PÄÄTÖS Nro 67/06/2 Dnro ISY-2006-Y-82 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2006 HAKIJA Graani Oy / YIT Rakennus Oy Jussilankatu 6 C 7 15680 LAHTI ASIA Saimaan Savilahden vesialueen täyttäminen, Mikkeli HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 4.5.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Luvan hakeminen vesialueen ruoppaukseen ja täyttöön perustuu vesilain 2 luvun 2 :ään. Ruopattavan ja täytettävän vesialueen pohjasedimentissä on todettu kohonneita haittaaineiden pitoisuuksia. Alueelta ruopattavia lievästi pilaantuneita ruoppausmassoja käytetään alueen täytössä. Täytön alle jätetään paikoilleen lievästi pilaantunutta pohjasedimenttiä. Ruopattuja massoja välivarastoidaan työkohteen läheisyydessä ja mahdolliset voimakkaasti pilaantuneet ruoppausmassat kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Hakemus käsitellään edellä esitettyjen syiden takia myös pilaantuneen maaperän puhdistamista ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyä koskevana ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ympäristölupahakemuksena. Vesilain mukainen lupa ja ympäristölupa käsitellään ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesti yhdessä, koska ympäristöluvan varaisen toiminnan päästöistä saattaa aiheutua vesistön pilaantumista.
2 Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 2) kohdan nojalla. HANKKEEN TARKOITUS Lupaa haetaan Savilahden itärannalla sijaitsevan Graanin alueen rannan edustalla olevan vesialueen ruoppaukseen ja täyttöön. Täytettävä alue rajautuu entiseen varastokenttään, jota laajennetaan länteen päin vesialueelle. Penger- ja täyttöalue tulevat olemaan pääosin piha- ja ulkoilualueena, minkä lisäksi osa asuintalosta rakennetaan täyttöalueelle. SIJAINTI, OMISTUSOLOT JA KAAVOITUSTILANNE Hankealue sijaitsee Mikkelin kaupungin Suonsaaren kylässä. Ruopattava ja täytettävä vesialue sijaitsee kiinteistöllä RN:o 491-409-7-7. Täyttöalue rajoittuu rannan puolelta kiinteistöön RN:o 491-10-1-1. Molemmat edellä mainitut kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa. Kiinteistö RN:o 491-409-7-7 rajoittuu Mikkelin kaupungin omistamaan vesialueeseen RN:o 491-402-7-0 sekä hakija omistamiin vesialueisiin RN:ot 491-409- 7-8 ja 491-401-15-10. Ruopattujen massojen väliaikainen läjitysallas sijoittuu kiinteistöille RN:ot 491-409- 7-7 ja 491-10-1-1. Ympäristöministeriön 8.7.1993 vahvistamassa osayleiskaavassa penger- ja täyttöalue on merkitty virkistysalueeksi (V) ja asuntoalueeksi (A). Alueelle on merkitty myös ohjeellinen ulkoilureitti sekä venepaikkojen alue. Suunniteltu väliaikainen läjitysallas sijoittuu pääosin virkistysalueeksi (V/s) osoitetulle ja pieneltä osin asuntoalueeksi osoitetulle alueelle. 24.5.2004 päivätyssä asemakaavaehdotuksessa penger- ja täyttöalue on merkitty puistoksi (VP) ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Lisäksi alueelle sijoittuvat ohjeellinen jalankulkuyhteys (pp) ja ohjeellinen vesialueen osa, jolle saadaan sijoittaa venelaitureita (lv). Suunniteltu väliaikainen läjitysallas sijoittuu asemakaavassa asuin-
3 kerrostalojen korttelialueeksi ja puistoksi merkityille alueille. VESISTÖ JA SEN VEDENLAATU, VESISTÖN KÄYTTÖ SEKÄ KALASTO Hankealue sijaitsee Mikkelin kaupungin eteläpuolella Saimaan Savilahden rannalla. Vesistön keskivirtaama Savilahden kohdalla on 0,9 m 3 /s. Hakemuksen sisältämät vedenlaadun ja kalaston tarkastelut koskevat osin Savilahdesta etelään sijoittuvaa Pappilanselkää, jonka veden laadun ja kalaston tarkkailut sisältyvät Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailuun. Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Savilahden länsirannalla hankealuetta vastapäätä. Mikkelin alapuolisen Saimaan vesi on laadultaan välttävän ja tyydyttävän rajalla. Vedenlaatu on parantunut 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Aluetta kuormittaa muun muassa Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamo ja hajakuormitus. Vesi on sameaa, ja jätevesistä johtuen veden sähkönjohtavuus on korkea ympäröiviin vesialueisiin verrattuna. Levien määrän perusteella Pappilanselkä on rehevä vesialue. Pohjaeläintutkimusten mukaan Pappilanselän sedimentin tila näyttää olevan toipumassa. Pääsaaliskalat Pappilanselällä ovat ahven, hauki, lahna, särki ja kuha. Alueelle on istutettu lähinnä järvitaimenta ja kuhaa. Vähäarvoisten