2.2014 Versowood-konsernin sidosryhmälehti 1
Pääkirjoitus Huomisen rohkea Suomi ja rohkea Versowood Suomi ja koko Eurooppa on kovien haasteiden edessä. Suomen talouden saaminen uudelleen nousuun ja kilpailukykyiseksi vaatii rohkeaa ja ennakkoluulotonta uudistumista ja työtä, jota kaikkien on tehtävä. Usein perusteollisuuden asiat näyttävät unohtuvan, ja mielellään haihatellaan vain uusien asioiden perässä. On katsottava avosilmin eteenpäin ja etsittävä sekä uusia mahdollisuuksia että toimintatapoja, mutta myös jo olemassa olevasta teollisuudesta on huolehdittava ja sille on turvattava kilpailukykyinen toimintaympäristö. Yrittäjyys vaatii rohkeutta. Vain rohkeilla päätöksillä luomme työtä ja työpaikkoja Suomeen. Vireä ja kannattava elinkeinoelämä on yhteiskunnan selkäranka, joka luo työtä ja tuo maahamme vientituloja. Ilman menestyviä yrityksiä haaveet hyvinvointivaltiosta voi unohtaa. Meidän on tehtävä enemmän ja pidempään töitä, jotta myös tulevaisuudessa voimme hyvin. Työn pitää myös olla kaikkien eli kansakunnan ilo! Rohkeus tarkoittaa myös riskinottoa, koska hyvinvointi ja menestyminen eivät synny itsestään. Elinympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti, ja siksi rohkeutta, uudistumista ja uudistuksia vaaditaan meiltä kaikilta. Yritykset ovat kilpailun kiristyttyä jo uudistuneet, ja nyt uudistukset on tehtävä myös julkisella sektorilla, sillä vanhoja tapoja ja rakenteita ei voi eikä ole varaa enää ylläpitää. Kaikkien tahojen on tämä tiedostettava ja kannettava vastuunsa tilanteen korjaamiseksi. Vapaamatkustajien aika on ohi. Alkukesästä lähtien markkinoille on hiipinyt epävarmuus. Kuluttajien tulevaisuudenusko on perin heikko, ja sitä on Ukrainan kriisi edelleen heikentänyt. Kun kuluttajien luottamus talouteen on heikko, ostopäätöksiä ja rakentamista siirretään. Suomessa rakentaminen on ehkä ollut EUalueen heikointa, mikä kertoo maan huonosta taloudellisesta ja poliittisesta tilasta. Tuleva talvikausi on haastava, mutta mitä ilmeisimmin ensi keväänä mennään jälleen ylöspäin. Nousu saattaa olla jyrkkäkin, koska rakentamistarve on patoutunut ja asiakkaiden varastot ovat vähissä. Syksyllä ja talvella on tehtävä kovasti töitä, jotta talouden pyörät saadaan pyörimään mahdollisimman hyvin. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tässä toivottavasti on lisäksi apuna heikentyvä euro ja talouden elvytystoimet. Tilikautemme päättyi kesäkuun lopussa, ja ajatukset suunnattiin ripeästi tulevaisuuteen. Päättynyt tilikausi oli kuitenkin merkittävä virstanpylväs kohti yhä dynaamisempaa ja kannattavampaa Versowoodia. Kehitimme toimintaamme monin projektein ja saavutimme hyviä tuloksia. Jatkamme vuonna 2015 uudistusten tiellä ja kohdistamme ponnistuksemme sekä asiakassektorille että valmistustoiminnan eri osa-alueille. Eräs tärkeimmistä kehityskohteista on työturvallisuuden parantaminen. Viime kuukausina olemme tehneet strategiatyötä, jonka tavoitteena on ylittää nykyisellä yritysrakenteella kolmen vuoden kuluessa 400 miljoonan euron liikevaihtoraja. Kasvutavoitteesta huolimatta kannattavuus on toimintamme kantava ajatus. Lisäämme tuotelinjojemme tuotantoa asteittain ja mm. sahaustuotannossa pyrimme jo lähivuosina 1.500.000 m 3 tuotantomäärään. Kuluvan tilikauden tavoitteena on saavuttaa 360 miljoonan euron liikevaihto. Se tarkoittaa noin 1,5 miljoonan euron myyntiä jokaisena työpäivänä. Kun asenne ja tahtotila ovat kohdallaan, niin kasvu ja tulostavoitteet ovat saavutettavissa. Menestyvä yritys on kaikkien etu ja ylpeydenaihe: silloin kaikki pärjäävät. Ville Kopra toimitusjohtaja Olemme tänä vuonna lahjoittaneet joululahjarahat uudelle Lastensairaalalle. 4 Sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Talouskatsaus 4 Myynti- ja markkinakatsaus 5 Puutilannekatsaus 6 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Versowoodilla 8 Hankasalmen avoimet ovet 9 Viestinviejänä Euroopassa 10 Linkki metsänomistajan ja sahan välissä 12 Työstään ylpeä ja onnellinen 13 Pääkonttori koki muodonmuutoksen 14 Maan ylintä johtoa Vierumäellä 15 Huomionosoitus Keijo Kopralle elämän mittaisesta työstä 16 Kauden tuote Kartanohotelli Satulinnan peruslämpö saadaan Versowoodin pelleteistä 16 Yhteystiedot Nimitykset Versowood Group Sari Tiainen, pääkirjanpitäjä Versowood Oy Jorma Frisk, hankintaesimies Teija Hyytiäinen-Koskimäki, hankintaesimies Mikko Niemi, kuivaamon työnjohtaja/vierumäki Eero Riipinen, hankintaesimies Juhani Stjernvall, hankintaesimies Eero Valio, johtaja, myynti/tilaus-toimitusketju Heikki Valkonen, hankintaesimies Merkkipäivät Versowood Oy, 50 vuotta Helander Juha 27.3. Hyytiäinen- Koskimäki Teija 15.1. Jokimies Timo 27.3. Keinänen Timo 26.6. Salonen Jari 21.5. Tanttu Petri 17.1. Torpo Jussi 12.3. Uurainen Tauno 13.6. Uusiheimala Petri 19.2. Väisänen Hannu 13.1. Versowood Oy, 60 vuotta Dimitrow Reijo 28.5. Kosenius Jukka-Pekka 27.5. Koskela Jouko 24.6. Lehmuskoski Juha 26.3. Lindfors Helmi 3.5. Luokkanen Seppo 3.3. Matinolli Heikki 30.6. Minkkinen Harri 20.5. Rahkonen Mirja 27.3. Selonen Timo 26.2. Sintonen Ari 26.3. Sormunen Sauli 28.5. Tarvainen Hannu 21.5. Vuorela Vesa-Matti 24.1. Yhteystiedot Versowood Oy, Teollisuustie 60, 19110 Vierumäki, Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380 Toimitus Ville Kopra, Sonja Kelloniemi, Pekka Peltonen Toimittaja Autiomaa Oy, Johanna Autio Taitto Mainostoimisto Fortuna Oy Painopaikka Esa Print Oy Kuvat Versowood Oy, PhotoDance, Valmela 2 Versio 02 2014
