Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2015

Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan jätevedet kahdella puhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista ja puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on ollut ja on edelleen merkittävä. HSY:n molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen ja näin ollen myös vastuu toiminnan kehittämisestä on nähty jo vuosia Itämeren hyväksi tehdyksi työksi. HSY:ssä on jatkettu myös vuonna 2014 pitkäjänteistä työtä jätevedenpuhdistuksen kehittämiseksi. Energiansäästöön ja puhdistusmenetelmien kehittämiseen tähtäävät toimet ovat olleet keskeisimpiä kehittämiskohteita. Erityisesti vuonna 2014 keskityttiin fosforinpoiston tehostamiseen liittyviin kehityshankkeisiin. Uuden Blominmäkeen rakennettavan puhdistamon suunnittelussa hyödynnetään kehittämishankkeiden tuloksia. Puhdistamon kehittämisen lisäksi vuoden 2014 aikana on tehty kehittämistyötä HSY:n viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnan osalta. Tässä puhdistamoiden yhteisraportissa on kattavasti kuvattu jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöt ja ympäristövaikutukset koko Helsingin Metropolialueen osalta. Raportoinnin ensisijaisena lähtökohtana on valvontaviranomaisten edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi tietyt kaaviot ja taulukot esitetään aikaisempien, vakiintuneiden mallien mukaisesti. Lisäksi raportissa esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä annetaan yleistasoinen katsaus vuoteen 2014. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportointia tukee HSY:n julkaisusarjassa ilmestyvä erillinen energiaan ja kasvihuonekaasupäästöihin pureutuva vuosiraportti. Helsingissä 16.3.2015 Jukka Piekkari Vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred Jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja

Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportin tarkoituksena on tarjota sekä valvoville viranomaisille että kuntalaisille kokonaiskuva jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta sekä puhdistustehokkuudesta vuonna 2014. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2014 sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan määräykset. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia. Vuosi 2014 oli pääkaupunkiseudulla sateisuudeltaan normaali, mikä vaikutti puhdistamojen toimintaan positiivisesti. Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli n. 130 milj. m 3, mikä vastaa hyvin pitkän aikavälin keskiarvoa. Typpikuormitus mereen oli 973 tonnia ja fosforikuormitus 33 tonnia. Kesällä 2014 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön laajennusosa, 9. biologinen prosessilinja, mikä kasvatti laitoksen kapasiteettia noin 12 %. Laajennus parantaa laitoksen toimintaedellytyksiä etenkin suuren virtaaman tilanteissa. Työt Suomenojan puhdistamon puhdistetun jäteveden sisältämän hukkalämmön hyödyntämiseksi etenivät. Fortum otti lämpöpumppulaitoksen tuotantokäyttöön vuoden 2015 alussa. HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeissa painopiste oli vuonna 2014 energiankulutuksen hallinnassa ja ravinnepäästöjen vähentämiskeinojen selvittämisessä. Energiankulutuksen tarkempaa seurantajärjestelmää kehitettiin varsinaisten energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden lisäksi. Sekä typen että fosforin poiston tehostamista selvitettiin pilottihankkeissa. Jätevedenpuhdistusosastolla käynnistyi viemäriverkoston kapasiteetin kokonaishallintaan tähtäävä hankekokonaisuus ja sen osalta työ koko viemäriverkoston mallintamiseksi käynnistettiin. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen, Paula Lindell, Eija Lehtinen, Aninka Urho Päivämäärä 31.3.2015 Julkaisun nimi Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Avainsanat Jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, ravinnepäästöt, ympäristölupa, yhdyskuntien ravinnekuormitus Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 3/2015 issn l 1798-6087 isbn (nid.) 978-952-6604-95-4 isbn (pdf) 978-952-6604-94-7 issn (nid.) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 60 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Viikinmäen puhdistamon sähköenergian tuotanto oli 26,9 GWh. Sähköntuotannon omavaraisuusaste nousi energiankulutuksen vähentymisen ansiosta Viikinmäessä tasolle 70 %. Myös Suomenojan puhdistamon tuottama biokaasun määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Suomenojan tuottama biokaasu jalostetaan Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi. 4

