ETHNOS TIEDOTE 2/2002
Sisältö: Sisältö:... 2 Puheenjohtajan palsta:... 3 Ethnos ry:n hallitus järjestäytyi:... 5 II Kansatieteen päivät 15-16.3.2002... 5 Vuoden 2001 Ethnos-palkittu... 9 Vuoden 2001 pro gradu-tutkielmia... 12 Uutta kirjallisuutta:... 13 Ethnos ry:n matka Viipuriin... 14 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org Ethnos tiedote 2/2002 toukokuu Kansikuva: Viipurin linna 1890-luku (1924/69:76). Takakansi: Monrepos 1890-luku (1924/69:75). Valok. Ståhlberg, Karl Emil (1862-1919), Helsingfors. Åbo Akademis bildsamlingar Suomen kansatieteiliöiden yhdistys Ehnos ry:n Ethnos-tiedote ilmestyy seuraavan kerran syyskussa 2002. Numeroon tarkoitettu aineisto tulee toimittaa 2.9.2001 mennessä Niklas Huldénille osoitteeseen: Etnologi / Åbo Akademi Piispankatu 13, 20500 Turku tai sähköpostitse osoitteeseen: tiedote@ethnosry.org Ethnos ry: hallitus 2001 Puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas, puh. (014) 2601 237 puheenjohtaja@ethnosry.org Varapuheenjohtaja Pia Olsson puh. (09) 191 23309, pia.olsson@helsinki.fi Kansainvälisten asioiden sihteeri: Eeva Uusitalo, puh (014) 2601 236 eekaauu@campus.jyu.fi Museoyhdyshenkilö: Aila Nieminen, seurasaarisaatio@kolumbus.fi Seminaarisihteeri: Katriina Siivonen, puh. (02) 338 3590, katriina.siivonen@tukkk.fi Tiedotussihteeri: Niklas Huldén, puh. (02) 215 4801, niklas.hulden@abo.fi Sihteeri: Mari Huuskonen, puh 050-586 4512, sihteeri@ethnosry.org Taloudenhoitaja: Hanna Naarmala, puh. 040-5509703., hanna.sinisalo@nic.fi
Puheenjohtajan palsta: Kansatieteilijät tieteen kentillä Turun Kansatieteen päivillä "avattiin virallisesti" Ethnoksen kotisivuihin liittyvä Kansatieteilijähakemisto, jonka kokoamisessa ja työstämisessä edellinen sihteerimme Johanna Lehmola sekä hallituksen jäsen Niklas Huldén ovat tehneet perusteellista työtä, mistä heille kiitokset. Hakemisto sisältää mielenkiintoista luettavaa maamme kansatieteellisestä tutkimuksesta ja sen tekijöistä. Seuraavassa joitakin huomioita hakemiston tiedoista. Hakemistoon on tähän mennessä ilmoittautunut 143 kansatieteen parissa työskentelevää, heistä naisia 105 ja miehiä 38. Määrä on vajaa puolet Ethnoksen jäsenkunnasta. Hakemiston pohjalta voi näin ollen kuvailla melko uskottavasti kansatieteen tilannetta maassamme. Naisten enemmistö ei ole yllätys; sama suuntaus näkyy opiskelijoiksi hakeutuvien joukossa, joten radikaaleja muutoksia tässä suhteessa ei liene odotettavissa. Kansatieteilijöistä monet hakeutuvat museotyöhön. Museoissa tai arkistoissa työskentelee hakemistossa olevista 57 (n. 40 %); yliopisto on 36:n työpaikka. Tulevaisuudessa museoilla lienee vetoa edelleenkin, onhan suurten ikäluokkien eläkkeelle jäänti pian käsillä. Yliopistoissa sen vaikutukset eivät ole yhtä selvät. Varsin ilahduttavaa on, että 22 vastanneista työskentelee kulttuurijärjestöjen, oppilaitosten, matkailun ja median palveluksessa. Mikäpä sen parempaa