi-itä) Muut Amerikan maat kuin USA ja Kanada Intia Muu maailma Kaikki vastaajat, n=4 Teollisuus, n=11 Palvelut, n=42, n=11 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 14

16 Pk-toimialabarometri, syksy 201. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET Koko maassa pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa. Sosiaali- ja terveysalalla sekä vertailutoimialoilla tulokset ovat kehittämistarpeiden osalta pitkälti vastaavat kuin koko maassa. Teollisuudessa kuitenkin tuotantoon ja materiaalitoimintoihin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun liittyvät tarpeet sekä vienti ja kansainvälistyminen mainitaan useammin kuin koko maassa ja muilla toimialoilla. Kuva. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %, */ Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Johtaminen Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa Vienti ja kansainvälistyminen 1 1 Yrityksen hallitustyöskentely Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=44 Palvelut, n=203, n=0 */ Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

17 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Pk-yritysten pahimpia kehittämisen esteitä koko maassa ovat tasaväkisesti kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Palvelualan tulokset vastaavat pitkälti koko maan tilannetta. Teollisuudessa työvoiman saatavuus ja kustannustaso nähdään pahimpina kehittämisesteinä ja myös muita ryhmiä selkeämmin. Sosiaali- ja terveysalalla kilpailutilanne, yleinen suhdanne-/taloustilanne ja yritystoiminnan sääntely ovat useimmin mainittua kehittämisestettä. Kuva. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %, */, **/ 1 Kilpailutilanne Työvoiman saatavuus Kustannustaso 13 1 Yleinen suhdannetilanne / taloustilanne Yritystoiminnan sääntely Rahoitus Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) 14 Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=44 Palvelut, n=203, n=0 */Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa. **/ Keväällä 201 työvoiman saatavuus sisältynyt resurssitekijöihin. 1

18 Pk-toimialabarometri, syksy 201. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Noin neljällä viidestä koko maan pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Toimialoittain tarkasteltuna tulokset vastaavat pääosin koko maan tilannetta. Teollisuudessa keskimääräistä useammalla on omat Internet-kotisivut. Sosiaali- ja terveysalalla pilvipalveluja käytetään keskimääräistä vähemmän. Kuva. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet-kotisivut 0 Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) 4 Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) 14 1 Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään) Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=44 Palvelut, n=203, n=0 */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

19 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa ja vertailutoimialoilla alle joka kymmenes vastanneista pk-yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 11. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien kk:n aikana % */ Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksen omat Internet-kotisivut Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Big datan käyttö (esim. markkina-analyyseissä) Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään) Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=44 Palvelut, n=203, n=0 */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 1

20 Pk-toimialabarometri, syksy 201 Pk-yrityspäättäjät arvioivat myös yhdeksän eri digitalisoitumisesta syntyvän yksilöidyn mahdollisuuden merkitystä yrityksensä kannalta. Arviointi pyydettiin tekemään asteikolla -1, jossa =erittäin suuri merkitys ja 1=ei merkitystä. Taulukossa 4 on esitetty tulokset annettujen vastausvaihtoehtojen keskiarvotuloksina vastaajaryhmittäin. Koko maassa ja vertailutoimialoilla yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen ja asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Taulukko 4. Digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitys yritykselle, asteikko -1 Kaikki vastaajat, n=43 Teollisuus, n=44 Palvelut, n=203 Sosiaali- ja terveyspalvelut, n=0 Yrityskuvan vahvistuminen 3,3 3,2 3,1 3,3 Uusien asiakasryhmien tavoittaminen 3, 3,4 3,3 3,1 Asiakaspalvelun parantuminen 3,4 3,4 3,4 3,40 Kannattavuuden parantuminen 3,30 3,2 3,32 3,1 Liiketoimintaprosessien tehostuminen 3,2 3,33 3,2 3,01 Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa 3,1 3,24 3,22 3,11 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen 3, 3,0 3,1 2,2 Tuotekehityksen tehostuminen 2,4 3,0 2,0 2,3 Liiketoiminnan kansainvälistyminen 2,34 2,2 2,3 1,0

21 Pk-toimialabarometri, syksy 201. OMISTAJANVAIHDOS Yli puolet vastanneista koko maan pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Sosiaali- ja terveysalalla ja palvelualalla tämä osuus on suurempi ja teollisuudessa pienempi kuin koko maassa. Kuva. Omistajanvaihdoksen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana 3- vuoden aikana - vuoden aikana - vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Kaikki vastaajat, n=40 Teollisuus, n=40 Palvelut, n=24, n= Valtaosa, noin neljä viidestä pk-barometrikyselyyn vastanneista koko maassa ja yhdeksän kymmenestä toimialalla ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto kuten edellä myös omistajanvaihdos toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden viiden vuoden aikana. Kuva 13. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana 3- vuoden aikana - vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Kaikki vastaajat, n=40 Teollisuus, n=4 Palvelut, n=23, n=

22 Pk-toimialabarometri syksy 201 Puutuoteteollisuus 21 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (postios. PL 32, Valtioneuvosto) Aleksanterinkatu, 00 Helsinki puhelin ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 1, 01 Seinäjoki) Alvar Aallon katu, 00 Seinäjoki Vaasan toimipaikka (postios. PL 22, 1 Vaasa) Korsholmanpuistikko 44, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka (postios. PL, 1 Kokkola) Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola puhelin ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 14, 01 Mikkeli) Jääkärinkatu 14, 00 Mikkeli puhelin HÄMEEN ELY-KESKUS (Postios. PL 2, 1141 Lahti) Kirkkokatu, 1140 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 1, 130 Hämeenlinna puhelin KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 41, 41 Kouvola) Salpausselänkatu 22, 40 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Villimiehenkatu 2 B, 30 Lappeenranta puhelin KAINUUN ELY-KESKUS (postios. PL 11, 1 Kajaani) Kalliokatu 4, 0 Kajaani puhelin KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 20, 401 Jyväskylä) Cygnaeuksenkatu 1, 400 Jyväskylä puhelin LAPIN ELY-KESKUS (postios. PL 00, 1 Rovaniemi) Hallituskatu 3 B, 0 Rovaniemi Kemin toimipaikka Valtakatu 2, 40 Kemi puhelin PIRKANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 2, 331 Tampere) Yliopistonkatu 3 (Attila), 330 Tampere puhelin POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 131, 1 Vaasa) Wolffintie 3 B,. krs, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola (postios. PL 240, 1 Kokkola) puhelin POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS (postios. PL, 01 Joensuu) Kauppakatu 40 B, 3. krs., 00 Joensuu puhelin POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL, 01 Oulu) Veteraanikatu 1, 00 Oulu puhelin POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 2000, 01 Kuopio) Kallanranta 11, 00 Kuopio Mikkelin toimipaikka Jääkärinkatu 14, 00 Mikkeli Joensuun toimipaikka Kauppakatu 40 B, 00 Joensuu puhelin SATAKUNNAN ELY-KESKUS (postios. PL 2, 21 Pori) Valtakatu B, 20 Pori puhelin UUDENMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 3, 0021 Helsinki) Opastinsilta B,. krs, 0020 Helsinki puhelin VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 23, 2001 Turku) Itsenäisyydenaukio 2, 2000 Turku puhelin

23 Työ- ja elinkeinoministeriö