Maatilan sähköiset henkilöriskit ja niiden torjuminen Sisällysluettelo 1. Miksi sähköohjeita ja kenelle 2. Välitön hengenvaara 3. Sähköiskun vaara 4. Säännöllinen seuranta 5. Ennakkotoimenpiteitä riskien vähentämiseksi 6. Sähköammattilaisen apu, asennukset ja tarkastukset
1. Miksi sähköohjeita ja kenelle? MELA ja Työsuojelurahasto ovat tukeneet tämän ohjeen tekemistä. Ohjeella halutaan parantaa maatilojen tuotantorakennuksissa työskentelevien ihmisten työturvallisuutta henkilösähköturvallisuuden osalta. Opas keskittyy rakennuksissa työtä tekevän ihmisen oman havainnoin- nin kehittämiseen, asenteen muokkaamiseen ja sitä kautta sähköistyksen kohentamiseen. Tavoitteena on opastaa maatilayrittäjiä sekä lomittajia luomaan itselleen turvallisempi työpaikka. Tällä oppaalla on pyritty kansantajuiseen tiivistelmään. Opas ei korvaa eikä kumoa lakeja, viranomaismääräyksiä tai valmistajan ohjeita. Ohjeen soveltaminen käytännössä tapahtuu aina omalla vastuulla. Sarjan on koonnut ja työstänyt Agro-Elektro Oy. Tämän oppaan kopioiminen on tekijänoikeuslain ja valokuvauslain mukaisesti kielletty. Agro-Elektro Oy, 2006 Tuotanto tehostuu sähkön käyttö ja sähkölaitteiden määrä kasvaa Maatilat ovat kasvamassa samoin kasvaa rakennusten sähkölaitteiden määrä. Isot karjatilat kehittyvät sähkötekniikan ja sen ohjaustarpeilta teollisuusmaisiksi. Lypsykarjatiloilla eläinten määrät kasvavat uusinvestoinneissa kaksinkertaisiksi. Sikaloissa eläinmäärä kohoaa suurimmillaan jopa tuhansia eläimiä käsittäviksi tuotantolaitoksiksi. Hevostallien lukumäärä ja tallien koko kasvaa eritoten taajamien lähistöllä. Talleissa liikkuvat tilan ulkopuoliset hoitajat ja hevosten käyttäjät, jotka taajama-asukkaina eivät tunne tallirakennuksen sähkötekniikkaa ja sen riskejä. Samalla maatilalla ovat kotieläintuotannossa usein rinnakkain uusi ja vanha karjarakennus. Näiden sähköistys on sovitettava turvallisesti toisiinsa. Sähkökäyttöinen tekniikka ruokkii eläimiä käsikäytössä tai automaattisesti. Ilmanvaihdon ja lämmityksen on toimittava eläinten iän ja kasvun mukaan. Lypsy, maidon jäähdytys sekä maitokaluston pesu hoidetaan sähkön avulla niin parsinavetoissa kuin pihatoissa. Lanta poistetaan sähkötoimisin laittein. Tietokoneet ja siihen liittyvä ohjaus on karjarakennuksissa nykypäivää. Kaikkien sähkötoimisten laitteiden pitäisi toimia varmasti ja vaaratta. Silloin on maatilalle rahaa antava kotieläintuotanto ja työntekijöiden turvallisuus kunnossa. Haltija vastaa tilansa sähkölaitteiden kunnosta. Johtava lomittaja vastaa puolestaan lomittajan työpaikan turvallisuudesta. Maatilan, johtavan lomittajan ja lomittajan yhteistyö, sähkölaitteiden jatkuva havainnointi, vikojen kirjaus ja korjauttaminen pitävät työpaikan turvallisena. Tämä ohje toimii apuna kuntien lomitusesimiesten ja maatilayrittäjien työkaluna.