Talouskatsaus Vierumäen veistosahan tukkipöytä. Talouskatsaus 2014 Versowood-konsernin liikevaihto 30.6.2014 päättyneellä 18 kuukauden tilikaudella oli 456,2 miljoonaa euroa. Hyvä vire säilyi tilikauden loppuun asti ja sen ansiosta myös tulos oli voitollinen. Korpivaellusvuosien jälkeen myönteinen kehitys oli tervetullut, kiteyttää Ville Kopra menneen tilikauden toiminnan. Pitkän tilikauden takia sahaustuotanto päätyi ennätyslukemiin ja oli tilikauden aikana 1.518.000 m 3. Merkittävästi tähän vaikutti Hankasalmella sijaitsevan sahan hankinta Versowood-konsernin osaksi. Liikevaihdon ja tuotantolukujen ohella investoinnit olivat tilikauden pääteema, sillä niitä kertyi 30,9 miljoonaa euroa. Tästä merkittävä osa liittyi Hankasalmen sahan hankintaan. Muut investoinnit kohdistuivat tuotantoteknologian uudistamiseen. Versowood-konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 715 henkilöä. Tilikauden päättyessä Suomessa työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli 43,0 vuotta, naisten osuus henkilöstöstä 11,0 % ja työsuhteiden keskipituus 12,8 vuotta. Pitkä tilikausi ja tilikauden muuttaminen vaativat erityistoimia. Tilikauden päättyminen kesäkuun lopussa on kuitenkin toimialan vuosikiertoon luontevasti sopiva ajankohta, koska hakkuukausikin vaihtuu kesällä. Samalla voimme omalta osalta minimoida vuodenvaihteessa tapahtuvaa varastoiden viilaamista tilinpäätöstä varten ja tehdä tilinpäätös jatkossa silloin, kun on normaalimpi toiminta-aika. Taloudenpidon useat osa-alueet ovat kalenterivuoteen perustuvia, mutta taloudenpito sopeutui ripeästi uuteen aikatauluun, ja tilinpäätös valmistui ajallaan, kuvaa Ville Kopra muutoksen taustoja ja vaikutuksia. Uusi hallitus aloittaa toimintansa Lokakuussa pidetyssä yhtiökokouksessa Versowood Oy:n hallitukseen valittiin edelleen Keijo Kopra, Pekka Kopra ja Ville Kopra sekä uusina jäseninä asianajaja Tapio Laakso ja vuorineuvos Sakari Tamminen. Tapio Laaksolla on pitkä asianajo- ja hallitustyöskentelykokemus, ja Sakari Tammisella puolestaan on laaja johtamis- ja hallitustyöskentelykokemus. Hän on toiminut mm. Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtajana ja Keskinäisen eläkevakuutusyhtiön Varman hallituksen puheenjohtajana. Toiminnan laajuuden kasvaessa aiempaa leveämmät hartiat ovat tarpeen. Hallitus parantaa johtamisjärjestelmiä yhtiössä ja hyvin harvoin Versowoodin kokoisessa yrityksessä luotetaan vain omaan osaamiseen. Ulkopuolinen, riippumaton asiantuntemus turvaa pitkän aikavälin kehityksen. Vaikka vauhtia liiketoiminnassa riittääkin, silti toimitusjohtaja kaipaa kirittäjiä, summaa Ville Kopra henkilövalinnat. / 3
Myynti- ja markkinakatsaus Ei vieläkään kärkituloksia Hyvällä vauhdilla alkanut vuosi alkoi syksyn kuluessa mennä maitohapoille. Kovista odotuksista huolimatta suoritus jäänee alle odotusten, sillä loppukiriä ei ole odotettavissa. Alkuvuoden hyvä sahatavaran kysyntä jatkui kesälomiin saakka. Syksyn myötä tilanne hiljeni odotettua enemmän erityisesti Keski-Euroopassa ja Japanissa, ja hidastumista tapahtui myös kotimaassa. Suomessa muutos oli hitaampi kuin vientimarkkinoilla, sillä Versowood onnistui kasvattamaan kotimaassa markkinaosuuttaan. Talouden epävarmuus on jarruttanut rakentamisen käynnistymistä Euroopassa. Japanissa puolestaan kulutusveron nosto on toiminut talouskasvun suurimpana jarruna. Euroopassa erityisesti Saksan ja Ranskan tilanne huolettaa Versowoodin vientijohtajaa Matti Iso-Kuuselaa. - Vaikuttaa siltä, että asiakkaat ostivat keväällä tarvettaan enemmän, ja syksyn kysyntä ei vastannut odotuksia. Kun rakennusaktiviteetti on jälleen laskenut eikä talouden elpymisestäkään ole merkkejä, ostojen kanssa ollaan varovaisia, pohtii Iso-Kuusela tilannetta. Passiivinen ja odottava ilmapiiri jatkuu myös Suomessa, jossa rakentaminen on yhä hiljentynyt. Vuonna 2015 rakennusaloitusten arvioidaan laskevan kahden prosentin verran. Korjausrakentaminen on kuitenkin pitänyt pintansa. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli noin kolme prosenttia, ja samansuuruista nousua odotetaan myös ensi vuonna. Katseet kaukomarkkinoille Euroopan markkina ei ole kuitenkaan täysin pysähtynyt. Kauppa käy Etelä-Euroopassa ja Iso-Britanniassa, jossa rakentaminen on lähtenyt käyntiin jopa niin hyvin, että osaavista rakennusmiehistä on ollut pulaa. Vaikka Etelä-Euroopassa kysyntä Iso-Kuuselan mukaan onkin ollut vielä vaatimatonta, suunta on ylös päin. Afrikka ja Lähi-itä ovat säilyneet tasaisina markkina-alueina, ja Egyptissa ja Algeriassakin kysyntä on elpynyt Gazan konfliktin ja epävakauden hellitettyä. Sen sijaan kaupat perinteisiin pylväsmaihin Libyaan ja Syyriaan ovat loppuneet alueen sotatilan vuoksi. Kiina jatkaa omalla urallaan tasaisesti ylöspäin, ja odotukset vuodelle 2015 ovat erittäin positiiviset. Versowoodin suunnitelmissa onkin kurottaa ensi vuonna hieman perinteistä markkina-aluettaan kauemmas. - Euroalueen kompastelun vuoksi tarkastelemme karttapalloa ensi vuonna hieman uusista näkökulmista, Iso-Kuusela toteaa. Kohti parempaa aikaa Sahatavaran hinta on loppuvuotta kohti laskenut. Sahojen varastot ovat kasvaneet, mutta asiakasvarastot ovat monin paikoin alhaiset. Tarjontaa on paljon, sillä Suomessa on kuluvan vuoden aikana sahattu runsaasti ja