TURUN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA. OPINTO-OPAS Poliittinen historia

TURUN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2016 2018 Poliittinen historia

POLITIIKAN TUTKIMUS: POLIITTINEN HISTORIA JA VALTIO-OPPI Poliittisen historian ja valtio-opin oppiaineet ovat muodostaneet vuodesta 2014 lähtien yhteisen hakukohteen. Oppiaineilla on 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot, joiden suorittamisen jälkeen valitaan jompikumpi aine pääaineeksi. Perusopinnoista on 15 op molempien oppiaineiden yhteisiä opintoja, minkä lisäksi opiskelija valitsee 10 op joko poliittista historiaa tai valtio-oppia. Tästä valinnasta riippuen opiskelijalle merkitään opintorekisteriin joko poliittisen historian tai valtio-opin perusopinnot. Halutessaan opiskelija voi lisäksi suorittaa perusopinnoista myös toisen oppiaineen 10 op ja saada siitä 10 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden. Perusopintojen rakenne ja sisältö esitetään tässä opinto-oppaassa sekä poliittisen historian että valtio-opin sivuilla, jotta opiskelija saa kokonaiskuvan VTK-tutkinnon rakenteesta. POLIITTINEN HISTORIA Poliittinen historia tekee oman ajan ymmärrettäväksi historiatietoisesta näkökulmasta. Tutkimuksen pääkohteena on ollut moderneille eurooppalaisille yhteiskunnille ominainen politiikka, joka parin viime vuosisadan aikana on koskettanut niin kansallisia ja alueellisia toimijoita kuin koko maapalloa. Poliittinen historia ei tee eroa Suomen ja yleisen historian välillä, vaan molemmat kuuluvat sen tutkimuskohteisiin. Viime vuosikymmenien muutokset ja keskustelut ovat johtaneet poliittisen historian perinteisten vahvuusalueiden lisäksi uusiin kysymyksenasetteluihin, kun vallan ja politiikan käsitteet sekä näkemykset ilmiöiden poliittisista ulottuvuuksista ovat monipuolistuneet. Aikoinaan korostettiin valtioiden roolia, sittemmin kiinnostuksen kohteeksi tuli myös kansalaisyhteiskunta, ja nykyään näkökulma kattaa esimerkiksi globalisaation, alueellisen integraation ja median. Poliittinen historia yhdistää korkeatasoisen historiantutkimuksen jatkuvuuden uusiin näkökulmiin tavoitteena kouluttaa opiskelijoista asioiden ja ilmiöiden yhteydet ja taustat ymmärtäviä yhteiskuntatieteellisen alan asiantuntijoita. Opiskelijat perehdytetään historiantutkimuksen kriittiseen käyttämiseen ja heille annetaan valmiuksia tuottaa uutta tietoa, liittää se asiayhteyksiinsä ja esittää se tieteellisesti perustellen. Opetuksen muodoilla kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja kehitetään suullisen ja kirjallisen argumentoinnin taitoja. Tiivistetysti koulutuksen tavoitteena on: 1. Perehdyttää uusimman ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä nykyajan poliittisten ilmiöiden taustaan. 2. Antaa perustiedot poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, esitellä näitä koskevat käsitteet, tulkinnat, menetelmät sekä tieteellisesti kokoavat näkemykset ja katsomustavat. 3. Antaa perusteelliset tiedot poliittisen historian alasta, tutkimustraditiosta, soveltamismahdollisuuksista ja merkityksestä. 4. Luoda eri tehtäviin soveltuvia, hyvään historialliseen yleissivistykseen nojaavia ammatillisia valmiuksia ja perusvälineitä analyysiin, esiintymiseen, neuvotteluun ja suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin. 5. Synnyttää teoreettiset, metodiset ja tiedolliset valmiudet politiikan, yhteiskuntien ja kansainvälisen järjestelmän tieteelliseen tarkasteluun. 6. Luoda valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen poliittisessa historiassa. Poliittisen historian laaja-alainen tieteellinen koulutus ei vie suoraan tiettyyn ammattitehtävään, vaan tarjoaa valmiudet monille aloille. Valmistuneet maisterit ovat sijoittuneet hallintoon ja järjestöihin (valtio, kunnat, puolueet, etu- ja muut järjestöt, alueelliset organisaatiot), tiedotusalalle (media, hallinnon, elinkeinoelämän ja järjestöjen tiedotus), kansainvälisiin tehtäviin (ulkoasiainhallinto, hallinnon ja järjestöjen ulkomaansuhteet, kauppa, kehitysyhteistyö, EU, YK) sekä koulutukseen (koulut, aikuiskasvatus, ammatillinen jatkokoulutus, korkeakoulut ja erikoiskoulutus). Pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus pätevöityä historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi (ks. lähemmin opintosuunnitelman lopusta). Osa valmistuneista on sijoittunut tutkijoiksi yliopistoihin tai muualle akateemiselle alueelle. Oppaan tietoihin tulevat muutokset ja päivitykset on syytä tarkistaa poliittisen historian verkkosivuilta, joita kannattaa käyttää aktiivisesti. Tietojen ajantasaisuus kannattaa aina tarkistaa!

PÄÄAINEOPISKELIJOIDEN OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITUSSUUNNITELMA Poliittisen historian pääaineopinnot ja tiedekunnan yhteiset pakolliset yleisopinnot (kursiivilla) kandidaatin tutkinnossa (VTK): Syyslukukausi Kevätlukukausi 1. vuosi P1 luentokurssi P4 monimuotokurssi P2.1 luentokurssi P5.1 kirjatentti P2.2 kirjatentti P5.2 essee P3.1 luentokurssi P3.2 luentokurssi (jos haluat tehdä myös valtio-opin perusopintojen 10 op, tee ne keväällä) Englannin kieli osa I Puheviestinnän perusteet 2. vuosi A1.1 kirjatentti A2 Valinnat ja mahdollisuudet -monimuotokurssi (tai 3. vuoden kevät) A3 erikoistumisopintoja A3 erikoistumisopintoja Englannin kieli osa II (ryhmä myös 2. vuoden keväällä) Suomen kielen kirjallinen viestintä Toinen kotimainen kieli (ryhmä myös 2. Yhteiskuntakäsitykset ja kriittinen ajattelu vuoden keväällä) 3. vuosi A4 Työelämään orientoituminen A6 Kandidaatin seminaari ja tutkielma A5 Tutkimuskurssi Tieteenteon etiikka Kieliopintojen osalta tulee seurata lukuvuoden alussa kielikeskuksen internet-sivuja, sillä kurssien ajankohdat saattavat vaihtua keväästä syksyyn tai toisinpäin. Ilmoittautumiset ovat usein jo elokuussa. Englannin kielen sijasta voi tehdä myös muunkin vieraan kielen, mutta sen taso on oltava vähintään B1-B2, joten alkeiskurssit eivät kelpaa. Poliittisen historian pääaineopinnot maisterin tutkinnossa (VTM): Syyslukukausi 4. vuosi S2 Historiankirjoitukset traditiot, essee ja kirjatentti Kevätlukukausi S1 Ammatillinen orientoituminen S4 Maisteriopintojen johdantokurssi S3 Historiantutkimuksen teoria ja metodologia, essee ja kirjatentti S5.1 Seminaari I S5.2 Seminaari II 5. vuosi S5.3 Seminaari III S5.3 Seminaari III jatkuu S6 Pro gradu -tutkielma S6 Pro gradu-tutkielma Yllä mainittujen opintojen lisäksi kukin sijoittaa suunnitelmaansa itse valitsemansa sivuaineopinnot sekä kandidaatinettä maisterivaiheen opintoihin. Mahdolliset ulkomailla suoritettavat vaihto-opinnot sopivat parhaiten kolmanteen tai neljänteen lukuvuoteen.