kalojen runsaus, pyydysten likaantuminen ja levät haittaavat kalastusta. Aluetta pidetään kohtalaisena kalapaikkana. Kalastuksen lisäksi hankkeen vaikutusalueella vesistöä käytetään matkailuun, liikkumiseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Uittoa ei harjoiteta. Hankealueen läheisyydessä ei ole yleisiä uimarantoja. RUOPPAUSMASSOJEN LÄJITYSKELPOISUUDEN ARVIOIMINEN Ruoppausmassojen läjityskelpoisuutta on arvioitu massojen haitta-ainepitoisuuksiin pohjautuvien laatukriteerien, tasojen 1 ja 2, avulla. Arviossa käytetyt laatukriteerit ovat ympäristöministeriön 19.5.2004 antaman sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaiset. Jos haitta-aineen pitoisuus on alle tason 1, ei massoista ohjeen mukaan aiheudu ympäristöhaittoja. Haitta-ainepitoisuuden ollessa tasojen 1 ja 2 välillä, ovat massat mahdollisesti pilaantuneita ja niiden läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskoh-
taisesti. Jos pitoisuus on yli tason 2, pidetään massoja pääsääntöisesti läjityskelvottomina. 4 Ruoppausmassojen laatukriteerit 1 ja 2 ovat normalisoiduille, hienoaineksen määrän perusteella korjatuille, haitta-aineiden pitoisuuksille seuraavat: Aine Taso 1 Taso 2 ngwho-teq/kg ngwho-teq/kg Dioksiinit ja furaanit 20 500 mg/kg mg/kg Kokonaishiilivedyt 50 1 500 Naftaleeni 0,01 0,1 Antraseeni 0,01 0,1 Kryseeni 1,1 11 Fenantreeni 0,05 0,5 Fluoranteeni 0, 3 3 Bentso(a)antraseeni 0,03 0,4 Bentso(k)fluoranteeni 0,2 2 Hakija esittää, että pitoisuudeltaan alle tason 2 olevia ruoppausmassoja voidaan käyttää reunapenkereen sisäpuolisen alueen täytössä. Mahdolliset ylijäämämassat ja massat, joiden pitoisuus on yli tason 2, kuljetetaan massojen väliaikaisessa läjitysaltaassa kuivaamisen jälkeen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. SEDIMENTISTÄ TEHDYT HAITTA-AINETUTKIMUKSET Graanin alueella on ollut teollista toimintaa 1800-luvun lopulta vuoteen 1986 asti. Alueella on harjoitettu puutavaran sahausta ja jatkokäsittelyä sekä niihin liittyvää varastointia, korjaamotoimintaa ja polttonesteiden jakelutoimintaa. Alueella on ollut myös nahka- ja kenkäteollisuutta. Vuonna 2002 selvitettiin sedimentin kloorifenolien pitoisuudet suunnitellulta täyttöalueelta (piste GW3) sekä polyaromaattisten hiilivetyjen, dioksiini- ja furaaniyhdisteiden ja metallien pitoisuudet läheisestä syvänteestä (piste GW7) otetuista näytteistä. Kloorifenoleja ei todettu. Pisteessä GW7 olivat edellä mainittujen haitta-aineiden pitoisuudet lievästi kohonneita.
5 Vuonna 2005 sedimentistä otettiin 0 5 m:n syvyydeltä viidestä paikasta näytteet, joista muodostettiin kaksi kokoomanäytettä. Kokoomanäytteeseen GSK3 sisällytettiin suunnitellulta täyttöalueelta otetut kaksi näytettä ja kokoomanäytteeseen GSK4 suunnitellun reunapenkereen alta ruopattavasta sedimentistä otetut kolme näytettä. Näytteistä analysoitiin dioksiini- ja furaaniyhdisteiden, polyaromaattisten hiilivetyyhdisteiden, kloorifenolien, kokonaishiilivetyjen (THC) ja raskasmetallien pitoisuudet massaspektrometrilaitteistolla. Lisäksi selvitettiin näytteiden orgaanisen aineksen ja saven määrät. Näytteissä GSK3 ja GSK4 olivat naftaleenin, antraseenin, fenantreenin, fluoranteenin ja bentso(a)antraseenin pitoisuudet yli tason 1, minkä lisäksi näytteessä GSK4 oli myös dioksiini- ja furaaniyhdisteiden summa ekvivalenttipitoisuus yli tason 1. Yli tason 2 olevia pitoisuuksia ei tutkimuksessa todettu, joskin näytteessä GSK4 naftaleenin pitoisuus oli tasolla 2 (0,1 mg/kg). HANKEKUVAUS Ruoppaus-, pengerrys- ja täyttötyöt Täytettävän vesialueen pinta-ala on 2 900 m 2. Täyttöalueen vesistön puoleiseen reunaan tehdään reunapenger. Reunapenkereen sisäpuolisessa täytössä käytetään täyttöalueen reunapenkereen alle jäävältä vesialueelta ruopattavia massoja, joiden haittaaineiden pitoisuus on alle tason 2. Ruoppausmassojen lisäksi täytössä käytetään muualta tuotuja massoja, joihin ruoppausmassoja sekoitetaan. Työt pyritään aloittamaan loppukesällä tai syksyllä 2006. Reunapenkereen rakennustyöt kestävät noin 3 kk. Välialueen täyttötyöt tehdään penkereen rakentamisen jälkeen ennen kesää 2007. Järven pohjan taso rakennettavan reunapenkereen kohdalla on +75 +71,0 m. Järven pohjassa on päällimmäisenä löyhä lieju- ja savikerros, jonka paksuus on enimmillään noin 7 m. Saven alla on löyhää hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Vesisyvyys alueella on suurimmillaan noin viisi metriä. Saimaan keskivedenkorkeus on +75,75 m. Työt aloitetaan asentamalla suojaseinä (suodatinkangas kl3) rakennettavan reunapenkereen järven puolelle. Penger rakennetaan louheesta päätypengerrystekniikalla. Pen-
