JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 K& 8.4.2009 K&R Kiuru & Rautiainen Oy
2(54) 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITTELUPERUSTEET... 6 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta... 6 2.2 Väestö ja elinkeinot... 6 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö... 6 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 8 3.1 Vesihuolto Järvenpään kaupungin alueella... 8 3.2 Kaupungin vesilaitos, vedenhankinta... 9 3.2.1 Pohjavesialueet... 9 3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset... 10 3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot... 14 3.2.4 Varavedensaanti... 16 3.3 Kaupungin viemärilaitos, jätevedenkäsittely... 16 3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot... 16 3.3.2 Jätevedenpuhdistamot... 19 3.4 Vesihuoltolaitoksen taksat... 20 3. 5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella... 22 3.5.1 Vedenhankinta ja jakelu... 22 3.5.2 Jätevesien käsittely... 22 3.6 Vesihuollon organisaatio... 23 3.7 Yhteistyö vesihuollossa... 23 3.7.1 Yhteistyö kaupungin alueella... 23 3.7.2 Kaupungin omat avustusperusteet... 23 3.7.3 Kuntarajat ylittävä yhteistyö... 24 3.8 Vesistöjen tila Järvenpään alueella... 24 3.9 Vesihuollon ongelmakohdat... 25 3.9.1 Vedenhankinta ja jakelu... 25 3.9.2 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto... 25 Viemäriverkon suhteen ongelmakohtia ovat:... 25 3.9.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot... 25 Hulevesien käsittelyn ja hulevesiverkoston ongelmakohtia ovat:... 25 3.10 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat... 26 3.11 Naapurikuntien vesihuolto... 26 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 27 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa... 27
3(54) 4.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon... 27 4.2.1 Kaavoitustilanne... 27 4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla... 27 4.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet... 27 4.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella... 28 4.3.3 Jätevesihuolto toiminta-alueilla... 30 4.3.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla... 31 4.4 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella... 32 4.4.1 Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet... 32 4.4.2 Kiinteistökohtainen vesihuolto... 33 4.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit... 36 4.5.1 Järvenpään Vesi... 36 4.5.2 Raakavesilähteet... 37 4.5.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin... 37 4.5.4 Organisaatioiden kehittäminen... 37 4.6 Vesihuollosta tiedottaminen... 38 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 39 5.1 Yleistä... 39 5.2 Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät... 39 5.3 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet... 41 5.3.1 Oma rahoitus... 41 5.3.2 Ulkopuolinen rahoitus... 42 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 44 6.1 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla... 44 Toiminta-alueiden laajentaminen tulevaisuudessa... 45 Kaakkola sijaitsee Järvenpään lounaisosassa Tuusulanjärven luoteispuolella. Alue on vesihuollon toiminta-alueena vesijohdon ja viemäriverkoston osalta. Alue laajennetaan toiminta-alueeksi myös hulevesiverkoston osalta.... 47 6.2 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 47 6.3 Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset... 48 6.4 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella... 50 Kiinteistökohtainen vesihuolto... 50 6.5 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi... 52 6.5.1 Taloudelliset vaikutukset... 52 6.5.2 Muut vaikutukset... 52 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 53
4(54) PIIRUSTUSLUETTELO Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR-445-01.0 Nykytilanne ja kehittämisalueet 1:20 000 600 x 600 mm KR-445-02.0 Toiminta-alueet (vesi, jv, hulevesi) 1:20 000 600 x 600 mm KR-445-03.0 Toiminta-aluekartta 1:20 000 600 x 600 mm KR-455-04.0 Jätevesihuolto kaup. alueella 1:20 000 600 x 600 mm KR-455-05.0 Hulevesiverkosto kaup. alueella 1:20 000 600 x 600 mm
5(54) 1 JOHDANTO Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajamaalueilla kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2004 laaditun Järvenpään vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vuonna 2004 vesihuollon kehittämissuunnitelman laati Kiuru & Rautiainen Oy. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaan tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Ohjausryhmässä toimivat Järvenpään kaupungista kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, arkkitehti Niina Ahlfors, paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen, ympäristönsuojelupäällikkö Marja Talja, vs. ympäristöntarkastaja Pia Tiainen ja suunnittelupäällikkö Kaarina Laine. Järvenpään Vettä ohjausryhmässä edustavat toimitusjohtaja Ari Kaunisto, vesijohtomestari Hannu Veid ja verkostomestari Martti Sarpalehto. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut vesihuollon asiantuntijatoimisto Kiuru & Rautiainen Oy:lle, josta projektipäällikkönä toimii DI Jyri Rautiainen sekä suunnittelijoina Ins. (amk) Teemu Heikkinen ja Ins. (amk) Elina Savolainen.
6(54) 2 SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Järvenpään kaupunki sijaitsee Etelä-Suomen läänissä (Uudenmaan maakunnassa), naapurikuntinaan Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula. Järvenpää on Keski-Uudenmaan hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jossa asuu noin 38 000 asukasta (31.12.2008). Kaupunki on fyysiseltä kooltaan varsin pieni, pinta-alaltaan vain 39,94 km 2, josta vesipinta-alaa on 2,35 km 2. Keskimääräinen väestötiheys on siten melko korkea eli 1011 asukasta neliökilometrillä. Kaupungin pinta-alasta on vuoden 2007 lopussa asemakaavoitettu 1 964 hehtaaria eli reilu puolet (53 %). Järvenpään kaupungin rakennusjärjestyksessä vuonna 2006 on säädetty vesihuollon järjestämisestä ja pohjavesialueilla rakentamisesta. Jätevesien käsittelyyn viemärilaitoksen ulkopuolisilla alueilla on annettu määräykset pohjavesialueille, muille alueille ja ranta-alueille. Pohjavesialueilla jätevedet velvoitetaan johdettavaksi yleiseen viemäriverkostoon tai umpikaivoon, jonka tiiveyttä voidaan valvoa. Muilla alueilla käsittelymenetelmän tule täyttää annetut jätevesien käsittelyvaatimukset. Ranta-alueilla loma-asuntoihin ei saa rakentaa vesikäymälää, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty. Rakentamiselle on asetettu erityismääräyksiä pohjavesialueilla niiden suojelemiseksi. 2.2 Väestö ja elinkeinot Järvenpään kaupungissa asuu 38 288 asukasta (31.12.2008), joista suurin osa asuu asemakaava-alueella. Tilastokeskuksen mukaan Järvenpään kaupungin alueella oli 91 vapaa-ajan asuntoa vuoden 2007 lopussa. Kaupungin elinkeinoista palveluilla on huomattava 77 %:n osuus, jalostuksella 22 %:n, ja alkutuotannolla alle 1 %:n osuus (vuonna 2006). Järvenpäässä toimii noin 1600 yritystä, joista suurimpia ovat Metso Paper, Rocla, Elopak, Itab-Kaluste, Wursti, Helsingin Mylly, Tietosähkö, Tekval, Temal ja Aerial. Elinkeinoelämän vahvuusalueet ovat metallin korkea osaaminen ja kasvava kulttuuriteollisuus. 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaavoitus, Uudenmaan maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet kaikkien maankäyttömuotojen osalta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset maakuntakaavan vahvistamisesta 15.8.2007. Uudenmaan maakuntakaava kumosi aiemmin voimassa olleet alueen seutukaavat. Yleiskaavoitus Järvenpäässä on voimassa lainvoimainen yleiskaava 2020. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Yleiskaavassa 2020 kaupungin kasvusuunnaksi on
