RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2011 Kuva: Olli-Pekka Karlin. 21.11.2011 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
YLEISTÄ Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna 2011. Pesätarkastukset tehtiin normaalisti yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä ja tämän lisäksi osalla reviireitä tehtiin myös toinen tarkastuskäynti. Tunnetuista maa- ja merikotkan sekä tunturihaukan reviireistä tarkastettiin yli 95 prosenttia ja muuttohaukkareviireistä tarkastettiin 88 prosenttia. Maakotkan ja muuttohaukan pesintätulokset olivat erinomaisia. Haudonta-aikana sää oli suotuisa ja ravintoa oli riittävästi, ja maakotkan tärkeimpiä saalislajeja, jäniksiä ja kanalintuja oli enemmän kuin vuosiin. Merikotkan pesintätulos Pohjois-Suomessa oli hieman normaalia heikompi, mutta tunturihaukan pesintätulos oli jo kolmantena vuonna peräkkäin erittäin huono. Tarkastuksissa oli mukana 45 vapaaehtoista lintuharrastajaa, ja he tekivät kaikkiaan 351 työpäivää. Työpäiviä tehtiin saman verran kuin vuonna 2010, ja yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 25 päivän välillä. Metsähallitus tarkasti helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesiä, yhteensä noin 400 pesää. Lisäksi Metsähallitus käytti pesien etsintään Lapissa useita henkilötyökuukausia. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta.
MAAKOTKA Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia reviireistä poronhoitoalueella. Rekisterissä oli marraskuussa 2011 kaikkiaan 470 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2007 2011 näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 408 reviiriä ja pesintä on todettu samana ajanjaksona 318:llä eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 318 408 paria Vuoden aikana löydettiin kahdeksan uutta reviiriä, joista yksi oli Etelä-Pohjanmaalla ja loput Lapissa. Vanhoilta reviireiltä löytyi 21 uutta vaihtopesää. Pesimätulos 2011 Pesimätulos oli erittäin hyvä eikä suuria alueellisia eroja pesintätuloksessa ollut. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan ennen seurannan aikana, kaikkiaan 340, ja onnistuneita pesintöjä enemmän kuin koskaan aiemmin seurannan aikana, kaikkiaan 188, ja niillä oli ennätyksellisesti 239 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,27 (vuosien 1971 2011 keskiarvo 1,22) ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,70 (vuosien 1971 2011 keskiarvo 0,56). Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2011, vuosina 2007 2011 asuttuna olleet reviirit.
Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2011. Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Yhteensä 2010 Tunnettuja reviirejä 21 85 54 80 78 60 33 19 20 4 10 0 4 1 0 0 1 0 0 470 460 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 19 72 47 70 74 55 25 14 16 4 6 0 4 1 0 0 1 0 0 408 404 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 14 49 34 58 60 45 24 12 12 4 3 0 2 0 0 0 1 0 0 318 291 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 2 13 7 10 4 5 8 5 4 0 4 0 0 0 0 0 0 0 0 62 56 Tarkastettuja reviirejä 21 84 52 79 77 59 30 18 18 4 8 0 4 1 0 0 1 0 0 456 441 Pesää rakennettu 5 29 17 30 19 11 4 7 3 1 2 0 2 1 0 0 0 0 0 131 223 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja (asuttu reviiri) 16 61 38 66 55 46 20 11 13 5 4 0 3 1 0 0 1 0 0 340 334 Pesintä: Pesintöja yhteensä 11 32 21 36 36 35 16 4 10 4 2 0 1 0 0 0 1 0 0 209 111 Epäonnistuneita pesintöjä 0 2 3 6 4 2 3 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 24 32 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 11 30 18 33 32 33 13 3 9 3 1 0 1 0 0 0 1 0 0 188 79 Poikasia (iso+pieni) 17 39 19 39 42 45 16 3 11 3 2 0 1 0 0 0 2 0 0 239 83 Kahden poikasen pesiä 6 9 1 6 10 12 3 0 2 0 1 0 0 0 0 0 1 0 0 51 8 Poikasia/onnistunut pesintä 1.55 1.30 1.06 1.18 1.31 1.36 1.23 1 1.22 1.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 2.00 0.00 0.00 1.27 1.10 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 1.06 0.64 0.50 0.59 0.76 0.98 0.80 0.27 0.85 0.60 0.50 0.00 0.33 0.00 0.00 0.00 2.00 0.00 0.00 0.70 0.26 Rengastettu Rengastetut 171 66 Värirengastetut 93 62 Prosentteina Pareja tarkastetuista 76 73 73 84 71 78 67 61 72 125 50 0 75 100 0 0 100 0 0 75 78 Onnistuneita pesintöjä asutuista 69 49 47 50 58 72 65 27 69 60 25 0 33 0 0 0 100 0 0 55 23 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 3 8 9 7 4 15 9 8 20 25 0 0 0 0 0 0 0 0 7 6 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 52 36 35 42 42 56 43 17 50 75 13 0 25 0 0 0 100 0 0 41 18 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 99 96 99 99 98 91 95 90 100 80 0 100 100 0 0 100 0 0 97 97 400 350 300 250 200 150 100 Pareja Onnistuneita pesintöjä 50 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Kuva 3. Maakotkan parien (asutut reviirit) ja onnistuneiden pesintöjen määrä vuosina 1971 2011.
MUUTTOHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, ja yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli marraskuussa 2011 kaikkiaan 373 muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen ja näistä 303 on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2007 2011. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 269 reviirillä. Vuoden 2011 aikana löytyi kymmenen uutta muuttohaukkareviiriä ja vanhoilta reviireiltä 42 uutta pesäpaikkaa. Pohjois-Karjalasta löytynyttä reviiriä lukuun ottamatta kaikki uudet reviirit löytyivät Lapista. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 269 303 paria. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii maassa soilla, mutta kalliopesiä on 40:llä eri reviirillä ja ne sijaitsevat tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintöjä on todettu seurannan aikana lähes neljälläkymmenellä eri reviirillä sääksen tai merikotkan rakentamassa pesässä. Vuosittain on todettu kolmesta viiteen puupesintää. Pesintätulos 2011 Muuttohaukan pesintätulos oli erinomainen. Asuttuja reviirejä (aloitettu pesintä tai emo(t) reviirillä oli kaikkiaan 194 ja niistä 158 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin ennätysmäisesti 401 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,54 (keskiarvo vuosina 1970 2011 2,39) ja poikasia/asuttu reviiri oli 2,07 (keskiarvo vuosina 1970 2011 1,68). Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2011, vuosina 2007 2011 asuttuna olleet reviirit.
Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2011. Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Yhteensä 2010 Tunnettuja reviirejä 25 16 50 116 49 33 60 9 10 2 3 373 359 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 21 11 40 90 44 28 50 8 9 0 2 303 297 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 19 11 33 81 36 27 48 5 8 0 1 269 264 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 4 5 10 26 5 5 10 1 1 2 1 70 62 Tarkastettuja reviirejä 25 15 43 81 48 33 59 8 8 1 2 323 317 Pesäkuoppa 1 0 0 0 1 0 2 0 0 0 0 4 11 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 1 2 5 3 1 0 3 1 0 1 17 25 Asuttu reviiri, tunnettu pesä 15 6 27 40 28 21 33 2 4 0 1 177 164 Pareja 15 7 29 45 31 22 33 5 5 0 2 194 189 Pesintä: Pesintöjä yhteensä 14 6 27 40 27 21 31 2 4 0 1 173 149 Haudonta 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 Epäonnistuneita pesintöjä 6 0 4 1 2 1 0 0 0 0 0 14 22 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 8 5 23 39 25 20 31 2 4 0 1 158 123 Poikasia (iso+pieni) 23 14 55 99 64 51 75 5 12 0 3 401 278 Poikasia/onnistunut pesintä 2.88 2.8 2.39 2.54 2.56 2.55 2.42 2.50 3.00 0 0 2.54 2.26 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1.53 2.33 2.04 2.48 2.29 2.43 2.27 2.50 3.00 0 0 2.27 1.70 Poikasia/pari 1.53 2.00 1.90 2.20 2.06 2.32 2.27 1.00 2.40 0 0 2.07 1.47 Rengastettu Rengastetut 341 209 Värirengastetut 220 158 Prosentteina Pareja tarkastetuista 60 47 67 56 65 67 56 63 63 0 100 60 60 Onnistuneita pesintöjä asutuista 53 83 85 98 89 95 94 100 100 0 0 89 75 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 40 0 15 3 7 5 0 0 0 0 0 8 13 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 32 33 53 48 52 61 53 25 50 0 50 49 39 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 94 86 70 98 100 98 89 80 50 67 87 88 250 200 150 Pareja 100 50 Onnistuneita pesintöjä 0 Kuva 5. Muuttohaukkaparit (asutut reviirit) ja onnistuneet pesinnät vuosina 1970 2011.
MERIKOTKA, POHJOIS-SUOMI Kannan koko ja levinneisyys Merikotkien runsastuminen Pohjois-Suomessa alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä. Koillismaalle merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla ja Perämerellä ensimmäiset pesinnät todettiin 2000-luvun alkupuolella. Pohjois-Suomesta (vanhat Lapin ja Oulun läänit) tunnetaan marraskuussa 2011 kaikkiaan 75 merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 64 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2007 2011 ja pesintä on todettu samana aikana 57 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 57 64 paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon Posion alueella. Perämeren alueella tunnetaan kuusi reviiriä. Vuoden aikana löytyi kuusi uutta reviiriä ja kaksi uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2011 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli hieman normaalia heikompi. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 56 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 29. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 36 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 1,24 ja poikasia pari 0,64. Vuosina 1976 2011 vastaavat keskiarvot ovat 1,42 ja 0,90. Kuva 4. Merikotkan levinneisyys Pohjois-Suomessa vuonna 2011, vuosina 2007 2011 asuttuna olleet reviirit.
Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2011. Reviirit: EnL InL SoL KiL PeP Ks Op Kn Yhteensä Vuosi 2010 Tunnettuja reviirejä 3 6 39 2 1 17 6 1 75 70 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 2 5 34 1 1 14 6 1 64 58 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 2 4 31 1 1 12 5 1 57 54 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 1 1 5 1 0 3 0 0 11 12 Tarkastettuja reviirejä 2 5 38 2 1 16 6 1 71 65 Pesää rakennettu 1 1 12 1 0 5 2 0 22 14 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja 2 5 31 1 1 13 3 0 56 55 Pesintä: Pesintöjä yhteensä 1 4 19 0 1 8 1 0 34 41 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 4 0 0 1 0 0 5 9 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 1 4 15 0 1 7 1 0 29 32 Poikasia (iso+pieni) 1 4 19 0 1 10 1 0 36 40 Poikasia/onnistunut pesintä 1.00 1.00 1.27 0.00 1.00 1.43 1.00 0.00 1.24 1.25 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0.50 0.80 0.61 0.00 0.00 0.77 0.33 0.00 0.64 0.73 Poikasia/pari 0.50 0.80 0.61 0.00 0.00 0.77 0.33 0.00 0.64 0.73 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 100 100 82 50 100 81 50 0 79 85 Onnistuneita pesintöjä asutuista 50 80 48 0 0 54 33 0 52 58 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 13 0 0 8 0 0 9 16 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 50 80 39 0 100 44 17 0 41 49 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 67 83 97 100 100 94 100 100 95 93 Kuva.5. Merikotkapareja (asutut reviirit) ja onnistuneet pesinnät vuosina 1976 2011.
TUNTURIHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet, ja siinä ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Parimäärä on ollut ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta vakaa. Rekisterissä on marraskuussa 2011 kaikkiaan 44 tunnettua tunturihaukkareviiriä, joista 33 on ollut asuttuna vuosina 2007 2011. Pesintä on todettu vastaavana aikana 27 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 27 33 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät pahdoilla, puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin tai maakotkan rakentamassa pesässä. Pesintätulos 2011 Tunturihaukkojen pesintätulos oli edelleen heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli tunturihaukan tärkeimmän saalislajin riekon edelleen jatkuva aallonpohja. Asuttuja reviirejä, aloitettu pesintä tai pesää rakennettu tai emot havaittu reviirillä, todettiin kaikkiaan kuusi ja vain kolmella reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan yhdeksän ja poikasia/onnistunut pesintä oli 3,00 (vuosina 2000 2011 keskimäärin 2,73) ja poikasia/asuttu reviiri oli 1,50 (vuosina 2000 2011) keskimäärin 1,77). Kuva 6. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2011.
Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2011. Reviirit: Enontekiö Inari Utsjoki Muu Yhteensä Vuosi 2010 Tunnettuja reviirejä 9 19 14 2 44 43 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aika 8 14 9 2 33 36 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikan 4 12 9 2 27 29 Asumaton viiden viimeisen vuoden aik 1 5 5 0 11 10 Tarkastettuja reviirejä 9 19 13 2 43 43 Emo(t) reviirillä 0 1 1 0 2 13 Asuttu reviiri, tunnettu pesä (pesiä) 0 1 2 0 3 5 Pareja 1 2 3 0 6 18 Pesintä: Pesintöjä yhteensä 1 1 2 0 4 5 Epäonnistuneita pesintöjä 0 1 0 0 1 1 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 1 0 2 0 3 3 Poikasia (iso+pieni) 2 0 7 0 9 8 Poikueiden koot kpl/poikueen koko 1/2 0 1/3 1/4 0 1/2 1/3 1/4 Poikasia/onnistunut pesintä 0 0.00 3.50 0 3.00 2.67 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0 0.00 3.50 0 3.00 1.60 Poikasia/pari 2 0.00 2.33 0.00 1.50 0.44 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 11 11 23 0 14 42 Onnistuneita pesintöjä asutuista 0 100 0 100 60 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 100 0 0 33 20 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 11 0 15 0 7 7 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 100 93 100 98 100 35 30 25 20 15 10 Pareja Onnistuneet pesinnät 5 0 Kuva 7. Tunturihaukka pareja (asutut reviirit) ja onnistuneet pesinnät 2000 2011.
Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Sven Jungel, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Pekka Lehmusvirta, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Ari Lyytikäinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jouni Ruuskanen, Jussi Ryssy, Pia Rännänen, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Seppo Vähätalo Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Susanna Ikola, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Sari Magga, Jyrki Mäkelä, Pekka Nyman, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Asko Puro, Kai Pynssi, Jouni Ruuskanen, Pia Rännänen, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi, Tuomas Väyrynen Merikotka: Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Pia Rännänen, Jani Suua, Seppo Vähätalo Tunturihaukka: Pertti Koskimies