naapurimaassamme Ruotsissa sitäkin enemmän. Oman kannattavuusongelmansa tuo 1.1.2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi, joka kasvattaa kustannuksia kolmesta viiteen euroa sahatavarakuutiota kohden. Tällaisen, täysin ylimääräisen kulun siirtäminen lopputuotteen hintaan on nykyisessä markkinatilanteessa mahdotonta. Raaka-aineen hintaa olisi saatava alaspäin, jotta tasapaino säilyisi. Tuleva vuosi alkanee kaiken kaikkiaan haasteellisena: tämänhetkinen talouden epävarmuus heijastuu vielä alkuvuoteen. Tilanteen laahaavuudesta huolimatta Versowoodin odotukset ovat positiiviset. Konsernin näkymät ovat kohtuulliset, ja hyvien aikojen uskotaan olevan aivan nurkan takana. - Viritämme tuotannon ja myynnin huippukuntoon, jotta olemme valmiina nousun alkaessa. Parin vuoden päästä tilanne on varmasti aivan erilainen, Iso-Kuusela uskoo. Versowoodin toimitusjohtaja Ville Koprakaan ei ole niin huolestunut. - Vuoden viimeinen neljännes on aina vaikea, mutta en ole niin pessimistinen kuin yleisesti ollaan. Vaikka varastot ovatkin kasvaneet, uskoo toimitusjohtaja niiden purkautuvan nopeasti, kunhan kysyntä vilkastuu. - Yhdysvalloissa talous on jo lähtenyt nousuun ja Kiinassakin näyttää hyvältä. Vuonna 2015 Kiinankaupan määrä voi jopa tuplaantua, markkinapotentiaali Kiinassa on valtava. Liiketoiminnassa ei suuria yllätyksiä Sahaus on konsernin ydinliiketoimintaa ja hallitsevassa roolissa. Hankasalmen sahan myötä tuotantokapasiteetti lisääntyi ja myynti on tehnyt töitä löytääkseen kasvaneille tuotantomäärille ostajat. Kauppa on Kopran mukaan käynyt olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin. - Tulevan vuoden eräänä tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa, jotta tulevaisuudessa seisomme mahdollisimman tukevalla pohjalla. Liimapuuteollisuuden tilanne jatkuu haasteellisena. Japanin markkinan hiipuminen on vaikuttanut erityisesti Heinolan yksikön toimintaan. Kaupankäynnin uskotaan vilkastuvan kuitenkin jo alkuvuonna. Sen sijaan projektiliimapuuhankkeet ovat käyneet kaupaksi kohtuullisen hyvin. Kotimaanprojektien lisäksi Vierumäen yksikköä ovat työllistäneet Venäjälle tehdyt kaksi isohkoa projektia. - Venäjä on meille melko tuntematon markkina, mutta nämä hankkeet toimivat päänavauksena myös siihen suuntaan. Infrarakentamista vaivaavat tiukassa olevien asenteiden lisäksi yleiset näkymät. Kotimaan silta- ja aitahankkeet kääntyvät edelleen pääasiassa betonirakenteisiksi. Kun vielä perinteiset pylväsmaat ovat olleet levottomuuksien vuoksi sivussa, kaupankäynti ei ole sujunut toivotulla tavalla. Pylväskauppoja on kotimaan lisäksi tehty kohtuullisesti vain Irlantiin ja Iso-Britanniaan. Kopra pitää puupakkausten menekkiä teollisuuden indikaattorina, ja niiden vilkas liikkuminen kertoo teollisuuden kohtuullisesta tuloskunnosta. Syksyn aikana lavatoimituksia on kuukausittain tehty jopa ennätystahtiin. Versowood hankki omistukseensa kesällä lopettaneen Inkeroisten lavatehtaan konekannan, jonka avulla on nyt päivitetty yksiköissä jo olleita tuotantolinjoja. Myös muita pieniä toiminnan tehostamisinvestointeja on suunnitteilla. Energialiiketoiminta etenee sykleittäin, joilla myynti ja menestys riippuvat säistä. Viime vuoden lyhyt ja leuto talvi saa toimitusjohtajan odottamaan paukkupakkasia. - Kauppaa tehdään vilkkaasti vuosittain vain noin kuusi kuukautta, eivätkä tavarat liiku, jos kelit eivät kylmene. Itse tuotetun ulospäin myytävän lämmön määrä on vähitellen kasvanut, ja myös muun muassa Leppäkosken Sähkön kanssa alkanut pellettiyhteistyö sisältää suuria mahdollisuuksia. Kopra toivoo Versowoodin löytävän vastedeskin uusia, isoja pellettikumppaneita. - Tuntuu nurinkuriselta laivata kesän tuotantoa Ruotsiin ja Tanskaan, onneksi kotimaan kysyntä on kasvussa. Tavoitteena selkeä työnjako Odottavan tunnelman ja markkinatilanteen takia Versowood on sopeuttanut tuotantoaan jonkin verran loppuvuodeksi. Ensi vuonna tavoitteena on kuitenkin noin 5 prosentin liikevaihdon kasvu sekä sahatavaratuotannon kasvattaminen tämän vuoden 1,2 miljoonasta kuutiosta noin 1,3 miljoonaan kuutioon. Tavoitteisiin pyritään entistäkin suunnitelmallisemmin. Myyntiä ja tuotantoa sovitetaan yhä tiiviimmin yhteen. Pyrkimyksenä on myös tuotantoyksiköiden tuotannon keskittäminen markkinoittain. Kaikkia toimintoja ja tekemistä tarkastellaan kriittisesti konsernikokonaisuuden näkökulmasta. Vuoden 2015 painotuksia ovat myös työturvallisuuden ja laadun parantaminen sekä viestinnän lisääminen. Kopra uskoo, että hyvin hoidettu sisäinen viestintä vaikuttaa myönteisesti toiminnan tehokkuuteen. - Avoin ja selkeä viestintä kehittää tahtoa, asennetta ja motivaatiota, kun työn tavoitteet ovat selvillä ja helposti ymmärrettäviä. / 4 Versio 02 2014
