Vaihtoraportti kati.harjula@aalto.fi EST EPFL - École polytechnique fédérale de Lausanne, Sveitsi Kahdenvälinen vaihto 2014 2015 Opetuskieli englanti ja ranska Saa julkaista Lausanne kohteena Halusin vaihtoon ranskankieliseen kohteeseen, mutten opiskella ranskaksi. Lausannessa se oli mahdollista ja bonuksena sai vuoret, sveitsiläiset juustot ja suklaan sekä opiskelupaikan huippuyliopistossa. Lausanne on todella kaunis kaupunki järvi- ja vuorimaisemineen. Kaupunki on rakennettu melko jyrkkään rinteeseen ja melkein kaikkien talojen yläkerroksista on järvinäköala. Kaupungin silhuettia dominoi vanhan kaupungin katedraali ja pari pilvenpiirtäjää. Lausanne on väkiluvultaan noin Jyväskylän kokoinen, mutta pinta-alaltaan murto-osan siitä. Asutus on siis tiheää ja kaupunki on aika vilkas, muttei kuitenkaan suurkaupungin tuntuinen. Lausanne sijaitsee Sveitsin länsiosassa, Vaudin kantoonissa, Geneve-järven rannalla. Vaud on ranskankielistä aluetta ja ilman ranskan kielen taitoa oleskelu on haastavaa, muttei mahdotonta.
Koululla kaiken pystyy hoitamaan englanniksikin, mutta virastoissa kielitaito on melko heikkoa. Sveitsi on maana hyvin skandinaavisen tuntuinen. Elintaso on hyvä, ihmiset ovat avoimia ja monikulttuurisia, uskonto ei ole näkyvä osa arkea. Hintatasoltaan Sveitsi on Norjan jälkeen Euroopan kallein ja erityisesti se näkyy ruuan ja asumisen hinnoissa. Monet paikalliset käyvätkin ruokaostoksilla Ranskan, Saksan tai Italian puolella. Suurin ero Suomeen Sveitsissä on maasto. Alpit ja Jura-vuoristo valtaavat maiseman lähes koko maassa. Patikointi onkin siellä todella suosittua ja talvella laskettelu kaikissa eri muodoissaan. Lausannen ilmasto oli mainio. Lämpöä riitti pitkälle syksyyn. Talvi oli leuto, lunta satoi muutamana päivänä ja lämpötilat olivat nollan molemmin puolin. Kevät alkoi hyvin aikaisin ja toukokuussa oli jo kesä. Heinäkuu oli Lausannessakin yli 30 astetta useamman viikon. Ympärivuotinen päivien kirkkaus oli valohoitoa suomalaiselle. Julkinen liikenne Sveitsissä toimii todella hyvin. Lausannessa on kattava bussiverkko ja kaksi metrolinjaa. Kaupunkien välillä taas on laaja junaverkko ja melkein jokaiseen pikkukyläänkin pääsee junalla tai bussilla. Heti saapuessa kannattaa ostaa Demitariff eli puolenhinnankortti, jolla saa nimensä veroisesti (lähes) kaikki julkisen liikenteen liput puoleen hintaan. Rautatieyhtiö SBB/CFF:n reittiopas toimii Sveitsin liikenteessä parhaiten. Järjestelyt Hakuvaiheessa Sveitsi kuului vielä Erasmus-ohjelmaan ja hakuprosessi oli siten Erasmus-vaihdon kaltainen. Kuitenkin tulosten tullessa, oli Sveitsi tiputettu ohjelmasta ja siten vaihto muuttui kahdenväliseksi. Onneksi kouluilla oli jo ennen Erasmus-ohjelmaa ollut yhteistyötä, eikä tämä vaikuttanut opiskelijoiden elämään juurikaan. Ainoat näkyvät vaikutukset olivat paperitöiden vähentyminen ja apurahan saaminen Aallolta ja EPFL:ltä EU:n sijaan. Sveitsiin ei tarvita viisumia, mutta jokaisen maahantulijan täytyy hakea oleskelulupaa. Lupa maksoi n. 70 ja sen saaminen kesti muutaman viikon. Sveitsissä on pakollinen