Työpaikan henkilösähköturvallisuuden jatkuvan parantamisen menetelmä toimii maatalousyrittäjän, johtavan lomittajan ja lomittajan arkirutiiniksi tehdyllä yhteistyöllä. Sähkövikojen tunnistaminen Sähkövikojen havainnointi Henkilöriskien vakavuuden arviointi Sähkövikojen korjaustoimenpiteet Sähköistys kaipaa maatilalla asennemuutosta * Oma jatkuva sähköistyksen seuranta on välttämätöntä * TUKESin selvityksen mukaan maatilojen karjarakennusten sähköistys on monilta osilta kehnossa kunnossa * Haltijalla on vastuu sähkölaitteistaan * Uusissa karjarakennuksissa saadaan toimiva ja turvallinen työympäristö yrittäjälle ja lomittajalle, kun sähköistys ja keskukset suunnitellaan tilan tarpeisiin ja urakoidaan kunnolla. * Sähkölaitteet kuluvat käytössä, eläintilojen olosuhteet aggressiiviset * Kriisit yllättävät - varaudu niihin * Kriisitilanteen aiheuttaa myrsky, ukkonen, laiterikko ja jäätyminen. Niihin on oltava toimintaohjeet * Sähkökatko hoidetaan varavoimalaitteella. Sähköasennukset ja laitehankinnat ennakkoon. Käyttöönotto opastettava myös lomittajalle. * Moni viljelijä ei ole tiedostanut, että uusi pihatto, sikala tai nautakasvattamo tarvitsee sähköistykseltään teollismaista toteutusta! *Siivous ja kunnossapito tärkeää - asenteet remonttiin *Älä säästä väärässä paikassa!
Väärää energian säästöä. Valaisimen kupu puuttuu. Valaisin ja kosteus voivat aiheuttaa vuotovirtoja ja lisäksi onnettomuusriskin. Uuden ison pihaton jatkeeksi on siirretty vanhat hapertuneet kumikaapelit ja vanhat kytkimet. Ne aiheuttavat vaaratilanteita käyttäjilleen. Sähköurakoitsija vaihtaa ne uusiin. Ammattitaidolla suunniteltu karjarakennuksen sähköistys sähkökeskuksineen antaa pohjan modernin karjataloustekniikan vuosia kestävälle häiriöttömälle toiminnalle. Alkuun
2. VÄLITÖN HENGENVAARA Kaikkein tärkeintä sähköisten Kosketus voi tapahtua suoraan käsin, henkilöriskien välttämisessä on sekä metallisella työkalulla, metallipuikolla tai maatilayrittäjälle että lomittajalle oppia eläintilassa kolan metallivarrella. tunnistamaan välitön hengenvaara. Kun olet tunnistanut vaaran, arvioinut Välitön hengenvaara esiintyy paikassa, että kyseessä on välittömän missä sähköasennusten ja -laitteiden hengenvaaran riski, poista vaara jännitteiset osat ovat kosketeltavissa. välittömästi! Älä vaaranna kuitenkaan omaa tai muiden henkeä! Välitön hengenvaara on kohteessa, missä on paljaita johtimia kosketeltavina: *jakorasiassa, josta puuttuu kansi *valokytkimessä, jonka peitekansi lohjennut tai puuttuu kokonaan *pistorasiassa, joka on mekaanisesti vaurioitunut *avonaisessa keskuksessa, josta on poistettu ns. sormisuojalevy tai sulakekansi *kaapeleissa, jotka on ruhjottu rikki ajettavilla koneilla ulkona, ruokintapöydällä tai rehuvarastossa *rehunjakovaunun kaapelissa, kun vioittunut eriste on paljastanut kuparijohdon *jatkojohdossa, jonka eristeen tai maadoitusliuskat esim. lumiaura on rikkonut *väärin tehdyissä oma-asennuksissa Välitön hengenvaara on myös laitteiden metallikuorissa, jotka ovat tulleet jännitteisiksi eristysvian johdosta. Esimerkiksi kun paljas jännitteinen johdonpää nojaa metallikuoreen. Viat ovat vaikeasti havaittavissa ilman sähköteknisiä mittauksia. Paljaat kuparijohtimet ovat hengenvaaralliset. Älä koske. Katkaise sähkö välittömästi. Estä toisia kytkemästä sähköt takaisin päälle. Korjauta asennukset sähköurakoitsijalla. Jos olet epävarma, älä riskeeraa. Käytä ammattilaisia. Maatalouslomittaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun työpaikallaan koskettaessaan käyttämätöntä rikkinäistä valokatkaisijaa, jossa oli kosketeltavissa paljaita jännitteisiä johtimia
Betoniauton metalliputkisto on hengenvaarallinen, jos se yltää liian lähelle sähköilmajohtoja. Pidä turvaväli. Mies kuoli maatilan lietesäiliötyömaalla, kun betoniauton putkisto osui yläpuolella sijaitsevaan 20 kv:n avolinjaan. Itse tehty varaston työmaakeskus, jossa jakorasian kansi auki ja jännitteiset osat käsin kosketeltavissa. Suorita itse arvio vaarallisuudesta. Vanhassa hevostallin sähkökeskuksessa pääkytkimen jännitteiset osat näkyvissä. Yksi sulakelähtö on poistettu kokonaan ja syntynyt aukko teipattu. Sulakekannen risan lasin takana on jännite heti sulakkeen värinastassa.