Puutilannekatsaus Tasaisuus ei ole tylsää Puukaupalle kuuluu hyvää. Pian jo kaksi vuotta jatkunut puukaupan tasaisuus on vahvistanut yhteistyöhenkeä metsänomistajien ja sahojen välillä, sillä tilanteesta hyötyvät kaikki. Puukauppa on käynyt tasaisissa merkeissä jo toista vuotta. Puuta on tarjolla, ja ostohalujakin löytyy. Keväiset kirjanpainajatuhot jäivät kylmän alkukesän vuoksi pelättyä vähäisemmiksi, mikä oli kaikkien osapuolten kannalta positiivista. - Lomien jälkeinen aika on usein ollut liiankin vauhdikasta, mutta tänä syksynä kaupankäynti on ollut maltillisempaa. Talvea kohti mentäessä tarjontatilanne on mukavan tasainen, kertoo Versowoodin metsäpäällikkö Jussi Torpo. Hinnat ovat pysyneet vakaina, eikä yllätyksiä ole tullut puolin eikä toisin. Torpo näkee tämän vaikuttaneen yleiseen tyytyväisyyteen sekä kaupankäynnin sujuvuuteen ja toivoo, että tarjonta säilyy edelleen tasaisena. - Puukaupan vakaus helpottaa suunnittelua sahoillakin, kun tiedetään, että puuta on tarjolla. Tällä hetkellä pystymme ostamaan vielä jonkin verran myös talvipuita. Hyvä vastaanotto lämmittää Versowoodin metsäosaston toimihenkilömäärä on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka maantieteellinen ostoalue onkin pysynyt lähes samana. Tukkikäytön lähes kaksinkertaistuttua puuhuollon turvaaminen on edellyttänyt hankinta-alueiden tiivistämistä. Vuoden alussa tapahtuneen Hankasalmen sahakaupan myötä puunhankinta lisääntyi merkittävästi Versowoodin pohjoisilla hankinta-alueilla Keski-Suomessa. Uuden sahan myötä hankinta-alueita tiivistettiin, ja hankintaesimiesten määrää lisättiin neljällä uudella osaajalla. Teija Hyytiäinen-Koskimäki, Jorma Frisk, Juhani Stjernvall sekä Eero Riipinen toimivat nyt Hankasalmen ympäristössä. - Hankasalmen seutu on kuulunut tähänkin saakka hankinta-alueeseemme, mutta sen osuus kokonaishankinnasta on ollut vähäinen. Aiemmin puut toimitettiin Otavaan ja jopa Vierumäelle asti, mutta nyt Hankasalmen sahan myötä puut jalostetaan paikallisesti. Versowood haluaa olla hyvä vaihtoehto tukkileimikkokauppoja tehtäessä, ja tältä osin Keski-Suomen alue on ollut myönteinen yllätys. - Puukauppa on käynyt erittäin hyvin ja uusi toimija on otettu lämpimästi vastaan. Versowood koetaan omaksi, paikalliseksi toimijaksi, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä, iloitsee Torpo. / 5
Presidentin vierailu Toimitusjohtaja Ville Kopra esittelee tasavallan presidentille sahausprosessin kulkua. Kuvassa vasemmalta; Lotta Kopra, sahuri Antti Sutinen, Keijo Kopra, Ville Kopra ja presidentti Sauli Niinistö. Terähuolto ja kunnossapito ovat sujuvan sahausprosessin kannalta oleellista. 6 Versio 02 2014
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Versowoodilla Aurinkoisena perjantaina 1.8.2014 tasavallan presidentti Sauli Niinistö seurueineen vieraili Versowoodin Vierumäen yksikössä. Presidentti saapui reilun tunnin kestäneelle vierailulle Vierumäelle suoraan Heinolan kaupungin vierailulta. Toimitusjohtaja Ville Kopran lisäksi tapaamisessa olivat hänen vaimonsa Lotta ja hallituksen jäsen, teollisuusneuvos Keijo Kopra. - Presidentti Niinistö tutustui Versowoodin toimintaan eri tavoin sekä myös toimialan ja sahateollisuuden näkymiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Presidentin asialistalla olivat myös Venäjän pakoteasiat, joiden vaikutuksesta Suomen metsäteollisuuteen keskusteltiin vierailun aikana. Tehdaskierroksella vierailtiin sahalla, monituotetehtaalla ja pellettitehtaalla. Presidentti Niinistö oli tyytyväinen näkemäänsä ja yhtiö sai kiitosta ja kannustusta tekemiseensä. Versowood kiittää arvoisaa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä vierailusta! Toimitusjohtaja Ville Kopra puolisoineen sai kutsun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle 6.12.2014. / 7
Hankasalmen avoimet ovet Hankasalmella tehtiin tuttavuutta puolin ja toisin Syyskuun puolivälissä Versowood järjesti avoimien ovien päivän Hankasalmen yksikössään. Paikalle saapui bussilasteittain koululaisia sekä muita metsästä ja puutuoteteollisuudesta kiinnostuneita. Hankasalmen sahan avointen ovien päivän tarkoituksena oli tutustuminen alueen asukkaisiin, koululaisiin ja metsänomistajiin. Samalla saattoi seurata tukkipuiden matkaa valmiiksi sahatavaraksi. Tapahtumaan oli järjestetty bussikuljetus Hankasalmen kirkonkylästä, Jyväskylästä, Laukaasta ja Pieksämäeltä. Metsästä lopputuotteiden äärelle Päiväkierroksen saattoi aloittaa maastossa, jossa pääsi seuraamaan monitoimikoneen ja korjuukoneen työskentelyä lähimetsässä. Raaka-aineen parista siirryttiin sahausprosessin äärelle, minkä jälkeen odotti sahatavarahalliin katettu keittolounas kahveineen. Ruokailua rytmitti paikallinen hanuristi Antero Makkonen, ja hallissa oli monitoimikoneen lisäksi esillä laaja kattaus Versowoodin tuotteita kutterilastuista puukeloihin. Päivän aikana tapahtumassa kävi noin 800 henkeä, ja paikalla vieraili myös Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen puolisonsa europarlamentaarikko Henna Virkkusen kanssa. Ville Kopra kertoo päivän sujuneen odotetusti ja vieraiden ottaneen Versowoodin hienosti vastaan. Avoimuuden lisäämisen ohessa päivän annilla pyrittiin jakamaan tietoa sahateollisuudesta ja haluttiin osoittaa sahauksen olevan pitkälle automatisoitua teknistä työtä. - Palaute oli erittäin positiivista. Tämä kerta oli opettelua, ja ensi kerralla osaamme vielä paremmin. Aiomme järjestää vastaavia tapahtumia Versowoodin muissakin toimipaikoissa. Versowood näyttäisi hyödyntävän puun erittäin huolellisesti 8 Versio 02 2014
