Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Aluetilinpito

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

TOIMIALAKATSAUS 2010

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

TOIMIALAKATSAUS 2010

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Mistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Yritysten näkymät Pohjanmaalla Bengt Jansson

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Transkriptio:

Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki,

Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki maakuntakohtaisesta esityksestä 2

Käsitteitä - Biotalous käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotalouden lisäksi biotalouteen kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, tekstiilit ja vaatteet, luontomatkailu, metsästys, kalastus sekä osa rakentamisesta, lääketeollisuudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta. - Metsäbiotalous käyttää uusiutuvista luonnonvaroista metsäbiomassaa (runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä myös marjat, kävyt ja metsäkasvit) tai metsäbiomassaan perustuvia teollisia sivuvirtoja. - Tilastokeskuksen aineistossa metsäbiotalouden toimialojen jaottelu on seuraava: - Metsänhoito - Puunkorjuu mukaan lukien keruutuotteet - Metsätaloutta palveleva toiminta - Puutuoteteollisuus - Massa- ja paperiteollisuus (ml. painaminen) 3

Tavoitteena on osoittaa metsäbiotalouden merkitys koko Suomessa ja maakunnissa - Metsäbiotalouden tuotos, arvonlisäys, investoinnit ja työllisyys maakunnittain - Aineistona on Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista 2011 2013 lasketut tunnusluvut - Mukana on myös markkinoille tulevan puupohjaisen energian merkitys maakunnittain - Lisäksi case-yritysten kuvaukset, jotka konkretisoivat metsäbiotaloutta käytännössä - Hankkeen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö ja toteuttanut 4

Metsäbiotalous Suomessa

Metsäbiotalouden merkitys kansantaloudessa toimialojen osuus, keskiarvo v. 2011 13 Muu biotalous 10 % Metsäbiotalous 6 % 24 mrd. Metsäbiotalouden tuotos Metsänhoito 10 % Puunkorjuu ja keruutuotteet 4 % Metsätalouden palvelut 1 % Puutuotteet 23 % 384 mrd. Tuotos kaikkiaan Massa ja paperi 62 % 6

Metsäbiotalouden merkitys Suomessa, keskiarvo v. 2011 13 Metsäbiotalous Osuus kaikki toimialat yhteensä koko Suomesta Tuotos 24,39 mrd. 6,3 % Arvonlisä 7,10 mrd. 4,1 % Työllisyys 81 200 hlöä 3,0 % Investoinnit 1,15 mrd. 2,7 % Vienti (2015) 11,2 mrd. 22,0 % 7

Puupohjaisella bioenergialla merkittävä osuus uusiutuvan energian käytössä, vuosi 2012 77 % 3% 2% 4% 14% Vesivoima Puun pienkäyttö Metsäteollisuuden jäteliemet 30% 15% Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Lämpöpumput Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) Lähde: Motiva 32% Muu bioenergia 8

milj. henkilöä Puupohjaisen energian tuotanto markkinoille maakunnittain, v. 2013 Arvonlisä ja työllisyys laskettu tuotoksen suhteessa 200 180 160 140 120 100 Tuotos 1,8 mrd. ja arvonlisä 0,85 mrd. Maakuntien keskiarvo 96 milj. 140 120 100 80 Maakuntien keskiarvo 62 hlöä Työllisyys 1200 henkilöä 80 60 40 20 45 milj. 60 40 20 0 0 Tuotos Arvonlisäys 9

Metsän muut tuotteet ovat myös tärkeitä Marjat Poimintatuloa 21,5 milj. (2015) Myyntiin puolukkaa 9,6 milj. kg, mustikkaa 7,2 milj. kg., lakkaa 0,16 milj. kg Lisäksi kotitarvepoiminta, jonka arvo moninkertainen Sienet Poimintatuloa 0,4 milj. Myyntiin yhteensä noin 0,16 milj. kg Lisäksi kotitarvepoiminta, jonka arvo moninkertainen Riista Riistasaalis noin 7 milj. kg lihaa, jonka arvo noin 65 milj. (2014) Tärkeintä saaliseläintä hirveä metsästettiin 38 000 kpl. Metsien virkistyskäyttö Arvo 1,93 mrd., hinnoittelu kansalaisten ulkoilukäyntikertojen perusteella 10