7(54) valittu Lepolan ja Ristinummen alue. Yhdessä Kyrölän alueen kanssa se tukee pääratapainotteista kaupunkikehitystä. Keskusta-alueen osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain yleiskaavan kanssa. Valmisteltavana ovat Pietilä-Haarajoen ja Lepolan osayleiskaavat. Vireille tulevia osayleiskaavahankkeita vuoteen 2012 mennessä ovat Ristinummen ja Wärtsilä-Purolan osayleiskaavat. Yleiskaavasta on laadittavana erillinen toteutusohjelma. Samoin keskustan osayleiskaavaan laaditaan erillinen toteutusohjelma. Lepolan osayleiskaavahanke on osayleiskaavan ehdotusvaiheessa, asemakaavatyö on aloitettu Lepolan ensimmäisellä osaalueella. Asemakaavoitus Järvenpään kaupungin maa-alueiden pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vireillä ovat seuraavat asemakaavat: Rousun alue, Korttelin 1343 tontti 10, Harjoitusjäähalli, Vanhankylänniemi ja Maahisenpuisto. Kaavaluonnosvaiheessa ovat Saunaniityn pientaloalue, Kortteli 989 (Mestariasunnot Oy, Jampankaari 6), Reservikomppanian alue, Mannilantie 39 ja Myllytien Valtuustokadun alue. Natura-alueet Järvenpäässä Natura 2000 -kohteisiin kuuluvat Lemmenlaakson lehto (94 ha) ja Tuusulanjärven lintuvesi (200 ha). Lemmenlaakson lehto sijaitsee Järvenpään kaupungin itäosassa Keravanjoen laaksossa. Keravanjoki virtaa alueen keskellä pohjoiseteläsuuntaisena. Tuusulanjärven lintuvesi koostuu kolmesta erillisestä Tuusulanjärven vesi- ja rantakosteikkoalueesta, jotka ulottuvat Järvenpään ja Tuusulan alueille.
8(54) 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto Järvenpään kaupungin alueella Järvenpään Vesi toimii Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksena ja huolehtii talousveden toimittamisesta asiakkaille sekä jäte-, hule- ja kuivatusvesien johtamisesta. Jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Helsingin Veden Viikin jätevedenpuhdistamolle. Jätevedestä syntyvän lietteen käsittelyn ja sen loppusijoittamisen hoitaa voimassa olevan sopimuksen mukaisesti Helsingin Vesi Metsäpirtin lietteenkäsittelylaitoksella. Järvenpään Vesi palvelee asiakkaitaan myös muissa vesihuoltoalaan liittyvissä teknisissä ja neuvontapalveluissa. Laitos toimii kirjanpidollisesti eriytettynä kaupungin vesiliikelaitoksena. Vesihuoltolain mukaisesti laitos kattaa toimintansa menot omalla tulorahoituksellaan. Talousvesi hankitaan Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymältä (TSV). Talousvesi on pohjavettä tai tekopohjavettä. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä (TSV) huolehtii vedenhankinnasta ja -toimittamisesta Järvenpään kaupungille ylläpitäen siihen tarvittavia vedenottamoita, vedenkäsittelylaitoksia ja runkojohtoja. Vuonna 2008 talousvettä ostettiin kuntayhtymältä 2 271 298 m 3 (6 222 m 3 /d), joka oli 1,2 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Järvenpään kaupungin alueella myytiin talousvettä asiakkaille 2 082 431m 3 (5 705 m 3 /d). Verkoston laskuttamattoman veden ja vuotovesien määrä oli 188 867 m 3, eli 8,3 % koko verkostoon pumpattavasta vesimäärästä. Koko kaupungin ominaiskäyttö oli 166 l/as vuonna 2008, mikä on hieman enemmän edellisvuoteen verrattuna. Asutuksen ominaiskulutus on 126 l/as (76 %), teollisuuden 7 l/as, kaupan ja palveluiden 20 l/as (20 %). Teollisuuden kuluttama vesimäärä oli yhteensä 81 400 m 3 /a (3,9 % koko vedenmyynnistä). Järvenpään kaupungin alueella ei ole käytössä olevia jätevedenkäsittelylaitoksia. Jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Helsingin Viikinmäen keskusjätevedenpuhdistamoon yhteistoiminnassa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES) kanssa. Vuonna 2008 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle johdettiin Järvenpäästä 3 726 000 m 3 jätevettä (10 208 m 3 /d). Jätevettä laskutettiin 2 114 650 m 3 (5794 m 3 /d). Vuotovettä oli 1 611 000 m 3, mikä on 43 % koko virtaamasta. Taulukko 3.1 Järvenpään Veden virtaamat vuonna 2008. Liittyneet asukkaat Ostettu/ vastaanotettu vesi m 3 Laskutettu vesi m 3 Vuotovedet m 3 % Vesilaitos 37491 2 271 298 2 082 431 188 867 8,3 Viemärilaitos 36917 3 726 000 2 114 650 1 611 000 43
9(54) 3.2 Kaupungin vesilaitos, vedenhankinta 3.2.1 Pohjavesialueet Järvenpään kaupungin alueella on kolme I-luokan pohjavesialueiksi luokiteltua esiintymää ja vedenhankintaan soveltuvaa aluetta: Nummenkylän pohjavesialue (0118651) ja Myllylän pohjavesialue (0118652) sekä kaupungin keskustassa oleva Järvenpään pohjavesialue (0118601). Nummenkylän pohjavesialue (0118651) sijaitsee Järvenpään ja Tuusulan rajalla Järvenpään pohjoisosassa. Nummenkylän pohjavesialue on luode-kaakkoissuuntainen pitkittäisharju. Se kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin (Iluokka). Sen pinta-alaksi on arvioitu 3,58 km 2 ja muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi 2 200 m 3 /d. Tällä pohjavesialueella on kolme vedenottamoa: Vähänummen vedenottamo Järvenpään kaupungin alueella, ja Mäntsälän kunnan puolella Kaunisnummen ja Kellokosken sairaalan vedenottamot. Vedenottamoiden suojaaluesuunnitelmat on laadittu vuonna 1980. Nummenkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2001. Suurimmat riskit Nummenkylän pohjavesialueella muodostavat pilaantuneet maa-alueet, teollisuus, tienpito ja liikenne sekä suojaamattomat öljysäiliöt. Alueella sijaitsee myös toimintansa lopettanut maankaatopaikka, jolla on voimassa oleva pohjaveden tarkkailuohjelma. Myllylän pohjavesialue (0118652) sijaitsee Järvenpään itäreunalla. Myllylän pohjavesialue käsittää savipeitteisen jokilaakson ja tämän itä- ja länsipuolelle kerrostuneen tasoittuneen harjumuodostuman. Alueen kokonaispinta-alaksi on arvioitu 1,88 km 2 ja kokonaisantoisuudeksi 1 200 m 3 /d. Myllylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2007. Myllylän pohjavedenottamon suoja-aluesuunnitelmat on tehty vuonna 1980 sekä päivitetty 2007. Merkittävimmät riskit pohjavesialueelle muodostavat haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely, maa-ainesten otto sekä tienpito ja liikenne. Järvenpään pohjavesialue (0118601) sijaitsee kaupungin keskustassa ja on luokiteltu vara- ja kriisiajan vedenottoreserviksi. Alueen pinta-alaksi on arvioitu 0,43 km 2 ja muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi 200 m 3 /d. Pohjavesialueella sijaitsee keskuskoulun varavedenottamo. Järvenpään kaupungin rakennusmääräyksessä on annettu erityismääräyksiä pohjavesialueelle rakentamisesta. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Öljy- ja polttoainesäiliöistä sekä piha- ja paikoitusalueista on annettu erityismääräykset.