Välitön hengenvaara on aina poistettava saman tien, aikailematta. Muita kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia maatilalla ja vastaavissa töissä Henkilö sai kuolettavan sähköiskun työskennellessään ulkona metallikuorisella painepesurilla. Kuolinsyynä määräystenvastainen, kaksinapainen jatkojohto. Henkilö sai surmansa ollessaan korjaamassa leikkuupuimuria. Roikkavalaisimen johto jäi puimurin terien väliin koneistoa pyöritettäessä. Maanviljelijä oli poraamassa suojaeristetyllä käsiporakoneella reikää navetan metalliseen parsirakenteeseen, kun pora juuttui kiinni porattavaan putkeen. Hankalan työskentelyasennon vuoksi liitäntäjohto pääsi kiertymään teräistukan ympäri, jolloin johdon eriste rikkoontui ja jännite pääsi leviämään poran teräosaan ja porattavaan putkeen. Mies sai kuolettavan sähköiskun. Mies kuoli, kun tyhjensi lannoitekuormaa. Kuorma-auton lavan suojan metallirunko osui auton yläpuolella sijaitsevaan 20 kv:n linjaan. Mies sai saunoessaan kuolemaan johtaneen sähköiskun käynnissä olevasta pulsaattoripesukoneesta, joka oli sijoitettu navettarakennuksessa olleen saunan eteiseen. Pesukoneen runko oli jännitteinen, koska liitäntäjohdon pistotulppa oli vioittunut. Nuori mieshenkilö sai kuolettavan sähköiskun henkilönostimen nostokorin metallisesta kaiteesta auttaessaan isäänsä omakotitalon maalauksessa. Väärinkytketty pistorasia. Mies hitsasi vanhalla sisätilojen hitsauslaitteella ulkona sateessa traktorikaivurin tukijalkaa. Hitsauspuikko tarttui kiinni hitsattavaan kohteeseen. Hitsausmaadoitus oli irronnut koneesta. Mies menehtyi sähköiskuun nostaessaan maadoituspuristinta ja nojatessaan samalla hitsattavaan kohteeseen. Rakennusmiehen piikatessa sementtilattiaa, sähkövasara katkaisi vesijohdon. Tulviva vesi peitti lattialla olleet jatkojohtojen pistorasiat. Tarttuessaan vedessä seisten vesikiertoiseen pyyhkeiden kuivauspatteriin, mies sai kuolettavan sähköiskun. Sulakkeet eivät palaneet. Lisätietoja www.tukes:kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Poista käytöstä välittömästi:....... Alkuun
3. SÄHKÖISKUN VAARA Ihminen saa sähköiskun viallisesta sähkölaitteesta tai asennuksesta. Pihapiirissä ja karjarakennuksen kostealla betonilattialla ihminen on maakosketuksessa. Vikatilanteessa sähkö kulkee ihmisen läpi aiheuttaen pahimmillaan kuolettavan sähköiskun. Vuosittain Suomessa tapahtuu lähes 50 tilastoitua sähkötapaturmaa. Näistä kuolemaan johtaa 3-5 kappaletta vuosittain. Maatiloilla on selkeä riskialttius sähkötapaturmiin. Seuraavissa kuvissa ja ohjeissa havainnollistetaan muutamia tilanteita, missä riski on olemassa. Sähkötapaturman sattuessa auttajan on katkaistava sähköt ennen kuin menee auttamaan uhria. Rehuvaunun kaapelissa piilee uhka. Monella sähkömoottorilla varustettu säilörehun jakovaunu on päivittäin käytössä monta kertaa. Aggressiviinen navettailma ja mekaaninen käyttö haurastuttavat jatkuvassa käytössä olevan vaunun sähköverkossa kiinni olevaa syöttökaapelia. Siksi syöttökaapelin kunto ja sen kiinnitykset on tarkistettava säännöllisesti. Tarkastus on syytä tehdä sähköttömällä kaapelilla. Kurkun korkeudella oleva kaapeli voi olla myös tapaturmariski sähköiskun vaaran lisäksi. Eikä vanhoissa navetoissa ole yleensä vikavirtasuojausta turvana.