POLIITTINEN HISTORIA, VTK Tavoitteet Tiivistetysti koulutuksen tavoitteena on: 1. Perehdyttää uusimman ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä nykyajan poliittisten ilmiöiden taustaan. 2. Antaa perustiedot poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, esitellä näitä koskevat käsitteet, tulkinnat, menetelmät sekä tieteellisesti kokoavat näkemykset ja katsomustavat. 3. Antaa perustiedot poliittisen historian alasta, tutkimustraditiosta, soveltamismahdollisuuksista ja merkityksestä. 4. Luoda eri tehtäviin soveltuvia, hyvään historialliseen yleissivistykseen nojaavia ammatillisia valmiuksia ja perusvälineitä analyysiin, esiintymiseen, neuvotteluun ja suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin. KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) PÄÄAINEENA Poliittisen historian perusopinnot 25 op P1 Johdatus politiikan tutkimukseen 5 op P2 Johdatus poliittisen historian tutkimukseen 5 op P2.1 Poliittisen historian suuntauksia 2 op P2.2 Historiantutkimuksen peruskysymyksiä 3 op P3 Ideologioiden muotoutuminen ja politiikan teorian klassikot 5 op P3.1 Ideologioiden muotoutuminen 3 op P3.2 Politiikan teorian klassikot 2 op P4 Suomalaisten maailmat 5 op P5 Maailmanhistoriat 5 op P5.1 Euroopan historia 3 op P5.2 Globaalihistoria 2 op Poliittisen historian aineopinnot ja kandidaatintutkielma A1 Historiantutkimuksen metodologia I A2 Poliittisen historian valinnat ja mahdollisuudet A3 Erikoistumisopinnot Mahdollisuus valita viidestä eri temaattisesta linjasta A4 Työelämään orientoituminen A5 Tutkimuskurssi A6 Kandidaatin seminaari ja tutkielma sekä tutkielman kielenohjaus väh. 50 op 5 op 5 op 20 op 5 op 5 op 10 op Lisäksi on mahdollista suorittaa: A7 Kansainvälisiä ja muita korvaavia opintoja Kahden sivuaineen perusopinnot TAI vastaavat kokonaisuudet 50 op Pakollisia sivuaineita ei ole. Parhaiten poliittisen historian opintoja tukevia sivuaineita ovat esim. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan muut oppiaineet, humanistisen tiedekunnan historia-aineet, Baltic Sea Region Studies, History and Politics of European Integration, Itä-Aasia -opinnot, oikeustiede, kasvatustiede, sukupuolentutkimus, kielet ja mediatutkimus sekä eräät kauppakorkean aineet. Jokaisen opiskelijan on rakennettava omista intresseistään lähtien yksilöllinen kokonaisuus, jonka hän kirjaa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (Hops).

Kieli- ja viestintäopinnot 16 op Johdatus tieteelliseen ajatteluun 6 op - Tieteenteon etiikka (syksyllä) 3 op - Yhteiskuntakäsitykset ja kriittinen ajattelu (conceptions of society and critical thinking) (keväällä) 3 op Muut opinnot Määrä vaihtelee muiden suoritusten mukaan. Kandidaatintutkinnon kokonaispistemäärän tulee olla vähintään 180 op. Lisätiedot Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan pääaineopiskelija laatii laitoksen kaavakkeelle alustavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops), joka käydään läpi tutoriksi määrätyn opettajan kanssa. Pääaineen suunnitelmien lisäksi siinä hahmotellaan sopivia sivuaineita. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä ja siihen palataan tarvittaessa, pakollisesti silloin kun/jos kandidaatin tutkinnon jälkeen ryhdytään suorittamaan maisterin tutkintoa. Hops-lomake löytyy poliittisen historian intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu/Opintojen ohjaus. POLIITTINEN HISTORIA SIVUAINEENA Perusopinnot 25 op pääosin kuten pääaineena (P5.2. tehdään kirjatenttinä) Mikäli opiskelija suorittaa/on suorittanut myös valtio-opin perusopinnot, poikkeaa perusopintojen laajuus. Katso tarkemmin http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/opiskelu/sivut/home.aspx Aineopinnot 35 op seuraavasti: A1 Historiantutkimuksen metodologia A2 Poliittisen historian valinnat ja mahdollisuudet, kirjatentti A3 Erikoistumisopinnot 10 op 5 op 20 op Syventävät opinnot 90 op kuten pääaineena OPETUSOHJELMA Lukukausittain laadittava opetusohjelma on luettavissa sähköisenä NettiOpsussa sekä saatavissa paperiversiona oppiaineesta.

POLIITTISEN HISTORIAN PERUSOPINNOT 25 OP (POLH3000) Tavoitteena on antaa perustiedot yleisestä ja Suomen poliittisesta historiasta, aatehistoriasta, historiantutkimuksesta sekä politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta. Perusopinnot suorittanut opiskelija on saanut pohjan aineopinnoille poliittisessa historiassa tai kompaktin historiallisen rautaisannoksen vahvistamaan muun pääaineen opintojaan. Perusopintojen kokonaisuudesta vastaa Lintunen. POLT0005 P1 JOHDATUS POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN 5 OP Sisältö: Kurssi esittelee valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen peruskäsitteet ja -teoriat, tutkimusotteet ja suuntaukset, oppihistoriaa sekä suhteet lähitieteisiin Tavoitteet: Kurssin suorittanut tuntee valtio-opin ja kansainvälisen politiikan peruskäsitteet ja- teoriat, hahmottaa alojen suhteen muihin yhteiskuntatieteisiin ja tuntee keskeisten tutkimussuuntausten perusteemat. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina. Luentokuulustelussa tentitään myös oppimateriaalina oleva kirjallisuus. Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kurssin myös kirjatenttinä, mutta luentokurssia suositellaan vahvasti. Kirjatentti tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Oppimateriaalit luentokurssiin osallistujille: Luentomuistiinpanot, luennolla jaettava materiaali ja Hakovirta, H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen uudistettu laitos, osat I, II, III, VII) ja Heywood, A.: Politics (3. laitos, luvut 1, 12-18, 20; tai vastaavat luvut muista laitoksista) Oppimateriaalit sivuaineopiskelijoiden kirjatenttiin: Hakovirta H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen, uudistettu laitos) ja Heywood A.: Politics (3. laitos kokonaan) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy Kurssin vastuuhenkilö: Professorit, kv-linja ja pj-linja Kirjatentin vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja, pj-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. P2 JOHDATUS POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEEN 5 OP Tavoitteena on antaa perustiedot historiantutkimuksen ja poliittisen historian luonteesta. Kirjatentti P2.2 olisi hyvä suorittaa jo luentosarjan alkuvaiheessa. POLT0001 P2.1 POLIITTISEN HISTORIAN SUUNTAUKSIA 2 OP Tavoitteet: Perehtyminen historiantutkimuksen ja poliittisen historian lähtökohtiin ja historiaan sekä lähihistorian erityiskysymyksiin. Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen eri aihepiirejä ja lähestymistapoja. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu. Luentokurssin oheismateriaali: Soikkanen, T.: Poliittisen historian historia. Päivitetty sähköinen artikkeli (2014) tulee moodleen kurssin yhteydessä. Vastuuhenkilö(t): professori POLT0002 P2.2 HISTORIANTUTKIMUKSEN PERUSKYSYMYKSIÄ 3 OP Tavoitteet: Perehdyttää poliittisen historian tutkimuksen metodologiaan. Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen peruskysymyksiä. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti. Tentti suoritetaan sähköisesti opiskelijan valitsemana ajankohtana..