sairausvakuutus, mutta Kelasta saatavalla Eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla sai vapautuksen sveitsiläisestä vakuutuksesta. Ainoa suomalaiselle pakollinen vakuutus oli ECA:n (Etablissements cantonaux d'assurance) kotivakuutus, jolla vakuutettiin omat tavarat luonnonkatastrofien ym. varalta. Oma matkavakuutus tietysti kannattaa myös ehdottomasti olla kunnossa. Ennen lukukauden alkua järjestettävä ranskan intensiivikurssi oli todella hyödyllinen ja ryhmästä syntyi koko vuoden yhteyttä pitänyt monikansallinen kaveriporukka. Asuminen Lausannen asuntotilanne on todella huono etenkin opiskelijoiden kannalta. Vuokrat ovat kalliita ja asuntoja on niukasti saatavilla. Koulu ei auta asunnonhankinnassa, mutta FMEL (paikallinen HOAS) ja Les Estudiantines tarjoavat soluja ja pieniä yksiöitä opiskelijoille kohtuullisempaan hintaan. Näitä asuntoja on kuitenkin todella vähän opiskelijamäärään nähden. Kimppakämpät ovat Lausannessa todella yleisiä ja myös halvin asumisen muoto. Lähdin vaihtoon yhdessä poikaystäväni kanssa ja halusimme kaksioon, joten etsimme asuntoja lähinnä yksityiseltä. Aloitimme asunnonhaun jo toukokuussa, mutta Suomesta käsin asunnon saaminen oli melko mahdotonta. Jos asuntoja ei pääse katsomaan, se menee luultavammin jollekin
muulle. Asunnonvälityssivustoja on muutamia (esim. Anibis, Homegate, EPFL:n oma sivusto) ja etenkin avoimilla sivuilla piti tosissaan varoa huijauksia. EPFL:n oma sivusto oli luotettavampi, sillä sekä vuokranantajilla että vuokralaisilla täytyy olla EPFL:n tunnukset. Lopulta varasimme pariksi ekaksi viikoksi huoneen Airbnb:stä ja etsimme asuntoa ensimmäiset päivät paikan päällä. Muutaman näytön ja viiden päivän jälkeen löysimme huoneen talosta aivan järven rannasta ja pääsimme muuttamaan heti. Opinnot Opiskelu EPFL:ssä oli hyvin erilaista kuin Aallossa. Opiskelijoiden motivaatio oli aivan toista luokkaa ja opiskelijoilta myös vaadittiin enemmän. Opetuksen taso oli vaihtelevaa, kuten varmasti kaikkialla, mutta enimmäkseen osuin hyville kursseille. Läsnäolo luennoilla ei ole pakollista, mutta paljon yleisempää ja suositeltavampaa kuin Aallossa. Ryhmätöitä ja projekteja oli paljon, laskareita jonkin verran ja kurssien työmäärä oli yleisesti suurempi. Moni kahden nopan kurssi vaati lopulta saman verran töitä kuin neljän tai viiden, kun koko syksyn tai kevään luennot piti kerrata tenttiin. Tenttejä oli kahdenlaisia, suullisia ja kirjallisia. Kirjalliset olivat usein open book, eli oppimateriaali tai lunttilappu sai olla mukana kokeessa. Ne kestivät 3 tuntia. Suullisissa tenteissä saattoi olla 15 20 minuutin valmistautumisaika ja 10 20 minuutin tenttiosuus, jossa professorille esiteltiin oma ratkaisu ja hän saattoi esittää lisäkysymyksiä. Suullisissa tenteissä oli aina mukana ulkopuolinen valvoja. Paikallisilla ja koko maisteriohjelman EPFL:ssä suorittavilla opintosuunnitelma oli melko
