noudattaen suullisuus- ja välittömyysperiaat teita. Tämä merkitsee, että oikeudenkäyntiai neisto esitetään suullisesti siinä tuomioistui messa, joka ratkaisee asian. Mainituifia periaat teifia on merkitystä erityisesti todistusaineiston esittämisessä. Kokemus on osoittanut, että to distajan kuuleminen suullisesti ja mahdollisuus seurata välittömästi todistajan esiintymistä ta kaavat paremman pohjan todis teiden harkin nalle kuin kirjallinen menettely. Myös Suo messa todistelua alioikeudessa koskevat sään nökset perustuvat suuffisuus- ja välittömyys periaatteisiin. Tarvittavan todistusaineiston saamiseksi sekä suuffisuuden ja välittömyyden takaamiseksi to distelumenettelyssä on välttämätöntä, että peri aatteessa kaikilla on velvollisuus saapua kut susta tuomioistuimeen kuultavaksi. Tämän vei voifisuuden täyttämiseksi on voitava käyttää myös pakkokeinoja. Eräin poikkeuksin onkin jokainen Suomen valtion alueella oleskeleva henkilö velvoifinen saapumaan tuomioistui meen todistajaksi. Velvollisuus koskee siis peri aatteessa sekä Suomen kansalaisia että muuka laisia, milloin he Ovat Suomessa. Jos säädetyllä tavalla kutsuttu henkilö kiehäytyy saapumasta tuomioistuimeen tai todistamasta, voidaan hä net tuomita rangaistukseen ja käyttää häntä vastaan pakkokeinoja. Tuomioistuimesta poisjäänyt todistaja voidaan tuomita esteettömästä poissaolosta sakkoon sekä velvoittaa saapu maan tuomioistuimeen sakon uhalla tai määrätä tuotavaksi. Todistaj an kiehäytyessä aiheetto masti toäistamasta tuomioistuimessa, voidaan hänet velvoittaa siihen sakon uhalla tai vankeu della. Hänet voidaan myös velvoittaa korvaa maan asianosaiselle kulut, jotka ovat aiheutu neet esteettömästä poisj äämisestä oikeudesta tai kieltäytymisestä todistamasta. 15830/74 niioismimeen todistajaksl Ulkomaan kansalai sella ei ole edes periaatteessa sanottua velvolli suutta. Vaikka ulkomailla oleskelevalla Suomen kansalaisella onkin velvollisuus saapua kotimaansa tuomioistuimeen todistajaksi, ei häntä vastaan voida käyttää pakkokeinoja. Sama kos kee Suomessa oleskelevan henkilön velvolli suutta saapua toisen maan tuomioistuimeen. Jos siis henkilö, jonka lausumalla on tärkeä merki tys tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa, ei saavu vapaaehtoisesti toisesta maasta tuomio istuimeen, on tyydyttävä niin sanottuun oikeus apumenettelyyn. Tuomioistuimen on pyydet tävä, että todistajaa kuullaan hänen oleskelumaansa tuomioistuimessa. Suomen kansalliset säännökset oikeusapume nettelystä sisältyvät Suomen ja ulkomaan viran omaisen yhteistoiminnasta oikeudenkäynnissä sekä ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täy täntöönpanosta eräissä tapauksissa annettuun lakiin (171/21) ja todistelusta ulkomaan vi ranomaisen edessä rikosasioissa sekä ulkomaan viranomaiselle sellaisissa asioissa annettavasta virka-avusta annettuun lakiin (52/25). Edelli nen laki koskee oikeusapua riita-asioissa ja jäi ldmmäinen oikeusapua rikosasioissa. Vuoden 1925 lain mukaan oikeusavun antamisen edel lytyksenä on, että Suomen ja asianomaisen toi sen maan välillä on tehty sopimus siitä. Oikeusapua koskevia määräyksiä sisältyy useihin Suo men ja eri maiden välillä tehtyihin rikoksentekijän luovuttamista koskeviin sopimuksiin. Todistajan kuuleminen oikeusaputeitse toisessa maassa edellyttää dipiomaattista tietä tehtyä pyyntöä ja on siten monimutkainen, aikaavievä ja kallis menettely. Lisäksi menettely ei mah dollista todistelun suullisuutta ja välittömyyttä asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa.