Sammandrag Avloppsvattnet i huvudstadsregionen renas vid de två största avloppsreningsverken i Finland: Viksbacka i Helsingfors och Finno i Esbo. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) svarar för reningsverkens verksamhet. Syftet med årsrapporten om avloppsvattenreningen i huvudstadsregionen är att ge både de övervakande myndigheterna och kommuninvånarna en helhetsbild av avloppsreningsverkens verksamhet samt rengöringseffektiviteten under år 2014. Verksamheten vid avloppsreningsverken styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. År 2014 uppfyllde både Viksbacka och Finno reningsverk samtliga bestämmelser enligt miljötillståndet. Det renade avloppsvattnets biologiska och kemiska syreförbrukning, kväve- och fosforhalterna, halten av suspenderade ämnen samt avledningseffekten var i enlighet med bestämmelserna i miljötillståndet. År 2014 var regnmängden normal i huvudstadsregionen, vilket påverkade reningsverkens verksamhet positivt. Reningsverkens sammanlagda inkommande flöde var cirka 130 miljoner m 3, vilket motsvarar långtidsmedelvärdet väl. Kvävebelastningen till havet var 973 ton och fosforbelastningen 33 ton. Sommaren 2014 tog man i bruk en utbyggnadsdel vid Viksbacka avloppsreningsverk, den nionde biologiska processlinjen, vilket ökade anläggningens kapacitet med cirka 11 procent. Utbyggnaden förbättrar anläggningens verksamhetsbetingelser i synnerhet i situationer med stort flöde. Arbetena för att utnyttja spillvärmen i avloppsvattnet som renats vid Finno avloppsreningsverk framskred. Fortum inledde produktionen vid värmepumpsanläggningen i början av 2015. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen, Paula Lindell, Eija Lehtinen, Aninka Urho Datum 31.3.2015 Publikationens namn Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Nyckelord Avloppsvattenrening, avloppsreningsverk, näringsämnesutsläpp, miljötillstånd, samkommunernas näringsbelastning Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer x/2015 issn l 1798-6087 isbn (hft) 978-952-6604-95-4 isbn (pdf) 978-952-6604-94-7 issn (hft) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Språk: finska Sidor: 60 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011 www.hsy.fi I HRM:s utvecklingsprojekt för avloppsreningen låg tyngdpunkten under 2014 på hantering av energiförbrukningen och på undersökning av metoder för att minska näringsämnesutsläppen. Utöver de egentliga åtgärderna för bättre energieffektivitet utvecklades ett system för noggrannare uppföljning av energiförbrukningen. Effektivisering av både kväve- och fosforreningen utreddes i pilotprojekt. På avdelningen för avloppsrening startades en projekthelhet som syftar till övergripande hantering av avloppsledningsnätets kapacitet. Arbetet för att modellera hela avloppsledningsnätet inleddes. Viksbacka reningsverk producerade 26,9 GWh elenergi. Tack vare den minskade energiförbrukningen ökade självförsörjningsgraden i fråga om elproduktionen till 70 procent i Viksbacka. Också mängden biogas som produceras vid Finno reningsverk steg jämfört med det föregående året. Gasum Oy förädlar biogasen som produceras vid Finno reningsverk till trafikbränsle 5

Abstract Wastewater in the Helsinki Metropolitan Area is treated at two of Finland s largest wastewater treatment plants: Viikinmäki in Helsinki and Suomenoja in Espoo. The operation of the wastewater treatment plants is the responsibility of the HSY Helsinki Region Environmental Services Authority. The purpose of the annual report on wastewater treatment in the Helsinki Metropolitan Area is to provide both supervisory authorities and city residents with an overview of the operation and treatment efficiency of the wastewater treatment plants in 2014. The operation of the wastewater treatment plants is governed by plant-specific environmental permits. In 2014, the Viikinmäki and Suomenoja wastewater treatment plants both complied with all environmental permit regulations. The biological and chemical oxygen consumption and the nitrogen, phosphorus and solids content as well as the removal efficiency of treated wastewater all met the permit regulations. In 2014, the rainfall in the Helsinki Metropolitan Area was normal, which had a positive impact on the operations of the wastewater treatment plants. The combined inlet flow of the wastewater treatment plants was approx. 130 million m 3, which is very close to the long-term average. The nitrogen load on the sea was 973 tonnes, and the phosphorus load 33 tonnes. Summer 2014 saw the implementation of the Viikinmäki wastewater treatment plant s extension, the ninth biologi-cal process line, which increased the plant s capacity by approx. 11%. The extension improves the plant s opera-tional capabilities, particularly in high flow situations. Work continued for the utilisation of waste heat from wastewater treated at the Suomenoja plant. Fortum started production use of the heat pump plant at the beginning of 2015. HSY s development projects for wastewater treatment in 2014 focused on the management of energy consumption and investigating the methods of reducing nutrient emissions. A more accurate system for monitoring energy consumption was being developed in addition to taking actual measures to improve energy efficiency. Increasing the efficiency of nitrogen and phosphorus removal was investigated in pilot projects. The Wastewater Treatment department started a large project aiming at the overall management of the sewer system capacity and, with regard to this, started working on modelling the entire sewer system. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen, Paula Lindell, Eija Lehtinen, Aninka Urho Title of publication Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Date of publication 31.3.2015 Keywords Wastewater treatment, wastewater treatment plant, nutrient emissions, environmental permit, community nutrient load Publication series title and number: HSY publications 3/2015 issn l 1798-6087 isbn (print) 978-952-6604-95-4 isbn (pdf) 978-952-6604-94-7 issn (print) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Language: Finnish Pages: 60 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, 00066 HSY Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011 www.hsy.fi The production of electricity at the Viikinmäki wastewater treatment plant totalled 26.9 GWh. Thanks to reduced energy consumption, the level of self-sufficiency in the production of electricity at Viikinmäki rose to 70%. The amount of biogas generated at the Suomenoja wastewater treatment plant also increased from the previous year. The biogas generated at Suomenoja is refined into traffic fuel by Gasum Oy. 6