joustamaton ja kaikki kävivät samat kurssit muutamaa vapaavalintaista lukuun ottamatta. Aallosta vaihdossa olevana oli mahdollista valita kursseja kaikista ohjelmista, ja opiskelinkin kaikkea robotiikasta neurotieteisiin ja arkkitehtuuriin. Näistä kokosin itselleni henkilökohtaisen erikoismoduulin ja kansainvälisen sivuaineen. Kielikeskuksella on laaja valikoima kursseja, mutta niitä ei lasketa vaadittavaan kurssimäärään, eivätkä ne näy suoritusotteella. Kieliopinnot ovat paikallisille siis aivan ylimääräisiä. Kielten opetus oli todella hyvää ja suulliseen osaamiseen keskityttiin ihan alkeiskursseilta asti. Opettajat ovat lähes poikkeuksetta natiiveja opettamassaan kielessä. Vapaa-aika Lausannessa ei tekeminen lopu kesken. Paikallinen ESN oli todella aktiivinen ja tapahtumia oli viikottain. Joillekin reissuille kiintiöt olivat harmillisen pieniä. Itse en ESN:n toimintaan osallistunut paljonkaan. EPFL:ssä on yhdistyksiä joka lähtöön ja kaikille varmasti löytyy omansa. Ainejärjestöt järjestivät muutaman tapahtuman vuodessa, mutta harrastekerhoilla oli tapahtumaa viikoittain. Harmillisesti suurin osa järjestöistä on hyvin ranskankielisiä ja siksi ulkkareiden voi olla vaikea osallistua. Suosittelen kuitenkin ehdottomasti osallistumaan oman kiinnostuskohteen järjestön toimintaan. Itse menin tanssijärjestöön mukaan ja olin jopa toimikunnassakin kevään ja sain sieltä monia hyviä paikallisia ystäviä ja upeita kokemuksia. Sitten onkin jo aiemmin mainittu patikointi. Sveitsissä on tuhansia kilometrejä merkittyjä patikointireittejä upeissa maisemissa kaiken tasoisille. Reittejä voi katsella esimerkiksi map.wanderland.ch -sivustolta. Lausannesta reiteille oli todella kätevää kulkea junalla ja bussilla. Päiväretkiä teimme paljon, mutta myös parin päivän patikointeja, jolloin yövyimme vuorilla majataloissa (cabane). Sveitsissä ei ole jokamiehenoikeutta, ja telttailu on periaatteessa kiellettyä. Vuoret ja patikointi olivat kyllä Sveitsi-vuoden parasta antia! Museoista pitävälle voisin suositella Swiss museum pass -korttia, jolla voi vierailla lähes kaikissa Sveitsin museoissa vuoden aikana ja saa vielä alennusta junamatkoistakin. Huomasimme kortin vähän turhan myöhään, mutta jos vuoden alussa ottaa, niin se varmasti maksaa itsensä takaisin. Matkustaminen on Lausannesta helppoa. Junalla pääsee esimerkiksi Pariisiin ja Milanoon, Genevestä voi lentää halvalla minne vain ja Blablacar-yhteisautoilu oli yleisesti käytössä. Yhteisaluksilla on helppo päästä Ranskaan järven toiselle puolelle puolessa tunnissa. Vaihdossa opittua Vaihdon aikana opin paljon muista kulttuureista, opin sveitsiläisiä sanontoja, elämäntapaa ja opin todella nauttimaan vuorilla vaeltelusta. Opin toisenlaisen opiskelurytmin ja asenteen ja pitämään suullisista tenteistä. Huomasin alussa löytäneeni itsestänikin sen ujon hiljaisen suomalaisen, mutta kielitaidon karttuessa oli helpompaa mennä aktiivisesti mukaan kaikenlaiseen toimintaan. Sveitsinsuomalaisten Facebook-ryhmässä sai hyvin käsityksen myös tavallisesta sveitsiläisestä perhe-elämästä ja paljon hyviä vinkkejä milloin mihinkin ongelmaan. Vaihtovuoden jälkeen oli kiva palata takaisin Suomeen, mutta ajatus ulkomailla asumisesta on nyt paljon houkuttelevampi.