10(54) Taulukko 3.2 Järvenpään kaupungin pohjavesivarat. NIMI NUMERO LUOKKA ARVIOITU ANTOISUUS, m 3 /d Nummenkylä 01 18651 I 2 200 Myllylä 01 18652 I 1 200 Järvenpää 01 18601 I 200 Yhteensä 3 600 luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Järvenpään kaupunki ostaa talousvetensä tukkuvesitoimittajalta, joka on Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä (TSV). Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä Järvenpään kaupunki on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä, joka huolehtii Järvenpään kaupungin vedenhankinnasta ja siinä tarkoituksessa ylläpitää tarvittavia vedenottamoita, vedenkäsittelylaitoksia ja runkojohtoja. Kuntayhtymän muina osakkaina ovat Keravan kaupunki sekä Tuusulan ja Sipoon kunnat. Kuntayhtymän tehtävänä on yleiseen vesilaitostoimintaan kuuluvien palveluiden tuottaminen ja myynti. Kuntayhtymä hoitaa myös ne toimialaansa kuuluvat tehtävät, joita kunnat ovat erillisellä päätöksellä antaneet kuntayhtymän tehtäväksi. Kuntayhtymä omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellisia toimitiloja ja kiinteistöjä. Kuntayhtymän toimialueena ovat ensisijaisesti osakaskuntien alueet. TSV:llä on omistuksessaan ja käytössään 14 erillistä vesilaitosta, joista tällä hetkellä 11 on tuotantokäytössä. TSV:n vedenjakelujärjestelmään kuuluu noin 159 km vesijohtoa, seitsemän vesitornia sekä 16 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa. Suurimmat vesilaitokset ovat Jäniksenlinnan ja Rusutjärven tekopohjavesilaitokset. Vedenottamoiden lupamääräinen kokonaisantoisuus on keskimäärin 36 100 m 3 /d. Muut vesilaitoskuntayhtymän vesilaitokset ovat pohjavesilaitoksia. Kaikki toimitettava vesi on pohjavettä tai tekopohjavettä. 70 % toimitetusta vedestä on Päijänne-tunnelin vedestä valmistettua tekopohjavettä. TSV:n vedenhankintakäytössä olevista vedenottamoista kaksi sijaitsee Järvenpään kaupungin alueella: Vähänummen vedenottamo Nummenkylän pohjavesialueella ja Myllylän vedenottamo Myllylän pohjavesialueella. Vähänummen pohjavesialueen antoisuus on 1700 m3/d. Järvenpään kaupungin asukkaille johdettavan talousvesi tulee pääasiassa Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselta. Vettä saadaan myös Paippisten, Vähänummen ja Myllylän vedenottamoilta. Jäniksenlinnan tekopohjaveden valmistuksessa käytetään raakavetenä Päijännetunnelin vettä. Jäniksenlinnassa vedenkäsittelymenetelmät ovat hidassuodatus, kalkki-
11(54) kivialkalointi ja UV-desinfiointi. Kaikesta TSV:n toiminta-alueella jakeluun toimitettavasta vedestä yli 70 % on Päijänne-tunnelin vedestä valmistettua tekopohjavettä. Paippisten vedenottamolla vedenkäsittelymenetelmänä on ilmastus, pikahiekkasuodatus ja UV-desinfiointi. Vähänummen vedenottamolla käsittelymenetelmänä on hidassuodatus, kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Koko vedenhankinta- ja siirtojärjestelmä on automaation piirissä. Järvenpään alueelle johdettavien vedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät, teoreettiset maksimit ja nykyinen käyttö on koottu taulukkoon 4. Taulukko 3.3 Järvenpään kaupungin alueelle talousvettä johtavat vedenottamot vuonna 2008. Omat vedenottamot Käyttöönotto vuosi Vedenottolupa vuosi Lupaehto/ max. kap. m 3 /d Vähänummi 1959 1967 1 700 1 225 Myllylä 1967 1 000 425 Paippinen 1968/1974 1 200 841 Jäniksenlinna 1964/1974/1977 13 200* 9 812 * tekopohjaveden imeytetyn veden enimmäismäärä Nykyinen otto, m 3 /d (2008) Järvenpään kaupungin alueella sijaitsevat vedenottamot Vähänummen vedenottamo Vähänummen vedenottamo sijaitsee Nummenkylän pohjavesialueen eteläosassa. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1959. Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (no 21/1967) ottaa vettä enintään 1 700 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamon antoisuus on 1 700 m 3 /d. Vuonna 2008 Vähänummen vedenottamon keskimääräinen otto oli 1225 m 3 /d. Raakaveden laatu on hyvä. Raakavesi pumpataan kahdesta siiviläputkikaivosta pohjavedenottamorakennukseen, jossa raakaveden käsittelymenetelmät ovat hidassuodatus, kalkkikivialkalointi ja UVdesinfiointi. Vähänummen vedenottamon suoja-aluesuunnitelmat on tehty vuonna 1980. Myllylän vedenottamo Myllylän vedenottamo sijaitsee Myllylän pohjavesialueella noin 1,5 km Mikon-
12(54) korvesta pohjoiseen. Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (no 28/1967) ottaa vettä enintään 1 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamolla on neljä putkikaivoa. Vedenottamolta raakavesi johdetaan Vähänummen vesilaitokselle käsiteltäväksi. Vuonna 2008 Myllylän vedenottamon keskimääräinen otto oli 425 m 3 /d. Vedenottamolta pumpattu vesimäärä on pieni verrattuna Tuusulan seudun vesilaitoksen muihin vedenottamoihin, mutta se on tärkeä kriisiajan vedenhankinnan kannalta. Myllylän vedenottamon suoja-aluesuunnitelmat on tehty vuonna 1980. Veden laatu Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä on laatinut valvontatutkimusohjelman, jonka käytännön toteutuksesta vastaa kuntayhtymä itse. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleen uuden talousveden valvontatutkimusohjelman myötä valvontapisteiden määrä lisääntyi. Kuntayhtymä raportoi kolmesti vuodessa kirjallisesti kaikki jatkuvan valvonnan ja jaksoittaisen seurannan tulokset Järvenpään terveydensuojeluviranomaisille sekä vesihuoltolaitoksille. Tuusulan seudun vesilaitos huolehtii vesinäytteiden otosta ja veden laadun seurannasta vedenjakelualueella valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Laboratoriotutkimukset teetetään FCG Suunnittelukeskus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan: valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Käyttötarkkailunäytteet otetaan joka kuukausi kaikilta veden tuotantolaitoksilta, joka toinen kuukausi vesitorneista ja neljä kertaa vuodessa kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Valvontanäytteet otetaan joka toinen kuukausi verkostovedestä 15 valitusta käyttöpisteestä. Tuusulan seudun vesilaitoksen tuottama veden laatu täytti vuonna 2007 kaikilta osin sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Kaikki jakeluverkkoon johdettu vesi on luonnollista tai tekopohjavettä, joka on moitteetonta talousvetenä. Myös laatusuositukset talousvedelle täyttyivät lähes kaikilta osin, yksi rautapitoisuus ylitti laatusuosituksen. Vedenkulutus Vuonna 2008 verkostoon pumpattiin yhteensä 2 271 298 m 3 (keskimäärin 6 223 m 3 /d). Pumpatusta vesimäärästä 76 % menee kotitalouksille, 20 % kaupan ja palveluiden käyttöön ja 3,9 % teollisuudelle. Seuraavaan taulukkoon on koottu vedenkulutukset sekä ominaisvedenkulutukset vuosilta 2006, 2007 ja 2008. Laskuttamattoman veden ja hukkaveden osuus on 8,3 prosenttia verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Teollisuuden osuus kokonaisvedenkulutuksesta on noin 3,9 %. Taulukossa 3.5 on esitetty suurimmat vedenkäyttäjät.
13(54) Taulukko 3.4 Vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus vuosina 2006, 2007 ja 2008. 2006 2007 2008 verkostoon pumpattu vesimäärä - Vähänummen vedenottamo m 3 /a 481 531 487 254 448 426 - Myllylän vedenottamo m 3 /a 167 497 156 794 155 068 - muut (ei Järvenpään alueella) m 3 /a 1 481 372 1 429 252 1 478 937 yhteensä m 3 /a 2 130 400 2 073 300 2 082 431 vedenkulutus - asutuksen vedenkulutus m 3 /d 4 647 4 639 4 638 - palvelu- ja liikelaitokset m 3 /d 925 807 844 - teollisuuden vedenkulutus m 3 /d 265 237 223 - laskuttamaton käyttö m 3 /d 600 468 517 yhteensä m 3 /d 5 837 5 680 5705 ominaisvedenkulutus l/as/d 282 294 283 laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /a 2 130 400 2 073 300 2 082 431 - laskuttamaton kulutus m 3 /a 219 000 170 700 188 867 - laskuttamaton kulutus % 9,3 % 7,6 % 8,3 % Taulukko 3.5 Suurimmat vedenkäyttäjät vuosina 2006, 2007 ja 2008. 2006 2007 2008 Metso Paper 25 789 23 808 20 127 Wursti Oy Saarela 17 398 19 847 17 093 Koskitanner Oy VVO Asunnot Oy/ Kaarnapolku 4 A-Klinikkasäätiö VVO Asunnot Oy/Wärtsilänk. As Oy Lampikallio As Oy Kiilapuisto Suomen Kirkon Seurakuntaop. 9 141 12 480 13 595 2 256 9 375 8 928 482 10 325 8 768 7 995 438 9 155 8 980 654 8 196 10 678 9 737 775 8 202 8 225 2 507
14(54) 3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot Tuusulan Seudun Vesi Oy:n vedenjakelu kattaa koko Järvenpään kaupungin alueen lukuun ottamatta pieniä alueita kaupungin reuna-alueilla. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on noin 37 491 asukasta, liittymisasteen ollessa 97,9 %. Kaupungin vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston kokonaispituus on 199,6 km, josta 89 km on muovijohtoa, 109 km on valurautajohtoa ja 0,09 km asbestiputkea. Päävesijohdot johtavat veden vedenottamoilta ja vedenkäsittelylaitokselta kulutusalueille. Kiinteistönhaltijat vastaavat tontilla olevista tonttijohdoista. Kaupungin keskustassa on tilavuudeltaan 2 000 m 3 ylävesisäiliö. Järvenpään Veden omistama vesitorni on vuokrattu Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymälle. Koko vesihuoltolaitoksen vedensiirtojärjestelmä on automaation piirissä. Taulukko 3.6 Vesijohtoverkostoon liittyneiden määrä ja liittymisprosentit vuosilta 2006, 2007 ja 2008. 2006 2007 2008 väkiluku as 37 613 37 974 38 295 liittyjämäärä as 36 823 37 177 37 491 liittymisprosentti % 97,9 97,9 97,9
15(54) Taulukko 3.7 Järvenpään kaupungin vesijohtoverkosto v. 2008. Putkimäärä Osuus km % Valurautajohtoa 50-60- luvulla rak. 23,89 12,1 70- luvulla rak. 50,721 25,6 80- luvulla rak. 29,593 14,9 90- luvulla rak. 5,912 3,0 2000 - luvulla rak. 1,405 (-2,234) 0,7 Yhteensä 109,287 54,8 Asbestisementtiputkea 50-60- luvulla rak. - - 70- luvulla rak. - - 80- luvulla rak. 0,003 0,0 90- luvulla rak. 0,085 0,0 2000 - luvulla rak. - - Yhteensä 0,088 0,04 Muoviputket 50-60- luvulla rak. 5,803 2,9 70- luvulla rak. 15,951 7,9 80- luvulla rak. 15,531 7,8 90- luvulla rak. 22,811 11,4 2000 - luvulla rak. 29,034 14,5 Yhteensä 89,130 44,7 Yhteensä vesijohtoa 199,584 100,0 Kuva 3.1. Järvenpään vesitorni (http://www.tsvesi.fi/)
16(54) 3.2.4 Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 3.7). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 3.8 Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Järvenpäässä vuonna 2008. turvallisuusluokka poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä vaatimustaso I II > 120 l/as/d 50-120 l/as/d > 4500 m 3 /d 1875-4500 m 3 /d III 20-50 l/as/d 750-1875 m 3 /d IV < 20 l/as/d < 750 m 3 /d Järvenpään Veden on pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin poikkeustilanteessa yli 4 500 m 3 /d päästäkseen I-luokkaan (liittyjämäärä n. 37 500). TSV:llä on valmiussuunnitelma alueen vesihuoltolaitoksille veden jakelusta kriisiaikana. Kaupungin keskusta-alueella sijaitseva Järvenpään pohjavesialue on luokiteltu vara- ja kriisiajan vedenottoreserviksi, ja alueella sijaitsee varavedenottamo, jonka antoisuus on arviolta 200 m 3 /d. 3.3 Kaupungin viemärilaitos, jätevedenkäsittely 3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot Järvenpäässä kerätyt jätevedet johdetaan siirtoviemärissä Keravalle, josta lähtee tilava kalliotunneli kohti Pihlajamäen pääpumppaamoa. Järvenpään