Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus
ENTÄ JOS... USA ei olisi pudottanut ydinpommia? ELSE CHRISTENSEN Siitä asti, kun Japani oli 7. joulukuuta 1941 hyökännyt Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harborissa, Yhdysvallat oli käynyt sotaa japanilaisia vastaan eri puolilla Tyyntä valtamerta. Useimmille oli selvää, että Japani häviäisi lopulta sodan, mutta siitä huolimatta se jatkoi toivotonta taisteluaan. Elokuussa 1945 Yhdysvaltain presidentin oli tehtävä vaikea päätös: käyttääkö historian tuhoisinta asetta, atomipommia, vai uhratako vielä lisää amerikkalaishenkiä kiivaissa taisteluissa nöyrtymättömiä japanilaisia vastaan? SARJA PÄÄTTYY: Historia-lehden kahdessatoista viime numerossa on esitetty kysymys Entä jos...? ja pohdittu vaihto ehtoisia historian kehityskulkuja. Tämä Hiroshiman atomipommista kertova artikkeli on sarjan kolmastoista ja viimeinen osa. Näin kävi Entä jos... 60 Historia 15 2008
SCANPIX/ Atomipommit pelastivat Japanin Yhdysvaltojen ydinpommit surmasivat satoja tuhansia ihmisiä Hiroshimassa ja Nagasakissa. Samalla ne ehkä pelastivat miljoonien hengen: Japani vältti amerikkalaisten miehityksen ja kehittyi yhdeksi johtavista teollisuusmaista. Hiroshiman raunioista löydetty taskukello oli pysähtynyt juuri samalla hetkellä, kun atomi pommi räjähti kaupungin yllä. X CORBIS Enola Gay lensi 9 855 metrin korkeudessa Hiroshiman yllä, kun pommittaja näki kaukana alapuolellaan Aioi-sillan. Kun T-kirjaimen muotoinen silta osui tähtäimen keskelle, pommittaja aloitti lähtölaskennan. Nollaan päästyään hän irrotti pommin. Raskas B-29-pommikone heilahti rajusti lentäjän kääntäessä sen jyrkästi poispäin räjähdysalueelta. Sekunteja myöhemmin koneen ohjaamon valaisi sokaiseva kirkkaus, ja kone tärisi. Ohjaamossa istuvat miehet käännähtivät ympäri katsomaan takanaan kohoavaa valkoista sienipilveä. Kello oli 8.15. Hiroshimaan pudotettiin atomipommi 6. elokuuta 1945. Enola Gay -koneen 12 miehistön jäsentä eivät tuolloin vielä tajunneet, millaisia voimia olivat päästäneet valloilleen. Sama päti päätöksen tehneeseen sotilaalliseen ja poliittiseen johtoon. Kaikki kuitenkin tiesivät, mikä oli pommien pudottamisen vaihto ehto: pitkittynyt armoton sota Japanin nöyrtymättömiä sotavoimia vastaan. Japani ei antautuisi Sota Euroopassa oli päättynyt jo kolme kuukautta aikaisemmin, mutta japanilaiset jatkoivat taistelua. Maata hallitsi käytännössä viidestä sotilaasta ja yhdestä siviilihenkilöstä koostuva sotaneuvosto, joka ei osoittanut merkkiäkään nöyrtymisestä rauhaan. Asenne oli juurtunut syvään japanilaiseen kulttuuriin: Japani ei ollut vielä koskaan joutu- nut antautumaan viholliselle, eikä yksikään japanilainen taistelu yksikkö antautunut koko nelivuotisen Tyynenmeren sodan aikana. Pelkona verilöyly Yhdysvallat suunnitteli koodinimellä Downfall Japanin laajamittaista miehitystä, jolla se aikoi pakottaa Japanin polvilleen. Suunnitelma oli määrä toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensin amerikkalaisjoukot valtaisivat Kyushun saaren eteläosan, mistä ne hyökkäisivät Tokioon. Yhdysvaltain poliittinen ja sotilaallinen johto kuitenkin pelkäsi uutta Okinawaa, missä veriset taistelut olivat päättyneet vain vajaa kuukausi