mainosta ja alamme tunnetuksi tekemistä. Tietysti alan tunnettavuutta lisäävät myös eri yhteyksissä tutkimustyötä tekevät, jotka opiskelijoiden ohella ovat neljäs ryhmä hakemistoon ilmoittautuneista. Tutkimusaiheiden mukaan luokiteltuna kansatiede tieteenä, oppihistoria ja metodologia on saanut eniten mainintoja (54), elinkeinot ja ammatit seuraavaksi eniten (41). Näiden jälkeen tulevat paikkakunnat, maakunnat ja kotiseutu (35) sekä aineellinen kulttuuri (35). Aika moni kansatieteilijä tutkii identiteetin, etnisyyden, sukupuolen ja monikulttuurisuuden (29) sekä ympäristöntutkimuksen (25) kysymyksiä ja on osaltaan mukana ajankohtaisessa yhteiskunnallis-kulttuurisessa keskustelussa. Seuraaviksi yleisimpiä aihealueita ovat lähitieteet (22), maaseutu- ja kylätutkimus (21), yhteisö ja sosiaaliset suhteet (20), vapaa-aika, 3
ajanviete (18), juhlat ja tapakulttuuri (16), suomalais-ugrilaiset kansat ja muut kulttuurit (14) sekä kaupunkikansatiede (14). Viimeksi mainittu 1960-1970-luvuilta alkaen kansatieteen pariin tullut tutkimusalue on 18:n aihealueen joukossa vasta sijalla 10. Taide (13), ruoka- ja kotitalous (11) sekä suku ja sukulaisuus (7) ovat vielä harvemmin mainittuja. Vähiten ovat esillä muistelu ja elämäkerrallisuus (6) sekä elämänkaari (3), jotka ilmeisesti ovat vasta valtaamassa alaa kansatieteen parissa. Kuvaa edellä esittelemästäni tutkimusaiheiden jakaumasta selittää osaltaan se tapa, jolla hakemistoon ilmoittautuneet ovat esitelleet tutkimusaiheitaan. Luokkiin sijoittaminen ei ole ollut ongelmatonta koska aiheiden ilmoittamisen tarkkuus on ollut vaihtelevaa. Helpoimmin ovat olleet luokiteltavissa runsassanaisimmat kuvaukset, sen sijaan suppeammin sanalla tai kahdella esitellyt tutkimusaiheet (kuten itsekin olen tehnyt), on jouduttu sijoittamaan vain kaikkein ilmeisimpiin luokkiin. Hakemistoa toki päivitetään, joten myös tutkimusaiheiden luokitusta voidaan tarkentaa. Missä ovat sitten kansatieteilijöiden "kentät". Voi sanoa kieli- ja kansatieteilijä Ahti Rytkösen tavoin, että kuljettu on kyllä "Hangosta Petsamoon" - ja niiden ohikin. Tutkimus näyttää kohdentuvan koko Suomen alueelle. Kansatieteellinen kiinnostus ulottuu myös ohi maan rajojen naapurimaihin, kuten rajantakaiseen Karjalaan, Vienaan, Kuolan niemimaalle, Pohjois-Inkeriin, Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen pariin Siperiaan saakka sekä Pohjoismaihin pohjoisimpia osiaan myöten. Itä-, Keski- ja Etelä-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasiakin ovat olleet kenttätöiden kohteina. Tieteilijämme eivät ole jääneet rajoille raukoille ruikuttamaan, vaan ovat varhaisten edeltäjiemme tavoin matkanneet vieraisiin maihin ja niiden kulttuurien pariin. Kansatieteilijät ovat näin edelleenkin mukana kansainvälistymiskehityksessä. Tästä on varmaankin ihan hyvä jatkaa. Toivottavasti yhä useampi kansatieteen parissa työskentelevä tai alan tutkimusta harrastava innostuu mukaan hakemistoomme: näin olemme itse kukin tutkimuksinemme mielenkiintoisen tieteenalamme "eläviä mainoksia" ja monipuolisia informantteja alamme kysymyksistä kiinnostuneille ulkopuolisille. Pirjo Korkiakangas 4