nen ei olennaisesti muuta tilannetta, joka on kuvattu edellä. Oikeusapumenettelyn rajoitukset ilmenevät erityisesti pohjoismaiden kesken. Pohjoismaiden välisen kiinteän kanssakäymisen johdosta esiin tyy usein tapauksia, jolloin jossakin pohjois. maassa asuvaa tai oleskelevaa henkilöä olisi kuultva todistajana toisessa maassa vireillä ole vassa oikeudenkäynnissä. Pohjoismaiden kesken on virkamiestasolla jo pitkän aikaa kiinnitetty huomiota kysymyksessä oleviin todisteluun ifit tyvin ongelmiin sekä pyritty etsimään lainsää däntökeinoja niiden ratkaisemiseksi. Pohjoismaiden neuvosto ehdotti suositukses saan n:o 17/1968 pohjoismaiden hallitusten selvitettäväksi, millä edellytyksillä jokaisessa maassa voitaisiin säätää velvollisuus saapua toi sen pohjoismaan tuomioistuirneen kuultavaksi todistajana. Pohjoismaiden neuvoston suosituksen joh dosta ovat Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tans kan oikeusministeriöiden edustajat pitäneet useita neuvottelutilaisuuksia vuosina 1969 1973. Samassa yhteydessä on käsitelty muun oikeus avun kehittämistä pohjoismaiden kesken. Tämä hallituksen esitys perustuu neuvotteluissa sovittuun lakiehdotukseen. Tarkoituksena on, että muissa pohjoismaissa toteutetaan vastaava lainsäädäntö ja että se saatetaan voimaan jokai sessa pohjoismaassa 1 päivänä heinäkuuta 1975. Lakiehdotus velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauk sissa sisältää pääpiirteittäin seuraavaa: Jossakin pohjoismaassa asuva ja oleskeleva henkilö on velvollinen saapumaan toisen pohjoismaan tuo mioistuimeen kuuhavaksi todistajana sekä riitaettä rikosasiassa. Vastaava velvollisuus olisi ri kosasian asianomistajalla ja asianosaisella mää rätyissä riita-asioissa, joissa sovinto ei ole saffit tu. Jos todistaja tai asianosainen jäisi kutsusta nettelystä pyydettäessä oilceusapua toiselta poh joismaalta. Sopimuksen voimaan saattamiseksi eduskunnalle annetaan eriifinen hallituksen esitys. Esitykseen sisältyvät ehdotukset laiksi vei vollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuo mioistuimeen eräissä tapauksissa ja laiksi rikoslain 1 luvun 11 :n muuttamisesta. Yksityis kohtaisissa perusteluissa käsitellään ensiksi mai nittua lakiehdotusta. Toista lakiehdotusta kos kevat perustelut sisältyvät alajaksoon Rikos o.ikeudeliinen immuniteetti. Yksityiskohtaiset perustelut. Lain soveltarnisata. Lakiehdotus koskee ensisijaisesti henkilöitä, jotka kutsusta saapuvat Suomeen todistajiksi toisesta øohjoisrnaasta. Jos henkilö, esimerkiksi Norjan kansalainen, kutsutaan todistajaksi hä nen oleskellessaan Suomessa, ei lakia sovellet taisi, vaan tilannetta olisi arvosteltava oikeu denkäymiskaaren 17 hivun ja muiden todista jia yleensä koskevien säännösten mukaisesti. Lakia sovellettaisiin, kuten edellä on mainittu, nyös rilcosasian asianomistajaan sekä lapsen huoltoa, avioffista syntyperää ja avioliitön ulko puolella syntyneen lapsen elatusapua koskevassa asiassa asianosaiseen (9 ). Laldehdotuksessa on eräitä todis tamisvelvollisuutta rajoittavia säännöksiä (4 ja 5 ) sekä kielto asettaa syyt teeseen Suomeen todistajaksi saapunutta hen kilöä tai luovuttaa häntä kolmannelle valtiolle (6 ). Vapaaehtoisen tuomioistuimeen saapu misen edistämiseksi ehdotetaan näitä säännök siä sovellettavaksi myös henkilöön, joka oii ilman tuomioistuimen kutsua saapunut toiseen pohjoismaahan tuomioistuimen kuultavaksi (10 1 mom.).
taa lain soveltamisalaa niihin. saapua toisesta pohjoismaasta todistajaksi an taa sekä yleiset tuomioistuimet, korkein oikeus ja sovintolautakunnat (foriiksr.den) että eri ja underretterna) ja Kööpenhaminan meri- ja oleskelee jossakin näistä maista kuultavaksi to retts kjaeremålsutvalg), ylioikeudet (lagmans skiftesretterna) j huoneenvuokraoikeudet genlsrettema), maa»jaho-oikeudet (jord retterna), alioikeudet (herreds- ja byretterna) sia ja käräjäoikeuksia. Norjassa voisivat kutsun ja sen yhteydessä toimiva muutoksenhakuasioi kuuluvat asiat siirrettäneen lähivuosina yleisten koistuomioismimet hoihousasiainoikeudet (ver keuden osastona. Koska sotatuomioistuirnitte alioikeuksien käsiteltäväksi, ei ole tarpeen ulot Ruotsissa vastaava laki koskisi yleisiä tuo mioistuimia, korkeinta oikeutta, hovioikeuk ten tuomioistuinten, korkeimman oikeuden, ylioikeuksien (landsretterna), alioikeuksien (by ta valmistelevasti käsittelevä osasto (höyeste sesti määritellä. Vaikeudet ovat samantapaiset Yleinen tuomioistuin voisi kutsua kahdeksan keudessa kotipaikka käsitettä. Pohjoismaiden ja alioikeudet (by- ja tingsretterna). retterna). Islannissa kutsun voisivat antaa ai kauppaoikeuden ($0- og handelsretten) lisäksi erikoistuomioistuimista asunto-oikeuksia (bolig noastaan yleiset tuomioistuimet korkein oikeus Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ja distajana Suomessa vireillä olevassa asiassa kuin määritehäessä kansainvälisessä ksityisoi kesken käydyissä neuvotteluissa on kuitenkin katsoa asuvan jossakin pohjoismaassa, vaikka (1 ). Käsitettä asua on vaikea yksiselittei toista vuotta täyttäneen henkilön, joka asuu oltu yksimielisiä siitä, että henkilön voidaan asuto-oikeuksiin, jotka toimivat yleisen alioi (husleierettema). Tanskassa laki koskisi yleis kansalainen, mutta asuu ja oleskelee jossakin Velvollisuus saapua toisen pohjoismaan maahan, jonka olosuhteita todistaja ei tunne ja jonka kieltä hän ei osaa, aiheuttaa kutsutulle Suomen aloitteesta tullaan erikseen selvittä pua todistamaan toiseen pohjoismaahan koskisi mään, voidaanko jokaisessa pohjoismaassa to 18 vuotta nuorempikin henkilö toisen pohjoismaan tuomioistuimeen. Ellei asianomainen sil Saapuminen toisen pohjoismaan tuomioistui loin saavu vapaaehtoisesti tuomioistuimeen, on meen todistajaksi voi aiheuttaa kutsumile huo tajan kuutemisella saatavien todisteiden taadut muksella voidaan otaksua olevan huomattava sesta pohjoismaasta vain, jos todistajan kerto -muusta syystä. Nämä edellytykset antavat lain voi luonnollisesti esiintyä tärkeä tarve kutsua sensa asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa har asian merkittävyys sekä ne haitat, jotka voivat sui amaan kustannuksella. Joissakin tapauksissa te asetettava erityisiä vaatimuksia. Lakiehdo teuttaa järjestelmä, jonka mukaan todistaja voi turvauduttava todistajan kuulemiseksi oikeus vain henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. tuomioistuimen voi vaatia pitkän ja rasittavan nusta. tuomioistuimeen. Lakia voidaan soveltaa myös henkilöön, joka ei ole minkään pohjoismaan matkan suorittamista. Saapuminen toiseen tarvittaessa käyttää kielitaitoista saattajaa kut hankaluuksia. Tämän vuoksi vetvottisuus saa apumenettelyin. mattavaa hankaluutta. Tämän vuoksi on todis tuksen mukaan todistaja voitaisiin kutsua toi hitaan erityisen tärkeäksi. Lisäksi todistaj aksi kutsumista harkittaessa olisi otettava huomioon merkitys asian selvittämiselle ja hänen kuulemi aiheutua todistajalle matkan pituudesta tai sen mukaan kutsua kolmannen pohjoismaan
on kiinnitettävä myös siihen, kenen etua todis malaisessa tuomioistuimessa harkitaan erityisen muksia kuin käsiteltäessä rikosasiaa, jossa voi daan tuomita vain sakkorangaistus. Huomiota pauksessa on erityisen tärkeätä, että tuomiois omaisen äidinkieli on suomi. Kuulemalla todis tajaa tällaisessa tapauksessa suomalaisessa tuo va, vaikka todistelu näyttäisikin vähemmän tär Suomessa. Näin on haluttu estää mahdollisuus seen tuomioistuimeen kuin siihen, jossa asia on saavat todistajalausuman käyttöönsä laadittuna olla tarvetta, esimerkiksi milloin hovioikeus mista pyytää syytetty, on pyyntöön suostutta Vaatimus, että todllstajan kuuleminen suo dostaa käsityksen hänen luotettavuudestaan. Todistaj an kuuleminen suomalaisessa tuomiois tuimessa on tärkeätä myös silloin kun asian mioistuimessa väitetään ne epäkohdat ja virhe Lakiehdotuksen mukaan suomalainen tuomioistuin voi kutsua henkilön toisesta pohjoismaasta vain sellaiseen asiaan, joka on vireillä vireillä, Poikkeuksellisesti voi tähän kuitenkin määrää alioikeuden suorittamaan todistajien sillä kielellä, jolla se on annettu. si asianosaiset ja muutoksenhakutuomioistuimet telun merkittävyydelle ei saa asettaa törkeää keältä asian ratkaisemisen kannalta. tärkeäksi, on yleensä täytetty, kun asiassa on mioistuimeen asiassa, joka on vireillä kolman rikosta koskevassa asiassa yhtä suuria vaati telun esittäminen palvelee. Jos todistajan kutsu esitetty ristiriitaisia todisteita. Sellaisessa ta tuin kuulemalla välittömästi todistajaa voi muo lähteet, jotka aiheutuvat tuikin käytöstä. Lisäk nen maan tuomiois tuimessa. Lakiehdotuksen myyttä. Tämän vuoksi ei yleensä ole aihetta kutsua henkilö kuultavaksi suomalaiseen tuo tarkoituksena on edistää todistelun välittö kutsua todistajaa myöskään muuhun suomalai kuulustelun hovioikeudessa vireillä olevassa Kutsu ja tiedoksianto. kutsumisesta sekä riita- että rikosasioissa. SII loinldn kun tuomioistuin oikeudenkäyrniskaafen päättää todistajan kuulemisesta, määrätään niin kuin kirjallisen haasteen tiedoksiantami doksiantoa koskevan lainsäädännön uudistamis Lakiehdotukseen sisältyy säännös, jonka mu asianosaisten tehtävänä huolehtia todistajien asianosainen huolehtimaan todistajan kutsumi sääntöisesti tuomioistuin. taja (2 1 mom.). Koska tarkoituksena on, katsoa olevan huomattava merkitys asian selvit Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on