Älä ikinä suuntaa painepesurin vesisuihkua sähkölaitteisiin. Painepesurin suihkua ei saa suunnata valaisimiin, muihin sähkölaitteisiin eikä sähköasennuksiin. Pesijän oma henki on silloin vaarassa. Traktorin etukuormain ei ole myöskään henkilönostin. Eläinten ulottuville ei saa jättää kaapeleita, jatkojohtoja, lämpölamppuja eikä mitään muitakaan sähkölaitteita. Sähköasennukset on tehtävä aina niin, ettei eläin ulotu niihin. Tai on käytettävä vahvoja mekaanisia suojia. Possuilla ja naudoilla on aikaa ja voimaa purra sähkölaitteita ja asennuksia rikki.
Aperuokinta on synnyttänyt nautakasvattamoissa ja lypsykarjarakennuksissa uuden teknisen tarpeen. Syöttöpöytää tarvitaan rehun annosteluun. Vanhat traktorin purkavat perävaunut on otettu uudestaan käyttöön. Niihin on asennettu itse sähkömoottoreita maallikkotaidoin. Kuvan sähkömoottorista on ainakin jäähdytyskotelo irti. Käyttäjä voi saada käynnissä olevan moottorin siivekkeistä mekaanisen vamman. Lisäksi omat sähköasennukset ovat luvattomia ja usein hengenvaarallisia! Jos lomittajalle sattuu sähkötapaturma vastuu on ensisijaisesti haltijalla. Johtavalla lomittajalla on työnjohdon vastuu lomittajan turvallisesta työpaikasta. Maallikoiden tekemät sähkötyöt ovat luvattomia. Väärin kytketyt pistorasiat ovat aiheuttaneet monia kuolemaan johtaneita sähköiskuja. Maallikolle on luvallista osatessaan kytkeä ja korjata 1-vaiheinen jatkojohto. Väärin tehdyt jatkojohdot, joista on puuttunut suojamaadoitus, on yksi kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien aiheuttajista. Alkuun
4. SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA Maatilan sähköjen kunnon seuranta ja kunnossapito on haltijan vastuulla. Vikojen tunnistaminen, vaaran vakavuuden arviointi ja korjaustoimiin ryhtyminen kuuluu maatilan arkirutiineihin. Sillä pidetään sähkötapaturmia kurissa. Maatilayrittäjän ja lomittajan yhteistyö sähkövikojen tunnistamisessa ja havainnoimisessa on varmasti hyödyllistä ja henkilöturvallisuutta parantavaa. Lomittajalla ei ole sellaista tilasokeutta yhteen karjarakennukseen, mikä on haittana omalla tilallaan jatkuvasti työtä tekevällä maatilayrittäjällä. Havainnoi - mutta varo itse vaaraa Toimi näin: *Tarkista työssäsi silmämääräisesti tilan sähköasennuksia ja -laitteita! *Varo koskettelemasta viallisia sähköasennuksia tai rikkinäisiä sähkölaitteita, ettet saa itse sähköiskua! *Älä saata itseäsi tai toisia toiminnallasi hengenvaaraan! *Poista hengenvaaralliset laitteet käytöstä, jos voit tehdä sen vaaratta! *Lomittaja - Ilmoita sähkölaitevioista heti tilalle ja johtavalle lomittajalle! *Jos olet epävarma - älä riskeeraa! *Kutsu vaarallisissa tapauksissa sähköurakoitsija, jos olet epävarma! Karjatilan sähköt - myös maadoitukset vaativat jatkuvaa silmälläpitoa. Mitä sekaisempi paikka - sitä enemmän tarkkailtavaa Vastuu työpaikan sähköturvallisuudesta on haltijan.