6 gerosuudelle läjitetyt louhekasat työnnetään koneella järveen vyöryttäen. Penger ulotetaan pehmeän savi- ja silttikerroksen alapuolelle karkearakeiseen hiekkakerrokseen. Rakentamisen aikana penkereen edestä ja vierestä ylöstyöntyvät massat ruopataan ja sijoitetaan väliaikaiseen läjitysaltaaseen. Massoja läjitetään arviolta noin 4 000 m 3. Reunapenkereen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:1,25 1:1,5. Penkereen pinta ja luiskat tasataan pienlouheella ja murskeella, jonka jälkeen penger tiivistetään täryjyrällä. Penkereen lopullinen korkeus on +77,50 m. Penkereen valmistumisen jälkeen penkereen järven puolelle asennettu suojaseinä siirretään penkereen sisäpuoliseen luiskaan täytettävän altaan puolelle, jonka jälkeen sisäpuolinen luiska tarvittaessa verhoillaan moreenilla. Penkereen ja rannan välisen alueen täytössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ruoppausmassoja, joko suoraan ruoppauksen yhteydessä tai sen jälkeen, kun ruoppausmassoja on kuivatettu läjitysaltaassa. Penkereen alta joudutaan poistamaan sedimenttiä enemmän kuin täytössä voidaan käyttää hyödyksi. Massojen hyödyntämisaste riippuu massojen laadusta, kuivumisasteesta ja haitta-ainepitoisuuksista. Ennen ruoppaustöiden aloittamista varmistetaan pohjan korkeus mittaamalla. Pohjan korkeutta seurataan vaaitsemalla ja luotaamalla koko ruoppaustyön ajan. Työstä ja massoista pidetään kirjaa. Täytön yläosaan tehdään vähintään 300 mm paksu hiekka- tai sorakerros. Sadevesille rakennetaan viemäröinti. Täytön rakennekerrokset määritellään muilta osin yksityiskohtaisen tonttien käyttösuunnittelun yhteydessä. Myös täyttöalueen yläpinnan muotoilu ja sadevesien johtaminen suunnitellaan tonttien käyttösuunnittelun yhteydessä. Hakijan arvion mukaan töiden päättymisen jälkeen tulee penkereen ja rannan välinen täyttöalue painumaan useita kymmeniä senttimetrejä täyttömateriaalista ja alle jäävän liejukerroksen paksuudesta riippuen. Ruoppausmassojen väliaikainen läjittäminen Ruopatut massat kuivatetaan rannalle moreenista tai tiivistyvästä kitkamaasta raken-
nettavassa läjitysaltaassa. Massojen arvioitu kuivumisaika on kahdesta viikosta kuukauteen. 7 Altaan pohjalle levitetään vähintään 300 mm paksu suodatinhiekkakerros, joka suodattaa alaspäin vajoavaa vettä. Suodatinkerros uusitaan altaan tyhjentämisen yhteydessä. Altaan pinta-ala on noin 1 400 m 2 ja tilavuus noin 4 200 m 3. Altaan luoteisosan reunapenger tehdään louheesta ja karkeasta materiaalista, ja se verhoillaan suodatinkankaalla. Läjitysaltaassa ruoppausmassasta erottuva vesi johdetaan louheen ja suodatinkankaan kautta keräilyojilla kaivon kautta täyttöalueelle suojaseinärakenteen sisäpuolelle. Kuivaamisen jälkeen voimakkaasti pilaantuneet massat, joiden haitta-aineiden pitoisuus on yli tason 2, kuljetetaan Ekokem Oy:öön. Puhtaita tai lievästi pilaantuneita massoja käytetään täytössä. Mahdolliset ylijäävät puhtaat massat tai lievästi pilaantuneet massat kuljetetaan Metsä-Sairilan jäteasemalle. RISKITARKASTELU SEKÄ RISKIEN JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Ruoppauksen ja penkereen rakentamistöiden aikana suojaseinä estää haitta-aineiden leviämisen ja siten myös ympäristö- ja terveyshaittojen aiheutumisen. Suojaseinän ankkuroitu ja kelluva puomisto estää myös mahdollisten kelluvien kiintoainesten ja niiden mukana liikkuvien haitta-aineiden kulkeutumisen pois hankealueelta. Ennen ruoppauksen aloittamista tarkennetaan ruopattavan sedimentin pilaantuneisuustietoja analysoimalla sedimentistä polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet. Penkereen sisäpuolella täyttöalueella olevan sedimentin haitta-aineiden pitoisuus on tutkimusten mukaan alle tason 2. Lievästi pilaantunut sedimentti jätetään täytön alle. Penkereen sisäpuolelle luiskaan sijoitettava suojaseinä estää sisäpuolen täytön aikana haitta-aineiden kulkeutumista penkereen läpi. Täyttötöiden päättymisen jälkeen reunapenger ja suojaseinä rajaavat täyttöalueen ympäröivästä vesistöstä ja estävät mahdollisesti tai lievästi pilaantuneen sedimentin kulkeutumisen täyttöalueelta.