Merkittävimmät metsäbiotalouden maakunnat euroissa ja henkilömäärissä, keskiarvo v. 2011 13 Metsäbiotalouden tuotos, milj. Uusimaa 2 880 Pirkanmaa 2 644 Etelä-Karjala 2 587 Keski-Suomi 2 150 Kymenlaakso 2 007 Metsäbiotalouden arvonlisä, milj. Metsäbiotalouden investoinnit, milj. Pirkanmaa Etelä-Karjala 806 127 Keski-Suomi Pirkanmaa 707 104 Uusimaa Keski-Suomi 689 103 Etelä-Karjala Lappi 649 103 Etelä-Savo Kymenlaakso 425 101 Viiden merkittävimmän maakunnan osuus koko maassa 50 % 46 % 47 % 45 % Kaikki maakunnat yhteensä 24 385 7 098 1 147 81 233 Metsäbiotalouden työlliset, hlöä Uusimaa 9 894 Pirkanmaa 8 162 Keski-Suomi 7 083 Pohjois-Pohjanmaa 6 091 Pohjois-Savo 5 208 11

Metsäbiotalouden merkitys maakunnassa Maakuntien absoluuttisia lukuja verrattaessa on muistettava maakuntien suuret kokoerot.

Metsäbiotalouden tuotos maakunnittain ja osuus maakunnan tuotoksesta, keskiarvo v. 2011 13 milj. 3500 3000 Maakunnat, joissa 50 % tuotoksesta syntyi massa- ja paperiteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa tai metsänhoito + palvelut + puunkorjuussa 2500 2000 Maakuntien keskiarvo 1 355 milj. 1500 1000 500 0 13

Metsäbiotalouden arvonlisä maakunnittain ja osuus maakunnan arvonlisästä, keskiarvo v. 2011 13 milj. 900 800 700 Maakunnat, joissa 50 % arvonlisästä syntyi massa- ja paperiteollisuudessa tai metsänhoito+ palvelut + puunkorjuussa 600 500 Maakuntien keskiarvo 394 milj. 400 300 200 100 0 14

Metsäbiotalouden investoinnit maakunnittain ja osuus maakunnan investoinneista, keskiarvo v. 2011 13 milj. 140 120 Maakunnat, joissa 50 % investoinneista tehtiin massa- ja paperiteollisuudessa tai metsänhoito + palvelut + puunkorjuussa 100 80 Maakuntien keskiarvo 60 40 20 0-20 -40 *Pohjanmaalla investoinnit olivat negatiiviset, sillä uusia investointeja tehtiin vähemmän kuin vanhoista investoinneista tehtiin poistoja. 15

Metsäbiotalouden työllisyys maakunnittain ja osuus maakunnan työllisyydestä, keskiarvo v. 2011 13 henkilöä 12000 10000 Maakunnat, joissa 50 % työllisyydestä oli massa- ja paperiteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa tai metsänhoito + palvelut + puunkorjuussa 8000 6000 Maakuntien keskiarvo 4 513 hlöä 4000 2000 0 16

Metsäbiotalouden osuus maakunnan taloudesta maakunnat, joissa merkitys on suurin, keskiarvo v. 2011-13 Metsäbiotalouden tuotos maakunnan, tuotoksesta, % Metsäbiotalouden arvonlisä maakunnan arvonlisästä, % Metsäbiotalouden investoinnit maakunnan investoinneista, % Metsäbiotalouden työlliset maakunnan työllisistä, % Etelä-Karjala 28 16 15 8 Etelä-Savo 13 12 8 Keski-Suomi 14 10 9 6 Pohjois-Karjala 13 9 6 Kymenlaakso 18 8 10 Lappi 8 Kainuu 7 6 17

Metsäbiotalouden merkittävin toimiala maakunnassa osuus tuotoksesta Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu, metsätalouden palvelut) 1 Uusimaa 2 Varsinais-Suomi 4 Satakunta 5 Kanta-Häme 6 Pirkanmaa 7 Päijät-Häme 8 Kymenlaakso 9 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi Tuotos/työntekijä on selvästi suurinta massa- ja paperiteollisuusmaakunnissa. 18