sesta. Rikosasiain asianomistaj an ja riita-asian ta tarkoittavan ehdotuksen mukaan todistajien vain, milloin todistajan kertomuksella voidaan että todistaja kutsutaan toisesta pohjoismaasta päättää tuornioistuin. Kutsusta annetaan tieto kutsun antaa tuomioisntin tai sen puheenjoh asianosaisen henkilökohtaisesta kuulemisesta sesta on säädetty. Valmisteltavana olevan tie kaan toisessa pohj oismaassa tiedoksiannettavan 17 luvun 8 :n mukaan omasta aloitteestaan ia asianosaisten kutsumisesta huolehtisi pää reillä vain jos siihen on erityisen tärkeä syy nön säännöksiä sovelletaan lakiehdotuksen tar tyissäännöstä. Tämä johtuu yleisistä periaatteis kutsua tuomioistuimeen, jossa asia ei ole vi koittamissa tapauksissa, ellei siihen sisälly eri tää. Lakiehdotuksen mukaan todistajia saadaan (1 2 mom.). Voimassa olevan oikeudenkäyntilainsäädän ta eikä vaadi nimenomaisen säännöksen otta mista lakiehdotukseen. Esimerkiksi todistajan kelpoisuus ja velvollisuus tehdä todistajanvala määräytyvä t oikeudenkäymiskaaren yleisten säännösten mukaan. ei ole haluttu mainituista syistä kokonaan kiel
pyvtämäst, että todistaja saapuisi vapaaehtoi 69). Nämä koskevat vain riita-asioita ja menet Selostetut säännökset eivät estä asianosaista itse sesti tuomioistuimeen. Kutsussa on ilmoitettava päivä, jona se vii meistään on annettava tiedoksi, sekä mainitta va seuraamukset esteettömästä poissaolos ta (2 2 mom.). Laissa ei mainittaisi mitään ly hintä aikaa, joka kutsuttavalle on varattava en nen tuomioistuimeen saapumista, vaan tämä on jätetty tuomioistuimen tai sen puheenjohtajan harkittavaksi kussakin yksittäistapauksessa erik seen. Ajan tulee olla niin pitkä, että kutsutulle jää fiittävästi aikaa järjestää matkansa, hankkia itselleen sijainen ja ryhtyä muihin matkan ai heuttamiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tuo mioistuimen ja puheenjohtajan on kiinnitettävä huomiota myös matkan pituuteen todistajan oleskelupaikkakunnalta tuomiois tuimeen ja käy tettävissä oleviin matkustustapoihin. Lakiehdotukseen ei sisälly säännöstä tiedoksi mnon toimittarnisesta. Säännökset ulkomailta lähe tetyn oikeudenkäyntiasiakirjan tiedoksianta misesta Suomessa ja Suomesta lähetetyn asialdr jan tiedoksiantamisesta ulkomailla sisältyvät Suomen ja ulkomaan viranomaisten keskinäises tä avusta asialdrjoj a tiedoksiannettaessa eräissä tapauksissa an1ettuun asetukseen (175/23) ja oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksi antoa ulkomailla siviili- ja kauppao&eudellisissa asioissa koskevaan yleissopimukseen, joka on saatettu Suomessa voimaan asetuksella (701/ tely, joka edellyttää diplomaattien tai määrä tyn keskusviranomaisen käyttöä, on varsin han kala ja kustannuksiltaan kallis. Säännöksiä tie doksiantojen toimittamisesta sisältyy lisäksi eräisiin Suomen ja muiden valtioiden välillä ri koksentekij än luovuttamisesta tehtyihin kahden keskisiin sopimuksiin. Kuten yleisperusteluissa on mainittu, Suomen tarkoituksena on liittyä Rangaistukset ja pakkoke&zot. Velvollisuus saapua toisen polijoismaan tuo mioistuimeen todistajaksi tai asianosaisena kuuhavaksi jää käytännössä merkityksettömäk si, ellei tuomioistuimella ole keinoja pakottaa asianomaista tarvittaessa täyttämään velvolii suutensa. Todistajaa koskevista rangaistuksesta ja pak kokeinoista säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa. Jos todistaja jää ilman laillista estettä tuomiois tuimeen saapumatta, voidaan hänet tuomita sakkoon. Tuomioistuin voi myös mää rätä, että todistaja noudetaan heti oikeuteen. Milloin asian käsittely siirretään, on todistaja veivoitettava s aapumaan seuraavaan oikeuden käyntitilaisuuteen sakon uhalla. Uhkasakon asettamisesta on ilmoitettava todistajalle riittä vän ajoissa. Uhkasakon sijasta voidaan todistaja myös määrätä noudettavaksi tuomioistuimeen omalla kustannuksellaan. Tällöin hänet voidaan ottaa säilöön niin hyvissä ajoin kuin se on välttämätöntä. Jos todistaja ilman laillista syytä kiehäytyy vannomasta todis taj anvalaa tai anta masta vastaavaa vakuutus ta taikka vas taamasta esitettyyn kysymykseen, voi tuomioistuin uhka sakolia taikka, jos todistaja jatkaa niskoitte luaan, vankeudella pakottaa hänet täyttämään velvollisuutensa, Todistajaa ei kuitenkaan saada pitää vankeudessa kuutta kuukautta kauempaa eikä missään tapauksessa kauempaa kuin asia on vireillä tuolrnoistuimessa. Tuomioistuin voi käyttää myös pakkokeinoja rikosasiain asianomistajaa ja riita-asian asian osais ta vastaan niin kuin oikeudenkäyrniskaaren 12 luvussa säädetään. Asianosaiset voidaan kut sua saapumaan jo asian ensimmäiseen käsittelytilaisuuteen henkilökohtaisesti, mutta jos kut (art. 4).