8 Hakija on arvioinut, että PAH-yhdisteiden pitoisuudet eivät voi vesistössä ruoppausten ja täytön aikana nousta ekologisia haittoja aiheuttavalle tasolle, koska ne yhdisteet, joiden pitoisuus on tutkimuksissa ollut yli tason 1, ovat lyhytketjuisia ja hyvin herkästi biohajoavia. Pienet haitta-ainepitoisuudet laimenevat nopeasti vesistössä. Siten ruoppaus- ja täyttötöistä ei aiheudu merkityksellistä häiriötä vesistön veden laatuun eikä myöskään vesistön käyttömahdollisuuksiin. Ruoppaustöiden aikana sedimentistä liukenee veteen happea kuluttavia aineita ja ravinteita. Koska suurin osa ravinteista pyrkii kulkeutumaan kiintoaineen mukana, estää suojaseinä myös ravinteiden leviämistä ruoppausalueelta ympäröivälle vesialueelle. Penkereen rakentaminen ja ruoppaustyöt tehdään syksyllä, joten alueen virkistyskäytölle ei aiheudu mitään vaikutuksia. Ruopatuissa massoissa olevat haitta-aineet ovat melko pysyviä tai pysyviä, eivätkä liukene herkästi veteen. Siten väliaikaisen läjitysaltaan rakenteiden läpi kulkeutuvat vedet eivät aiheuta haittaa ympäristölle, sillä haitta-aineet laskeutuvat muun kiintoaineksen mukana altaan pohjalle tai sitoutuvat materiaaliin, jonka läpi vesi virtaa. Altaan alapuolisista keräilyojista voidaan tarkkailla suotautuvia vesiä ja mahdollista kiintoainesta. Jos veden haitta-ainepitoisuus ylittää hyväksyttävät kriteerit, vesien käsittelyä tehostetaan ja vedet johdetaan viemäriin. Pitoisuuksien ollessa liian korkeat vesien viemäriin johtamiseksi vedet kuljetetaan asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Täyttöön ja sen alapuoliseen pohjasedimenttiin jäävät haitta-aineet voivat kulkeutua täytön ulkopuolelle haihtumalla tai täytön läpi kulkevien vesien mukana. Haihtuminen on vähäistä, koska haihtuvia yhdisteitä on sedimentissä vain hyvin vähän ja rakenneja pintakerrokset estävät haihtumisen. Rakennusteknisin toimin estetään vesien imeytyminen täyttöön. Vesistön veden korkeuden vaihtelut eivät aiheuta vettä heikosti johtavassa sedimentissä ja täyttörakenteessa merkityksellistä veden virtausta täytöstä vesialueelle päin. Haitta-aineet hajoavat ajan kuluessa biologisesti. Täytöstä järveen veden mukana kulkeutuvien liuenneiden pienien haitta-ainepitoisuuksien sekoittuessa vesistön veteen pitoisuudet pienenevät nopeasti. Täyttöalueen suojarakenteiden läpi ei pääse kulkeutumaan haitta-aineita kiintoaineksen mukana.
9 Läjitettyjen ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet selvitetään ennen kuin niitä käytetään täytössä. Jos pitoisuudet ylittävät tason 2, kuljetetaan ruopatut massat muualle käsiteltäväksi. Töiden aikana tarkkailulla varmistetaan, että suojaseinä toimii suunnitellusti. Jos haitta-aineita havaitaan töiden jälkeen vesistötarkkailussa, varaudutaan vahvistamaan penkereen ympäristöturvallisuutta lisäämällä penkereen ulkopuolelle suojaavia rakenteita. Töistä aiheutuva melu on normaalia rakentamiseen liittyvää melua. Rakentamistyöt tehdään sellaisena vuorokauden aikana, ettei melusta aiheudu häiriötä. TARKKAILU Vesistöä tarkkaillaan kolmesta näytepisteestä kerran ennen töiden aloittamista, kerran kuussa töiden aikana ja kerran kuussa töiden päättymisen jälkeen. Jos näytteissä havaitaan veden laatumuutoksia ja haitta-ainepitoisuuksien suurentumista, harkitaan näytteenoton tihentämistä. Jos mitattavissa muuttujissa ei ole muutoksia tai haittaaineita ei todeta tai niitä esiintyy hyvin pieninä pitoisuuksina, näytteenottoa harvennetaan ja analysoitavia yhdisteitä vähennetään tarpeen mukaan. Vesinäytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, väri, kemiallinen hapenkulutus sekä kokonaisfosforin, kokonaistypen, sinkin, nikkelin, kromin ja polyaromaattisten hiilivetyyhdisteiden pitoisuudet. Näytteenoton syvyys on 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Vesistön sameutta ja kiintoainepitoisuutta seurataan viidestä näytepisteestä, joista kaksi sijaitsee suojaseinän sisäpuolella ja kolme ulkopuolella. Sameusmittaukset tehdään joka toinen päivä ja kiintoainemittaukset kerran viikossa. Näytteenoton syvyys on 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Väliaikaisesta läjitysaltaasta vesistöön (suojaseinärakenteen sisäpuolelle) johdettavien suotovesien kiintoainepitoisuutta seurataan kaksi kertaa viikossa. Lisäksi aluksi kerran viikossa otettavista vesinäytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, väri, kemiallinen hapenkulutus sekä kokonaisfosforin, kokonaistypen, sinkin, nikkelin, kromin ja polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteenoton tiheyttä harkitaan tulosten perusteella.