1 Versowoodin sponsoroima suunistaja Minna Kauppi oli saapunut Hankasalmelle viettämään perjantaipäivää nimikirjoitusten jaon ja jutustelun merkeissä. Vaikka yhteistyö onkin jatkunut jo lähes neljä vuotta, Kauppi ei ole aiemmin pistäytynyt sahakierroksella. - Aikamoinen systeemi, taivasteli urheilija kierrettyään Hankasalmen tuotantolinjan. 2 Vaajakoskelainen metsänomistaja Jussi Jääskeläinen, kenttäsahuri itsekin, on tehnyt puukauppaa Versowoodin kanssa jo seitsemän vuotta. Edellisestä sahavierailustakin on vierähtänyt jo tovi, ja Hankasalmella mies ei ole vieraillut lainkaan. Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta Jääskeläinen uskoo Versowoodiin. - Alun perin tuttavani suositteli minulle Versowoodia. Teen puukauppaa noin kerran vuodessa ja luotettavuus, tukkien osuus puista, katkaisu sekä korjuujälki vaikuttavat vahvasti kumppania valittaessa. 3 Kuuhankaveden koululaiset, 8C-luokan Eetu Aro ja Joonas Laapotti viettivät koulupäivää avointen ovien merkeissä. Kumpikaan ei ollut ensikertalainen sahalla, mutta silti kokonaisuus vakuutti ja muutti nuorten miesten käsitystä metsäteollisuudesta positiiviseen suuntaan. - Sahakierros oli mielenkiintoinen. Voisin kuvitella tulevani tänne vaikka kesätöihin, pohti Eetu. - Monitoimikone oli siisti. Sellai- 1 2 3 4 5 sen ohjaimiin olisi kiva päästä, Joonas haaveili. 4 Ihanaa kulkemista puun matkassa, huudahtaa Anne Liukko päivän antia tiedusteltaessa. Anne ja Seppo Liukko saapuivat Hankasalmelle paristakin syystä. Kangasniemellä nykyisin kotipaikkaansa pitävä pariskunta tuli kotiseudulleen nostalgisissa tunnelmissa mutta myös mielenkiinnosta. Anne ei ole aiemmin vieraillut sahalla, eikä Seppokaan Hankasalmen kokoisessa yksikössä. Metsänomistajat ovat tehneet Versowoodin kanssa satunnaisesti puukauppaa, ja nyt nähty kokonaisuus vakuutti Versowoodin osaavan asiansa. - Versowood näyttäisi hyödyntävän puun erittäin huolellisesti, kiittelee Seppo. 5 Veikko ja Tuomo Mesiäinen, isä ja poika, kahden polven versowoodilaiset, olivat saapuneet Hankasalmelle Otavasta, jonka sahalla kumpikin on tehnyt elämäntyönsä. - Ajankuluksi lähdettiin ajelemaan. Tokihan sitä on ennenkin saha nähty, tosin ei Hankasalmen sahaa, naurahti jo 80-luvun alussa eläkkeelle jäänyt 91-vuotias Veikko. 70-luvun puolivälissä Otavan sahalle trukinkuljettajaksi tullut ja muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Tuomo toimi tällä kertaa isänsä autonkuljettajana. - Saha näytti selkeälinjaiselta. Sahaus on pysynyt samanlaisena vuosikymmeniä, mutta mukaan on tullut paljon automatiikkaa ja työtahti on kiristynyt, kuvaili konkari vuosien varrella tapahtunutta muutosta. / Viestinviejänä Euroopassa Kunta- ja liikenneministerin tehtävistä europarlamentaarikoksi siirtynyt poliitikko Henna Virkkunen (kok.) saapui Versowoodin avoimiin oviin miehensä, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkisen kanssa. Vierailu ei ollut Virkkuselle ensimmäinen, sillä kolme vuotta sitten toimiessaan ministerinä, hän käynnisti Hankasalmen uuden sahalinjan. Ministeriaikaan ajoittuvat myös vierailut Versowoodin Heinolan ja Vierumäen yksiköissä. Virkkunen on ollut Vapon hallintoneuvostossa, jossa sahan kohtaloa pohdittiin ennen myyntipäätöstä. Poliitikko näkee hyvänä, että uudistetulle sahalle löytyi ostaja, jonka päätoimialana on sahaus. - Versowoodille myyminen oli hyvä ratkaisu sahan tulevaisuuden kannalta. On mukava nähdä, että uudet omistajat ovat investoineet Hankasalmeen. Toimintoja on kehitetty ja tehostettu entisestään. Uudessa työssään europarlamentissa Virkkunen kertoo olevansa yhä tiiviimmin suomalaisen metsäteollisuuden asialla. Paikka teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnassa antaa mahdollisuuden vaikuttaa asioihin Brysselistä käsin. - Suomalaista metsäteollisuutta ei tunneta kovin hyvin Euroopassa. Yritän edistää teollisuutemme tunnettuutta ja viedä viestiä muun muassa puurakentamisesta ja kestävästä kehityksestä. / Hankasalmen avoimien ovien päivän arvonnassa palkintoja voittivat: Fiskars juhlavuoden numeroitu kirves: Tuomo Hokkanen, Hännilä Fiskars retkikirves-setti: Arja Sivonen, Halkokumpu Katri Suvikorpi, Jyväskylä Fiskars kalan fileointisetti: Tarja Särkkä, Laukkavirta Eeva Ahonen, Korpilahti Osmo Hokkanen, Niemisjärvi Sagaform grilliotinsetti: Eeva Sulkula, Jyväskylä Pasi Hänninen, Hankasalmi Palkinnot lähetetään saajilleen postissa. 9
Työn äärellä Jatkoa juttusarjaan, jossa kuljemme koko prosessin läpi puukaupasta valmiiksi tuotteeksi asiakkaalle. Tomi Reinikainen ja John Deere -ajokone. 10 Versio 02 2014
Linkki metsänomistajan ja sahan välissä Hankasalmen sahan avoimien ovien päivänä hakkuunäytöstä pyöritti Veljekset Reinikainen Oy. Yritykselle on tärkeintä pitää sekä saha että metsänomistajat tyytyväisinä. Tomi Reinikainen hyppäsi kangasniemeläisen perheyrityksen moton rattiin vuonna 1996, metsäkoulun jälkeen, työskenneltyään ensin pari vuotta ajokoneen kuljettajana. - Pyörin jo lapsesta asti mukana savotalla aina kun vain mukaan pääsi. Moton ajoon opetti isäni, ja yleensäkin parhaat opit metsässä työskentelyyn sain sedältäni ja isältäni. Toisen polven yrittäjä otti Veljekset Reinikainen Oy:n ohjat kokonaan käsiinsä loppuvuodesta 2009. Samalla Reinikaisen isän ja sedän vuonna 1977 perustaman yrityksen koko osakekanta siirtyi hänen nimiinsä. Nyt nuoren yrittäjän pyörittämä yhtiö työllistää omistaja mukaan lukien kuusi vakituista työntekijää sekä yhden alihankkijan. Omia koneita on yhteensä neljä, korjuuketjuja kaksi. Käteen sopivat koneet Ensimmäinen moto Veljekset Reinikainen Oy:lle hankittiin 1990. Siihen saakka metsää oli korjattu metsureiden perässä ajokoneilla ajaen. - Työohjeet tuotiin vielä tuonkin jälkeen pitkään paperilla metsään, kun työkoneissa ei vielä ollut tietokoneita, yrittäjä muistelee työuransa