Ethnos ry:n hallitus järjestäytyi: Huhtikuun 19. päivä pidetyssä kokouksessa Ethnoksen uusi hallitus järjestäytyi seuraavasti: Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Pirjo Korkiakangas ja varapuheenjohtajaksi Pia Olsson, joka jatkaa myös julkaisusihteerinä vastaten Ethnologia Fennican toimittamisesta. Eeva Uusitalo jatkaa kansainvälisten asioiden sihteerinä. Aila Nieminen toimii uutena museoyhdyshenkilöna, jolle kuuluvat myös työllisyyteen liittyvät kysymykset. Katriina Siivonen on uusi seminaarisihteeri. Tiedotussihteerinä jatkaa Niklas Huldén joka toimittaa myös Ethnos-tiedotetta. Sihteerinä toimii Mari Huuskonen ja taloudenhoitajana Hanna Naarmala. II Kansatieteen päivät 15-16.3.2002 Maal ja kaupunkis - Terveissii tält pualt jokke Järjestyksessään toiset Ethnos ry:n järjestämät kansatieteen päivät pidettiin Turussa 15. - 16.3.2002. Ethnos järjesti tilaisuuden yhteistyössä Turun yliopiston kansatieteen, Åbo Akademin etnologian ja Turun maakuntamuseon kanssa. Tällä kertaa aiheena oli tutkimusten ja museoiden tuottamat representaatiot maanseudusta ja kaupungista. Viikonlopun ohjelma koostui kotimaisten ja ulkomaisten luennoitsijoiden esityksistä, museovierailuista sekä Ethnos ry:n 30-vuotisjuhlasta. Oheistapahtumina olivat lisäksi kansatieteen päiviä edeltänyt kansallinen jatko-opiskelijatapaaminen sekä Ethnos ry:n vuosikokous. Perjantain kaupunkis Kansatieteen päivät alkoivat perjantaina 15.3. Turun yliopiston alueella sijaitsevassa Arcanumin laitosrakennuksessa, jonne oli kokoontunut runsaat sata kansatieteilijää ja muuta asiasta kiinnostunutta ympäri maan. Ethnoksen puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas avasi tilaisuuden. Perjantaina ohjelmassa keskityttiin kaupunki-teemaan, jota käsitteli ensimmäisenä Lundin yliopistosta paikalle saapunut charmantti Orvar Löfgren. Professori Löfgren lähestyi aihetta otsikolla "Storstadsdröm- 5
mar. Att paketera och sälja stadens kultur". Orvar Löfgren totesi, että kaupunkia myydään tänä päivänä kuin mitä tahansa tuotetta ja kaupungin kulttuuria romantisoidaan. Tämä perustuu usein turismiin ja helposti unohdetaan, että kaupunki on myös ihmisten asuinpaikka. Urbaanin kulttuurin myynnissä käytetään nykyisin samoja metodeja, kuin markkinatalouden muillakin osa-alueilla. Samaa aihetta, mutta paikalliselta tasolta nähtynä, käsitteli Turun museotoimenjohtaja Juhani Kostet. Hän kertoi, miten Turun maakuntamuseo hyödyntää kaupungin historiaa muun muassa erilaisten teemakierrosten muodossa useissa kohteissaan. Tämän jälkeen Åbo Akademin etnologian professori Anna-Maria Åström kuljetti kuulijat mukaansa kaupunkimuistoihin. Hän pohti muistotilojen hahmottamista