Myllyn suojat on poistettu. Myllystä on tullut mekaanisesti vaarallinen. Lähellä työskentelevän henkilön vaatteet voivat tarttua pyörivään kiilahihnaan ja aiheuttaa vakavia vammoja. Kaikkiin sähkölaitteisiin kuuluvat mekaaniset suojat on pidettävä paikoillaan. Kun pistorasiassa on pölyä ja kosteutta ja siitä otetaan sähköä isotehoisiin laitteisiin, lopputulos on tämän näköinen. Arvioi itse vaaran vakavuus ja korjaustoimen kiireellisyys Sisällytä arkirutiineihisi maadoitusten seuranta. Korroosio voi katkaista maadoitusyhteyden. Maadoituksen voi irrottaa mekaanisesti myös ihminen tai eläin. Maadoitusyhteyden katkeaminen on hengenvaarallista.
Rottien kulkureiteillä ja muuallakin on seurattava jatkuvasti asennuskaapelien eristyksiä. Rikkinäiset kaapelit sähköurakoitsija. vaihtaa Rottasota kuuluu viljelijälle. Olisiko jo aika vaihtaa vasikkaosaston lämmitin ja navetan loistevalaisin?
Tunnistaessaan ja havainnoidessaan vaaran, lomittajan tulee kertoa siitä johtavalle lomittajalle, joka puolestaan informoi siitä viljelijää. Viljelijä puolestaan hoitaa asiat kuntoon. Avoin ja rehellinen sähköisten henkilöriskien tunnistaminen, havaittujen puutteiden kirjaaminen yhdessä vaaran arvioinnin ja korjaustoimenpiteiden kanssa johtaa maatilan ja lomitusjärjestelmän yhteistoimintaan. Jo pienilläkin teoilla voidaan korjata vikoja ja parantaa arkipäivän turvallisuutta! Alkuun
5. ENNAKKOTOIMENPITEITÄ RISKIEN VÄHENTÄMISEKSI Vaaratilanteessa sähköt katkaistaan keskuksen pääkytkimestä. Vapaata huoltotilaa keskuksen edessä pitää olla vähintään 80 cm. Mikäli sähkökeskuksen edessä on jotain, mikä estää pääsyn keskukselle, se on siirrettävä pois. Samoin talvella on estettävä lumen kasautuminen sähkökeskuksen oven eteen. Vikavirtasuojakytkin pienentää henkilöriskejä. Uusien tuotantorakennusten keskuksiin se on vaadittu jo 90luvun lopulta lähtien. Vanhemmissa tuotantorakennuksissa se on erittäin harvinainen. Sinne vikavirtasuojat kannattaisi asennuttaa sähköurakoitsijalla jälkiasennuksena. Havainnoi vaara ja ennakoi. Pääkeskuksen alla on pahvilaatikossa 40-50 palanutta kahvasulaketta! Ongelmaa ei ratkaista sulakkeita vaihtamalla. Tilan sähkökäyttö vastaa yli 80 A:n pääsulaketta mitoituslaskelman mukaan. Oikea pääsulakkeen koko tällä tilalla olisi 100 A. Nyt käytössä on vain 63 A:n pääsulakkeet. Opettele säännöllistä testausta. Testaa vikavirtasuojakytkimellä aika ajoin jatkojohdot ja kädessä pidettävät sähkölaitteet. Myös betonilattialle pudonneet ja tärähtäneet sähkölaitteet on järkevää testata ennen seuraavaa käyttöä. Turvallisinta olisi tietysti käyttää aina vikavirtasuojaa, joko kiinteästi asennettua tai siirrettävää ns. adapterimallia. Tee tapa vikavirtasuojan käytöstä! Omaksu kädessä pidettävien sähkölaitteiden oikean käyttö - se pienentää riskejä.