alkuaikoja. Veljekset Reinikainen Oy:n metsäkoneet vaihdetaan noin viiden vuoden välein, kun käyttötunnit alkavat lähestyä kymmentätuhatta. Suuria eroja eri konemerkkien välillä ei Reinikaisen mukaan ole. Tärkeintä on, että kone on toimintavarma ja tuntuu hyvältä omaan käteen. - Olemme olleet perinteinen Ponsse-talo, mutta viime vuonna hankittiin ensimmäinen John Deere. Aika nopeasti sitä kuitenkin oppii eri koneisiin, kun työ muuten on hallussa, Reinikainen kertoo. Kokemusta varmasti riittää, sillä nuoresta iästään huolimatta Reinikainen on työskennellyt metsässä jo kolmella vuosikymmenellä. Vaikka uravalinta tulikin verenperintönä, viihtyy mies ammatissaan hyvin. - Metsään on aina mukava mennä, oli kesä taikka talvi. Tanssiva metsämies Veljekset Reinikainen Oy on korjannut puuta Versowoodille vuodesta 2006 lähtien. Töitä on ollut kohtuullisesti, ja vuosittain korjuuketjujen kautta kulkee noin 100 000 m 3 puuta. Toinen korjuuketjuista työskentelee Tuomo Marttisen, toinen Teemu Halmialan ostoalueella aivan Versowoodin hankinta-alueen pohjoisosassa. Mies kuvaa yhteistyötä mutkattomaksi. Hankasalmen sahakauppa lisäsi työmäärää ja teki aiemmin syrjäseutua olleesta hankinta-alueesta keskeisen. - Hankasalmen saha luo toimintaedellytyksiä myös meille, Reinikainen toteaa tyytyväisenä. Veljekset Reinikainen Oy:n hakkaama leimikkorakenne on päätehakkuuvaltaista. Vaikka työtä tehdäänkin sahan ehdoilla, erityisesti tukkia hakien, on metsänomistajakin Reinikaiselle tärkeä yhteistyökumppani. Siisti korjuujälki on ammattimiehen ylpeys. - Metsässä työskentelemme toisten omaisuuden parissa, mutta olemme samalla myös urakanantajan asialla. Sana hyvästä jäljestä leviää herkästi ja helpottaa toivottavasti myös ostomiehen puunhankintaa. Reinikainen pitää työstään ja pyrkii kapuamaan metsäkoneen ohjaamoon aina kun koneiden siirtelyltä ja paperitöiltä ehtii. Työssä viehättää omanlaisensa vapaus. - Ensisijaisesti olemme olemassa sahaa varten ja koneet käyvät sen tarpeiden mukaan, mutta silti voin suunnitella päiväni melko itsenäisesti. Kesäviikonloppuisin Tomi Reinikaisen löytää tanssilavoilta. Tanssikärpänen puraisi seitsemän vuotta sitten. - Tanssikurssista se lähti liikkeelle. Tanssi on mukava harrastus, jossa työasiat unohtuvat ja siinä sivussa kuntokin kasvaa huomaamatta, mies hymyilee. / Sana hyvästä jäljestä leviää herkästi ja helpottaa toivottavasti myös ostomiehen puunhankintaa. 11
Työstään ylpeä ja onnellinen Koprien ja Seppo Romon tiet kohtasivat ensimmäisen kerran Nikkarilan sahalla 1985. Siitä alkoi kumppanuussuhde, joka on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Parasta on ollut se, että aina on voinut soittaa ja asioista on voinut puhua suoraan. Tykkään tekemisen tyylistä Versowoodilla. Seppo Romossa on ollut aina vähän rämäpään vikaa. Kun hän nuorena miehenä metsäkonetta ajaessaan kuuli sanottavan, että puuauton kuljettaminen on vaikeaa, päätti hän välittömästi ottaa asiasta selvää. Tie vei rekan rattiin ensin toisen palvelukseen ja puunajoon Nikkarilan sahalle. - Tapasin Keijo Kopran tuolloin ensimmäistä kertaa ja tuumasin, että tuollaiselle miehelle olisi turvallista päästä töihin, Romo muistelee. Rekan keula näytti kuitenkin kohti Eurooppaa, ja vuonna 1997 Romo perusti Tähtitiimi-yrityksensä. Useamman maailmalla vietetyn vuoden jälkeen Romo löysi itsensä Versowoodin Heinolan liimapuutehtaan pihasta lastinaan tehtaan osia. Yhtiö etsi samaan aikaan sattumalta puuautoilijoita. - En halunnut viettää enää yhtään joulua rekassa, joten jäin Suomeen töihin. Tekemisen meininkiä Nyt Romon kaikki kolme Volvoa ajavat Versowoodille, työntekijöitä on yhteensä kahdeksan ja verkostoon kuuluu myös yksi alihankkija. Nopeatempoinen puunajo sopii työstään ylpeälle miehelle. - Puunajo on jotain, mitä kouluissa ei opeteta. Kuljettaja voi kehittää itseään jatkuvasti ja ammattitaitoa voi osoittaa monin tavoin. Minulle on ylpeydenaihe olla särkemättä teitä ja saada auto ympäri sielläkin, missä sitä pidetään mahdottomana. Olen myös onnellinen siitä, että olen kuorma päällä pystynyt väistämään tiukassakin paikassa. Sellaisesta jää aina hyvä mieli. Yhteistyö Versowoodin kanssa on jatkunut tasaisesti jo 14 vuotta. Töitä on riittänyt, ja Romo on vilpittömän kiitollinen saamastaan mahdollisuudesta. - Parasta on ollut se, että aina on voinut soittaa ja asioista on voinut puhua suoraan. Tykkään tekemisen tyylistä Versowoodilla. Mitä kiivaampi tahti, sen paremmin se sopii minulle. Satojentuhansien kilometrien matkalle on mahtunut myös jos jonkinlaisia sattumuksia. Tiukassa paikassa äkkipikaisenakin tunnetusta miehestä kuoriutuu kuitenkin viilipytty. - Sanoin kerran Pesosen Eskolle, että matkalla on sitten sellainen mäki, johon auto ei tässä sohjossa nouse ilman ketjuja. Ei mennyt aikaakaan, kun Esko soitti, että kärri on nurin ja mitäs nyt tehdään. Sanoin, että mätä tukit pois, johon Esko totesi, että mättäisin kyllä, mutta kun tukijalat ei yletä maahan. Ajoin paikalle ja näky oli melkoinen. Tulin kysyneeksi, että ei tainnut olla Eskolla ketjuja kuin ranteissa, johon Esko vastasi kysymällä, että otinko hänen verokorttinsa mukaan. Mutta enhän minä nyt sellaisesta riehaantunut potkuja antamaan, eihän kukaan kärriä tahallaan sillä lailla kaada. Ratista rattaille Romon asenteena on, että eteenpäin mennään hymyssä suin eikä turhista kannata mököttää. Vastapainoa työlle tarjoavat vaimo Päivi, 4-vuotias Jarno-poika, rellestävät rottweilerit sekä pihassa asuvat kolme hevosta. Nuorena ravivalmentajan urasta haaveillut Romo päätyi metsäkoneen hyttiin isänsä patistamana, mutta toteutti unelmansa aikuisiällä. Ravivalmentajan paperit ovat taskussa, ja pihassa pörhistelevät hevoset pitävät ajatukset poissa työstä. - Versowoodin toimitusjohtajan kaima Ville eli Will Be Fever on silmäterämme. Ori päätyi meille pienten sattumusten kautta ja nyt treenaamme sitä yhdessä Jani Ripatin kanssa. Ostimme hevosen, jolla olin voittanut Totossa ja veikkaan, että voitan vastedeskin, Romo vinkkaa. / 12 Versio 02 2014