jätevesiviemäriverkoston kautta johdetaan myös Tuusulan kunnan Kellokosken ja Jokelan taajamien jätevedet. Järvenpään kaupungin jätevesiverkoston kokonaispituus on noin 180 km. Vesihuoltolaitos ylläpitää myös hulevesiverkostoa. Hulevesiverkoston kokonaispituus on noin 206 km. Niitä avo-ojia, joihin osa sadevesiviemäreistä purkautuu, huoltaa Järvenpään kaupunkitekniikka. Taulukossa 3.8 on esitetty Järvenpään kaupungin viemäriverkosto vuonna 2008. Taulukossa 3.9 on esitetty kaupungin hulevesiverkosto. Viemäröintijärjestelmään kuuluu 24 jätevedenpumppaamoa ja 15 hulevesipumppaamoa. Pumppaamot ovat liitetty laitoksen kaukovalvontajärjestelmään. Pumppaamoiden toimintahäiriöistä tulee hälytykset valvojalle. Pumppaamoilla, jotka sijaitsevat pohjavesi- tai pohjavesien suoja-alueilla tulisi olla ylivuotojen keräysjärjestelmä poikkeustilanteita varten, jottei ylivuototilanteessa jätevettä pääse pohjaveteen ja edelleen vedenottamoiden kaivoihin. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymällä on lisäksi yksi jätevedenpumppaamo Järvenpäässä. Kaukovalvontajärjestelmänä on käytössä Grundfos Kauko 32 bit/elsa. Kaukovalvontajärjestelmä on hankittu vuonna 2006.
17(54) Viemäriverkon liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 2006, 2007 ja 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa. Viemäriverkoston toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Taulukko 3.9 Järvenpään kaupungin jätevesiviemärit vuonna 2008. Putkimäärä Osuus km % Betoniputket 50-60- luvulla rak. 15,393 8,5 70- luvulla rak. 34,472 19,1 80- luvulla rak. 2,816 1,4 90- luvulla rak. 1,468 0,7 2000 - luvulla rak. 0,302 (-3,808) 0,2 Yhteensä 50,643 28,1 Muoviputket 50-60- luvulla rak. 3,499 1,9 70- luvulla rak. 23,956 13,2 80- luvulla rak. 44,711 24,8 90- luvulla rak. 26,114 14,4 2000 - luvulla rak. 29,568 16,4 Yhteensä 127,848 70,9 Yhteensä jätevesiviemäriä 180,280 100,0
18(54) Taulukko 3.10 Järvenpään kaupungin hulevesiverkosto vuonna 2008. Putkimäärä Osuus km % Teräsputket 50-60- luvulla rak. - - 70- luvulla rak. - - 80- luvulla rak. 0,54 0,3 90- luvulla rak. 0,439 0,2 2000 - luvulla rak. - - Yhteensä 0,979 0,5 Betoniputket 50-60- luvulla rak. 10,463 5,3 70- luvulla rak. 27,157 13,7 80- luvulla rak. 28,776 14,5 90- luvulla rak. 7,217 3,6 2000 - luvulla rak. 1,907 1,0 Yhteensä 75,52 36,6 Muoviputket 50-60- luvulla rak. 3,988 2,0 70- luvulla rak. 5,873 3,0 80- luvulla rak. 18,686 9,4 90- luvulla rak. 43,09 21,8 2000 - luvulla rak. 44,788 22,6 Yhteensä 116,425 56,5 Yhteensä hulevesiviemäriä 206,219 100,0 Taulukko 3.11 Viemäriverkkoon liittyneiden määrä ja liittymisprosentit vuosilta 2006, 2007 ja 2008. 2006 2007 2008 väkiluku as 37 613 37 974 38 295 liittyjämäärä as 35 900 36 425 36 926 liittymisprosentti % 95 96 96
19(54) 3.3.2 Jätevedenpuhdistamot Järvenpään kaupungin oma jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna 1964 ja toimi vuoteen 1979 saakka. Vuodesta 1979 lähtien Järvenpään kaupungin alueella kerätyt jätevedet on johdettu puhdistettavaksi Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Keskuspuhdistamoon jätevedet johdetaan Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES) toimesta ns. meriviemärin kautta. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Järvenpään kaupunki on osakkaana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä, joka huolehtii Järvenpään kaupungin viemäriveden johtamisesta runkoviemäreissä ja siinä tarkoituksessa ylläpitää viemäriveden pumppaamoja ja viemäreitä sekä näiden toiminnalle tarpeellisia laitteita ja rakennelmia. Kuntayhtymän muina osakkaina ovat Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Tuusulan kunta. Järvenpäässä kerätyt jätevedet johdetaan siirtoviemärissä Keravalle, josta lähtee tilava kalliotunneli 20-50 metrin syvyydessä maan alla kohti Pihlajamäen pääpumppaamoa. Tunnelin pituus on 23 km. Tunnelissa jätevesi virtaa loivasti V-muotoisen betonisen pohjalaatan päällä normaalisti muutaman kymmenen senttimetrin paksuisena kerroksena. Meriviemärijärjestelmä otettiin sen rakentamisen edistyessä vaiheittain käyttöön 1970-luvun loppupuolelta lähtien ja se valmistui kokonaisuudessaan v. 1987. Koko KUVES:n siirtoviemärijärjestelmään kuuluu runkoviemärien lisäksi Pihlajamäen pääpumppaamo sekä pienemmät Hyrylän ja Järvenpään pumppaamot sekä 11 virtaamamittausasemaa. Kuntayhtymän jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamossa. Puhdistetut jätevedet puretaan puhdistettuina Suomenlahden avomeren reunaan Katajaluodolla. Puhdistamo ja poistotunneli ovat Helsingin Veden hoidossa, mutta kuntayhtymällä on niihin pysyvä käyttöoikeus. Mittaustietojen perusteella lasketaan kuntakohtaiset jätevesimäärät, joiden suhteessa kunnat maksavat osuutensa jätevedenpuhdistuksesta sekä järjestelmän hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Kuntayhtymän hoidossa on lisäksi yksi loka-autokuormien purkuasema, joka sijaitsee Vantaan Korson Kulomäessä. Käyttösopimuksen tehneet loka-autoyrittävät purkavat siellä meriviemäriin vuosittain noin 4 500 kuormallista saostus- ja umpikaivolietteitä valvonnan alaisena. Kuntayhtymä valvoo laitosten toimintaa kaukokäyttöjärjestelmän avulla ja niiden ylläpitoon liittyvät korjaus- ja huoltotoiminnot hankitaan ostopalveluina pääasiassa jäsenkuntien vesi- ja viemärilaitoksilta. Vuonna 2008 Järvenpäästä puhdistettavaksi johdettu jätevesimäärä oli noin 3,7 milj. m 3 eli keskimäärin 10 210 m 3 /d, josta laskutettu vesimäärä oli 5 800 m 3 /d. Vuotovesien määrä vuonna 2008 oli 1 611 300 m 3 eli 43 % kokonaisvirtaamasta.