Sisällys Tiivistelmä 4 OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta 1 Jätevedenpuhdistamot 10 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite 10 1.2 Viikinmäki 10 1.3 Suomenoja 11 2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 12 2.1 Jätevesimäärä 12 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2014 13 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto 13 2.2 Tulokuormitus 14 2.3 Teollisuusjätevedet 16 3 Tarkkailu 17 3.1 Käyttötarkkailu 17 3.2 Kuormituksen tarkkailu 17 4 Päästöt vesistöön 18 4.1 Lupaehdot 18 4.2 Päästöt vesistöön 20 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 20 4.4 Muut haitalliset aineet 22 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu 24 4.6 Purkualueen tarkkailu ja kalatalousvelvoitteet 24 5 Päästöt ilmaan 25 5.1 Voimatuotannon päästöt 25 5.2 Prosessin kaasumaiset päästöt 26 5.3 Haju 26 5.3.1 Hajukartoitukset 26 5.3.2 Hajuvalitukset 26 5.4 Melu 27 6 Kemikaalit 27 7 Energia 29 8 Liete 31 9 Jätteet 32 9.1 Välppäjäte ja hiekka 32 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte 32 10 Häiriötilanteet ja riskienhallinta 33 10.1 Erikoistilanteet 33 10.2 Työturvallisuus ja riskien hallinta 2014 32 10.3 Ympäristöriskeihin varautuminen 33 11 Toiminnan kehittäminen 2014 34 11.1 Energian säästö ja ilmastonmuutos 34 11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen 34 11.1.2 Kaasumoottorin ja ORC-laitteiston hankinta 34 11.1.3 Rejektiveden erilliskäsittely 34 11.1.4 Puhdistetun jäteveden lämmöntalteenotto Suomenojalla 34 11.2 Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen 34 11.2.1 Viikinmäen mädättämöiden huolto 34 11.2.2 Fosforin poiston tehostaminen 34 11.2.3 Suomenojan kaasuntuotannon tehostaminen 35 11.2.4 Viikinmäen puhdistamon laajennus 35 11.2.5 Viikinmäen puhdistamon purkutunnelin kahdentaminen 35 11.2.6 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo 35 11.2.7 Suomenojan muut kehittämistoimet 35 11.2.8 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hanke 35 11.3 Viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinta 35 11.3.1 Viemäriverkoston mallinnus 35 11.4 Vuotovesien vähentämistoimenpiteet 36 11.4.1 Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella 36 11.4.2 Ylivuotojen vähentäminen 36 12 Puhdistamoiden tarkkailu 2015 ja luvitus 38 OSA II DATA 13 Ympäristöluvat 40 14 Käyttötarkkailun tulokset 2014 41 15 Jätevesitarkkailun tulokset 45 16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen puhdistamoiden tarkkailussa 47 17 Jätevesitarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 49 17.1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 49 17.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät 50 18 Haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä 51 19 Raskasmetallipitoisuudet 57 20 Prosessikemikaalien kulutus 58 21 Sähköenergian tuotanto, kulutus ja osto 59 22 Lietteen laatu, määrä ja jatkokäsittelypaikka 60 23 Jätteet 62

Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 10 Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi 11 Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi 11 Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2005 2014. 12 Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Viikinmäessä 13 Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Suomenojalla 13 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2005 2014 15 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2005 2014 15 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2005 2014 15 Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki 19 Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 19 Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuusja poistoteho. Viikinmäki 19 Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 19 Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki 19 Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 19 Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 20 Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 20 Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 20 Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 20 Kuva 20 Päästöt mereen: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2005 2014 21 Kuva 21 Päästöt mereen: Fosfori (t/a) vuosina 2005 2014 21 Kuva 22 Päästöt mereen: Typpi (t/a) vuosina 2005 2014 21 Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2005 2014 22 Kuva 24 Polymeerin vuosikulutus 27 Kuva 25 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 26 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä, g/m 3 28 Kuva 27 Metanolin vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 28 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä, g/m 3 28 Kuva 29 Alkalointikemikaalien vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 30 Alkalointikemikaalien keskimääräinen syöttömäärä, g/m 3 28 Kuva 31 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä 29 Kuva 32 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla 29 Kuva 33 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus 30 Kuva 34 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 31 Kuva 35 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 32 Kuva 36 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 32 Kuva 37 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 32 Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2014 12 Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2014 14 Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella 2014 16 Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 18 Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 18 Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2014 20 Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 22 Taulukko 8 PRTR-päästöt vesistöön 23 Taulukko 9 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu 24 Taulukko 10 Ilmapäästöt vuonna 2014 25 Taulukko 11 Hajuvalitukset vuonna 2014 26 Taulukko 12 Kemikaalinkulutuksen tunnuslukuja 27 Taulukko 13 Energiankulutuksen tunnuslukuja 30 Taulukko 14 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n viemäröintialueella 37 Taulukko 15 Viikkovirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014 41 Taulukko 16 Viikkovirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014 42 Taulukko 17 Kuukausivirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014 43 Taulukko 18 Kuukausivirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014 43 Taulukko 19 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2014 44 Taulukko 20 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2014 44 Taulukko 21 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Viikinmäki 45 Taulukko 22 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Suomenoja 46 Taulukko 23 Haitalliset aineet jätevedessä 51 Taulukko 24 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Viikinmäki 57 Taulukko 25 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Suomenoja 57 Taulukko 26 Prosessikemikaalien kuukausikulutus ja vastaanotettu sako- ja rasvakaivoliete 2014, Viikinmäki 58 Taulukko 27 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2014, Suomenoja 58 Taulukko 28 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2014, Viikinmäki 59 Taulukko 29 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2014, Suomenoja 59 Taulukko 30 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja 60 Taulukko 31 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki 61 Taulukko 32 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Suomenoja 61 Taulukko 33 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2014, Viikinmäki ja Suomenoja 62 8

OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta

1 Jätevedenpuhdistamot 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella syntyvät jätevedet vastaavat lähes 1,1 miljoonan asukkaan kuormitusta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Siuntion jätevesiä johdettiin 9.9.2014 alkaen Suomenojan puhdistamolle Kirkkonummen kautta. Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupaehtojen ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden tekninen toiminta on hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla. 1.2 Viikinmäki Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistuk- Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 10

sen vaiheina ovat mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus. Ravinteista fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostus periaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Vuonna 2014 laitoksella otettiin käyttöön yhdeksäs biologinen linja, joka lisäsi laitoksen puhdistuskapasiteettia noin 12 %. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla. 1.3 Suomenoja Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2014. Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle. Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi Metanoli Sooda Ferrosulfaatti SUOMENOJAN JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI VÄLPPÄYS HIEKANEROTUS HIENOVÄLPPÄYS ESI-ILMASTUS ESISELKEYTYS ILMASTUS JÄLKISELKEYTYS Sekaliete Ylijäämäliete KOMPRESSORIT POISTOTUNNELI Virtaaman tasauslammikko Gasum Polymeeri Lämpö, sähkö ESISAKEUTUS Biokaasu Rejekti Polymeeri Liikennepolttoaineeksi M = kaasumoottori G = generaattori Maakaasu G M KAASUN KÄYTTÖ Rejekti LIETTEEN MÄDÄTYS JÄLKISAKEUTUS Rejekti LIETTEEN KUIVAUS LIETTEEN KOMPOSTOINTI Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi 11