kaupungissa, esimerkkinään Viipuri. Kun kansatieteilijät olivat vaihtaneet kuulumisiaan ja nauttineet kahvista, palattiin luentosaliin kuuntelemaan ja katselemaan Turun maakuntamuseon intendentti Maarit Talamo-Kemiläisen esitelmää turkulaisesta työväenkaupunginosasta Porth Arthurista. Talamo-Kemiläinen esitteli kaupunkitilan muutosta tämän nykyisin suojelukohteena olevan kaupunginosan avulla. Luentojen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus päästä tutustumaan alueen museoihin. Vaihtoehtoina olivat joko Ett Hem-, Apteekki- ja Käsityöläismuseo tai Kuralan Kylämäki ja Liedon Vanhalinnan museo. Illalla kokoonnuttiin vielä juhlimaan Ethnos ry:n 30-vuotista taivalta Humanisticumiin, joka on Åbo Akademin etnologian kotitalo. Herkullisen aterian jälkeen professori Bo Lönnqvist Jyväskylän yliopistosta yllätti yleisönsä pitämällä juhlaesitelmänsä saksaksi. Lönnqvist kertasi suomalaisen ja ruotsalaisen etnologian tiedepolitiikkaa ja aatehistoriaa. Kansatieteilijöitä ilahdutti myös NEFA-Turku ry:n esittämä perinteinen ja mukaansatempaava Urho-näytelmä. 6
Prof. Bo Lönnqvist pitämässä juhlayleisön mielenkiintoa yllä aihe- ja kielivalinnalla. (Kuva: Jussi Lehtonen) Lauantain maal Lauantaina 16.3. esitelmien aiheet käsittelivät pääasiassa maaseutua. Åbo Akademin Gadoliniassa ensimmäisenä esiintyjänä kuultiin yliassistentti Johanna Rolshovenia Zürichistä. Hän kertoi suomalaisillekin tutusta aiheesta, kaupunkiasumisen ja vapaa-ajanasumisen yhdistämisestä. Rolshovenin mukaan kaupunki ja maaseutu lähenevät toisiaan ja niiden raja on toisinaan epäselvä. Toisena vuorossa olivat tutkija Eeva Uusitalo ja amanuenssi Maarit Knuuttila Jyväskylän yliopistosta. He esittelivät etnologian opiskelijoiden kenttätyöharjoitteluna aloitettua Judinsalo-projektia ja kertoivat miten mennyt, nykyisyys ja tulevaisuus yhdistyivät judinsalolaisessa arkielä- 7
mässä sekä miten paikalliset asukkaat itse kokivat paikallisuuden ja jatkuvuuden. Samat, esimerkiksi toimeentuloon ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset, ovat ajankohtaisia muuallakin Suomen maaseudulla. Projektin tuloksista on julkaistu myös artikkelikokoelma. Seuraavaksi Sagalundin museon johtaja Li Näse esitteli museotaan elämysmatkailukohteena. Ruokatauon jälkeen tutkija Katriina Siivonen Turun yliopistosta kertoi elämästä Turun saaristossa. Hän pohti, kuinka alueen tuotteistaminen ja ihmisten arki kohtaavat joskus ristiriitaisestikin. Jari Määttä Jyväskylän yliopistosta puolestaan esitelmöi pienen maaseutupaikkakunnan kehittämästä kulttuurimatkailuhankkeesta, Kauniin Kaijan balladi-näytelmästä, jonka tuotteistamisessa paikalliset asukkaat ovat itse olleet aktiivisesti mukana. Kahvitauon jälkeen vuorossa oli Helsingin yliopiston tutkija Katri Kaunisto. Hän kertoi siitä, miten metsäammattilaiset näkevät itsensä osana tämän päivän luonnonsuojelua ja miten tämä näkemys on vuosien kuluessa muuttunut. Viimeisenä