Metsäbiotalouden merkittävin toimiala maakunnassa osuus arvonlisäyksestä Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu, metsätalouden palvelut) 1 Uusimaa 2 Varsinais-Suomi 4 Satakunta 5 Kanta-Häme 6 Pirkanmaa 7 Päijät-Häme 8 Kymenlaakso 9 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 19

Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta

Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta, keskiarvo v. 2011 13 % 100 80 60 40 20 0 Maakuntien keskiarvo Osuus on suurin maakunnissa, joissa on vahva massa- ja paperiteollisuus. Keskiarvon alapuolella on vahvat maatalous- ja elintarviketeollisuus maakunnat. 21

Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden arvonlisästä, keskiarvo v. 2011 13 80 70 60 Metsäbiotalous muodostaa valtaosan biotaloudesta Itä- ja Keski-Suomen vahvoissa metsäteollisuus maakunnissa. % 50 40 30 20 10 Maakuntien keskiarvo Toisessa päässä ovat Länsi- Suomen vahvat maatalousja elintarviketeollisuus maakunnat. 0 22

Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden työllisyydestä, keskiarvo v. 2011 13 % 45 40 35 30 25 20 15 10 Ko Maakuntien Koko maan keskiarvo 24 24 % ko maan keskiarvo Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden osuus on suurin kaikilla mittareilla. Kainuussa korostuu metsäbiotalouden merkitys työllistäjänä. 5 0 23

Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotaloudesta maakunnat, joissa merkitys on suurin, keskiarvo v. 2011 13 Metsäbiotalouden tuotos maakunnan biotalouden tuotoksesta, % Metsäbiotalouden arvonlisä maakunnan biotalouden arvonlisästä, % Metsäbiotalouden työlliset maakunnan biotalouden työllisistä, % Etelä-Karjala 78 68 42 Keski-Suomi 59 58 38 Etelä-Savo 53 57 38 Kymenlaakso 65 55 35 Pohjois-Karjala 53 Lappi 60 Kainuu 37 24

Esimerkki: Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus oli 78 %. Kivijalkana on vahva metsäteollisuus. Metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, työllisyyden ja investointien osuus suhteessa muihin toimialoihin on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös euromääräisesti metsäbiotalouden merkitys on kärkitasoa. Investointien määrä euroissa oli suurin koko Suomessa, tuotos kolmanneksi suurin ja arvonlisä neljänneksi suurin. Metsäbiotalouden osuus työllisyydestä on valtakunnallisesti suurin, 8 %. Työllisten määrä on suhteessa maakuntien keskiarvoon pienempi, koska metsäbiotalouden merkitys tulee pääosin massa- ja paperiteollisuudesta, jossa tuotos/työntekijä on korkea. 12/7/2016 26

Metsäbiotalouden Tuotos Arvonlisäys merkitys 2 587 milj. 28 % 649 milj. 16 % Etelä-Karjalassa, keskiarvo v. 2011 13 309 milj. 8 % Metsäbiotalous Muu biotalous Muu 5 789 milj. 64 % Investoinnit * 127 milj. 15 % 719 milj. 8 % 3074 milj. 76%; Työllisyys 4 476 hlöä 8 % 6 059 hlöä 11 % 726 milj. 85 % *Tietoa muun biotalouden osuudesta ei saatavilla 44 790 hlöä 81 % 27

Metsäbiotalouden merkitys Etelä- Karjalassa, keskiarvo v. 2011 13 Etelä-Karjala Maakunnat keskimäärin Tuotos Metsäbiotalous, milj. 2 587 1 355 Kaikki toimialat, milj. 9 096 21 323 Metsäbiotalouden osuus 28 % 6 % Arvonlisäys Metsäbiotalous, milj. 649 394 Kaikki toimialat, milj. 4 032 9 575 Metsäbiotalouden osuus 16 % 4 % Investoinnit Metsäbiotalous, milj. 127 64 Kaikki toimialat, milj. 853 2 363 Metsäbiotalouden osuus 15 % 3 % Työllisyys Metsäbiotalous, hlöä 4 476 4 513 Kaikki toimialat, hlöä 55 326 140 167 Metsäbiotalouden osuus 8 % 3 % 28