20(54) Taulukko 3.12 Järvenpään jätevedet vuonna 2008. Tuleva jätevesi Laskutettu jätevesi Vuotovedet Järvenpää m 3 /d m 3 /d m 3 /d % 3 726 000 2 114 650 1 611 000 43 Taulukko 3.13 Suurimmat jätevedentuottajat vuosina 2006, 2007 ja 2008. 2006 2007 2008 Metso Paper 25 789 23 808 20 127 Wursti Oy Saarela 17 398 19 847 17 093 Koskitanner Oy VVO Asunnot Oy/ Kaarnapolku 4 A-Klinikkasäätiö VVO Asunnot Oy/Wärtsilänk. As Oy Lampikallio As Oy Kiilapuisto Suomen Kirkon Seurakuntaop. 9 141 12 480 10 726 2 256 9 375 8 928 482 10 325 8 768 7 995 438 9 155 8 980 654 8 196 10 678 9 737 775 8 202 8 225 2 507 3.4 Vesihuoltolaitoksen taksat Järvenpään Vesi perii asiakkailtaan liittymismaksua, perusmaksua talousvedelle ja jätevedelle sekä käyttömaksua talousvedelle ja jätevedelle. Järvenpään Vedellä on myös käytössä 1.4.2007 voimaan tullut palvelumaksuhinnasto. Hulevesimaksua ei peritä, mutta mikäli asiakas johtaa hulevetensä jätevesiviemäriin alueella, jossa on erillisviemäröinti, laitos perii korotettua jäteveden käyttömaksua. Korotus on 40 %. Liittymismaksu määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen, laajuuden ja palveluiden käytön perusteella, ja se lasketaan kaavalla L=k*A*p*y L, jossa L= liittymismaksu k= kiinteistötyypin mukainen kerroin A= rakennusluvan mukainen kerrosala (k-m 2 ) p= palvelukerroin y L = liittymismaksun yksikköhinta 2,74 /k-m 2 Omakotitaloille ja paritaloille liittymismaksut määräytyvät kiinteistön rakennusluvan mukaisen kerrosalan mukaan taulukon 3.14 mukaisesti. Laitos voi liittymismaksua määrättäessä huomioida kiinteistöön rakennettavan paineenkorotuksen tai jätevedenpumppaamon kustannukset. Liittymismaksun muodostuessa erityisestä syystä koh-
21(54) tuuttoman suureksi tai pieneksi, voi laitos määritellä liittymismaksun kiinteistölle vedenjakelusta ja viemäröinnistä koituvan hyödyn perusteella. Lisäliittymismaksu peritään, jos kiinteistön olosuhteet muuttuvat liittymismaksun määräämisen jälkeen. Lisäliittymismaksua peritään määräytymisperusteen muutoksen ollessa vähintään 10 %. Alle 500 m 2 :n kiinteistöiltä lisäliittymismaksu peritään, jos kerrosala kasvaa siten, että kiinteistö siirtyy ylempään maksuluokkaan. Perusmaksu määräytyy kiinteistön vesimittarin koon ja kiinteistöön liitettyjen palveluiden (talousvesi, jätevesi) mukaan. Lisäksi hulevesien johtamisesta voidaan kerätä korotettua jäteveden perusmaksua, mikäli alueella on erillisviemäröinti. Korotuksen suuruus on 40 %. Taulukossa 3.15 on esitetty Järvenpään Veden perusmaksut talousvedelle ja jätevedelle. Käyttömaksua peritään talous- ja jätevedestä kiinteistön käyttämän veden määrän mukaan. Lisäksi erillisviemäröinnin alueella hulevedet viemäriin johtavalta kiinteistöltä peritään korotettua jäteveden käyttömaksua. Korotus on 40 %. Käyttömaksu talousvedelle on 1.4.2008 alkaen ollut 0,89 /m 3 (alv 0 %), ja jäteveden käyttömaksu 1,45 /m 3 (alv 0 %). Järvenpäänkaupungin vesiliikelaitoksen johtokunta on päättänyt käyttömaksujen korotuksesta. 1.4.2009 alkaen käyttömaksut nousevat 6 %. Uudet käyttömaksut talousvedelle ja jätevedelle on esitetty taulukossa 3.16. Taulukko 3.14 Omakoti- ja paritalojen liittymismaksut. Kerrosala, m 2 Liittymismaksu vesijohto, Liittymismaksu jätevesiviemäri, Liittymismaksut yhteensä, 0-100 625,00 937,50 1562,50 101-250 1000,00 1500,00 2500,00 251-500 1875,00 2812,50 4687,50 501-2625,00 3937,50 6562,50 Taulukko 3.15 Perusmaksut talous- ja jätevedelle Mittarikoko Talousvesi, Alv 22 %, Talousvesi Jätevesi, Alv 22 Jätevesi mm /kk /kk yht., /kk /kk %, /kk yht., /kk 0-21 3,52 0,77 4,29 3,52 0,77 4,29 22-33 16,72 3,68 20,40 16,72 3,68 20,40 34-41 32,54 7,16 39,70 32,54 7,16 39,70 42-151 41,88 9,21 51,09 41,88 9,21 51,09 Taulukko 3.16 Käyttömaksut talous- ja jätevedelle 1.4.2009 alkaen. Käyttömaksu, /m 3 Alv 22 %, /m 3 Käyttömaksu yht., /m 3 Talousvesi 0,94 0,21 1,15 Jätevesi 1,54 0,34 1,88
22(54) 3. 5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella 3.5.1 Vedenhankinta ja jakelu Suurin osa Järvenpään alueista kuuluu keskitetyn vesihuollon piiriin. Keskitetyn vedenhankinnan ja -jakelun ulkopuolella on kuitenkin noin 130 kiinteistöä. Kiinteistökohtainen vedenhankinta on toteutettu pääasiassa rengas- ja kallioporakaivoilla. Kaivovesien laadusta ei ole tehty tarkempia kartoituksia. 3.5.2 Jätevesien käsittely Keskitettyjen järjestelmien ulkopuolella on arviolta noin 220 kiinteistöä (n. 4 % kaupungin kiinteistöistä). Kaupungin rakennusjärjestyksessä on määrätty viemärilaitoksen ulkopuolisille alueille jätevesien käsittelystä. Jätevesien käsittely on toteutettava niin, että valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltoalueen ulkopuolisilla alueilla annetut jätevesien käsittelyvaatimukset täyttyvät. Pohjavesialueilla jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpisäiliö. Ranta-alueille vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoon on kielletty, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä. Suuri osa haja-asutuksen kiinteistöistä käsittelee jätevedet vielä saostuskaivojen avulla. Haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta on arvioitu taulukossa 3.17 (olettamuksena, että kaikissa kiinteistöissä on jätevesien sakokaivokäsittely). Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen.