esiintyi tutkija Katariina Heikkilä Turun yliopistosta aiheenaan naiset ja maaseudun uudet haasteet. Heikkilä kertoi, millaisia erilaisia uusia elinkeinoja maaseudulla asuvat naiset ovat kehittäneet ja mikä on heidän suhtautumisensa niihin. Lyhyehkön loppukeskustelun jälkeen Ethnos ry:n puheenjohtaja Pirjo Korkiakangas paljasti kolmansien kansatieteen päivien pitopaikan. Vuonna 2004 kansatieteilijät kokoontuvat jälleen yhteen, tällä kertaa Jyväskylään. Kaiken kaikkiaan toiset kansatieteen päivät olivat onnistuneet ja erityisesti monipuolinen ja kaksikielinen luentotarjonta ilahdutti kuulijakuntaa. Kokonaisuus oli hyvin toimiva ja antoi varmasti eväitä niin alan opiskelijoille ja tutkijoille kuin museoammattilaisillekin. Julkaisujen myynti Gadolinian aulassa lauantaina toi oman mukavan lisänsä päivien laajaan tarjontaan. Osallistujat tuntuivat viihtyvän Aurajoen rannalla ja uskomme, että yhtä antoisaa tulee olemaan Keski-Suomen salomailla parin vuoden kuluttua. Charlotta von Essen Jussi Lehtinen Iina Wahlström Kuvia kansatieteen päiviltä nähtävissä Turun yliopiston kansatieteen kotisivuilla http://www.utu.fi/hum/kansatiede/ (josta artikkelin kuvat on poimittu) 8
Vuoden 2001 Ethnos-palkittu Perusteltua puhetta Vuoden pro gradu-palkinto jaettin perinteisesti Ethnos ry: järjestämissä kansatieteen päivillä 15.3.2002. Palkinnon jakoi FT Pirkko Sallinen- Gimpl joka teki valinnan viiden yliopiston kansatieteen laitosten tai oppiaineiden lähettämien töiden joukosta. Työt on esitelty seuraavassa aakkosjärjestyksessä: Anne-May Berger: Lisa för sinnet och stöd för minnet en studie av de käraste hemprydnadernas funktioner. Åbo Akademi, Etnologiska institutionen 2001. Anna-Mari Huuskonen: Kansantanssi aatteena ja ajanvietteenä. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät 1901-2001. Helsingin Yliopisto. Suomalais-ugrilainen kansatiede 2001. Jenni Kangasvuo: Vapautta, ei kärsimystä ja mahtava etuoikeus. Suomalaisten biseksuaalien määrittely biseksuaalisuudesta vuosituhannen vaihteessa kulttuurimalliteorian avulla tarkasteltuna. Oulun yliopisto, Taideaineiden ja antropologian laitos 2001. Monika Vestman: Rebuilding the Family Farming System in post-socialist Estonia: plans and results. Turun Yliopisto, Kansatieteen oppiaine 2001. Jarno Väisänen: Perusteltua puhetta. Etnometodologinen näkökulma keskusteluun etnisillä perusteilla jaettavista oikeuksista. Perinteentutkimus, Joensuun yliopisto 2001. Pirkko Sallinen-Gimpl valitsi tästä joukosta viimeksimainitun Jarno Väisäsen pro gradu-tutkielman, josta hän perusteluissaan totesi mm. seuraavaa: Tekijän luettelemat keskeiset käsitteet ovat etnometodologia, retoriikka, argumentaatio, ideologia, topos, lokaali, globaali, lantalaiset ja saamelaiset sekä arkijärki, joka viimeksi mainittu on mielestäni avainkäsite, jonka käyttö tässä tutkimuksessa avaa uusia näkökulmia. Siihen sisällytetään Suonttavaaran lapinkylä, kristillisyys ja väärtisysteemi. Jokainen niistä kuvaa eloisasti elämänpiiriä, vuo 9