1. Carr, E. H.: What is History? With a new introduction by Richard J. Evans. Huom! Evansin johdanto pitää ehdottomasti lukea. 2. Donnelly, M. & Norton, C.: Doing History SEKÄ artikkeli Hyytiäinen Nina & Tähtinen Juhani, Historian tutkimus ja lähteet (2008) http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/virmo/virmo-1/kashisnet/kasvatuksen-historian-tutkimus/kasvatuksenhistorian-tutkimus-ja-lahdekysymys Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori P3 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN JA POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT 5 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys poliittisten ideologioiden ja politiikan teorian vaiheista ja merkityksestä. POLT0003 P3.1 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN 3 OP Tavoitteet: Opiskelijalla on kurssin suoritettuaan yleiskäsitys eurooppalaisperäisistä ideologioista ja niiden kehityksestä. Sisältö: Perehdytään kulttuurillisten ja universaalien ajattelutapojen muotoutumiseen ja oman aikamme keskeisiin eurooppalaisiin ideologioihin. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu.. Vastuuhenkilö(t): Lintunen POLT0004 P3.2 POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT 2 OP Tavoitteet: Opiskelija omaa kurssin suoritettuaan perustiedot keskeisistä länsimaisista poliittisista ajattelijoista. Sisältö: Perehdytään länsimaisen politiikan teorian keskeisiin klassikoihin. Suoritustavat: Luento-opetus 14 h. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu. Arviointi: Hylätty 1 5. Vastuuhenkilö(t): Mickelsson, valtio-oppi POLH2311 P4 SUOMALAISTEN MAAILMAT 5 OP Tavoitteena on syventää Suomen lähihistorian tuntemusta ja johdattaa sen tarkasteluun tutkimuksen keinoin. Tavoitteet: Monipuolisten perustietojen omaksuminen suomalaisen yhteiskunnan poliittisesta historiasta ja kansainvälisistä suhteista sekä johdattaminen erilaisten historiatulkintojen olemassaoloon ja niiden vertailuun. Opiskelija saa perustiedot Suomen kansainvälisen aseman kehityksestä uusimmalla ajalla, pystyy sijoittamaan Suomen kehityksen kansainväliseen kontekstiin ja oppii perusteet ulkomaisista näkökulmista Suomeen. Sisältö: Suomen sisäisen poliittisen kehityksen ja ulkosuhteiden keskeiset kehityspiirteet 1800-luvulta alkaen sekä tapahtumahistorian että kansainvälisen näkökulman kannalta katsottuna. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan monimuoto-opiskeluna, joka koostuu luentosarjasta (16 h), tentistä, ja opintoryhmätyöskentelystä. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu + harjoitustyö(t). Luentosarja ja opintoryhmätyöskentely. Opintoryhmät alkavat vasta luento-osuuden jälkeen. Kirjallisuus tentitään kurssin luentokuulustelun yhteydessä. Jussila, O., Hentilä,S., Nevakivi, J.: Suomen poliittinen historia 1809-2009 (2009). Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivisuus opintoryhmässä. Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori

P5 MAAILMANHISTORIAT 5 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys nykyajan maailmanhistorian luonteesta ja lähestymistavoista. POLH2312 P5.1 EUROOPAN HISTORIA 3 OP Tavoitteet: Perehtyminen Eurooppa-keskeiseen historian jäsentämiseen. Sisältö: Kriittinen katsaus Eurooppa-keskeiseen historiaan kahdesta tuoreesta perspektiivistä: naisen asemasta nähtynä ja demokratian/parlamentarismin mittapuusta tarkasteltuna. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti. Tentti suoritetaan sähköisesti opiskelijan valitsemana ajankohtana. 1. Mazower, M.: The Dark Continent: Europe s Twentieth Century, (s. 1-252) (2009). 2. Stone, Dan: Goodbye to All That The Story of Europe since 1945 (2014). Vastuuhenkilö(t): Railo POLH2313 P5.2 GLOBAALIHISTORIA 2 OP Tavoitteet: Perehtyminen globaaliin historian jäsentämiseen. Sisältö: Yksi läntisen maailman suosituimmista kansainvälisen politiikan perusopintojen yliopistollisista oppikirjoista tarjoaa historiaa, teoriaa, rakenteita ja prosesseja oman aikamme kansainvälisten kysymysten opastajana. Lisäksi opiskelijat perehtyvät kolmannen maailman aseman kehittymiseen osana globaalia kilpailua ja transnationaalin historian muotoutumiseen, käsitteisiin ja teorioihin. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät, maaliskuun loppuun mennessä. Vaadittavat opintosuoritukset: Pääaineopiskelijat: Essee + esseeseminaari. Esseen aiheesta ja aineistosta tulee sopia vastuuopettajan kanssa. Essee voi perustua kurssikirjoihin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi valita oman globaalia historiaa käsittelevän aiheen. Kurssikirjat toimivat apuna aiheen valinnassa. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen.sivuaineopiskelijat: Sähköinen kirjatentti. Tentti suoritetaan sähköisesti opiskelijan valitsemana ajankohtana. 1. Best, A., Hanhimäki, J., Maiolo, J. & Schulze, K.: International History of the Twentieth Century, toinen painos s. 216-479 (2008) TAI Tony Judt, Reappraisals. Reflections onf the Forgotten Twentieth Century (2009). 2. Pierre-Yves Saunier, Transnational History (2013). Vastuuhenkilö(t): Suonpää (esseet) ja yliopistonlehtori (kirjatentti)