2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 2.1 Jätevesimäärä Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta. Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, mikä tarkoittaa, että hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 4.) Vuonna 2014 Kaisaniemen mittausaseman kokonaissademäärä oli 593 mm, mikä on hieman pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2014 jätevettä yhteensä 129,6 milj. m 3, josta Viikinmäkeen 95,4 milj.m 3 ja Suomenojalle 34,2 milj.m 3. Jätevesimäärä väheni n. 1 % vuodesta 2013 vastaten pitkän aikavälin keskiarvoa. HSY:n oman toiminta-alueen jätevesimäärä oli yhteensä 115 milj. m 3. Ohessa (Taulukko 1) on esitetty vuoden 2014 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueen kuntien kesken. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2014 jätevesivirtaamat ja jäteveden lämpötilavaihtelut osoittavat että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee 160 Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2014 Kunta milj. m 3 Helsinki 70,60 Vantaa 18,49 Espoo 26,48 Kauniainen 0,50 Sipoo 1,60 Kirkkonummi 2,28 Siuntio 0,08 Pornainen 0,26 Mäntsälä 0,11 Järvenpää 3,15 Kerava 3,21 Tuusula 2,78 vesiosuuskunnat 0,05 yhteensä 129,60 (Kuva 5 ja Kuva 6). Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia. Kuvaajissa näkyy selvästi yksittäisten rankimpien sadepäivien vaikutus puhdistamoiden tulovirtaamaan: tammikuussa 1 päivä, toukokuussa 1 päivä, elokuussa 2 päivää ja marraskuussa 1 päivä. Joulukuun loppupuolella näkyy se, että iso osa joulukuussa sataneesta lumesta suli ennen vuoden vaihdetta. Vuoden 2014 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 261 467 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 481 331 m 3, 10.1.2014. Tulovirtaama Mm 3 /a 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA VIIKINMÄKI Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2005 2014. 12

Tulovirtaama, m 3 /d 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 01.01 01.02 01.03 01.04 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 Tulovirtaama, m 3 /d Lämpötila, C 21 18 15 12 9 6 3 0 Lämpötila, ºC Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Viikinmäessä Tulovirtaama, m 3 /d 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 01.01 01.02 01.03 01.04 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 Tulovirtaama, m 3 /d Lämpötila, C 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lämpötila, ºC Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Suomenojalla Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 93 710 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 149 243 m 3 mitattiin 11.1.2014. Puhdistamoiden vuoden 2014 viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14. 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2014 Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta allasalasta ja tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Kummallakaan laitoksella ei ollut puhdistamo-ohituksia vuonna 2014. 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Vuonna 2014 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuotoja arvioitiin mallinnuksen avulla tapahtuneen yhteensä n. 85 000 m 3, josta asumisjäteveden osuus oli noin 1,4 % eli n. 1 200 m 3. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä oli vuonna 2014 alle puolet edellisen vuoden (3 000 m 3 ) määrään nähden, mikä selittyy sateisuuden vaihtelulla: vuonna 2014 rankkoja ja pitkäkestoisia sateita oli tavanomaista vähemmän. Suurin yksittäinen kuormittaja oli Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo, joka aiheutti kaksi kolmasosaa mallilla tarkasteltavien ylivuotokaivojen jätevesipäästöistä. Tämä on alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. 13