luissa on Oltu yksimielisiä siltä, että todistajan tai asianosaisen saamiseksi tuornioistuimeen toi sesta pohjoismaasta voidaan käyttää ainoastaan sakkoa ja uhkasakkoa (3 ). Lisäksi voitaisiin henkilö, joka niskoittelee velvoifisuutensa täyt tärnisessä, velvoittaa korvaamaan asianosaiselle siitä aiheutuvat kulut. Jos henkilö, joka on kut suttu toisesta pohjoismaasta, saapuu tuomiois mutta jää pois saa täyttämään velvollisuutensa vankeudenkin Tämän mukaisesti lakiehdotuksessa on noudon käyttäminen pakkokeinona pois, ja sekin ainoastaan keinona pa on II poissa en tuinmaahan, istuirnesta, voitaisiin kuitenkin häntä vastaan tuomio käyttää kaikkia sisäisen lainsäädännön säätämiä pakkokeinoja, siis myös noutoa. Milloin todistaja vuttuaan tuomioistuirneen niskoittelee, esimer kiksi kieltäytyy vas taamasta esitettyyn kysy mykseen, sovellettaisiin oikeudenkäyrniskaaren säännöksiä. Hänet voitaisiin siis pakot yleisiä taa uhalla. ainoastaan suljettu kottaa toisesta todistaja pohjoismaasta. saapumaan tuomioistuimeen Lakiehdotuksen mukaisessa kutsussa moitettava seuraamukset esteettömästä olosta (2 2 mom.). Jos kutsuttu tuomioistui meen saavuttuaan niskoittelee, on hänelle nen pakkokeinojen käyttämistä ilmoitettava seuraamuksista, jotka oikeudenkäymiskaaren mukaan ovat mahdollisia. Oikeus ja velvollisuus kieltäytyä todistamasta. Voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan on määrätyssä asemassa olevien henkilöiden velvollisuus todistaa tuomioistuimessa rajoitet tu. Äsianosaisen lähiomaisen ei tarvitse lain kaan todistaa asiassa. Todistaja voi myös kiei täytyä ilmaisemasta seildcaa tai vastaamasta ky on säädetty todistajan itsensä eduksi, osa taas yhteiskunnan tärkeiksi katsomien etujen suojaa miseksi. Polijoismaisissa neuvotteluissa on pää dytty ehdottamaan järjestelmää, jonka mukaan rinnakkain soveltetaa;2 sekä tuomioistuinmaan että todistejan asuinmaan säännöksiä todiste- Jan oikeudesta ja velvollisuudesta kieitäytvä todistamasta (4 ). Mainitun yhdistetyn järjestelmän toimiminen käytännössä edellyttää, että yhteenveto jokai sen pohjoismaan kysymyksessä olevista sään nöksistä luovutetaan muille maille tuomiois tuinten käytettäväksi. Vastaavasti olisi tiedotet tava säännöstöjen muutoksista ja niitä koske vista ennaldcoratkaisuista. Milloin jo todistajan kutsumista harkittaessa on selvää, ettei todistajaa voida kuulla todis telupyynnössä tarkoitetusta seikasta, ei todista jaa tietenkään saa kutsua. Muutoin esteet to distajan kuulemiselle on harkittava hänen saa vuttuaan tuomioistulineen. Velvollisuus saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen koskisi myös sellaisia tapauksia, joissa todistajalla on oikeus harkintansa mukaan kiehäytyä todista masta, jollei tuomioistuimen tiedossa ole, että hän aikoo tätä oikeuttaan käyttää. Velvollisuus esittää asiakirja. Pohjoismaiden kesken ei ole pidetty tarpeel lisena säätää yhtä laajaa veivoifisuutta esittää asiakirja kuin kansallisissa säännöksissä. Kui tenkin on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että henkilö, joka kutsutaan toiseen pohjoismaahan todistamaan, voidaan velvoittaa esiltä?nään hallussaan oleva asiakirja (5 ). Oikeudenkäymiskaaren säännökset, jotka ot keuttavat kieltäytymään esittämästä asiakirjaa,
1 luvun 11 :ään. Se ei kuitenkaan täytä poli Rikosoikeuäeltinen bnrnuni:eetti. Pohjoismaisissa neuvotteluissa on laidehdo taan. Kutsuttua ei myöskään voitaisi luovuttaa tukseen sovittu otettavaksi niin sanottu immu susta toiseen pohjoismaahan saapuvaa vapau denmenetykseltä, syytteehä tai rangaistuksen muulle valtiolle kuin sille, mistä hän on saapu tamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden vä yleissopimuksen mukaan suoja-aika on 15 vuo Yleinen immuniteettisääntö sisältyy rikosiain niteettisääntö. Se suojaisi lain mukaisesta kut täytäntöönpanolta rikoksen johdosta, jonka hän nut. Säännös on laadittu yhdenmukaiseksi kes rokautta. (270/60) 7 :n kanssa. Mainitun Euroopan lillä 3 päivänä kesäkuuta 1960 annetun lain art.) ja rikoksen johdosta tapahtuvasta luovut on tehnyt ennen tuomioistuinmaahan saapumis kinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan Eu roopan yleissopimuksen vastaavan artiidan (12 nittua keinoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi sissa saada tuomioistuimeen pyytämällä ulos 2 mom.). tei todistaja ole lainkaan velvollinen esittämään henkilö voidaan pakottaa esittämään asiakirja tuomioistuimelle ainoastaan asettamalla sakon uhka. Lisäksi asiakirja voidaan eräissä tapauk lakiehdotuksessa tarkoitetuissa tapauksissa, on mukaan ainoa pakkokeino on uhkasakko f 3 rattava tilaisuus lausua määräyksestä (5 ). ottomieheltä virka-apua. Koska viimeksi mai maan mukaansa esitettävän asiakirjan. Hänelle asiakirjaa, jolloin määräys raukeaisi. Voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan siihen sisällytetty selventävä säännös, jonka olisi kuitenkin ennen asiakirjan esittämistä va Tässä yhteydessä voisi luonnollisesti ilmetä, et tun lain (87/73) nojalla siitä vapautettu. Vii nusten korvauksena päivärahaa ja majoittumis ritetaan jokaisessa muussa pohjoismaassa kor kosasiassa todistajan on kutsunut