POLIITTISEN HISTORIAN AINEOPINNOT (POLH3001) PÄÄAINEOPISKELIJAT väh. 50 op ja SIVUAINEOPISKELIJAT 35 op Tavoitteet: Aineopinnot antavat opiskelijoille poliittisen historian analyyttiset perusvalmiudet. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee oman alansa keskeiset työkalut. Hän kykenee muotoilemaan tutkimuskysymyksen, rajaamaan ja hakemaan aineiston, valitsemaan sopivan metodin sekä tuottamaan tieteellisellä tekstillä uutta tietoa. Opiskelija taitaa myös julkisen esiintymisen ja omien argumenttiensa puolustamisen. Lisäksi opiskelija saa kokemusta työelämästä ja sen vaatimuksista. Edeltävät opinnot: Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä perusopintojen suorittamisesta. Vaadittavat opintosuoritukset: Pääaineopiskelijoiden aineopinnot koostuvat 20 opintopisteen erikoistumisopinnoista (A3) sekä opintojaksoista A1.1, A2, A4, A5 ja A6. Sivuaineopiskelijoiden aineopinnot koostuvat erikoistumisopinnoista (A3) sekä opintojaksoista A1.1., A1.2 ja A2. Erikoistumisopinnot sisältävät viisi linjaa, joiden tarkoituksena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus erikoistua tiettyyn poliittisen historian alueeseen. Vastuuhenkilö(t): Aineopintojen kokonaisuudesta vastaavat yliopistonlehtori. A1 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA 10 OP POLH2285 A1.1 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA I 5 OP Tavoitteet: Teoreettisten valmiuksien antaminen poliittisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden historiatietoiseen problematisointiin ja analysoimiseen. Sisältö: Omaehtoisen tutkimisen pohjaksi välttämättömän teoreettisen ymmärryksen hankkiminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. Edeltävät opinnot: Perusopinnot 1. Kalela, J.: Historiantutkimus ja historia TAI Kalela J. Making History (2012). 2. Ylikangas: Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen (2015). 3. J.L. Gaddis: Landscapes of History: How Historians Map the Past. Vastuuhenkilö(t): Jalava POLH2286 A1.2 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA II 5 OP Yleiskuvaus: Kurssi vain sivuaineopiskelijoille. Tavoitteet: Tutustuminen poliittisen historian alan tieteelliseen kirjoittamiseen. Opintojakso antaa perusvalmiudet poliittisen historian lähdemateriaalin keräämiseen, analysoimiseen sekä lyhyen tutkielman laadintaan. Sisältö: Opintojaksossa harjoitetaan poliittisen historian tutkimusmenetelmiä kirjoittamalla tutkimussuunnitelma ja tutkielma (15-20 s.) erikseen sovittavasta aiheesta sekä opponoimalla toisen opiskelijan tutkielma. Tutkielma ohjeistetaan aloitusseminaarissa. Tutkielmalta edellytetään samoja sisällöllisiä ja ulkoisia vaatimuksia kuin kandidaatin tutkielmalta (vain sivumäärä on pienempi), joten työn tekemiseen tulee varata riittävästi aikaa. Toteutustavat: Seminaari 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari(24h), jossa läsnäolopakko. SEMINAARI JÄRJESTETÄÄN VAIN SYYSLUKUKAUDELLA. Edeltävät opinnot: Perusopinnot. Opintokokonaisuudesta oltava loppumerkintä kurssille ilmoittauduttaessa. Osallistumisen rajoitukset: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain sivuaineopiskelijoilla Lisätiedot: Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen NettiOpsussa. Vastuuhenkilö(t): Railo

POLH2287 A2 POLIITTISEN HISTORIAN VALINNAT JA MAHDOLLISUUDET 5 OP Yleiskuvaus: Kurssi vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson kirjatenttinä. Tavoitteet: Kurssi pyrkii antamaan opiskelijalle kuvan historia- ja yhteiskuntatieteissä käytetyistä erilaisista tutkimusmenetelmistä ja -näkökulmista. Moni- ja poikkitieteellisten pohdintojen kautta opiskelijoita rohkaistaan käymään työryhmissä ennakkoluulotonta keskustelua poliittisen historian aihealueista, tutkimuskohteista, sisällöistä ja metodeista. Ennen kaikkea kurssin tarkoituksena on tieteenalan esittelyn kautta palvella opiskelijan oman tutkimusaiheen ideointia, valintaa, rajaamista ja näkökulman määrittämistä. Kurssin tavoitteena on myös kehittää työelämässä tarvittavia taitoja, kuten kykyä suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin ja ryhmätyöskentelyyn. Sisältö: Kurssilla perehdytään historiantutkimuksessa ja lähiyhteiskuntatieteissä käytettäviin lähestymistapoihin ja tutkimuskohteisiin asiantuntija-alustusten ja annettujen ryhmäkeskustelutehtävien pohjalta. Opiskelija saa historiankirjoituksen traditioiden ja uudempien virtausten esittelyn kautta perusnäkemyksen siitä, miten eri tieteissä menneisyyttä ja sen toimijoita lähestytään, jäsennetään ja analysoidaan. Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuoden kevät Toteutustavat: Ryhmätyöskentely 30 t. Sivuaineopiskelijat suorittavat osuuden kirjatentillä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen. Työryhmäpohjainen kurssi 30h opetuksena, jossa läsnäolopakko, pienoisesseet kurssin aikana. Edeltävät opinnot: Perusopinnot. Osallistumisen rajoitukset: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain pääaineopiskelijoilla Kirjallisuus/Oppimateriaali / sivuaineopiskelijat suorittavat tämän kohdan kirjatentillä, jossa suoritetaan: 1. Iggers: Historiography in the 20 th Century (2 nd ed. 2005). 2. Burke, P.: What is Cultural History? 2nd. ed. 3. Andersson, M., Anttila, A-H. & Rantanen, P. (toim.): Kahden muusan palveluksessa: Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat. 4. Kangas, S., Hietala M. ja Ylikangas, H. (toim.): Historia eilen ja tänään: Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa 1908-2008. (s. 59-82 Rentolan ja Haapalan artikkelit). Lisätiedot: Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen NettiOpsussa. Vastuuhenkilö(t): Lintunen (pääaineopiskelijat), Jalava (sivuaineopiskelijat) A3 ERIKOISTUMISOPINNOT 20 OP Erikoistumisopintojen tavoitteena on syventää historiatietoista ymmärrystä politiikasta, yhteiskunnasta ja kansainvälisistä suhteista. Opiskelijat oppivat hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja heidän kirjallinen ilmaisutaitonsa kehittyy. Tässä vaiheessa opiskelijat joutuvat ensi kertaa miettimään oman kiinnostuksensa suuntia ja valitsemaan itselleen sopivat viisi opintojaksoa. Niistä on koottu temaattiset kokonaisuudet eli linjat, jollaisen suorittamisesta opiskelija voi pyytää erillisen todistuksen linjan vastuuopettajalta. Opiskelijan ei kuitenkaan ole pakko hankkia kaikkia suorituksiaan yhdeltä linjalta, vaan hän saa myös rakentaa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (Hops) oman perustellun erikoistumiskokonaisuutensa valitsemalla opintojaksoja eri kokonaisuuksista. Kuitenkin niin, että yksi viidestä opintojaksosta on suoritettava esseellä. Erikoistumislinjojen kirjallisuutta voi ja on suositeltavaa muutenkin korvata erikoisluentosarjoilla, esseillä ja ulkomaisilla opinnoilla kyseisen linjan vastuullisen opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Koska tässä vaiheessa valittu suuntautuminen vaikuttaa useimpien kohdalla vahvasti myöhempiin opintoihin, linjan valinnasta kannattaa keskustella ko. linjasta vastaavan opettajan ja/tai oman opettajatutorin kanssa. Linjojen A3.1, A3.2 ja A3.3 kirjatentit tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Erikoistumisopintojen linjat: A3.1 Kansainväliset suhteet (20 op) A3.2 Valta ja hallinto (20 op) A3.3 Yhteiskuntahistoria (20 op) A3.4 History and Politics of European Integration (20 op) A3.5 Nations and States in East Asia (20 op)