Ajankohtaista Pääkonttori koki muodonmuutoksen Liki vuoden kestänyt Vierumäen pääkonttorin remontti on valmistunut. Lisätilan rakentamisen ohella remontti päivitti konttorin ilmeen nykyaikaisen raikkaaksi. Nyt päätökseen saatu remontti toteutettiin pitkän pohdinnan jälkeen. Vaihtoehtona tilojen uudelleenjärjestelylle oli kokonaan uuden konttorirakennuksen rakentaminen, sillä toimitusjohtajan mukaan Vierumäellä on jo pitkään istuttu lähes sylikkäin. - Olemme vuodesta toiseen sinnitelleet ahtaissa tiloissa ja nyt kun Hankasalmen kauppa kasvatti väkimäärää entisestään, oli korkea aika tehdä asialle jotain, Ville Kopra toteaa. Hän kuvailee vanhoja tiloja aikansa eläneiksi. Hankkeen suunnittelusta ja valvonnasta vastasi suunnittelutoimisto Rune & Bergin sisustusarkkitehdit SIO Jenni Herkama ja SIO Sari Grundström. Remontin myötä yläkertaan rakennettiin uudet koulutustilat sekä omat tilansa it-osastolle. Konttoritilojen uudelleenjärjestelyjen lisäksi työtilat, kokoushuoneet ja ruokala saivat Versowood-konsernin uuden ilmeen mukaisen värityksen. Kalustetoimittajana toimi ADI-Kalusteet Oy. - Uskon, että uusilla pinnoilla ja viihtyisällä työympäristöllä on vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin. Avokonttorimaisempaan tilankäyttöön siirtyminen herätti aluksi pientä vastustusta, mutta jälkeenpäin muutosta on kiitetty. Työhuoneista ja ovista luopuminen lisää yhdessä tekemistä ja parantaa tiedonkulkua. Nyt tehdyn remontin ansiosta käytettävissä olevat tilat kasvoivat noin 20 prosenttia, mutta urakan hinta oli vain murto-osa uuden konttorin rakennuskustannuksista. Onnistuneiden ratkaisujen ansiosta uusien tilojen rakentamista voidaan Kopran mukaan siirtää ainakin kymmenen vuotta eteenpäin. / Vierumäen konttorin uudistettu aula. Uusi valoisa ruokala. Neuvotteluhuone Mänty. Koulutustila yläkerrassa. 13
Ajankohtaista Kuvassa vasemmalta; kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen, pääministeri Alexander Stubb, Ville Kopra, Heinolan kokoomuksen edustaja Irja Mällönen-Valkeinen ja ympäristöministeri, kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen. Maan ylintä johtoa Vierumäellä Pääministeri Alexander Stubb vieraili syyskuussa Versowoodin Vierumäen yksikössä. Tutustumiskäynti oli yhdistetty Heinolan Kokoomuksen 90-vuotisjuhlallisuuksiin, joiden yritysvierailukohteena toimi Versowood. Pääministeri Stubbin seurueeseen kuuluivat muun muassa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä Hämeestä kotoisin oleva kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen. - Tiukasta aikataulusta ja juuri voimaan astuneista EU:n Venäjä-pakotteista huolimatta pääministeri ennätti tutustua sekä sahan, monituotetehtaan että pellettitehtaan toimintaan. Yritysesittelyn ohella keskustelut sivusivat puunjalostusalan kuulumisia ja haasteita. Toimitusjohtaja Ville Kopra oli tyytyväinen tapaamiseen ja kiitteli Stubbin läsnäoloa. - Pääministerillä tuntui haastavasta tilanteesta huolimatta riittäneen aidosti kiinnostusta myös maamme perusteollisuutta ja sen tilaa kohtaan. / 14 Versio 02 2014
Teollisuusneuvos Keijo Kopra piti elämäntyömerkkien saajien puolesta kiitospuheen keskuskauppakamarin toimitusjohtajalle Risto E.J. Penttilälle. Kuvassa muut palkinnon saaneet asianajaja Martti Kainulainen, yrittäjä Irja Mällönen-Valkeinen ja teollisuusneuvos Pekka Weckman. Valokuva: Sami Lettojärvi Huomionosoitus elämän mittaisesta työstä Kun on työskennellyt liki 60 vuotta sahateollisuudessa ja vieläpä menestyksekkäästi, on varmasti mitalin arvoinen. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ojensi Keijo Kopralle syyskuussa kultaisen elämäntyömerkin tunnustuksena pitkästä työrupeamasta ja vuosikymmenten tuloksellisesta yrittäjyydestä. Suomen elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä myönnettävä elämäntyömerkki tuli Kopralle yllätyksenä. - En ollut kuvitellut saavani mitään mitaleita, mutta kyllähän se mukavalta tuntuu, että yhteiskunnan puoleltakin on tämä tekeminen otettu huomioon. Sirkkelin ääreltä suursahuriksi Kopra toteaa olleensa nyrkit savessa vuodesta 1956 lähtien. Kaikki alkoi Juupajoelta isän omistaman kenttäsirkkelin ääreltä. - Heti kun lauta alkoi pysyä kädessä ja koulunkäynniltä ehdin, lähdin sahalle taaplaamaan lautoja. Kenttäsirkkelistä siirryttiin raamisahoihin, joista vuonna 1959 muodostui ensimmäinen sahalinja nykyisen Korkeakosken sahan viereiselle tontille. Kaiken kaikkiaan sahalaitoksia on pitkän ja vaiherikkaan matkan varrelle mahtunut kymmenen. Menestys on ollut vaihtelevaa, joskin pääosin plusmerkkistä. - Nollasta lähdettiin liikkeelle ja kyllähän tässä on ollut aikamoinen rupeama, että tulosta on alkanut syntyä. Ensimmäiset 30 vuotta mentiin