23(54) Taulukko 3.17 Haja-asutuksen jätevesikuormitus. tuleva kuormitus* puhdistusteho (%) ** lähtevä kuormitus *** asukasmäärä ympäristökuormitus BOD 7ATU 50 g/as/d 10-20 42,5 g/as/d 550 23,4 typpi (N) 14 g/as/d 10-20 11,9 g/as/d 550 6,5 fosfori (P) 2,2 g/as/d 10-20 1,87 g/as/d 550 1,0 * Talousjätevesiasetuksen 888/2003 mukaan ** Santala Erkki. 1990. Pienet jäteveden maapuhdistamot (Vesi- ja ympäristöhallitus). *** Lähtevä kuormitus laskettu käyttäen puhdistustehona 15 prosenttia. 3.6 Vesihuollon organisaatio Järvenpään Vesi toimii kunnallisena vesiliikelaitoksena. Liikelaitoksella on toimivaltainen 7-jäseninen johtokunta, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena. Johtokunta valitsee operatiivisesta toiminnasta vastaavan toimitusjohtajan. Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen ja sen johtokunnan johtosäännössä on määritelty liikelaitoksen johtokunnan ja toimitusjohtajan tehtävät ja toimivallat. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön määrä vuonna 2008 oli 15 henkilöä. 3.7 Yhteistyö vesihuollossa 3.7.1 Yhteistyö kaupungin alueella Järvenpään Vesi on kaupungin omistama kunnallinen vesiliikelaitos. Nykyisessä muodossaan se on toiminut vuodesta 2006 lähtien. Laitosta johtava toimielin on kaupunginhallituksen alainen johtokunta. Toiminnallisesti Järvenpään Vesi on osa kaupungin teknistä toimialaa. Ympäristövalvonta toimii talousveden laatua ja jätevesien ympäristövaikutuksia valvovana viranomaisena. Vesihuoltoverkostot ja -rakenteet suunnittelee ja rakentaa Järvenpään kaupungin kaupunkitekniikka yhteistoiminnassa Järvenpään Veden ja kaavoitustoimen kanssa. Sammutusvesihuolto hoidetaan kaupungin toimesta yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Paloposteja oli vuonna 2008 yhteensä 230 kpl, joita ei pääsääntöisesti käytetä, ja sammutusvesiasemia 25 kpl. 3.7.2 Kaupungin omat avustusperusteet Kaupungilla ei ole avustusperiaatteita vesiosuuskuntien perustamiseen tai tukemiseen.
24(54) 3.7.3 Kuntarajat ylittävä yhteistyö Järvenpään Vesi tekee ylikunnallista yhteistyötä sekä talousveden hankinnassa ja jakelussa että jätevesien käsittelyssä. Järvenpään Vesi on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä, joka huolehtii kaupungin vedenhankinnasta ja siinä tarkoituksessa ylläpitää tarvittavia vedenottamoita, vedenkäsittelylaitoksia ja runkojohtoja. Vedentoimitukseen liittyen kaupungin vesitorni on vuokrattu Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymälle. Jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä yhteistyöorganisaationa toimii Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, jossa Järvenpään kaupunki on osakkaana. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä huolehtii kaupungin jätevesien johtamisesta siirtoviemäreissä ja siinä tarkoituksessa ylläpitää viemäreitä sekä näiden toiminnalle tarpeellisia laitteita ja rakennelmia. Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta ovat tehneet sopimuksen vuonna 2003 kuntien rajoilla olevien kiinteistöjen liittämisestä toisen kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoihin siellä missä tämä on mahdollista ja kannattavaa. Tuusulan kunnan kanssa ovat voimassa sopimukset Kansanopiston, Kellokosken ja Jokelan alueiden jätevesien johtamisesta Järvenpään kaupungin verkoston kautta siirtoviemäriin. Haarajoen alueella on liittynyt useita kiinteistöjä Mäntsälän kunnan puolelta Järvenpään vesijohtoverkostoon. Liittymisestä on tehty sopimus yksittäisten kiinteistöjen kanssa. Mäntsälän kunnan kanssa on tehty erillissopimus Hyökännummen jätevesien johtamisesta Järvenpään kaupungin alueen kautta runkoviemäriin. Hyökännummi sijaitsee Kellokosken takana Tuusulan kunnan rajalla. Järvenpään kaupunki on osakkaana KUUMA-kumppanuudessa. Se on kuuden Keski- Uudenmaan kunnan, yrityselämän ja oppilaitosten yhteistoimintaa. Kumppanuusverkoston muodostavat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. KUUMA-yhteistyön strategiset painopisteet ovat palveluyhteistyössä, liikenteessä, maankäytössä sekä omistajapolitiikassa ja edunvalvonnassa. Yhteistyötä tehdään mm. yleiskaavan osalta. Kaavoitusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhtenäistä ja tarkoituksenmukaista aluerakennetta kunnissa. Yhteistyötä tehdään mm. maakuntakaavan tarkistustyössä. 3.8 Vesistöjen tila Järvenpään alueella Järvenpää kuuluu kokonaan Vantaanjoen vesistöalueeseen, kaupungin keskustan sijaitessa Tuusulanjärven pohjoispäässä Tuusulanjoen valuma-alueella ja kaupungin itäisten osien sijaitessa sitä halkovan Keravanjoen valuma-alueella. Tuusulanjärvi sijaitsee osittain Järvenpään puolella kaupungin eteläosassa, ja on Vantaanjoen vesistöalueella. Järven 92 km 2 :n valuma-alueesta 33 % sijaitsee Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on 6,0 km 2 ja tilavuus 19 milj. m 3. Tuusulanjärvi on matala, keskisyvyydeltään vain 3,2 m. Tuusulanjärvi laskee Tuusulanjoen kautta Vantaanjokeen.