Palkittu Jarno Väisänen palkinnonjaon jälkeen. Vasemmalla Pirkko Sallinen-Gimpl. (Kuva. Jussi Lehtonen) rovaikutusta, esimerkiksi vakiintuneita majoitusyhteyksiä saamelaisten ja paikallisten asukkaiden kesken. Tutkimus koskee keskustelua kuten otsikko kertoo: "Etnometodologinen näkökulma keskusteluun etnisillä perusteilla jaettavista oikeuksista". Yhteisöllinen moraalisuus on keskeinen pohdinnan aihe, metodologisesti Harold Garfinkelin ja John Heritagen tutkimuksia, arkijärjen dilemmaattisen luonteen ja ideologisesti sitoutuneen ajattelun pohjana eli teoriana Michael Billigin "retorinen metodi". Verbaalinen luonne ei kuitenkaan rajoita hyvinkin kulttuurihistoriallisen/kansatieteellisen aineiston sisältymistä tutkimukseen. 10
Oikeudenmukaisuuden vaatimus palauttaa jotakin alkuperäiskansoilta riistettyä on oikeutettu, mutta toisaalta se asettaa etnisen ryhmän erikoisasemaan tässä tapauksessa saamelaiset ja rikkoo alueella ennestään vallitsevan sopeutumismallin. Voidaan kysyä, onko jonkin aiemman vääryyden oikaisu tekemässä uutta vääryyttä toisille, eli tässä tapauksessa niille, jotka eivät ole saamelaisia, mutta asuvat alueella ja ovat jakaneet sen arkielämän tietynlaisin oman oikeudenmukaisuuden periaatteidensa mukaan. Mitä eri osapuolet ajattelevat, miten he näkevät tämän uuden oikaisuvaatimuksen ja miten perustelevat uutta tilannetta arkiajattelussaan sitä eri kannoilta puntaroiden. Onko tuleva tilanne parempi kuin nykyinen, syrjäyttääkö se jotakin saavutettua vai syrjäyttääkö se joitakin ryhmiä, ja onko yleensä etnisyys niin olennainen peruste, että se ajaa kaiken muun ohi, sillä eihän ihminen voi valita ryhmäänsä johon syntyy. Tätä ongelmaa käsitellään Väisäsen kokoamassa haastatteluaineistossa. Tutkimuksella on yhteiskunnallista sanottavaa. Esimerkiksi etnisyys on jatkuvasti ajankohtainen ja pohdittu kysymys, muistettakoon viime aikoina viritettyä keskustelua mm. inkeriläisten maahanmuutto-oikeudesta etnisillä perusteilla. Mikä peruste on etnisyys, ennen ja nyt? Kuka ja ketkä kuuluvat alkuperäiskansoihin milläkin alueella? Mitä on monikulttuurisuus? Etnisyyden ja monikulttuurisuuden käsitteiden pohdinta on Väisäsen tekstissä terävää ja valaisevaa. Yleensä tarvittaisiin tämäntapaisia tutkimuksia, joissa itse keskustelu on pääkohteena, päätöksentekijöiden ulottuville, jolloin niillä on yhteiskunnallista merkitystä. Tutkimus herättää runsaasti kysymyksiä, ei aina vastaa niihin, mutta saa lukijan pohtimaan ja prosessoimaan lukemaansa. (P. Sallinen-Gimpl, toim. lyhennetty teksti) 11