A3.1 KANSAINVÄLISET SUHTEET 20 OP (POLH3010) Linjan osaamistavoitteena on hankkia perustietämys nykyajan kansainvälisistä suhteista ja niiden historiallisista taustoista. Erityistä huomiota kiinnitetään syysuhteiden ja kehityskulkujen tarkasteluun. Toimijoina tarkastellaan paitsi suurvaltoja ja pienempiä valtioita, myös taloudellisia tekijöitä, kansainvälisiä yhteisöjä ja järjestöjä samoin kuin yhteiskunnan ja ulkopolitiikan vuorovaikutusta. Tämän linjan suorittanut opiskelija voi saada erillisen todistuksen perehtymisestä ulkopolitiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin ja niiden hoitoon. Todistuksesta saattaa olla hyötyä haettaessa mm. työtehtäviin ulkoasiainhallinnon, ulkomaankaupan ja eri järjestöjen ulkosuhteiden aloille. Kirjapaketteja korvaavaa luento- ja seminaariopetusta järjestetään joka lukukausi, http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/. Linjan vastuullinen opettaja: yliopistonlehtori POLH1043 A3.1.1 KANSAINVÄLISET SUHTEET ENSIMMÄISEEN MAAILMANSOTAAN SAAKKA 4 OP Tavoitteet: Antaa näkökulmia siihen, millä tavoin on mahdollista tarkastella 1900-lukua edeltävän ajan kansainvälisten suhteiden historiaa, sekä länsimaiden yhteiskuntien muutosta. Sisältö: Perehdytään läntisen maailman kansainvälisiin suhteisiin ennen ensimmäistä maailmansotaa sekä keskeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kennedy, P.: The Rise and Fall of the Great Powers (1987), luvut 1-5 TAI Kissinger H., Diplomacy (1994), luvut 1-9. 2. Hobsbawm, E.J.: The Age of Empire 1875 1914. (1989) 3. Engman, M.: Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen (2009) TAI Wahlbäck K., Jättens andedräkt: Finlandsfrågan i svensk politik 1809-2009 (2011), (s. 1-118). Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori POLH1044 A3.1.2 MAAILMANSOTIEN VÄLISEN KAUDEN KANSAINVÄLISET SUHTEET 4 OP Tavoitteet: Antaa opiskelijalle käsitys maailmansotien välisen kauden kehityksestä erityisesti Euroopassa. Sisältö: Perehdytään maailmansotien välisen kauden kansainväliseen diplomatiaan, kansallisvaltioiden kahden- ja monenvälisiin kansainvälisiin suhteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kitchen M.: Europe Between the Wars (2nd edition 2006) 2. Salmon P.: Scandinavia and the great powers 1890-1940 (2002), s. 169-370. 3. Marks S.: The Illusion of Peace: International Relations in Europe, 1918 1933 (2003) Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori POLH1045 A3.1.3 KYLMÄN SODAN AIKAISET JA SEN JÄLKEISET KANSAINVÄLISET SUHTEET 4 OP Tavoitteet: Näkökulmia kylmän sodan ja sen jälkeisen ajan kansainvälisten suhteiden kehitykseen. Sisältö: Perehdytään kylmän sodan ja sen jälkeisen kauden kansainväliseen diplomatiaan sekä kansallisvaltioiden kahden- ja monenvälisiin suhteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Leffler M.P.: For the Soul of Mankind: The United States, the Soviet Union, and the Cold War (2007) TAI Leffler M.P. & Westad O.A. (toim.),: The Cambridge History of the Cold War volume II. Crises and Détente (2010). 2. Tarkka, J.: Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990 (2013) TAI, Simola, M.,.: Ratakatu 12, Suojelupoliisi 1949-2009 (2009). Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori

POLH1046 A3.1.4 KANSAINVÄLISTEN RAKENTEIDEN JA GLOBALISAATION KEHITYS 4 OP Tavoitteet: Tarjota opiskelijoille yleisesitys kansainvälisen talouden ja politiikan merkityksen kasvusta. Harjoittaa opiskelijoiden taitoa laatia esseemuotoinen kirjallinen esitys. Sisältö: Annetaan käsitys kansainvälisten suhteiden hallintaan tarkoitettujen rakenteiden kehityksestä sekä globalisaatiosta. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Esseen aiheesta ja toteuttamistavasta on sovittava linjan vastuullisen opettajan kanssa erikseen. Paras tapa toimia on lukea ensin The Globalization of World Politics-kirja. Kirja antaa opiskelijalle yleistä taustatietoa globalisaation historiasta sekä eräistä globalisoiduista ilmiöistä. Sen jälkeen opiskelija valitsee linjan vastuullisen opettajan kanssa globalisaatioon liittyvän ilmiön tai tapahtuman, johon hän esseessään keskittyy. Opintojakso suoritetaan neljän opintopisteen esseellä (pituus 15-16 sivua). Essee laaditaan linjan vastuullisen opettajan kanssa sovitun ohjeistuksen mukaisesti. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. 1. Baylis J., Smith S., Owen P.: The Globalization of World Politics (6 th edition 2014), parts 1, 3, 4, 5. Lisäksi opettajan kanssa sovittavat teokset.vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori POLH2278 A3.1.5 KANSALAISYHTEISKUNTA JA YKSILÖT KANSAINVÄLISISSÄ SUHTEISSA 4 OP Tavoitteet: Antaa valmiudet tarkastella kansainvälisiä suhteita myös yksilötason näkökulmasta sekä antaa aineksia kansainvälisten kysymysten sukupuolittuneisuuden arviointiin. Sisältö: Avataan yksilötason ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmia kansainvälisiin konflikteihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kantola, J. & Valenius, J. (toim): Toinen maailmanpolitiikka, Kymmenen käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen (2007) TAI Enloe, C. (toim.): Bananas, Beaches, and Bases. Making Feminist Sense of International Relations (2014). 2. Mikkonen, S., Koivunen, P. (toim.): Beyond the Divide. Entangled Histories of Cold War Europe (2013). Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori

A3.2 VALTA JA HALLINTO 20 OP (POLH3011) Linjan osaamistavoitteena on hallita olennaiset tiedot ja perustuntemus eri poliittisista järjestelmistä, niiden periaatteista, toimintatavoista ja traditioista. Opiskelijat perehdytetään poliittisten tapahtumien, järjestelmien ja instituutioiden käytäntöihin, ja samalla luodaan kykyä kontekstoida poliittisten kulttuurien mallit niihin yhteyksiin ja traditioihin, joihin ne kuuluvat. Olennaisena pidetään Suomen tapauksen kytkemistä eurooppalaiseen ja laajempaankin kokonaisuuteen. Esimerkiksi tulevaisuuden työuran kannalta hallinto- tai järjestötoimintaan suuntautuva voi saada erillisen todistuksen vallan ja hallinnon suuntautumisvaihtoehto -linjan suorittamisesta. Opiskelijat valitsevat seuraavista kuudesta opintojaksosta viisi, kuitenkin niin, että kaikki suorittavat essee-kohdan. Kirjapaketteja korvaavaa luento- ja seminaariopetusta järjestetään joka lukukausi, http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/. Linjan vastuullinen opettaja: Jalava POLH2314 A3.2.1 VALLAN HAJOAMINEN JA VAKIINTUMINEN 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy maailmanhistoriassa tapahtuneisiin suuriin vallan hajoamisen ja uuden vallan vakiintumisen prosesseihin. Sisältö: Suuret vallankumoukselliset kriisit ja yhteiskunnan hajoamiset ja uudelleen organisoitumiset Suomessa ja muualla maailmassa. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Teema ja muoto sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Esseen pituus 15-16 sivua. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. Sopimuksen mukaan pohjana voidaan käyttää muun muassa seuraavia teoksia: 1. Neely: A Concise History of the French Revolution (2008) 2. Payne: Civil War in Europe (2011) 3. Brown: Seven Years that Changed the World (2007) 4. Haapala: Kun yhteiskunta hajosi (1995) 5. Roselius: Isänmaallinen kevät (2013) 6. Siltala: Lapuan liike ja kyyditykset(1985) 7. Upton: Vallankumous Suomessa 1 2 (1980, 1981). 8. Koivisto & Parikka (toim.): NO PASARÁN! Espanjan sisällissodan kulttuurihistoriaa (2015) Vastuuhenkilö(t): Jalava POLH1048 A3.2.2 PARLAMENTTI, PRESIDENTTI, HALLITUS 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy poliittisen vallankäytön virallisiin valtiollisiin instituutioihin. Sisältö: Valtion viralliset kansanedustus- sekä hallitusmallit ja niiden historia Suomessa ja muualla maailmassa. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Diamond, L. & Plattner M.F.: Electoral systems and democracy (2006). 2. Jyränki, A. & Nousiainen, J.: Eduskunnan muuttuva asema. Teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 2. TAI Ollila, A. Paloheimo, H.: Kansanedustajan työ ja arki. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 5. Vastuuhenkilö(t): Jalava