Metsäbiotalouden toimialojen volyymit Etelä-Karjalassa, keskiarvo v. 2011 13 Tuotos, milj. Arvonlisä, milj. Investoinnit, milj. Työllisyys, hlöä Metsänhoito 93 70 7 247 Puunkorjuu+ 34 21 5 345 keruutuotteet Metsätalouden 8 0 0 90 palvelut Puutuotteet 250 38 4 713 Massa ja paperi 2 203 519 111 3 081 Metsäbiotalous 2 587 649 127 4 476 29

Metsäbiotalouden toimialojen osuudet Etelä-Karjalassa ja maakunnissa keskimäärin, 100 % 0,3 % 23% 1% 1% 4% keskiarvo v. 2011 13 10% 4% 10% 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 85% Etelä-Karjala Tuotos 2 587 milj. 24 385 milj. 61% Koko Suomi Investoinnit 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 80% 6% 11% Etelä-Karjala 127 milj. 1 147 milj. 4 476 hlöä 100 % Arvonlisäys 649 milj. 7 098 milj. 0,1 % 3% Työllisyys 49% 16% 9% 26% Koko Suomi 1% 81 233 hlöä Massa ja paperi Puutuotteet Metsätalouden palvelut Puunkorjuu Metsänhoito 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 46% 87% 15% 2% 0,3 % 12% 3% 4% 25% 6% Etelä-Karjala Koko Suomi 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 69% 16% 8% Etelä-Karjala 40% 30% 2% 17% 6% 8% Koko Suomi 5% 30

Metsäbiotalouden toimialat Etelä-Karjalassa Massa- ja paperiteollisuuden osuus kaikissa tunnusluvuissa on huomattavasti suurempi kuin toimialan koko maan keskiarvot. Vastaavasti metsänhoidon, puukorjuun, metsätalouden palveluiden ja puutuotteiden suhteellinen merkitys jää pienemmäksi verrattuna koko maan tasoon. Teollisuus käyttää maakunnasta hankitun puuraaka-aineen lisäksi huomattavan määrän maakunnan ulkopuolelta hankittua puuta.

Metsäbiotalous Etelä-Karjalassa nyt Suurimmat investoinnit on tehty Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan integraatin Suomen ensimmäiseen biojalostamoon, joka tuottaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Laitos aloitti toimintansa vuonna 2015. Stora Enson Imatran integraatissa sijaitsee mm. maailman suurin nestepakkauskartonkitehdas. Metsä Groupilla on Etelä-Karjalassa sellutehdas Joutsenossa ja kartonkitehdas Simpeleellä. UPM ja Stora Enso ovat Etelä-Karjalan suurimmat yksityiset työantajat. Tarkasteluajanjakson jälkeen metsätalouden investoinnit ovat jatkuneet vahvana. Lappeenranta Lähde: Metsäteollisuus ry, Sahateollisuus ry

Raportin käsitteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotalouden lisäksi biotalouteen kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, tekstiilit ja vaatteet, luontomatkailu, metsästys, kalastus sekä osa rakentamisesta, lääketeollisuudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta. Metsäbiotaloudella tarkoitetaan sitä osaa biotaloudesta, joka käyttää metsäbiomassaa ja siihen perustuvia teollisia sivuvirtoja. Metsäbiomassaan luetaan kuuluviksi runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä marjat, kävyt ja metsäkasvit. Metsänhoidon luvuissa on otettu huomioon myös vuotuinen puun kasvun arvo. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset. Työllisyys kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat tietyllä tuotantotoimialalla. Työllisyys ilmoitetaan työllisten lukumääränä. Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroiden ja palvelujen myynneistä kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. Yksityiskohtaisemmat käsitteiden kuvaukset löytyvät raportista (liite 1) Lehtoviita, J., Mäki, P. & Tenhola, T. 2016. Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti. Tapion raportteja nro 9. Tähän esitykseen on koottu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista lasketut tunnusluvut, joiden perusteella voidaan osoittaa metsäbiotalouden merkittävyys kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen. Hankkeen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.

Kiitos! 34