Vuoden 2001 pro gradu-tutkielmia Koska edelliseen numeroon eivät kaikki kansatieteen saralla ilmestyneet pro gradu-tutkielmat mahtuneet, jatkamme listaa tässä numerossa: Joensuun yliopisto, Perinteentutkimuksen laitos Iranto, Annamari: "Tämä maailma on kiperä ja väärä niin kuin pukin sarvi." Lakiin ja oikeuteen liittyvä epäoikeudenmukaisuuden kokemus sananparsissa ja toimittaja Hannu Karpolle lähetetyissä kirjallisissa yhteydenotoissa, 2001. Kasonen, Maarika: Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto. Etelä-Savon perinnekirjat, tapausesimerkkinä Heinävesi, 2001 Väisänen, Jarno: Perusteltua puhetta. Etnometodologinen näkökulma keskusteluun etnisillä perusteilla jaettavista oikeuksista, 2001. Tarvainen, Seija: "Tulenkantaja Alahärmästä". Niilo Yli-Vainio kertovana saarnaajana ja uskonnollisen yhteisön vaikuttajana, 2001. Savikuja, Helka: Henkiparantajan muotokuva. Kouvolalaisen henkiparantaja Tuula Kulhelan parannustoiminnan ja henkiparantamisessa esiintyvien yleisten piirteiden tarkastelua, 2001. Mikkonen, Riitta: Sanaton käsityötaito ja käsityökerronta, 2001. Waismaa, Leena: Pappilan puolella. Papin puolisoiden kokemuksia pappilaelämästä, 2001. Hakala, Maija: Kankkusen jäljillä. Krapula suomalaisten kokemana ja kertomana. Kulttuuriantropologian syventävien opintojen tutkielma, 2001. Oulun yliopisto, Kulttuuriantropologia Kangasvuo, Jenny: "Vapautta, kärsimystä ja mahtava etuoikeus". Suomalaisten biseksuaalien määrittelyt biseksuaalisuudesta vuosituhannen vaihteessa kulttuurimalliteorian avulla tarkasteltuina, 2001. Lakomäki, Sami: Kuninkaita, kapteeneja ja hölmöjä nuoria miehiä Valta, toiminta ja poliittiset rakenteet 1700-luvun shawnee-yhteisöissä sosiaalisen toiminnan teorian näkökulmasta, 2001. Suopajärvi, Tiina: Parisuhdevälivalta ja suomalainen turvakotityö vuonna 2000. Oulun ja Pietarsaaren turvakotityöntekijöiden arkiteoreettiset selitysmallit parisuhdeväkivallasta ja niiden vaikutukset turvakodin toiminnan malleihin, 2001. 12
Valkola, Mirkku Irmeli: Kanta-asiakkuuden ominaispiirteet ja merkitys vima oy:n henkilöstölle ja asiakkaille oulussa vuonna 2000, 2001. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos (ent. Kansanperinteen laitos) Jokinen, Timo: Tammerkoski Twist and Shout. Tamperelaisten kitarabändien toiminta 1960-luvun alussa, 2001. Seppälä, Maria: Railista rokaten Tarzanin kalsareihin - Juice Leskisen sanoitusten metrin, musiikin ja sisällön analyysiä, 2001. Sihvonen, Mika: Verkkomultimedian äänimaisema. Con fuoco -musiikkitestin valmistuminen ja testaus, 2001. Uutta kirjallisuutta: Paikallisuuden juuret ja versot. Jatkuvuuksia Judinsalon maalaismaisemassa. Toimittaneet Pekka Junkala ja Jari Määttä. Atena Kustannus Oy. Suojapanssarin puhetta Motoristin pukeutumisen metakielestä. Lasse Mynttinen 2001. Jyväskylän yliopisto. Etnologian laitos. Tutkimuksia 40. Tutkimuksessa tarkastellaan motoristin ajoasua kulttuurisemiotiikan analyysimalliin sovellettuna. Kirja perustuu Lasse Mynttisen pro gradu-tutkielmaan. Arkisto. Arkistot ja kulttuuri. Arkistoyhdistys. Arkistoyhdistyksen julkaisuja 7. Saarijärvi 2002, 205 s. ISSN 0780-475X Ethnologia Fennica Ethnos. Finnish Studies in Ethnology 29. Jyväskylä 2002, 98 s. Uutta kirjallisuutta löytyy helposti osoitteessa: http://www.tsv.fi/ttapaht/024/utk.htm 13