POLH1049 A3.2.3 HALLINNON TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy hallinnon historialliseen teoriaan ja käytäntöön sekä politiikan muutokseen kohti hallinnointia. Sisältö: Suomen valtion hallinnon ja sitä koskevan tutkimuksen historia sekä kansainvälinen näkökulma politiikan muuttumisesta hallinnolliseksi. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Crick, B.: In Defence of Politics 2. Selovuori, J.: Hallintohistoriallisia tutkimuksia Suomessa TAI Helander Pekonen Vainio Kunttu: Valiokunnat lähikuvassa. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 7. Vastuuhenkilö(t): Jalava POLH1050 A3.2.4 DEMOKRAATTINEN JÄRJESTELMÄ JA PUOLUEET 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy demokraattisissa järjestelmissä toimiviin puolueisiin, niiden historian ideologioihin ja toimintatapoihin. Sisältö: Suomen ja muun Euroopan demokraattiset puoluejärjestelmät sekä maakohtaisia esimerkkejä näissä järjestelmissä toimineista puolueista. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Ware, A.: Political Parties and Party Systems (1996) TAI Larkin, H.: France since the popular front (Clarendon Press, 2 nd edition, 2005) TAI Charmley, J.: A History of Conservative Politics since 1830 (1996). 2. Mickelsson, R.: Suomen puolueet Vapauden ajasta maailmantuskaan (2015) TAI Soikkanen, T.: Kansallinen eheytyminen myytti vai todellisuus (1993). TAI Vares, V.: Varpuset ja pääskyset (2000) TAI Majander, M.: Demokratiaa dollareilla (2007). Vastuuhenkilö(t): Jalava POLH1051 A3.2.5 DEMOKRATIAN HAASTEET, DIKTATUURI 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen ei-demokraattisten järjestelmien ja liikkeiden ideologioihin ja toimintatapoihin sekä demokratian reagointiin näitä vaihtoehtoja kohtaan. Sisältö: Ääriliikkeet Suomessa sekä totalitaristiset ja autoritaariset poliittiset liikkeet ja mallit Euroopassa. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kershaw, I.-Lewin, M.: Stalinism and Nazism TAI Mann, M.: Fascists TAI Mommsen, W.: Imperial Germany 1867 1918: politics, culture and society in an authoritarian state TAI Michael Geyer Sheila Fitzpartic: Beyond totalitarianism Stalinism and Nazism compared (2008) TAI Stephen J. Lee: European Dictatorships (2008). 2. Katainen, E.: Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus. Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930) http://www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/elina-katainen-vapaustasa-arvo-toverillinen-rakkaus/ TAI Uola, M.: Sinimusta veljeskunta TAI Uola, M: AKS:n tie - Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla Vastuuhenkilö(t): Jalava POLH1082 A3.2.6 KAUPUNKIHISTORIA 4 OP Tavoitteet: Perehdyttää kaupunkien merkitykseen nykyajan historian, yhteiskunnan ja hallinnon keskeisenä näyttämönä. Sisältö: Kaupunkihistorian perusteita. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. Arviointi: Numeroilla 1-5 1. Jerram, L.: Streetlife (2013). 2. Kaupunkihistoriallinen erityisteos sovitaan kuulustelijan kanssa. Vastuuhenkilö(t): Suonpää

A3.3 YHTEISKUNTAHISTORIA 20 OP (POLH3012) Yhteiskuntahistorian linja antaa valmiudet keskeisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ja niiden historiallisen taustan ymmärtämiseen. Siinä paneudutaan esimerkiksi nationalismin historiaan, median yhteiskunnallisen roolin muutokseen, sukupuolten yhteiskunnallisen aseman kehittymiseen sekä Pohjoismaiden taloudellisen kehityksen tärkeimpiin piirteisiin. Linja koostuu viidestä opintokokonaisuudesta, joista yksi suoritetaan esseellä. Kirjapaketteja korvaavaa luento- ja seminaariopetusta järjestetään joka lukukausi, http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/. Tämän linjan erikoistumisopinnot sopivat esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöihin tai media-alalle tähtääville. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelijat valitsevat seuraavista kuudesta opintojaksosta viisi, kuitenkin niin, että kaikki suorittavat essee-kohdan. Linjan vastuullinen opettaja: Jokisipilä POLH2315 A3.3.1 YHTEISKUNTA JA SOTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen sotaan yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan sotaa yhteiskunnallisena tilana. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys siitä, millaisia rasituksia 1900-luvun sodat ovat eri yhteiskunnille aiheuttaneet ja miten yhteiskunnat ovat niihin sopeutuneet. Vaadittavat opintosuoritukset: : Opintojakso suoritetaan esseenä, jonka tarkemmasta aiheesta ja kirjallisuudesta sovitaan vastuullisen opettajan kanssa. Aiheesta voi sopia vastaanotolla tiistaisin klo 15-16 joko saapumalla henkilökohtaisesti paikalle, sähköpostitse tai puhelimitse. Muun tapaamis- tai soittoajan voi sopia sähköpostitse. Esseen ohjeellinen pituus on 15-16 sivua. Essee laaditaan alla olevaa kirjallisuusluetteloa soveltaen. Muuta kirjallisuutta saa käyttää, mutta siitä on sovittava vastuullisen opettajan kanssa. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. Sopimuksen mukaan pohjana voidaan käyttää muun muassa seuraavia teoksia: 1. Kinnunen, T. & Kivimäki, V.: Finland in World War II (2011). 2. Kinnunen, T. & Kivimäki, V.: Ihminen sodassa (2006). 3. Ahlund, C: Scandinavia in the First World War (, 2012). 4. Gerwarth, R. & Horne, J.: Sodasta rauhaan 2013). 5. Lintunen, T. & Clerc, L.: Kenen sota? (Poliittisen historian vuosikirja 2010). Vastuuhenkilö(t): Jokisipilä POLH1053 A3.3.2 NATIONALISMI JA KANSALAISTOIMINTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen nationalismin ja kansalaistoiminnan historiaan sekä suomalaisen yhteiskunnan muutokseen maahanmuuton seurauksena. Sisältö: Erilaisia näkemyksiä nationalismista ja kansalaistoiminnasta. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Pakkasvirta, J. & Saukkonen, P.: Nationalismit (2005). 2. Metsämäki, M. & Nisula, P.: Aktivistit. Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina (2006) TAI Tepora, T.: Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917-1945 (2011) TAI Martikainen, T., Saukkonen, P. & Säävälä, M.: Muuttajat (2013). Vastuuhenkilö(t): Jokisipilä