Ylivuotolaskennan lisäksi mallinnuksen avulla pyritään löytämään verkoston mahdollisia pullonkauloja sekä testaamaan mahdollisia verkostomuutoksia ennen investointeja, jotta sekaviemäröintialueen ylivuotoja pystyttäisiin pienentämään. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy. Mallia on tarkoitus edelleen tarkentaa. Jatkokehittäminen on käymässä läpi hankintaprosessia, johon tulee sisältymään myös mallinnussimulaattorin vaihdos. Tämän johdosta vuoden 2014 laskennoissa Mike Urban -mallin päivityksissä on rajoituttu vain edellisvuonna tehtyihin verkostomuutoksiin. 2.2 Tulokuormitus HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2014 tulokuormitus lupaparametrien osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvo 1 vastaa sellaista vuorokausikuormitusta, jonka biologinen hapenkulutus BOD 7ATU on 70 g happea. BOD 7ATU kuvaa jätevedessä olevan orgaanisen lika-aineen aiheuttamaa hapentarvetta seitsemän vuorokauden aikana. Vuoden 2014 asukasvastineluvut on laskettu ympäristöhallinnon julkaisussa Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011 esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD 7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90 persentiili (prosenttipiste). 90 persentiili ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista. Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti lihan kulutuksen kasvusta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kuormitusennuste ja mitoituskuorma päivitettiin 9. biologisen käsittelylinjan suunnittelun yhteydessä vastaamaan toteutunutta kuormituskehitystä. Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2014 em. sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 11 036 m 3. Nämä lietteet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormassa samoin kuin Metsä-Tuomelan kompostointilaitoksen rejektivedet. Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 13 583 m 3 ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvajätteitä sekä 21 867 m 3 muita nestemäisiä jätteitä. Nämä erät vastaanotetaan tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty seuraavalla aukeamalla (Taulukko 3). Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2014. Viikinmäen mitoitusarvot päivitettiin vuonna 2014 yhdeksännen biologisen linjan toteutuksen yhteydessä. Laitos Tulokuormitus Yksikkö Mitoitus Toteutunut 2014 % VIIKINMÄKI Virtaama m 3 /d 310 000 261 467 84 % BOD 7ATU kg/d 69 000 64 830 94 % Kok.P kg/d 2 100 1 804 86 % Kok.N kg/d 15 500 13 194 85 % Kiintoaine kg/d 75 500 79 204 105 % Asukasvastineluku 1 102 260 SUOMENOJA Virtaama m 3 /d 110 000 93 710 85 % BOD 7ATU kg/d 16 800 18 669 111 % Kok.P kg/d 670 716 107 % Kok.N kg/d 3 800 5 897 155 % Kiintoaine kg/d 24 200 23 200 96 % Asukasvastineluku 330 013 14

35 000 30 000 25 000 BOD 7ATU t/a 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2005 2014 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 6 354 6 639 6 428 7 037 7 247 7 142 7 117 7 234 7 111 6 814 23 580 20 949 23 517 22 950 21 921 21 358 23 983 23 651 20 536 23 663 1 200 1 000 800 Fosfori t/a 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2005 2014 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 238 254 262 274 269 283 285 280 272 261 727 699 657 639 651 664 631 661 615 658 8 000 7 000 6 000 Typpi t/a 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2005 2014 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 1 642 1 768 1 962 2 112 2 057 2 070 2 182 2 288 2 217 2 152 4 213 4 271 4 355 4 588 4 383 4 509 4 676 4 881 4 529 4 816 15

Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella Vastaanotetut jätteet 2014 m 3 /a Viikinmäen viemäröintialue Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Sako- ja umpikaivot 11 036 Rasvakaivot 13 583 Murskattu biojäte 500 Glykoli ja permeaattitiviste 19 916 Kekkilä Metsä-Tuomela kompostointilaitoksen rejektit 1 565 Muut 1 451 Viikinmäki yhteensä 48 051 Kulomäen loka-asema, Vantaa 32 986 Viikinmäen viemäröintialue yhteensä 81 037 Suomenojan viemäröintialue Suomenojan loka-asema, Espoo 48 970 Koskelon loka-asema, Espoo 71 352 Kirkkonummen loka-asema, Veikkola 11 896 Suomenojan viemäröintialue yhteensä 132 218 YHTEENSÄ 213 255 2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY:llä oli vuoden 2014 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 68 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat. Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 7 %. Viiden suurimman teollisuuskuormittajan yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) osuus oli vuonna 2014 noin 11 % Viikinmäen puhdistamolle tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Suomenojalla teollisuuden osuus puhdistamon ravinnekuormituksesta vaihteli 0,6 2,1 %:iin. Suurin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli Ämmässuon kaatopaikka kompostointilaitoksineen. Sen orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) kuormitus oli 3 % ja typen kuormitus 8 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2014 oli 457 949 m 3, mikä oli 1,3 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti, joka toimitetaan viranomaiskäyttöön tämän puhdistamoraportin kanssa. 16

3 Tarkkailu 3.1 Käyttötarkkailu HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, ph:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin. Puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto on kuvattu tarkemmin luvussa 16. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja. 3.2 Kuormituksen tarkkailu Vuonna 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden kuormituksen tarkkailut perustuivat vuonna 2009 hyväksyttyihin tarkkailuohjelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Kuormituslaskennan perusteena olevat analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Viikinmäessä kuormituslaskentaan on valittu käyttötarkkailunäytteistä yksi näytekerta viikossa. Valinnan tekee riippumaton tutkimuslaboratorio, joka ilmoittaa valitsemansa näytepäivät HSY:lle neljännesvuosijaksoa seuraavan kuukauden alussa. Viikinmäen käyttötarkkailunäytteet analysoitiin 2014 Metropolilab Oy:ssa. Suomenojan kuormituslaskentaan käytetään kaikkien käyttötarkkailunäytteiden tuloksia. Suomenojan näytteet analysoitiin erikoisanalytiikkaa lukuun ottamatta HSY:n Suomenojan jätevesilaboratoriossa. 17