aiemmin. Okinawan taistelussa oli kuollut yli 12 000 Sota jatkui viisi vuotta Presidentti Truman kieltäytyy käyttämästä atomipommia mutta hyväksyy maa talouden lamaannuttamisen myrkyllä ja rautateiden tuhopommitukset. Seurannut nälänhätä ja pitkittynyt sota vaativat yhteensä 15 miljoonan ihmisen hengen. Liittoutuneet tekevät maihinnousun Japaniin. Japanilaiset ovat valmistautuneet taistelemaan viimeiseen mieheen. Tokion kadut ovat kuolemanhiljaisia. Tehtaat ovat vaienneet, kadut ovat tyhjentyneet ihmisistä, ja väestönsuojat ammottavat tyhjyyttään. Vain sairaita ja vanhuksia vaeltaa nääntyneinä pitkin katuja tai kokoontuu yhteen lämmittelemään tulipalojen nokeamissa raunioissa. Vaihtoehdot vähissä Elokuun alussa 1945 presidentti Truman ja hänen hallintonsa on ajettu nurkkaan. Japani, kolmesta akselivaltiosta viimeinen, kieltäytyy antautumasta, ja jokainen päivä tuo tullessaan uusia kauhuja: tappiot ovat valtavat, siviilejä tapetaan julmasti ja sotavankeja mestataan tai poltetaan elävältä. Japanin väkivaltainen sotakoneisto on pysäytettävä, mutta miten? Okinawan taistelu on vielä tuoreessa muistissa, ja tiedustelutietojen perusteella maihinousu täydessä taisteluvalmiudessa olevaan Japaniin tuntuu kehnolta vaihto ehdolta. Myöskään uusien palopommien pudottaminen Tokioon tai muihin suurkaupunkeihin ei ole todellinen vaihto ehto. Kokemus on osoittanut, että niillä saadaan aikaan vain uusia siviili uhreja. Onhan Yhdysval loilla toki käytössään uusi mahtava ase, atomipommi, mutta kenelläkään ei ole varmaa tietoa sen todellisista vai kutuksista sen enempää lyhyel lä kuin pitkälläkään aikavälillä. Historia 15 2008 61
liittoutuneiden sotilasta, heistä 5 000 pelättyjen kamikazelentäjien uhreina. Heinä-elokuussa amerikkalaisten pahimmat aavistukset kävivät toteen. Tiedusteluraportit paljastivat, että japanilaiset olivat valmistautuneet miehitykseen ja olivat käynnistäneet laajamittaisen liikekannallepanon. Vähintään 3 000 kamikaze-lentäjää oli valmiina syöksymään kuolemaansa Yhdysvaltojen sotajoukkoja päin, ja Japanilla oli enemmän kuin riittävästi sotilaita kohtaamaan Yhdysvaltojen 680 000 sotilaan miehitysjoukot mies miestä vastaan. Nyrkkisäännön mukaan miehitysjoukkojen määrän pitäisi olla noin kolminkertainen puolustaviin joukkoihin verrattuna, jotta miehitys onnistuisi. Kenelläkään ei ollut epäilystäkään, etteikö miehitys vaatisi vielä satojen tuhansien sotilaiden hengen. Valtavat tappiot lietsoisivat paniikkia Yhdysvalloissa, ja Japanin sotaneuvoston lähtökohta olikin, että pelkkä tappioiden uhka saisi amerikkalaiset luopumaan miehityssuunnitelmista. Truman hyväksyi pommin Japanilaiskenraalit eivät tienneet, että Yhdysvalloilla oli vielä yksi ässä hihassaan. Manhattan-projektin eli Yhdysvaltain atomipommihankkeen vuosikausia kestäneet huippusalaiset tutkimukset olivat vihdoin tuottaneet odotettuja tuloksia. Yhdysvaltain armeijan tutkijat lupasivat presidentti Harry S. Trumanille heinäkuun lopulla, että ensimmäinen atomipommi olisi käyttövalmis viimeistään 10. elokuuta. Presidentti Truman piti atomipommia kauhistuttavana aseena mutta oli tuskallisen hyvin selvillä vaihtoehdoista. Ehdotus hyväksytty, hän kirjoitti sotaministerille osoitettuun viestiin. Pommi