POLH1054 A3.3.3 TIEDOTUSVÄLINEET JA YHTEISKUNTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen tiedotusvälineiden yhteiskunnalliseen ja poliittiseen rooliin. Sisältö: Tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen aseman ja merkityksen muuttuminen Suomessa ja maailmanlaajuisesti 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Gorman, L. ja McLean, D.: Media and Society into the 21st Century. (2nd edition, Huomaa painovuosi 2009!) 2. Kantola, A. Hetken hallitsijat (2011) TAI Pernaa V.: Uutisista hyvää iltaa. Ylen Tv-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009). TAI Railo, E. et al.: Kamppailu vallasta. Eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (2016). Vastuuhenkilö(t): Jokisipilä POLH1055 A3.3.4 SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tasa-arvokysymyksiin erityisesti sukupuolinäkökulmasta. Sisältö: Sukupuolinäkökulma yhteiskuntaan ja suomalainen tasa-arvopolitiikka. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Julkunen, R.: Sukupuolen järjestyksett ja tasa-arvon paradoksit (2010). 2. Ahlbäck A.: Soldiering and the Making of Finnish Manhood : Conscription and Masculinity in Interwar Finland 1918-1939 (julkaistu vain sähköisenä Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistossa) TAI Markkola, P., Östman, A. & Lamberg, M.: Näkymätön sukupuoli (2014). Vastuuhenkilö(t): Jokisipilä POLH1056 A3.3.5 YHTEISKUNTAPOLITIIKAN HISTORIA JA HAASTEET 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiaan, sen muutokseen ja tulevaisuuden globaaleihin haasteisiiin. Sisältö: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion historia ja kehitys sekä globaalit haasteet. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kaikille tenttijöille pakollisena Kananen, J.: Nordic Welfare State in Three Eras (Ashgate 2014) ja sen lisäksi vaihtoehtoisina yksi seuraavista: Heiskala, R. & Luhtakallio, E.: Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? (2006) TAI Kangas, O.: Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana (s. 190-366) (Edita 2006): Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa. Teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 8 (2006) TAI Kantola, A. Matala Valta (2014). 2. Stiglitz, J.E. & Kaldor, M. The Quest for Security: Protection Without Protectionism and the Challenge of Global Governance ( 2013). Vastuuhenkilö(t): Jokisipilä POLH1082 A3.3.6 KAUPUNKIHISTORIA 4 OP Tavoitteet: Perehdyttää kaupunkien merkitykseen nykyajan historian, yhteiskunnan ja hallinnon keskeisenä näyttämönä. Sisältö: Kaupunkihistorian perusteita. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. Arviointi: Numeroilla 1-5 1. Jerram, L.: Streetlife (2013). 2. Kaupunkihistoriallinen erityisteos sovitaan kuulustelijan kanssa. Vastuuhenkilö(t): Suonpää

A3.4 HISTORY AND POLITICS OF EUROPEAN INTEGRATION 20 OP (POLH3013) Englanninkielinen History and Politics of European Integration -opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijat Euroopan integraation historiaan ja poliittiseen problematiikkaan. Opintokokonaisuuden perusrungon (Main Courses) lisäksi opiskelijat voivat suorittaa lukukausittain vaihtuvia Euroopan historiaan ja politiikkaan liittyviä täydentäviä kursseja (Additional Courses). HUOM! Tiedot täydentävistä kursseista löytyvät opintokokonaisuuden kotisivuilta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/oppiaine/hpei/ History and Politics of European Integration -linjan kurssit tarjoavat opiskelijoille tiiviin, mutta monipuolisen tietopaketin Euroopan integraation ja Euroopan unionin historiasta. EU:n toimintamekanismien, samoin kuin koko eurooppalaisen integraatiokehityksen historian sekä ilmiön taustalla vaikuttavien eri tekijöiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tänä päivänä keskeistä myös monenlaisissa työtehtävissä. History and Politics of European Integration -opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa tutkintotodistuksessa erikseen näkyvänä sivuainekokonaisuutena, mikäli opintosuorituksia kertyy vähintään 25 op (perusrunko 20 op + täydentävät kurssit vähintään5 op). Mikäli linja suoritetaan sivuaineen laajuisena, sivuainekokonaisuuteen sisältyviä kursseja ei voi käyttää poliittisen historian aineopintojen erikoistumisopintoihin. Ajantasaiset tiedot opintokokonaisuuden kursseista ja muista sen puitteissa järjestettävistä tilaisuuksista löytyvät opintokokonaisuuden omilta verkkosivuilta. Linjan vastuullinen opettaja: Suonpää POLH1019 A3.4.1 EUROOPAN INTEGRAATION HISTORIA 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla perehdytään Euroopan integraation historiaan vuodesta 1920 vuoteen 1995. Teemoina ovat Eurooppa käsitteenä, eurooppalaiset projektit ennen toista maailmansotaa ja toisen maailmansodan aikana, eurooppalainen yhteistyö vuosina 1945 1950, Robert Schumanin julistus 1950, ensimmäiset eurooppalaiset yhteisöt, Rooman sopimus, de Gaullen kausi, 1970-luvun "eurosclerosis", 1980-luvun Yhtenäisasiakirja ja EEA, Maastrichtin sopimus sekä vuoden 1995 laajentuminen. Painopiste on Euroopan integraation historiassa ja poliittisissa ulottuvuuksissa. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan integraation historialliset juuret, keskeiset vaiheet ja erilaiset ulottuvuudet. Kurssin päätavoite on tarjota opiskelijalle perustiedot Euroopan integraation historiasta ja edellytykset ymmärtää integraatiokehityksen nykyistä tilannetta. Suositeltu suoritusajankohta: Erikoistumislinjan/sivuaineen suorittamisvaiheen alussa Toteutustavat: kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. Valitse kaksi teosta seuraavista: 1. Dinan, Desmond (ed.): Origins and Evolution of the European Union (2006) 2. Clerc, Louis & Kimmo Elo, Aatteesta instituutioksi: Euroopan unionin historia ja rakenteet (2014). 3. Dinan, Desmond: Europe Recast: A History of European Union (2001tai uudempi painos) Vastuuhenkilö(t): Suonpää