4 Päästöt vesistöön 4.1 Lupaehdot Kuormituslaskennan perusteella vuonna 2014 täytettiin kaikki lupaehdot molemmilla puhdistamoilla kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Samalla täytettiin myös VN asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot. Vuoden 2014 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15. Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 Viikinmäki BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr Kiintoaine mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l poistoteho % LUPAEHTO 10* 95* 0,3* 95* 70** 75* 80* 15* Vuosi 2014 6,3 97 0,22 97 91 46,0 92 6,5 I/2014 6,1 97 0,21 97 90 45 92 6,9 II/2014 7,9 97 0,26 96 90 52 92 10,1 III/2014 5,6 98 0,22 97 93 46 92 4,3 IV/2014 5,8 98 0,19 97 92 41 93 5,2 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona mg/l Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 Suomenoja BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr Kiintoaine mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l poistoteho % LUPAEHTO 10* 95* 0,4* 93* 70** 75* 85* 15* Vuosi 2014 4,9 98 0,35 95 75 42 91 6,4 I/2014 6,4 97 0,34 95 70 47 90 8,2 II/2014 4,5 98 0,31 96 78 38 93 5,2 III/2014 3,9 98 0,37 95 78 41 92 5,6 IV/2014 4,8 97 0,38 95 72 41 91 6,7 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona mg/l 18

10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 mg/l 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 2010 2011 2012 2013 2014 % BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU poistoteho % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 % BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU poistoteho % 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 0,40 100 0,40 100 99 99 0,30 98 97 0,30 98 97 96 96 0,20 95 0,20 95 94 94 0,10 93 92 0,10 93 92 91 91 0,00 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 90 % 0,00 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 90 % Kok.P mg/l Kok.P poistoteho % Kok.P mg/l Kok.P poistoteho % Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 50 40 30 20 10 0 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 % COD Cr mg/l COD Cr poistoteho % Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 50 40 30 20 10 0 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 % COD Cr mg/l COD Cr poistoteho % Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 19

18,0 100 18,0 100 15,0 95 15,0 95 12,0 90 12,0 90 9,0 85 9,0 85 6,0 80 6,0 80 3,0 75 3,0 75 0,0 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 % Kok.N mg/l Kok.N poistoteho % Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 % mg/l poistoteho % Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 70 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 0,0 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 % Kok.N mg/l Kok.N poistoteho % Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 mg/l 2010 2011 2012 2013 2014 % mg/l poistoteho % Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 70 100 99 98 97 96 95 94 93 92 91 90 4.2 Päästöt vesistöön HSY:n hallituksen asettama toiminnallinen tavoitetaso jätevedenpuhdistukselle on määritetty ravinnekuormitukselle Itämereen. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupaehtoja tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2014 yhteensä 973 tonnia (v. 2013 942 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 33 tonnia (31 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 olivat typelle 1 200 tonnia ja fosforille 40 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa kuormitustasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin. Oheisissa kuvissa (Kuva 20 - Kuva 22) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta. Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2014 2014 Viikinmäki Suomenoja YHT HSY tavoite Typpi (Kok. N) t/a Fosfori (Kok. P) t/a 424 549 973 < 1100 21 12 33 < 32 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupaehtojen saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupaehtojen prosentuaalinen osuus vaadituista lupaeh- 20

1 200 1 000 800 BOD 7ATU t/a 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 20 Päästöt mereen: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2006 2014 SUOMENOJA 173 172 174 160 153 170 182 169 170 VIIKINMÄKI 678 710 764 604 939 593 763 564 606 45 40 35 30 fosfori t/a 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 21 Päästöt mereen: Fosfori (t/a) vuosina 2006 2014 SUOMENOJA 10 9 11 10 10 11 12 11 12 VIIKINMÄKI 24 20 25 22 29 20 26 19 21 1 400 1 200 1 000 typpi t/a 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 22 Päästöt mereen: Typpi (t/a) vuosina 2006 2014 SUOMENOJA 461 485 553 466 520 571 641 597 549 VIIKINMÄKI 469 512 610 404 634 472 593 345 424 21