Sähköasennuksia ja työturvallisuutta voi parantaa vanhoissakin rakennuksissa jälkiasennuksilla. Vikavirtasuojan voi asentaa navetan ryhmäkeskukseen jälkikäteen, jos siellä on tilaa. Se suojaa keskuksesta lähtevät sähköasennukset ja niihin liitettävät laiteet. Keskuksesta puuttuu kosketussuojaus. Valveutunut viljelijä asennutti navettaansa sähköisten käsityökoneiden käyttäjien suojaksi erillisen, kiinteän vikavirtasuojan. Nyt lehmät karvataan turvallisesti! Jatkojohto on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Pitkäaikaista tarvetta varten sähköurakoitsija asentaa kiinteät kaapelit ja tarvittavat pistorasiat. Älä jätä jatkojohtoja lojumaan lattialle! Kiinnitä johdot turvallisesti ylös lattiatasosta. Käytä jakokeskuksia ja kiinnitä nekin seinille.
Siivous paljastaa vaaran paikkoja. Kun siivoat, suhtaudu sähkölaitteisiin varoen. Pölyn peitossa oleva pistorasia tai jakorasia saattaa olla lohjennut ja jännitteiset osat paljaina. Moottoreiden kytkentäkoteloista voi puuttua kansi. Sähkökaapelin rikkonainen eriste, keskuksesta puuttuva tulppavarokkeen kaulus, sulakekansi tai kannen lasi voivat aiheuttaa vaaratilanteen. Säilörehutornien lähistöllä on paljon kosteutta, ympäristö on usein myös pimeä. Monet sähkömoottorit peittyvät heiniin. Siivoaminen parantaa monella tavoin työntekijöiden henkilöturvallisuutta. Ovatko tornin monien sähkömoottoreiden turva- ja hätäseiskytkimet kunnossa? Vaihda palaneet lamput ja sytyttimet. Etsi pimeät ja hämärät tilat ja nurkat, selvitä käytetäänkö niissä sähkölaitteita ja onko pimeässä riski vaurioittaa kiinteitä sähköasennuksia. Asennuta sähköurakoitsijalla lisävalaisimia pimeisiin paikkoihin. Välillisesti pimeys ja siihen liittyvä liukkaus voivat aiheuttaa jopa neliraajahalvauksia. HUOM! EI RIITÄ; ETTÄ VILJELIJÄ VAROITTAA LOMITTAJAA SÄHKÖISKUN VAARASTA. VAARA ON EHDOTTOMASTI POISTETTAVA JA VIALLINEN LAITE JA ASENNUS KORJATTAVA! HALTIJALLA ON VASTUU! Alkuun
6. SÄHKÖAMMATTILAISEN APU, ASENNUKSET JA TARKASTUKSET Aina kun vika on kiinteissä sähköasennuksissa, on kutsuttava sähköurakoitsija apuun. Yrittäjä tai lomittaja ei saa korjata eikä asentaa kiinteitä sähkölaitteita. Jokaisella maatilalla pitäisi olla ennakkoon valittu, tilan sähköt tunteva sähköurakoitsija huoltotöitä varten. Olisi hyvä, jos urakoitsija asuisi lähistöllä. Urakoitsijat pitävät myös lomaa, siksi varamieskin pitäisi olla valmiiksi katsottuna. Uusissa rakennusinvestoinneissa viljelijän kannattaa selvittää urakoitsijan asennusoikeudet. Tiedot löytyvät osoitteesta www.tukes.fi. Sähköyhtiöillä on liittymäpalvelujen lisäksi myös varavoimalaitteiden koko- naispalvelua, joillakin myös sähköasennusten tarkastuspalvelua. Oman sähköyhtiön kautta löytyy myös lähin valtuutettu tarkastaja, mikäli haluat teettää tilalla määräaikaistarkastuksen. Maatilat toteuttavat suuria lypsykarja-rakennusinvestointeja, jossa parhaimmillaan on useita tietokoneita sekä ruokinta- ja lypsyautomatikkaa ja jopa lypsyrobotteja. Suurissa sikaloissa ilmanvaihto ja lämmitys sekä ruokinta toimivat tietokone ohjauksella. Molemman tuotantolinjat vaativat kunnollisen sähköistyksen ennakkosuunnittelun ja siihen ammattitaitoisen sähköalan ja biologian tuntevan suunnittelijan. Rehuvaraston kaapelit ja kytkimet kiinni ja ojennukseen. Kiinteät asennukset tekee sähköurakoitsija. Kaapelit ja käyttökytkimet ovat irrallisina metallisessa viljaruuvissa. Kun uusi ja tottumaton karjanhoitaja käynnistää viljaruuvin, sähkökaapeli voi valua ja takertua ruuviin ja repeytyä. Vioittuneen kaapelieristeen kautta sähkö voi johtua metallista ruuvia pitkin arvaamattomiin paikkoihin.