tappoi 215 000 Hiroshimaan pudotettu ydinpommi vastasi teholtaan 12 000 15 000 tonnia TNTräjähdys ainetta. Räjähdys synnytti tulimyrskyn, joka poltti reilun seitsemän kilometrin Pommittaja käytti Aioi-siltaa maalina, mutta osui 800 metriä harhaan. Hiroshima tuhoutui lähes täysin, ja 140 000 ihmistä kuoli. Japani ei suostu antautumaan ja jatkaa Aasiassa miehittämiensä alueiden väestön raakaa kohtelua. Synkkänä presidentti Truman lähettää sotaministeriöön viestin, jossa hän kieltää atomipommin käytön. Muutamaa päivää myö hemmin kenraalimajuri Curtis LeMay esittelee suunnitelmansa. Siinä kaupungit ja siviilit säästettäisiin mutta liikennejärjestelmät tuhottaisiin täysin. Japanin 56 rau tatie linjaa ja 13 merkittävintä siltaa pommitettaisiin murskaksi, jolloin kenraalien ja keisarin olisi pakko antautua. Presidentti Truman hyväksyy LeMayn suunnitelman. Japani näkee nälkää Pian B-29-pommikoneet ja hävittäjät parveilevatkin jo Japanin saarten yllä. Japa- nin Tyynenmeren puoleiset rautatiet tuhotaan suunnitelman mukaisesti. Japanin kauppalaivat ovat tuhoutuneet sodassa ja junat ovat ainoa keino kuljettaa elintarvikkeita kansalle. Riisisadot ovat pienentyneet tasaisesti vuodesta 1942, ja monet näkevät jo nälkää. Tilanne muuttuu nopeasti kriittiseksi. Pahimmin asiat ovat Tokiossa. Kaupunki oli ollut vilkas suurkaupunki, mutta sitten tulivat palopommit, ja ilma oli täyttynyt ihmisten tuskanhuudoista ja palavan lihan katkusta. Niitä seurasi nälkä ja kuolemanhiljaisuus, kun kaikki kynnelle kykenevät pakenivat ruuan perässä maalle. Tehtaat pysähtyvät ja kaupankäynti tyrehtyy täysin. Vuonna 1946 Honshun saaren lounaiskolkan ruokavarannot loppuvat, ja Tokion ja muiden suurten teollisuuskaupun kien asukkaat alkavat nähdä nälkää. Miljoonia kuolee tauteihin ja nälkään talven 1945 1946 aikana. Japani saarroksissa Neuvostoliitto ei aikaile käyttää Japanin sekasortoista tilannetta hyväkseen. Puna-armeija hyökkää heikentyneeseen Japaniin, valtaa Sahalinin saaren ja Kuriilit ja nousee maihin Hokkaidolla. Estääkseen Neuvostoliiton etenemisen Japanin eteläosiin Yhdysvallat miehittää pääsaaren Honshun, mutta maksaa siitä kovan hinnan. Maihinnousussa kuolee kymmeniä tuhansia amerikkalaissotilaita. 62 Historia 15 2008
Atomipommi vai miehitys? Presidentti Trumanilla oli valta painaa nappia ja valita kahdesta kehnosta vaihtoehdosta. Näin kävi Yhdysvallat pudotti atomipommin Hiroshimaan ja Nagasakiin. Se miehitti koko maan Japanin antauduttua 15. elokuuta. SAHALININ SAARI HOKKAIDOO HONSHU JAPANI TOKIO HIROSHIMA NAGASAKI KYUSHU KURIILIT Neuvostoliitto miehitti alueita Pohjois-Japanissa, mutta ei edennyt etelään, koska ei halunnut provosoida Yhdysvaltoja. säteellä kaiken, ihmiset ja eläimet mukaan lukien. Noin 120 000 ihmistä kuoli heti, ja tuhansia hieman myöhemmin kärsit tyään ensin valtavia tuskia. Vuoden loppuun mennessä uhrien lukumäärä oli noussut jo 140 000:een. Pommin pudottamisen jälkeen Yhdysvallat uhkasi Japania kaiken tuhoavalla sateella, jollaista ei koskaan ennen ole nähty maan päällä. Japanin sotaneuvosto kokoontui 9. elokuuta, kolme päivää Hiroshiman tuhon jälkeen ja päätti jatkaa taistelua. Vain muutamaa tuntia myöhemmin Yhdysvallat pudotti toisen atomipommin