virallinen jan kuultavaksi, suoritetaan todistelukustaimuk set valtion varoista. valtion varoista maksettavista todistelukustan nuksista annetun lain (666/72) mukaan todis Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 ;n ja tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuk Korvaus todistajatte ja asianosaiselte. tajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus sista sekä taloudellisesta menetyksestä. Kor vauksen suorittamisesta vastaa se yksityinen asianosainen, joka on kutsunut todistajan kuul tavaksi, ellei häntä ole maksuttomasta oikeu meksi mainitussa tapauksessa sekä milloin ri jalle suoritettu palkka taikka muu aiheellinen kakustan±iusten korvauksena määrätään yleensä sesta pohjoismaasta kutsutulle todistajalle suo tannuksista annetun asetuksen (8 13/72) mu suoritettavaksi maksu, joka vastaa kustannuksia heutunut tuomioistuimeen saapumisesta. Mat denkäynnistä 2 päivänä helmikuuta 1973 anne Valtion varoista maksettavista todistelukus syyttäjä tai turnioistuin on määrännyt todista kaan suoritetaan todistajalle toimeentulokustan korvausta. Taloudeifisena menetyksenä korva paikasta alimmassa luokassa ja halvinta mat kustustapaa käyttäen. Todistajalla on lisäksi taan ansion tai muun tulon menettäminen, ai oikeus saada ennakkoa matka- ja toimeentulokustannuksista. heellisesti sijaiselle tai kodin- tai lastenhoita menetys, joka korvaukseen oikeutetulle on ai Pohjoismaiden kesken on sovittu, että toi vausta samanlaisten perusteiden mukaan, joista
rät ja korvausperusteet vastaisivat eri pohjois maissa toisiaan. Lakiehdotukseen on sisällytetty erityissään nös todistelukustannusten korvaamisesta val tiolle (8 ). Jos todistaja on kutsuttu yksityi sen asianosaisen pyynnöstä tai riita-asiassa tuo mioistuimen aloitteesta, on tuomioistuimen pää tettävä, onko asianosahren velvoitettava korvaa maan valtiolle suoritettu korvaus joko koko naan tai osaksi vai jääkö korvaus valtion vahin goksi. Tuomioistuimelle on annettu tässä suh teessa vapaa harkintaoikeus. Tavoitteena tulisi olla, ettei korvausvelvollisuus saisi muodostua yksityiselle asianosaiselle kohtuuttomaksi. Mil loin todistaja on kutsuttu syyttäjän pyynnöstä tai muussa kuin riita-asiassa tuomioistuimen aloitteesta, noudatettaisin todistelukustannus ten valtiolle korvaamisessa valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain säännöksiä. Jos taas asianosaiselle on myön netty maksuton oikeudenkäynti, olisi voimassa mitä maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne tussa laissa on säädetty. Jos todistaja, jolle ennakko on suoritettu, ei ole täyttänyt sitä tehtävää, jota varten ennakko on suoritettu, tuomioistuimen on määrättävä ennakko perittäväksi häneltä takaisin siltä osin kuin sitä ei ole käytetty matka- ja toimeentulo kustannuksiin. Ennakon takaisin maksamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta toisessa pohjoismaassa ei ole otettu lakiehdotukseen ni menomaisia säännöksiä. Tapaukseen soveltuvaa yhdenmukaista lainsäädäntöä tai sopimusta ei ole tällä hetkellä pohjoismaiden kesken ole massa. Täytäntöönpano tullaan kuitenkin sään telemään pohjoismaiden kesken valmistehavana olevassa siviilioikeudellis ten tuomioiden täy täntöönpanoa koskevassa yhdenmukaisessa lain säädännössä. niissä käyttää kaikkia mahdollisia tietolähteitä, myös asianosaisen kuulemista. Kuten edellä on mainittu, voi tuomioistuin oikeudenkäymiskaa ren 12 ja 16 luvun säännösten mukaisesti käyt tää pakkokeinoja asianomistajan ja riita-asian asianosaisen saamiseksi tuomioistuimeen. Sen vuoksi näyttää johdonmukaiselta, että lakieh dotuksessa tarkoitettu velvollisuus ulotetaan la kiehdotuksen 1 :ssä mainitulla tavalla rajoi tettuna myös heihin. Lakiehdotukseen on si sällytetty säännös, jonka mukaan se koskee so veituvin osin myös nilcosasian asianomistajaa ja asianosaista edellä mainituissa riita-asioissa. Lakiehdotuksen todistajalle tulevaa korvausta koskevia säännöksiä ei kuitenkaan soveilettaisi riita-asian asianosaiseen, mutta kylläkin rikosasian asianomistajaan (9 1 mom.). Vastaava periaate on omaksuttu valtion varoista makset tavista todistelukustannuksista annetussa laissa. Jos rikosasian asianomistaja tai riita-asian asianosainen jäisi saapumatta tuomioistuimeen, voidaan häntä vastaan käyttää pakkokeinoja. Lakiehdotuksen mukaan häntä ei kuitenkaan saisi määrätä tuotavaksi tuomioistuimeen, ellei hän ole Suomessa (9 2 mom.). Vapaaebtoinen saapuminen tuomioistuime1 Useissa tapauksissa todistajat sekä rikosasian asianomistaj a ja riita-asian asianosainen saapu vat tuomioistuimeen vapaaehtoisesti ja todistelu voidaan suorittaa turvautumatta velvoittavlln säännöksiin. Tämän edistämiseksi ehdotetaan, että lakiehdotuksen oikeutta ja velvollisuutta kiehäytyä todistamasta, asiakirj an esittärnisvel vollisuutta ja rikosoikeudellista suojaa koske vat 4, 5 ja 6 :n säännökset sovehuisivat hn kilöffiin, jotka vapaaehtoisesti ilman kutsua saapuvat tuomioistuimeen toisesta pohjoismaa