10 Syvänteen sedimentistä otetaan ennen töiden aloittamista ja töiden päättymisen jälkeen näytteet 1 10 cm:n syvyydeltä. Näytteistä analysoidaan nikkelin, kuparin, sinkin, lyijyn, arseenin, kromin, kokonaishiilivety-yhdisteiden ja polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet. Ruopattavasta sedimentistä otetaan viisi näytettä ennen ruoppaustöiden aloittamista. Näytteistä analysoidaan polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet. Läjitetyistä ruoppausmassoista otetaan kuusi näytettä, jotka yhdistetään kahdeksi kokoomanäytteeksi. Näytteistä analysoidaan nikkelin, kuparin, sinkin, lyijyn, arseenin, kromin, kokonaishiilivety-yhdisteiden, polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuudet. Tarkkailuista laaditaan yhteenvetoraportti. Tarvittaessa esitetään suositukset tarkkailuohjelman muuttamiseksi. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset on tullut tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään 22.6.2006. Etelä-Savon ympäristökeskus lausuu, että sedimentissä havaitut haitta-ainepitoisuudet ovat pieniä. On mahdollista, että sedimentissä olevat ja siihen kiinnittyneet haittaaineet lähtevät liikkeelle ruoppaustyön yhteydessä. Työ tulee toteuttaa siten, että liikkeelle lähtevän hienoaineksen määrä on mahdollisimman pieni ja että sen leviäminen estetään tehokkaasti. Haitta-aineita sisältävän veden johtaminen viemäriin vaatinee sopimuksen vesilaitoksen kanssa ja/tai lupaviranomaisen luvan. Lisäksi tulee huomioida, että tiettyjä aineita ei saa johtaa viemäriin tai vesistöön ollenkaan. Sedimentin tilan seurannassa näytteenoton syvyyden sedimentin pinnasta tulisi olla
11 korkeintaan 1 5 cm. Vesistötarkkailuohjelma on riittävä. Jos hankkeelle myönnetään lupa, tulisi lupamääräyksiin sisällyttää seuraavaa: - Ennen töiden aloittamista on aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. - Töiden valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava ympäristökeskukselle 2 kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. - Ruoppaus- ja rakentamistyöt on tehtävä siten, että niistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta ja häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi. Vesialueella työt on tehtävä 1.9. 15.5. välisenä aikana. Kiintoaineksen pääsy työalueen ulkopuoliseen vesistöön on estettävä tehokkaasti. - Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuus on yli tason 1, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava täytössä vesistön keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuus on yli tason 2, ei saa sijoittaa täyttöön. - Sadevesien pääsy täyttöön on estettävä tiiviillä kestopäällysteellä tai sitä vastaavalla muulla rakenteella. - Ruoppausmassojen väliaikaisesta läjittämisestä ei saa aiheutua vesistön tai maaperän pilaantumista. - Poiskuljetettavat massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja niiden valuminen maahan on estettävä. - Rakentamistöiden jäljet on asianmukaisesti siivottava ja alueen maisemointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Etelä-Savon TE-keskus: Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot alueen kalastosta ja kalastuksesta sekä suunnitelmat mahdollisten ympäristöhaittojen ehkäisystä. Alue ei ole vuosikymmeniin ollut kalastuskäytössä, koska se on ollut teollisuuskäytössä. Alueella ei ole merkittäviä kalojen lisääntymisalueita. Edellä esitetyn perusteella alueen täytöllä ei ole mainittavaa vaikutusta yleiseen kalastusetuun, eikä aluetta tähänkään asti ole voitu käyttää kaupunkilaisten virkistysalueena. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat haitta-ainepäästöt ympäröivälle vesialueille tulee ehkäistä ja tarkkailla hakemuksessa esitetyllä ja mahdollisesti ympäristöviranomaisten täsmentämällä tavalla.
12 Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta: Hakija on esittänyt riittävät suunnitelmat töiden toteuttamiseksi. Lupamääräyksiin tulisi lisätä: Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Mikkelin kaupungin ympäristöviranomaiselle. Mikkelin kaupunki: Suunniteltu täyttöalue liittyy aikaisemmin tehtyihin täyttöihin sekä asemakaavan mukaan täyttöalueelle rakennettuun kevyenliikenteen väylään. Läjitysaltaan eteläpuolella on vesistöön johtava sadevesiviemäri. Täytölle ei ole esteitä, kunhan se tehdään mm. seuraavien, vaatimusten mukaisesti: - Pohjaan ei jätetä haitallisia aineita. - Täyttömaat ovat puhtaita. - Rantaviiva viimeistellään maisemaan sopivaksi ja jään painetta kestäväksi. - Mahdollisesti syrjäytyneet massat poistetaan. - Suunniteltu läjitysallas penkereineen sijoitetaan siten, että rantamaiseman ja tulevan virkistyskäytön kannalta tärkeää puustoa ei jouduta täyttämisen vuoksi poistamaan tai vaurioittamaan kaavaehdotuksen virkistysalueilla. Merenkulkulaitos: Järvi-Suomen merenkulkupiirillä ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta. As. Oy Mikkelin Marsalkanranta (RN:o 491-10-83-1): Ruoppauksen aloitusaikaa on myöhennettävä siten, että työt alkaisivat aikaisintaan 15.9.2006. Asunto-osakeyhtiön rivitalot, joissa on 15 asuntoa, sijaitsevat lähellä ruoppaus- ja täyttöaluetta. Talot ovat omarantaisia, ja ranta- ja vesialuetta käytetään aktiivisesti kesäaikana uimiseen. Järvivettä käytetään kastelemiseen, myös hyötykasvien. Kesällä 2005 vastapäistä Kenkäveron rantaa ruopattiin, jolloin vesi sameni selvästi. Tämän vuoden keväällä ja edelleen muistuttajan ranta-alueella on kasvanut runsaasti rehevöitymiseen viittaavaa leväkasvillisuutta, mitä ei ole aiemmin esiintynyt. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee Savilahden rannalla hankealueelta etelään osoitteessa Rauhaniementie 5.