Nagasakiin, jossa kuoli 74 000 siviiliä. Keisarin oli nöyrryttävä, ja Japanin oli kestettävä kestämätön. Japani antautui virallisesti 15. elokuuta 1945. Atomipommi tarjosi japanilaisille mahdollisuuden antautua menettämättä kasvojaan: maa ei joutunut taipumaan ihmisten vaan kaiken tuhoa van voiman edessä. Puheessaan kansalle keisari korosti, että uusi voima tai ase ei halunnut murskata vain Japania vaan se saattaisi johtaa koko ihmiskunnan täydelliseen tuhoon. Toyotan oli lopetettava tuotanto sodan jälkeen. 1950 Yhdys valtojen asevoimat tilasi Toyotalta 5 000 autoa ja yritys pelastui. Japani teollistui vauhdilla Yhdysvallat sijoitti Japaniin joukkoja, jotka se veti pois vasta vuonna 1952. Samalla Japanin hallinto demokratisoitiin, maan teollisuutta, maataloutta ja koulutusjärjestelmää kehitettiin ja sen asevoimat lakkautettiin. Yhdysvaltojen tuki takasi Japanin taloudelle vankan perustan. Korkea kou lutus taso ja työntekoa kunnioittava perinne varmistivat talouskehityksen jatkumisen. Japanin talous kasvoikin 20 vuoden ajan peräti 9,6 prosentin vuosivauhdilla, ja maasta tuli maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen. LUE LISÄÄ: Samuel Walker: Prompt and Utter Destruction: Truman and the Use of Atomic Bombs Against Japan, University of North Carolina Press, 1997 Kyoko Iriye Selden: The Atomic Bomb: Voices from Hiroshima and Nagasaki, M.E. Sharpe, 1990 www.doug-long.com Entä jos... Japanin sotavoimat jäävät puristuksiin kahden suurvallan armeijan väliin, ja taisteluissa kuolee lähes puoli miljoonaa japanilaissotilasta. Muualla Aasiassa Yhdysvallat auttaa liittolaisiaan tuhoamaan japanilaisjoukot ilmaiskuilla. Japanilaiset SAHALININ SAARI Neuvostoliitto ei tyydy Japanin pohjoisimpiin osiin vaan miehittää Hokkaidon saaren. Yhdysvallat ryhtyy taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan Honshun hallinnasta. J HOKKAIDO O JAPANI HONSHU HU TOKIO O HIROSHIMA IMA NAGASAKI KYUSHU KURIILIT Yhdys- vallat pommittaa rautateitä ja maa tiloja. Se haluaa tehdä lopun Japanin raakuuksista Aasiassa ja miehittää H o n s h u n saaren verisissä taisteluissa. taistelevat kiivaasti, ja miljoonia kuolee. Sotavankeudessa Japanissa ja muualla Aasiassa kuolee lisäksi noin 300 000 liittoutuneiden sotilasta. Japanin katkera kalkki Yhdysvallat saa tietoonsa, että miljoonat japanilaiset näkevät nälkää, ja lähettää lentokoneita ruiskuttamaan myrkkyä vielä tuottaville riisipelloille. Viimein Japanin johtokin tajuaa, että taistelujen jatkaminen olisi sulaa hulluutta. Kun pitkittynyt sota vuonna 1950 viimein päättyy, se on vaatinut yhteensä viiden miljoonan japanilaisen hengen. Japanin miehittämillä alueilla Aasiassa kuolleita on kaksinkertainen määrä. Nöyryytetty ja katkera Japani jaetaan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kesken, ja sen toipumista sodasta leimaavat lukuisat poliittiset jännitteet. Ajatusleikki siitä, mitä olisi tapahtunut, jos Yhdysvallat ei olisikaan käyttänyt atomipommeja, perustuu Richard B. Frankin artikkeliin Ei pommia ei loppua kirjassa Entäs jos... Vaihtoehtoinen maailmanhistoria, Ajatus Kirjat, 2007 Vuonna 1942 Japani tuotti 10 miljoonaa tonnia riisiä. Vuonna 1945 määrä putoaa noin kuuteen miljoonaan, ja kansa näkee nälkää.