2 15830/74 Eräät rikosoikeudeltiset kysymykset. kuutuksen nojalla siltä, mitä vahinkoa ja kuinka kutsutaan tanskalaiseen tuomioistuimeen todis Qikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 S:n mu kaan asianomistajaa ei Suomessa kuulla todista istuirneen kutsuttuna lausumaan asiasta. Asian paljon hän on kärsinyt rikoksen johdosta. Väärän lausuman antamisesta totuusvakuu asianomistajalle ei ole säädetty missään oloissa rangaistusvastuuta. Norjassa ja Tanskassa asianomistajaa voidaan kuulla todistajana, jolloin tuksen nojalla on säädetty rangaistus. Ruotsissa todistajaa. Tämän johdosta pohjoismaisissa neu jonka mukaan Ruotsissa tai Suomessa asuvaa henkilöä, jolla on asianomistajan asema, kuul laan ilman valaa ja rangaistusvasmuta sekä että oiistajaa voidaan kuitenkin kuulla totuusva jana. Hän ei myöskään ole veivoifinen tuomio mikäli hän kiehäytyy antamasta lausumaa Jos esimerkiksi Suomessa asuva henkilö, joka asiassa. häntä koskevat samat rangaistussäännökset kuin votteluissa on sovittu, että Norjan ja Tanskan häntä vastaan ei voida käyttää paldcokeinoja, sisäiseen lainsäädäntöön sisäliytetään säännös, sa pohjoismaassa, on velvollinen noudattamaan ehdotetaan säädettäväksi, että henkilö, joka kutsua tai määräystä, jonka tuomioistuin Islan pohcismaassa mutta oleskelee Suomessa.. Velvollisuus saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen edellyttää niiden asianomaisen maan säännösten nojalla, jotka pääasiassa vastaavat lakiehdotusta. Sama säännöstä todistajan tai asianosaisen asuin- ja oleskelurnaan lainsäädännössä. Tämän vuoksi asuu Suomessa ja oleskelee Suomessa tai muus nissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa antaa velvollisuus koskisi henkilöä, joka asuu muussa nalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: Edellä olevaan viitaten annetaan Eduskun voida säätää tavaifisella laifia, olisi lakiehdotus 1-lallitusmuodon 7 :n mukaan Suomen kansa laisella on oikeus oleskella omassa maassa. Koska uuden lainsäädännön voidaan peruste1- detyllä tavalla. Laitsäädäntöjärjestys. Lakiehdotuksen mukaan Suomen kansalainen voitaisiin pakkokeinoja käyttäen velvoittaa mat kustamaan Suomesta toiseen pohjoismaahan. lusti katsoa loukkaavan mainittua hallitusmuo käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 67 : ssä sää dossa taattua perusoikeutta tavalla, josta ei ja täytäntöönpanoa koskevassa sopimuksessa (326/63) säädetyllä tavalla. Oikeudenkäynti Sakko ja uhkasakko pantaisiin täytäntöön tuominnut poissaolosta tai muusta laiminlyön rittamaan korvauksen oikeudenkäyntikuluis ta, kuuta 1932 tehdyssä tuomioiden tunnustamista Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuin on nistä sakon tai uhkasakon tai velvoittanut suo säännös, jonka mukaan päätös, jolla Islannin, Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yh vuoksi lakiehdotukseen on sisällytetty yleis pannaan pyynnöstä täytäntöön Suomessa. teistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuo mioiden täytäntöönpanossa annetussa laissa taisiin täytäntöön Suomen, Tanskan, Islannin, kulujen kcrvaamista koskeva päätös taas pan määrätyllä tavalla. Sellaisen päätöksen täytän töönpano, jolla todistaja tai rikosasian asianomistaja on velvoitettu palauttamaan saamansa ennakko, on jätetty tässä yhteydessä erikseen Norjan ja Ruotsin välillä 16 päivänä maalis sääntelemättä.
merkitys asian selvittämiselle ja hänen kuulemisensa suomalaisessa tuomio istuimessa harkitaan erityisen tärkeäksi. Todis tajaksi kutsumista harkittaessa on otettava huo mioon asian merkittävyys sekä ne haitat, jotka voivat aiheutua todistajalle matkan pituudesta tai muusta syystä. Tuomioistuimeen, jossa asia ei ole vireillä, saadaan todistaja kutsua vain, jos siihen on eri tyisen tärkeä syy. 2 5. Kutsun antaa tuomioistuin tai sen puheen johtaja. Kutsussa on ilmoitettava päivä, jona se vii meistään on annettava tiedoksi, sekä mainittava seuraamukset esteettömästä poissaolosta. 3 5. jos todistaja jää ilman laillista estettä tuo mioistuimeen saapumatta, noudatetaan mitä oi keudenkäymiskaaren 17 luvun 36 ja 39 :ssä on säädetty. Häntä ei kuitenkaan saa määrätä tuotavaksi tuomioistulineen, ellei hän ole Suo messa. 4 5. Todistajaa ei saa velvoittaa todistamaan, jos se olisi vastoin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 20, 23 ja 24 5:n säännöksiä tai vastaavia sään nöksiä siinä maassa, missä todistaja asuu. 5 5. Jos todistajaksi kutsuttavalla on hallussaan asiakirja, jolla voidaan otaksua olevan merki tystä todisteena asiassa, hän on velvollinen, esittämään asiakirjan tuomioismimelle, jollei se ole vastoin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 5:n säännöksiä tai vastaavia säännöksiä siinä maassa, missä todistaja asuu. Todistajalle, joka on määrätty esittämään asiakirja tuomioistui 6 5. Tämän lain mukaan annetusta kutsusta todis tajaksi saapunutta ei saa sinä aikana, jonka hän kutsun johdosta on Suomessa, ennen hänen saa pumistaan tehdystä rikoksesta asettaa syyttee seen tai rangaista eikä luovuttaa muulle val tiolle kuin sille, mistä hän on saapunut, ellei hän siihen tuomioistuimessa suostu taildca ellei hän ole poistunut viidentoista päivän kuluessa sen jälkeen kun estettä poistumiseen ei ole ollut. Tämän lain mukaan kutsutulle todistajalle suoritetaan valtion varoista korvausta taloudel lisesta menetyksestä sekä matka- ja toimeen tulokustannuksista niiden perusteiden mukaan, joista säädetään valtion varoista maksettavista tocistelukustannuksista annetussa laissa (666/ 72). Todistajalle on kutsun yhteydessä toimitet tava ennakkoa matka- ja toimeentulokustannuk sista. Lopullisen korvauksen määrää tuomioistuin. Korvaus on, vähennettynä suoritetulla enna kolla, maksettava todistajaile välittömästi to distajan kuulustelun päätyttyä. Tarkemmat säännökset tässä laissa tarkoitet tuj en todistelukustannusten suorittamisesta an netaan asetuksella. 