13 HAKIJAN SELITYS Etelä-Savon ympäristökeskus: Vesialueella tehtävä ruoppaustyöt tullaan aloittamaan syyskuussa. Työt tehdään lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, jolloin vesistölle ja sen käytölle aiheutuva mahdolliset häiriöt ovat mahdollisimman vähäisiä. Vaatimus siitä, että sadevesien pääsy täyttöön on estettävä tiiviillä kestopäällysteellä tai sitä vastaavalla rakenteella, on kohtuuton. Täyttöön jäävien lievästi pilaantuneiden sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat hyvin pieniä ja haitta-aineet ovat sitoutuneet tiukasti partikkeleihin. Haitta-aineet ovat olleet kosketuksissa veden kanssa jo vuosikymmeniä ja siten ne liikkuvat sedimentistä hyvin hitaasti. Penkereen sisäluiskaan asennetaan suojaseinä. Suojattu pengerrakenne mahdollistaa sen, ettei kiintoainesta ja sen mukana mahdollisia haitta-aineita kulkeudu täytöstä vesialueelle. Lisäksi alueen kaava voi vielä muuttua ja alueen rakentamista ei ole vielä aloitettu. Täyttöalueella tulee olemaan asuintalo, paikoitusalueita, viheralueita jne. Asuintalon kohdalla ko. pintarakennetta ei voi olla, paikoitusalueella tulee olemaan tiivis pintarakenne ja viheralueilla tulee olemaan eloperäinen kasvukerros, jotka tehokkaasti sitovat ja estävät veden pääsyä syvempiin maakerroksiin. Siten pintarakenteen laatu määräytyisi myöhemmin täytön valmistuttua alueen rakentaminen huomioiden. Väliaikaisessa läjittämisessä on huomioitu mahdollisimman hyvin ruopatun sedimentin mahdollinen pilaantuneisuus. Vesistön ja maaperän pilaantuminen on estetty tehokkaasti. Läjitysaltaasta poistetaan kaikki sedimentti ennen kuin ko. rakenteet puretaan ja läjitysaltaasta johdettavat vedet ohjataan hallitusti suojatulle alueelle. Tarkkailun avulla voidaan varmentaa mitattavia muuttujia ja ryhtyä tarvittaviin toimiin. Etelä-Savon TE-keskus: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta: Hakija ilmoittaa Mikkelin kaupungin ympäristöviranomaisille ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle kirjallisesti hankkeen aloittamisesta ja hankkeen valmistumisesta. Ympäristöviranomaisille raportoidaan tarkkailusta ja hankkeen loputtua toimitetaan tarkkailun tuloksista yhteenvetoraportti.
14 Mikkelin kaupunki: Täyttöön käytettävät maa-ainekset ovat puhtaita. Tukipenkereen rakentaminen mahdollistaa sen, että täytettävästä alueesta tulee mahdollisimman vakaa ja paineita kestävä. Alue viimeistellään työn loputtua ja lopullisesti alue saa ulkomuotonsa, kun rakennukset pysäköinti- ja viheralueineen rakennetaan. Suunniteltu läjitysallas sijoitetaan siten, ettei rantamaiseman ja tulevan virkistyskäytön kannalta tärkeää puustoa jouduta poistamaan. Lopullinen paikka määräytyy luvan saannin jälkeisessä tarkemmassa rakennussuunnittelussa. Merenkulkulaitos: Hakijalla ei ole huomautettavaa muistutuksen johdosta. As. Oy Mikkelin Marsalkanranta: Ruoppaustyöt voidaan aloittaa syyskuun aikana, jolloin läheisen vesialueen virkistyskäyttö on loppumassa. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että rakennus- ja ympäristöteknisin toimin hankkeen vaikutukset lähistön vesialueisiin ovat hyvin pienet. Samentumisen ja kiintoaineksen leviämisen tehokas estäminen mahdollistaa läheisten vesialueiden normaalin käytön. Hakija esittää, että hanke voitaisiin mahdollisesti aloittaa aikaisemminkin kuin syyskuussa muiden töiden osalta, kuten suojaseinän ja ruoppausmaiden läjitysaltaan rakentamisella. Ruoppaustyöt kuitenkin aloitetaan vasta syyskuussa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Graani Oy:lle luvan Savilahden vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen Mikkelin kaupungissa sijaitsevalla kiinteistöllä RN:o 491-409-7-7. Lupa sisältää vesilain mukaisen luvan ja ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Ruoppauksesta ja täytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ruoppauksesta ja täytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia vaikutuksia työalueen ulkopuolisessa vesistössä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys.
15 Ruoppaus- ja täyttötyöt 1. Ruoppaus- ja täyttötyöt tehdään hakemuksessa esitettyjen 26.4.2006 päivättyjen rakennus- ja ympäristöteknisten suunnitelmien ja suunnitelmakartan 1:200 mukaisesti. 2. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuus on yli ympäristöministeriön 19.5.2004 antamassa sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa mainitun tason 1, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava täytössä vesistön keskiveden pinnan tason yläpuolelle. Ruoppausmassoja, joiden haitta-ainepitoisuus on yli ohjeessa mainitun tason 2, ei saa sijoittaa täyttöön. 3. Ruoppaus- ja rakentamistyöt on tehtävä siten, että niistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta ja häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi. Vesialueella ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä ajalla 15.9. - 20.5. Kiintoaineksen pääsy työskentelyalueen ulkopuoliseen vesistöön on estettävä tehokkaasti. Jos ruoppaus- ja täyttöalueelta peräisin oleva sameus ylittää yhdellä tai useammalla suojaseinän rajaaman alueen ulkopuolisella suppean tarkkailun näytepisteellä veden pintakerroksessa arvon 25 NTU, on työt keskeytettävä. Reunapenkereen ulkopuolelle vesistöön sijoitettavan suojaseinän saa poistaa vasta, kun Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa on sovittu asiasta. 4. Valmiin täyttöalueen pinta on muotoiltava siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita. Pinta- ja sadevesien pääsy täyttöön on estettävä mahdollisimman tarkoin pintakallistusten avulla ja johtamalla pintavedet alueelta pois. Suunnitelma täyttöalueen pintarakenteista ja pintavesien täyttöön pääsyn estämisestä on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle viimeistään alueen yksityiskohtaisen käyttösuunnittelun yhteydessä. Täyttöalue on maisemoitava ympäristöön sopivaksi.