Kahvasulake on yleinen kookkailla karjatiloilla. Kahvasulakkeen vaihtoon tarvitaan aina opastus. Palaneen kahvasulakkeen saa vaihtaa vain siihen opastettu henkilö. Kun uuden karjarakennuksen sähköistys tai laajennetun rakennuksen sähköt otetaan käyttöön, sähköurakoitsija opastaa viljelijän keskusten, erilaisten suojien ja sähkölaitteiden käyttöön. Samalla voisi opastaa lomittajan. - Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Vikavirtasuojakytkimien toiminta kuuluu myös opastuspakettiin. Viljelijän ja lomittajan on osattava toimia vikatilanteessa suojan lauettua. Löydätkö vian aiheuttajan? Tiedätkö miten ehjät sähkölaitteet saa toimimaan ja viallisen erotettua pois?
Kun maatilan oma sähköyhtiö mitoittaa ja toimittaa varavoimalaitteen, se on varmasti tilan sähköntarpeeseen sopiva. Sähköyhtiö myös asentaa vaihtokytkimen, koekäyttää laitteen sekä opastaa viljelijää varavoiman oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Varavoimalaitteen käytön opastus on annettava myös lomittajille. Suullisesti annettu pikainen opastus ei riitä. Varavoiman käyttö on demonstroitava todellista sähkökatkotilannetta vastaavaksi. Vaihtokytkin on käännettävä varavoima -asentoon, kun generaattoria käytetään. Käyttäjän on hyvä tiedostaa, että varavoimasähkö on yhtä tappavaa kuin verkkosähkökin. Maatilan haltijan vastuulla on sekä uudet että vanhat sähköasennukset. Sähköasennusten ja -laitteiden on oltava turvallisia. Siksi haltijan on huolehdittava, että myös vaadittavat sähkötarkastukset tehdään MAATILAN VIRALLISET SÄHKÖTARKASTUKSET KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS - sähköasennusten yhteydessä - sähköurakoitsija tekee - ennen sähköasennusten käyttöönottoa VARMENNUSTARKASTUS - sähköurakoitsija tilaa - valtuutettu tarkastaja tekee - 3 kk:n sisällä asennusten käyttöönotosta - yli 35 A:n uusille maatalousrakennuksille, laajennuksille, muutostöille MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS - haltija tilaa - valtuutettu tarkastaja tekee - vähintään 15 vuoden välein - koskee maatilan tuotanto- ja varastorakennuksia, joiden pääsulake on yli 35 A
Maatila voi teettää sähkötarkastuksia myös vapaaehtoisesti. Esimerkiksi sähköjen katsastus eli määräaikaistarkastus vie noin puoli työpäivää, vaativissa kohteissa enemmän. Tarkastukseen kuuluu sähköteknisiä mittauksia sekä myös sil- mämääräistä tarkastusta. Tarkastuksesta tilalle jää dokumentiksi tarkastuspöytäkirja. Jos tilalta löytyy välittömästi korjausta vaativia riskikohtia, ne tarkastaja merkitsee pöytäkirjaan, samoin muita tekemiään havaintoja. Sähkö on turvallinen ja hyvä apu - kun laitteet ovat kunnossa Kun pidät sähköt ja sähkötoimiset laitteet kunnossa työpaikka on turvallinen kaikille! Turvallisessa paikassa on mukava tehdä työtä niin yrittäjäperheen kuin lomittajan! Alkuun