8 5. Jos todistaja on kutsuttu yksityisen asian osaisen pyynnöstä tai riita-asiassa tuomioistui men aloitteesta, on tuomioistuimen päätettävä, onko asianosainen velvoitettava korvaamaan valtiolle 7 5:n mukaan suoritettu korvaus joko kokonaan tai osaksi vai jääkö sanottu korvaus valtion vahingoksi. Milloin todistaja on kutsuttu syyttäjän pyyn nöstä tai muussa kuin riita-asiassa tuomioistui
dattamaan kutsua tai määräystä, jonka tuomioistuin Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tans tai muussa pohjoismaassa, on velvollinen nou Joka asuu Suomessa ja oleskelee Suomessa lis. Ruotsissa tai Tanskassa ja oleskelee jossakin näistä maista, vapaaehtoisesti saamatta 1 S:ssä soveituvin osin 4, 5 ja 6 :n säännöksiä. : ssä tarkoitettuna asianosaisena, noudatetaan kuultavaksi todistajana, asianomistajana tai 9 tarkoitettua kutsua saapuu tuomioistuimeen Jos henkilö, joka asuu Islannissa, Norjassa, 10 S. 12 ja 16 luvussa on säädetty. Äsianosaista ei matta, noudatetaan mitä oikeudenkäymiskaaren lapsen elatusapua koskevassa asiassa. Jos 1 momentissa tarkoitettu asianomistaja meen, ellei hän ole Suomessa. uolella syntyneen tai asianosainen jää tuomioistuimeen saapu kuitenkaan saa määrätä tuotavaksi tuomioistui kuuta 197 sanotun maan välillä. Tämä laki tulee voimaan päivänä Asetuksella säädetään erikseen jokaisen 1 dasta lukien tätä lakia sovelletaan Suomen ja :ssä mainitun maan osalta, mistä ajankoli 14 5. sesta annetaan tarvittaessa asetuksella. Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami 13 5. maalisiuuta 1932 tehdyssä tuomioiden tunnus den täytäntöönpanossa annetussa laissa (326/ päätös pannaan täytäntöön Suomen, Tanskan, teistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioi 63) säädetyllä tavalla. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä 16 päivänä tamista ja täytäntöönpanoa koskevassa sopi Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yli muksessa määrätyllä tavalla. Salcko ja uhkasakko pannaan täytäntöön
URHO KEKKONEN Tasavallan Presidentti Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1975. Oikeusministeri Matti Louekoski
A etu s korvauksen suorittamisesta toisesta pohjoisinaasta Suomen tuomioistuimeen kutsutulle henkilölle. Oikeusministenin esittelystä säädetään velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomiois tuimeen eräissä tapauksissa päivänä kuuta 1975 annetun lain ( /75) 7 5:n no- jalla: 15 Velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa annetun lain mukaan Suomen tuomioistuimeen kutsu tulle todistajalle tai asianosaiselle suoritetaan matkakustannusten korvausta, toimeentulokus tannusten korvauksena päivärahaa ja majoittu miskorvausta sekä korvausta taloudellisesta me netyksestä sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 5. Matkakustannusten korvaus määrätään suon tettavaksi valtion varoista maksettavista todis telukustannuksista annetun asetuksen (813/ 72) 4 5:n 1 momentissa säädettyjen perustei den mukaisesti. Matkakustannusten korvaus voidaan määrätä suoritettavaksi 1 momentissa mainitun asetuk sen 4 5:n 2 momentin mukaisesti, milloin to distajan nimennyt asianosainen taikka tuomio istuimeen todistaj aksi tai asianosaisena kuuha vaksi kutsuttu itse sitä pyytää ja käytetty kul kutapa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Milloin tuomioistuin on katsonut tarkoituk senmukaiseksi, että kuultavaksi kutsuttu käyt tää matkaan henkilöautoa, suoritetaan korvauk sena enintään 53 penniä kilometrihä. 3 5. Päiväralian määrä, joka lasketaan valtion va roista maksettavista todistelukustannuksista an netun asetuksen 5 :ssä säädetyllä tavalla, on matkavuorokaudelta 40 markkaa, jos matka sen aikana kestää enintään 12 tuntia, ja 35 mark kaa, jos matka sen aikana kestää yli 12 tuntia. 4 5. Majoittumiskorvausta, joka määrätään val tion varoista maksettavista todistelukustannuk sista annetun asetuksen 7 :ssä säädetyllä ta valla, suoritetaan enintään 80 markkaa matka vuorokaudelta. 5 5. Korvauksena taloudellisesta menetyksestä, joka lasketaan valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun asetuksen 8 5: ssä säädetyllä tavalla, suoritetaan enintään 100 markkaa vuorokaudeha. 6 5. Tuomioistuimeen kutsutulle todistajalle tai asianosaiselle suoritettavaksi määrätty korvaus maksetaan valtion varoista maksettavista todis telukustannuksista annetun asetuksen 9 ja 10 5:ssä säädetyllä tavalla. 7 5. Velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa annetun lain 7 5:n 2 momentissa mainittu ennakko suo ritetaan postislirron välityksellä oikeusministe riön antamien ohjeiden mukaisesti.
Oikeusministeri