16 Ruoppausmassojen väliaikainen läjittäminen 5. Ruoppausmassojen väliaikaisesta läjittämisestä ei saa aiheutua vesistön tai maaperän pilaantumista. Massojen väliaikainen läjittäminen on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Etelä-Savon ympäristökeskus voi antaa massojen väliaikaista läjittämistä koskevia tarkentavia määräyksiä. Väliaikainen läjitysallas on sijoitettava siten, että alueelta ei tarpeettomasti poisteta rantamaisemaan vaikuttavaa puustoa. Läjitysaltaasta suotautuva vesi on johdettava reunapenkereen ja rannan väliselle täyttöalueelle. Jos johdettavan veden kiintoainepitoisuus on yli 30 mg/l, on kiintoaineen laskeutumista tehostettava saostuskemikaalin avulla tai muulla Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos läjitysaltaasta suotautuva vesi johdetaan yleiseen viemäriin, on siitä sovittava viemärilaitoksen kanssa. Valvonta 6. Työn aloittamisesta on ilmoitettava ennalta kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava työstä vastaavan henkilön nimi ja hänen yhteystietonsa. 7. Työn aikana esiintyvistä ennakoimattomista ja päästöjä mahdollisesti aiheuttavista tilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Työn aikana on pidettävä kirjaa ruoppauksen, reunapenkereen rakentamisen, ruoppausmassojen väliaikaisen läjityksen ja täytön työvaiheista, rakentamisessa ja täytössä käytettävistä materiaaleista, täytössä käytettävien ruoppausmassojen haitta-
ainepitoisuuksista ja pitoisuuksien selvittämistavoista, tarkkailun tuloksista sekä suunnitelmista poikkeamisista ja poikkeuksellisista tapahtumista. 17 Toteuttamisaika 9. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 kuukauden kuluessa valmistumisesta. Töiden valmistumisilmoituksen yhteydessä on edellä mainituille viranomaisille toimitettava selvitys työn toteutuksesta sekä kooste työnaikaisesta seurannasta ja tarkkailusta. Tarkkailu 10. Luvan saajan on toteutettava ympäristövaikutuksiin ja haitta-aineiden pitoisuuksiin liittyvä tarkkailu ja seuranta hakemuksessa esitetyllä ja jäljempänä tarkennetulla tavalla. Syvänteen sedimentistä on otettava hakemuksessa esitetyn syvyyden (1 10 cm) sijasta näytteet noin 0-1 cm:n syvyydestä. Ruopattavasta sedimentistä on ennen töiden aloittamista selvitettävä polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet sedimentin pintaosasta 0 30 cm:n syvyydestä otettavasta viidestä näytteestä. Vesistöstä otetuista vesinäytteistä ja läjitysaltaasta johdettavista vesistä otetuista vesinäytteistä on analysoitava hakemuksessa esitettyjen määritysten (ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, väri, kemiallinen hapenkulutus sekä kokonaisfosforin, kokonaistypen, sinkin, nikkelin, kromin ja polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet) lisäksi kuparin pitoisuudet. Tarkkailua tulee tihentää hakemuksessa esitetystä, jos Etelä- Savon ympäristökeskus tarkkailutulosten perusteella katsoo sen tarpeelliseksi. Tark-
kailua voidaan harventaa tai se voidaan lopettaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksynnän perusteella. 18 Läjitetyistä ruoppausmassoista otetuista näytteistä on analysoitava hakemuksessa esitettyjen ainepitoisuuksien (nikkelin, kuparin, sinkin, lyijyn, arseenin, kromin, kokonaishiilivety-yhdisteiden, polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden ja dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuudet) lisäksi kadmiumin pitoisuudet. Käytöstä poistetusta läjitysaltaan suodatinhiekasta on otettava noin kahdeksan osanäytettä, joista muodostetaan kaksi edustavaa kokoomanäytettä. Kokoomanäytteistä on analysoitava nikkelin, kuparin, sinkin, lyijyn, arseenin, kromin, kadmiumin, kokonaishiilivety-yhdisteiden ja polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteet on otettava jokaisesta poiskuljetettavasta suodatinhiekkaerästä. Läjitysaltaan sijaintipaikan maaperästä on läjitysaltaan rakenteiden poistamisen jälkeen otettava noin kahdeksan osanäytettä, joista muodostetaan kaksi edustavaa kokoomanäytettä. Kokoomanäytteistä on analysoitava nikkelin, kuparin, sinkin, lyijyn, arseenin, kromin, kadmiumin, kokonaishiilivety-yhdisteiden ja polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet. 11. Täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelman tulee hakemuksessa esitetyn ja edellä mainittujen täydennysten lisäksi sisältää muun muassa näytteenotto- ja analyysimenetelmät. Hyväksytty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
19 Ruopattujen massojen ja käytöstä poistetun suodatushiekan kuljettaminen 12. Poiskuljetettavat massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Massojen valuminen maahan on estettävä. Lievästi tai voimakkaasti pilaantuneiden massojen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät massojen haitta-ainepitoisuudet sekä niiden määrä ja alkuperä osoitetietoineen. 13. Poiskuljetettavat massat on toimitettava pitoisuuksiensa mukaisesti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Kunnossapito 14. Luvan saajan on pidettävä täyttöalue reunapenkereineen luvan mukaisessa kunnossa. Täyttöalueen painumista on tarkkailtava ja rakennevauriot on korjattava välittömästi. Ennakoimaton vahinko Jos rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole ennakoitu, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi.