doista. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 29 numeerista lupaehtoa. OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupaehtoihin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti: OCP = BOD 7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok Taulukko 7 esittää vuoden 2014 OCP-indeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Kuvaajassa (Kuva 23) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden osalta. 4.4 Muut haitalliset aineet Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. OCP-päästö, t/a 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2007 2009 2011 2013 SUOMENOJA VIIKINMÄKI Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2005 2014 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 8). Päästöt on laskettu kaikista biologisesti käsitellystä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=CODCr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty luvussa 18 Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät on esitetty luvussa 19. Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Viikinmäki Suomenoja VUOSI Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a 2005 100 120 11 630 82 310 9 724 2006 100* 121 11 550 100 270 9 501 2007 100 112 11 900 100* 280 9 895 2008 100* 124 14 250 100 304 11 223 2009 100 109 10 056 100 289 9 599 2010 79 158 15 269 100 326 10 613 2011 100 108 11 117 100 316 11 556 2012 100 122 14 048 100 332 12 925 2013 100 89 8 763 100 339 12 030 2014 100 108 10 366 100 328 11 242 * Lupavaatimukset kiristyivät kesken vuotta 22

Taulukko 8 E-PRTR-päästöt vesistöön 2014 PRTRno. AINE VIIKINMÄKI SUOMENOJA YHTEENSÄ Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Päästö vesistöön yhteensä kg/a Kynnysarvo kg/a 12 Kokonaistyppi x) 4,40 423 765 16 548 595 972 360 50 000 13 Kokonaisfosfori x) 0,22 21 316 0,35 11 972 33 288 5 000 17 Arseeni 0,0012 115 0,0012 41 156 5 18 Kadmium 0,00006 5,7 0,00005 1,7 7,4 5 19 Kromi 0,00053 51 0,0013 44 95 50 20 Kupari 0,0072 688 0,0089 304 992 50 21 Elohopea 0,00021 20 0,00022 7,5 28 1 22 Nikkeli 0,0077 736 0,009 318 1 054 20 23 Lyijy 0,0003 29 0,0002 6,8 35 20 24 Sinkki 0,036 3 439 0,032 1 095 4 533 100 35 Dikloorimetaani (DCM) <0,0003 nd <0,0003 nd nd 10 40 AOX 0,045 4 299 0,038 1 300 5 598 1 000 50 Orgaaniset tinayhdisteet kokonaistinana 52 Tetrakloorietyleeni (PER) 0,00000253 0,24 <0,000001 nd 0,24 50 <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 58 Trikloorimetaani <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 64 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit 70 Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) <0,0001 nd <0,0001 nd nd 1 0,00103 98 0,0005 18 117 1 71 Fenolit (kokonaishiilenä) <0,0077 nd <0,0077 nd nd 20 72 PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä <0,000010 nd <0,000010 nd nd 5 73 Tolueeni BTEX:nä 0,0005 48 <0,0005 nd 48 200 76 TOC xx) 17 1 623 888 14 480 218 2 104 107 50 000 79 Kloridit 71 6 782 122 55 1 881 240 8 663 362 2 000 000 83 Fluoridit 0,25 23 881 0,20 6 841 30 722 2 000 87 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit <0,00003 nd <0,00003 nd nd 1 Päästöt on laskettu käsitellystä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta. x) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt xx) Suomenojalla TOC = CODCr/3 23

Taulukko 9 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu Vaihteluväli pmy/1 ml Keskiarvo pmy/1 ml Viikinmäki Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 32 3 400 509 Fekaaliset streptokokit 13 740 150 Suomenoja Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 200 1 700 790 Fekaaliset streptokokit 31 500 180 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Lämpökestoiset koliformiset bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Fekaalisia streptokokkeja esiintyy myös kasvikunnassa. Ohessa (Taulukko 9) esitetään vuonna 2014 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit. 4.6 Purkualueen tarkkailu ja kalatalousvelvoitteet Jätevesien vaikutusta merialueilla seurattiin vuonna 2014 ensimmäistä kertaa Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu ohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailussa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos, Espoon tekninen keskus sekä Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristökeskukset. Tarkkailun suoritti Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2014 2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016. Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin vuonna 2014 yhteensä 14 759 487 m 3. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Vuonna 2014 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Helsingin Liikuntavirasto sekä Espoon kaupungin tekninen keskus. Tarkkailu tehtiin Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012 2023 ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2014 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2014 2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016. 24