POLH1024 A3.4.2 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPAN INTEGRAATIO 1945-1995 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla perehdytään eurooppalaisen integraatiopolitiikan historiaan suomalaisesta ja pohjoismaisesta näkökulmasta.. Teemoina ovat Pohjoismaiden yhteistyö ennen vuotta 1945, Pohjoismaiden reaktiot ensimmäisiin vuoden 1945 jälkeisiin eurooppalaisiin projekteihin, Pohjoismaiden yhteistyö ja integraatiohankkeet, Pohjoismaiden reaktiot eurooppalaisten yhteisöjen rakentamiseen 1950-luvulla, 1960-luvun EFTA- ja NORDEK-projektit, vuoden 1973 laajentuminen, 1980-luvun Yhtenäisasiakirja ja EEA, Maastrichtin sopimus ja vuoden 1995 laajentuminen. Painopiste on pohjoismaisen integraatiopolitiikan erityisluonteessa ja historiallisissa vaiheissa. Erityisesti tarkastellaan Pohjoismaiden yhteistyön ja yleiseurooppalaisen integraation suhdetta. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää Pohjoismaissa toteutetun politiikan taustatekijät ja erityisluonteen suhteessa toisen maailmansodan jälkeiseen Euroopan integraatioon sekä hahmottaa Pohjoismaiden integraatiokehityksen keskeiset vaiheet ja erilaiset ulottuvuudet. Kurssin päätavoite on antaa opiskelijalle perustiedot Pohjoismaiden historiasta, maiden suhtautumisesta Euroopan integraatioon sekä tarjota edellytykset ymmärtää Pohjoismaiden Eurooppa-politiikan nykyvaiheita. Sisältö: Kurssiin kuuluu 12 luentokertaa. Suositeltu suoritusajankohta: Kurssin A3.4.1 suorittamista seuraavana lukukautena. Toteutustavat: Luento-opetus. Opintojakso on englanninkielinen. Vaadittavat opintosuoritukset: A) Aktiivinen osallistuminen ja essee TAI B) sähköinen kirjatentti. Kurssin lisäksi opiskelijoita kehotetaan lukemaan Euroopan integraation englanninkielinen yleishistoriateos: Miles, Lee: The European Union and the Nordic Countries. Lisätiedot: Mikäli opiskelija päättää suorittaa kurssin luentosarjan sijaan kirjatenttinä, hänen tulee lukea seuraavat teokset (yhteensä. 2 kirjaa): 1. Miles, Lee (toim.): The European Union and the Nordic Countries (1996). 2. Paavonen, Tapani: Vapaakauppaintegraation kausi. Suomen suhde Länsi-Euroopan integraatioon (2008). 3. Sonne, Lasse: NORDEK, a plan for increased Nordic economic cooperation and integration 1968-1970 (2007). 4. Howard Grøn, Caroline et al (toim.), The Nordic Countries and the European Union: Still the Other European Community? (2015). 5. Aucante, Yohann: Les démocraties scandinaves, des systèmes politiques exceptionnels? (2013). Yllä mainitut teokset liittyvät keskeisesti kurssin teemaan. Vaikka ne eivät ole pakollisia ellei opiskelija suorita kurssia kirjatenttinä, on suositeltavaa lukea niistä vähintään yksi kurssin oheislukemistona. Vastuuhenkilö(t): Suonpää POLH1034 A3.4.3 EUROOPAN UNIONI POLIITTISENA ILMIÖNÄ 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla opiskelija perehtyy Euroopan unionin poliittiseen ulottuvuuteen, eurooppalaisten instituutioiden toimintaan ja luonteeseen sekä EU:hun kansainvälisenä toimijana. Tavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on peruskäsitys Euroopan unionin instituutioiden toiminnasta ja luonteesta sekä niihin kohdistuvista poliittisista ongelmista. Lisäksi hän ymmärtää Euroopan unionin roolia ja toimintaa kansainvälisissä asioissa sekä turvallisuusasioissa. Opiskelijalla on myös edellytykset ymmärtää Euroopan unionin instituutioiden nykyvaiheita. Sisältö: Luennot (8 h) ja pienryhmätyöskentely (8 h). Opintojakso on englanninkielinen. Suositeltu suoritusajankohta: Erikoistumislinjan/sivuaineen suorittamisvaiheen alussa. Toteutustavat: Luento-opetus, workshop-työskentely ja täydentävä kirjallisuus. Mikäli kurssia käytetään korvaavana suorituksena valtio-opin aineopintoihin, se on mahdollista suorittaa myös 2 op:n laajuisena. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Vaadittavat opintosuoritukset: A) Aktiivinen osallistuminen, seminaarityöt ja/tai essee TAI B) sähköinen kirjatentti. Ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla.

Lisätiedot: HUOM! Kurssille mahtuu noin 35 opiskelijaa ja siihen on ilmoittauduttava ennakkoon NettiOpsun kautta. Ennakkoilmoittautumisesta tiedotetaan tarkemmin opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Mikäli opiskelija päättää suorittaa kurssin luentosarjan sijaan kirjatenttinä, hänen tulee lukea seuraavat tekstit: 1. Lelieveldt, Herman & Princen, Sebastiaan: The Politics of the European Union (2011) JA Zielonka, Jan, Europe as a Global Actor: Empire by Example?, International Affairs, 84 (2008), s. 471-484.. 2. Kaksi artikkelia tästä listasta: Crespy, A. & V. Schmidt, The Clash of Titans: France, Germany and the Discursive Double Game of EMU Reform, Journal of European Public Policy, 21 (2014), s. 1085-1101; Eichengreen, B., European Monetary Integration with Benefit of Hindsight, Journal of Common Market Studies, 50 (2012), s. 123-136; Glencross, A., A Post-National EU? The Problem of Legitimising the EU without Nation and National Representation, Political Studies, 59 (2011), s. 348-367. Artikkelit löytyvät Nelli-portaalista. Vastuuhenkilö(t): Suonpää (ilmoittautumiset ja kirjatentti), Elo (kontaktiopetus) POLH3082 A3.4.4 EUROOPAN INTEGRAATIO ESSEE 4 OP Yleiskuvaus: Englanninkielinen essee antaa opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä Euroopan integraation historiaan talouden, Euroopan idean muotoutumisen tai historiografian näkökulmasta. Esseen kirjoittaminen myös harjaannuttaa opiskelijan englanninkielistä kirjallista ilmaisua. Tavoitteet: Esseen suoritettuaan opiskelija ymmärtää paremmin Euroopan integraation historiaa ja kykenee ilmaisemaan ajatuksiaan EU:n historiasta englanniksi. Sisältö: Englanninkielinen essee (10 12 sivua). Esseen teemasta, näkökulmasta ja aineistosta on aina keskusteltava vastuuopettajan kanssa ennen esseen kirjoittamista. Essee voi perustua kunkin teeman alla lueteltuun kirjallisuuteen tai opiskelijan itse valitsemaan kirjallisuuteen, joka liittyy Euroopan integraation taloudelliseen, ideologiseen tai historiografiseen teemaan. Ohjeet esseen teknisistä vaatimuksista löytyvät History and Politics of European Integration -ohjelman nettisivulta. Toteutustavat: Englanninkielinen essee.. Euroopan integraation taloushistoria 1. Eichengreen, Barry: The European Economy since 1945: Co-ordinated Capitalism and Beyond (2006/2008) TAI Milward, Alan: The European Rescue of the Nation-state (revised edition 2000). 2. Patel, Kiran Klaus (ed.), Fertile Ground for Europe? The History of European Integration and the Common Agricultural Policy since 1945 (2009) 3. Mourlon-Druol, Emmanuel: A Europe Made of Money. The Emergence of the European Monetary System (2012) Eurooppalainen ideologia ja eurooppalaiset hankkeet ennen vuotta 1945 1. Pagden, A., The Idea of Europe, From Antiquity to the European Union (2002) 2. Hobsbawm, Eric: Nations and Nationalism since 1780 (1990) 3. Mikkeli, Heikki: Europe as An Idea and An Identity (1998) Euroopan integraation historiografia 1. Kaiser, Wolfram & Varsori, Antonio (eds.): European Union History. Themes and Debates (2010) 2. Dinan, Desmond (ed.): Origins and Evolution of the European Union (2006), pp. 297-324. 3. Milward, Alan: The European Rescue of the Nation State (2000), pp. 318-344. Vastuuhenkilö(t): Suonpää