20 Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tähän lupaan sisältyvän ympäristöluvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Vesilain mukaisen luvan perustelut Hakemuksessa esitetty vesialueen täyttö ja täyttöalueen reunapenkereen rakentamiseksi tarvittava ruoppaus ovat tarpeen asuntorakentamista ja sitä tukevaa maankäyttöä varten. Täyttöalue on voimassa olevan yleiskaavan ja valmisteilla olevan asemakaavan mukainen. Hankkeen toteuttaminen ei vaikeuta asemakaavan laatimista. Vesistöön rakentaminen ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Rakentamisessa tarvittava vesialue on hakijan omistuksessa. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Ympäristöluvan perustelut Ympäristölupavirasto on käsitellyt hakemuksen viran puolesta ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ympäristölupa-asiana, koska hanke koskee pilaantuneen maaaineksen käsittelyä ja pilaantuneen maaperän peittämistä. Hakemus sisältää ympäristöluvan käsittelemiseksi tarvittavan selvityksen. Täyttö on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Täyttöalueen reunapenger suojarakenteineen rajoittaa täytön alle jäävässä lievästi pilaantuneessa sedimentissä olevien haitta-aineiden liikkumista täyttöalueelta vesistöön. Täyttöalueen pintarakenteilla ja pintavesien johtamisella alueen ulkopuolelle voidaan valuma- ja sadevesien pääsy täyttöön rajoittaa vähäiseksi. Siten hankkeesta tai täytön alle jätettävästä lievästi pilaantuneesta sedimentistä ei ennalta arvioiden aiheudu päästöjä, joista olisi haittaa ihmisten terveydelle tai muuta kohtuutonta rasitusta asukkaille tai haittaa ympäristölle. Ruoppaus-, rakentamis- ja täyttötöistä aiheutuvat ympäristöja terveysriskit voidaan estää rakenneteknisin keinoin.
21 Suojaseinä ja reunapenger vähentävät myös työnaikaista vesistön veden samentumista sekä kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden leviämistä töiden aikana ympäröivälle vesialueelle. Hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun hanke toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja säännösten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-4 ovat ruoppaus- ja täyttötyön toteutukseen liittyviä määräyksiä, jotka ovat pääosin hakemuksen suunnitelman mukaisia. Sade- ja pintavesien pääsy rakenteisiin tulee estää, koska täytössä käytetään ja täytön alle jätetään lievästi pilaantunutta sedimenttiä. Haitta-aineiden liikkeelle lähdön minimoimiseksi on vesien pääsy täyttöön estettävä mahdollisimman tarkoin. Hakemuksessa on ilmoitettu, että pintavesien pääsy täyttöön estetään rakennusteknisin keinoin. Määräykseen 5 sisältyvällä poistoveden kiintoainepitoisuuden raja-arvolla varmistetaan, ettei läjitettävistä massoista ja läjitysaltaan poistovesistä aiheudu ympäristö- ja terveyshaittaa. Allas tulee sijoittaa siten, että alueen tulevan virkistyskäytön kannalta tärkeää puustoa ei jouduta poistamaan tai vaurioittamaan. Määräykset 6-9 koskevat valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista sekä työn seurannan ja valvonnan järjestämistä. Tarkkailua koskevat määräykset 10 ja 11 ovat pääosin suunnitelmassa ja sen täydennyksissä esitetyn sekä ympäristökeskuksen lausunnossa edellytetyn mukaisia. Määräyksillä varmistetaan, että hankkeen ympäristövaikutuksista sekä ruopattavan sedimentin, läjitetyn sedimentin ja mahdollisesti poiskuljetettavan sedimentin sekä suodatin-
hiekan ja läjitysaltaan alapuolisen maaperän haitta-aineiden pitoisuuksista saadaan riittävästi luotettavaa tietoa. 22 Määräyksillä 12 ja 13 varmistetaan, että mahdollisesti poiskuljetettavista ruopatuista massoista ja suodatushiekasta ei aiheudu ympäristö- tai viihtyisyyshaittaa kuljetuksen aikana ja että massat kuljetetaan asianmukaisiin loppusijoituspaikkoihin. Määräyksessä 12 lievästi pilaantuneilla massoilla tarkoitetaan massoja, joiden haitta-ainepitoisuus on ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 esitettyjen Samase- ohje- ja raja-arvojen välillä ja voimakkaasti pilaantuneilla massoilla massoja, joiden haitta-ainepitoisuus on yli Samase- raja-arvojen. Täytön alle jätetyissä lievästi pilaantuneissa sedimenteissä olevien haitta-aineiden kulkeutuminen vesistöön on estettävä mahdollisimman tarkoin myös töiden päättymisen jälkeen (määräys 14). Vastaukset lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimus täytön pintarakenteista on otettu huomioon lupamääräyksessä 4 näkyvällä tavalla. Koska alueen yksityiskohtaisesta maankäytöstä päätetään vasta täyttötöiden päättymisen jälkeen, ei tässä vaiheessa voida antaa lupamääräystä 4 tarkempia määräyksiä pintarakenteista ja pintavesien johtamisesta. Alueelta tehtyjen tutkimusten mukaan ruoppausmassoissa ei ole eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesistöön annetun valtioneuvoston päätöksen (363/1994) 3 :n mukaisia aineita. Muilta osin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Etelä-Savon TE-keskuksen, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen, Mikkelin kaupungin ja As. Oy Mikkelin Marsalkanrannan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 2, 3, 4, 6 :n 1 mom. ja 16 luvun 2 Ympäristönsuojelulain 31 1 mom. 2) kohta, 39, 41, 42, 43, 46, 52, 53 ja 78
23 Ympäristönsuojeluasetuksen 18, 19, 23, 30 ja 37 Jätelain 4, 6, 8, 51 ja 52 Jäteasetuksen 3, 3a, 5 ja 7 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 512 euroa. Vesialueen täyttöä koskevan vesilain mukaisen vesitalousluvan maksu on 1 120, kun täyttö on 4 000 20 000 m 3 ktr (työmäärä 6 10 htp). Maksutaulukon mukaista työmäärää suuremman työmäärän takia maksu on peritty 35 % korkeampana. Lupaan sisältyvän ympäristölupa-asian (muu ympäristölupa-asia) käsittelymaksun peruste on 38,50 euroa/h. Työmäärän mukaan ympäristöluvan maksu jää pienemmäksi kuin vesitalousluvan maksu. Asian käsittelystä peritään korkeampaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksu. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TEkeskukselle, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Mikkelin kaupungille ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen, ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt esittelijä Satu Ahola. SA/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4981, 040 774 8087
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 2.10.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.