ilman omaa pääomaa, pelkän luottamus- ja osaamispääoman voimin. Sahateollisuuden kenttä on muuttunut vuosikymmenten varrella pal- jon. Tehokkuus on kasvanut, sahausmäärät moninkertaistuneet ja pelikenttä avautunut. Aiemmin kaikki tila oli Kopran mukaan raivattava itse, mutta nykyisin esimerkiksi toimialan isompien toimijoiden suhtautuminen pienempiin on muuttunut parempaan suuntaan. - Nykytilanteeseen pääsy on vaatinut itsepäisyyttä, riskinottoa, pitkää päivää ja visiota, Kopra naurahtaa. Yhteistyöllä tulevaisuuteen Kopran käsien läpi on reilun 50 vuoden aikana kulkenut miljoonia sahatavarakuutioita, ja palveluksessa on työskennellyt tuhansia suomalaisia. Yksin ei matka olisi onnistunut Kopra arvostaakin rehtiä työntekoa. - Suoraselkäinen, kova työmies ansaitsee osansa tästä tunnustuksesta. Jotta töitä riittäisi hyville tekijöille jatkossakin, toivoisin, ettei ay-liike olisi aina niin tiukasti kaikkea vastaan. Asioita pitäisi ajatella hieman uudella tavalla, yhteisestä nykyaikaan sopivasta näkökulmasta. Sahateollisuuden viime vuosien vaikeuksista huolimatta teollisuusneuvos uskoo tulevaisuuteen ja näkee, että helpotusta voisi olla luvassa jo ensi vuonna. - Sahateollisuus vaatii menestyäkseen rakentamista ihan toisessa määrin kuin mitä viime vuodet ovat olleet. Asuntoja tarvitaan ja rakennetaan edelleen, ja uskonkin, että tilanne kääntyy paremmaksi jo lähiaikoina. / 15
Kauden tuote Lempeää lämpöä Satulinnaan Hirvensalmella sijaitsevan kartanohotelli Satulinnan lämmin tunnelma syntyy ainutlaatuisista puitteista. Peruslämpö saadaan Versowoodin pelleteistä. Satulinna tarjoaa upeat puitteet juhlien tai kokousten järjestäjille. Päätalo sekä piha- ja luksushuvilat tarjoavat pieluksen yhteensä 75 yöpyjälle, ja suurin juhlatila kestitsee parhaimmillaan 250 henkeä. Kokousten tai juhlien vietto Ryökäsveden rannalla on antoisa kokemus, jota maustavat luonnon rauha ja monipuoliset aktiviteetit. Linnan keittiössä häärii linnanrouva Raija Moilanen, joka henkilökuntineen takaa vieraiden viihtyvyyden. Joustavaa yhteistyötä hyvässä hengessä Pitkään vaivaistalona toiminut Satulinna sai uuden elämän vuonna 2001, jolloin tilat remontoitiin hotelli- ja ravintolakäyttöön. Pellettilämmitys otettiin käyttöön nelisen vuotta sitten. - Satulinnassa oli aiemmin öljylämmitys, jolle lähdettiin etsimään halvempaa ratkaisua. Ison, vanhan rakennuksen lämmittämiseen pelletti osoittautui edullisimmaksi vaihtoehdoksi, kuvaa Raija Moilanen valintaa. Moilanen kiittelee pelletin tarjoamaa tasaista lämpöä, mutta kertoo ison lämmityskattilan aiheuttaneen päänvaivaakin. - Aloitin Satulinnassa toukokuun alussa ja pellettilämmitys oli minulle monien muiden asioiden ohella täysin uutta. Olen nyt perehtynyt tähän lämmitysmuotoon ja tarvit- Hirvensalmen kartanohotelli Satulinnan päärakennus. taessa saanut Versowoodilta hyvää ohjeistusta. Versowood on alusta saakka vastannut Satulinnan pellettitoimituksista, ja linnanrouva kehuu yhteistyön sujuvuutta. Toimitukset ovat saapuneet perille ajallaan ja tarvittaessa nopeastikin. - Muista toimijoista poiketen Versowood toimittaa joustavasti myös pieniä pellettieriä, ja kohtuullinen kuljetusmatka pitää rahtikulut aisoissa. / Yhteystiedot yksiköittäin Versowood Group Oy Teollisuustie 60, 19110 Vierumäki Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380 Versowood Oy Sahatoimiala: Vierumäen yksikkö Sahatie 1 Teollisuustie 60 (tavaraliikenne) 19110 Vierumäki Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380 Riihimäen yksikkö Teollisuuskatu 1, 11130 Riihimäki PL16, 11101 Riihimäki Puh. 010 8425 700, faksi 010 8425 710 Otavan yksikkö Sahantie 16, 50670 Otava Puh. 010 8425 400, faksi 010 8425 420 Hankasalmen yksikkö Ratakatu 1 A, 41500 Hankasalmi as. Puh. 010 8425 900, faksi 014 8430 12 Liimapuutoimiala: Vierumäen liimapuutehdas Sahatie 1 Teollisuustie 60 (tavaraliikenne) 19110 Vierumäki Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380 Heinolan liimapuutehdas Tähtiniementie 3, 18100 Heinola Puh. 010 8425 610, Faksi 010 8425 640 Infratoimiala: Vierumäen yksikkö Sahatie 1 Teollisuustie 60 (tavaraliikenne) 19110 Vierumäki Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380 Keravan kyllästämö Kyllästämöntie 100, 04220 Kerava Puh. 010 8425 890, faksi 010 8425 895 Energiatoimiala: Vierumäen yksikkö Sahatie 1 Teollisuustie 60 (tavaraliikenne) 19110 Vierumäki Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380 Puupakkaustoimiala: Haukiputaan yksikkö Annalankankaantie 2, 90830 Haukipudas Puh. 010 8425 800, faksi 010 8425 810 Rovaniemen yksikkö Ahjotie 27, 96300 Rovaniemi Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 810 Riihimäen kelatehdas Teollisuuskatu 1, 11130 Riihimäki Puh. 010 8425 708, faksi 010 8425 746 Riihimäen lavatehdas Teollisuuskatu 1, 11130 Riihimäki Puh. 010 8425 708, faksi 010 8425 746 Porin lavatehdas Eerontie 3, 28840 Pori Puh. 010 8425 850, faksi 010 8425 855 Mikkelin lavatehdas Sahantie 16, 50670 Otava Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 410 Valkeakosken lavatehdas Peuranoronkatu 1, 37630 Valkeakoski Puh. 050 5668 115, faksi 03 5889 161 Versowood Oy, Muurlan tehdas Muurlantie 101, 25130 Muurla Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 472 Versowood Oy, Metsäosasto Tähtiniementie 3, 18100 Heinola Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 590 16 Versio 02 2014