Ethnos ry:n matka Viipuriin Ethnos ry:n VIIPURIN ja KANNAKSEN MATKA 23.-25.8.2002 Alustava ohjelma ja reitti: Perjantai 23.8. Turku-Helsinki-Vaalimaa-Viipuri Lähtö TURKU 5.00 Saukkola Esso 6.30-6.45 HELSINKI 7.50 Karhula/Shell-Amiraali 9.15-9.50 (ruokailu, itse maksaen) Vaalimaa/Ylä-Urpala, tullit 10.30/11.30-12.30 Viipuri, majoittuminen n. 13.20 Kaupunkikierros 15.00- Muistomerkeillä käynnit Monreposin puisto 19.00- Lauantai 24.8. Viipuri-Kannas-Terijoki Aamiainen hotellissa. Taidemuseo klo 9.30-10.30. Sen jälkeen vapaata kaupungilla. Klo 15 lähtö Summan ja Raivolan kautta Terijoelle. Majoittuminen ja ruokailu. Illalla käynti Repinossa (varauksella). Sauna voidaan varata Hotellilta. Sunnuntai 25.8. Terijoki-Kannas-Viipuri-Hki-Turku Aamiainen hotellissa. Paluumatkalla käynti myös Ihantalassa. Tarvittaessa tauko Viipurissa (ostoksia), rajanylitys Vaalimaalla, josta edelleen Helsinkiin (rautatieasema) ja Turkuun. Tauot esim. Karhulassa ja Saukkolassa. 14
Lisäksi mukaan lähtevät Karjala-tutkijat kertovat omista tutkimuksistaan ja Karjalasta. Tähän lupautuneet Outi Fingerroos (TY, uskontotiede) ja Jaana Loipponen (JoY, folkloristiikka). Jos joku matkalle ilmoittautuneista on kiinnostunut pitämään vapaamuotoisen alustuksen, kerrothan tästä ilmoittautumisen yhteydessä. MATKAN HINTA: 168 i/henkilö + viisumi 25i/henk= 193 i/henk (edellyttää väh. 30 maksavaa matkustaa) *sisältää seuraavat palvelut: S Bussimatkat ohjelman mukaan S Majoitukset Viipurissa hot. Viipuri ja Terijoella hot. Leningradets tai Riviera, H2 huoneissa ( H1 lisämaksusta) S 2 x aamiainen + päivällinen Terijoella + 1x retkikahvit bussista ( esim Ihantalassa) S S Kuljettajan/matkanjohtajan palvelut Ryhmäviisumin hankinta Suomen kansalaisille (muille oma, mahd. lisämaksu riippuen kansalaisuudesta) S Viipurin opastukset ja tulkkaukset 23.8. ja 24.8. S 25.8 Ihantalassa käynnin lupa (puomi) Hinnat perustuvat 1.5.2002 hintoihin ja veroihin, niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa vastaavasti hintoja. 15
ILMOITTAUTUMINEN JA TIEDUSTELUT: Ethnoksen matkalle Viipuriin ja Kannakselle tarvitaan matkavakuutus viisumia varten. Matkan maksu 193 i /henk maksettava 20.7.2002 mennessä (ilmoitetaan tarkemmin kirjeessä). Matkalle ilmoittautuminen ja tiedustelut Outi Fingerroosille 10.7. mennessä. Jätä ilmoittautumisen yhteydessä voimassaolevan passin numero ja vakuutustiedot (vakuutusyhtiö ja vakuutuksen numero). Outi Fingerroos puh. (02) 333 6209 (työ) puh. 045 671 1212 Fax: (02) 333 5049 E-mail: outfin@utu.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä Vistamatkat Oy Paimio SMAL 26895, KUVI 4081/00/ MjMv Puh. 02-4775 623/Inkeri Santala E-mail: seppo.santala@vistamatkat.fi Tervetuloa mielenkiintoiselle matkalle Viipuriin ja Karjalan Kannakselle!! Yliopistopaino Pikapaino 2002