25(54) Tuusulanjärvi on rehevöitynyt jätevesi- ja hajakuormituksen vaikutuksesta. Vaikka taajamien jätevedet johdetaan nykyään Viikinmäelle ja hajakuormitusta on vähennetty, järveen kohdistuva kuormitus on edelleen suuri. Järven tilaa kohennetaan sekä järveen että valuma-alueeseen kohdennetulla kunnostuksella. Kunnostusprojektia koordinoi Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. 3.9 Vesihuollon ongelmakohdat 3.9.1 Vedenhankinta ja jakelu Vesijohtoverkoston suhteen ongelmakohtia ovat: Vanhat vesijohtolinjat (n. 49 % vesijohtoverkostosta rakennettu 50-, 60- ja 70- luvuilla) Nummenkylän alueen vedenjakelun alhaiset painetasot Valurautaisten putkien aiheuttamat laatuvaihtelut (saostumien irtoaminen) 3.9.2 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Viemäriverkon suhteen ongelmakohtia ovat: Vanhan betoniviemäriverkoston vuotovedet Kiinteistökohtaiset sekaviemäröinnit Viemärimallinnuksen esiintuomat kapeikot Viemäriverkoston painumat Pohjavesialueilla olevat kiinteistöt, jotka eivät ole viemäröinnin piirissä Toiminta-alueilla olevat verkostoihin liittymättömät alueet Viemäriverkoston välityskyky, pumppaamojen kapasiteetin riittävyys uusien alueiden liittyessä verkostoon 3.9.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Hulevesien käsittelyn ja hulevesiverkoston ongelmakohtia ovat: Hulevesien hallittu johtaminen hulevesien määrien kasvaessa Tulevaisuudessa hulevesien käsittelyn tuomat ongelmat Hulevesien tulvasuojaus (varastoaltaat tulvatilanteissa) Hulevesi-investoinnit kustantaa Järvenpään Vesi, saamatta tuloja hulevesien johtamisesta
26(54) 3.10 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2003. Järvenpään kaupungin valtuusto on hyväksynyt aiemman kehittämissuunnitelman 14.11.2005. Järvenpään on mukana Keski-Uudenmaan Vesihuoltoyhteistyön kehittämisessä Keravan, Tuusulan ja Sipoon sekä alueen vesihuollon kuntayhtymien kanssa. 3.11 Naapurikuntien vesihuolto Tuusula Tuusulassa toimii yksi kunnallinen vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue käsittää vesijohtoverkoston osalta asemakaava-alueen sekä haja-asutusalueiden pientaajamia. Vedenhankinnasta kunnan alueella vastaa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä TSV. Lisäksi kunnan alueella toimii kaksi vesiosuuskuntaa. Viemäriverkoston osalta toiminta-alueena on asemakaava-alue sekä hajaasutusalueiden pientaajamia. Jätevedet johdetaan KUVES:n toimesta Viikinmäen puhdistamolle. Sipoo Sipoon kunnalla talousvettä toimittaa ja kunnallisen vesijohtoverkoston veden laadun tarkkailua hoitaa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Koko Sipoon alueetta koskeva vesihuollon kehittämissuunnitelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 2004. Vesija viemärilaitoksen toiminta-alue käsittää Vaahteramäen, Nikkilän, Hansasin, Massbyn, Myyrasin, Söderkullan, Eriksnäsin, Korsnäsin, Landbon, Karhusaaren ja Itäsalmen keskustan alueet. Mäntsälä Kunnan vesi- ja viemäriasioista vastaa Mäntsälän Vesi. Kunnassa toimivia vesiosuuskuntia ovat Vesiosuuskunta Mustijoki, Vesiosuuskunta Suoni, Levannon vesiosuuskunta ja Sälinkään vesiosuuskunta. Järvenpään puolella Haarajoen alueella sijaitsevista kiinteistöistä osa on liittynyt Vesiosuuskunta Suonen verkostoon. Mäntsälän kunnalla on käytössä oma jätevedenpuhdistamo. Kerava Keravan Vesihuolto vastaa Keravan vedenjakelusta ja viemäröinnistä. Keravan talousvesi tulee TSV:ltä ja jätevedet johdetaan Helsingin Viikinmäen puhdistamolle.
27(54) 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa Asutus Järvenpään kaupungin strategisena tavoitteena on maltillinen mutta tasapainoisen kehityksen kannalta riittävä väestönkasvu. Tämä tarkoittaisi noin 2 %:n vuosittaista väestönkasvua. Lisäksi Järvenpää on sitoutunut Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmassa osaltaan mahdollistamaan 500 asunnon keskimääräisen vuosituotannon vuosina 2008 2017. Järvenpää varautuu yleiskaavassa väestön ja työpaikkojen määrän kasvuun siten, että vuonna 2025 Järvenpäässä on 52 300 asukasta. Laaditun väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa suunnittelujakson aikana noin 42 %. Taulukossa 4.1 on esitetty Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestöennuste vuosille 2009 2028. Taulukko 4.1 Väestöennuste vuosille 2009 2028. 2009 2010 2015 2020 2025 2028 väkiluku 38 653 39384 43 659 47 761 52 251 55 034 4.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon 4.2.1 Kaavoitustilanne Vesihuollon tarpeet määräytyvät pääosin kaavoituksen etenemisen mukaan. Vesihuollon tavoitteena on tehtyjen maankäyttöratkaisujen ja kaavoituksen tukeminen. Kaavoituksen laajenee erityisesti keskustan läheisyydessä Järvenpään eteläosaan (Lepola ja Ristinummi). Vesihuollon rakentaminen seuraa kaavoitus- ja maankäyttöratkaisuja sekä suojelusuunnitelmia. Kaavoituksen tulisi ottaa selvää vesihuoltoverkostojen rakentamis- ja laajentamistarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vesilaitosten toiminta-aluetta tulisi pohtia samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Vedenottamoiden sijainnit suojavyöhykkeineen tulisi huomioida kaavoitusprosesseissa 4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla 4.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka
28(54) vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Järvenpäässä vedenjakelun sekä viemäröinnin toiminta-alueet on määritelty uuden vesihuoltolain mukaisesti ja niitä laajennetaan pääasiassa asemakaavoituksen mukaan. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Vedenjakelun toiminta-alueeseen kuuluvat pääosin asemakaava-alueet sekä asemakaava-alueiden ulkopuolella runkovesijohdon välittömässä läheisyydessä olevat alueet. Viemäröinnin toiminta-alueeseen kuuluvat pääosin asemakaava-alueet sekä asemakaava-alueiden ulkopuolella runkoviemärin välittömässä läheisyydessä olevat alueet. Hulevesiviemäröinnin toiminta-alue on esitetty liitekartassa. Siihen kuuluvat pääosin asemakaavoitetut alueet. 4.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella Talousveden riittävyys ja laatu Järvenpään kaupungin vedenhankinnan osalta kehittämistarpeista vastaa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Talousvedestä suurin osa on tekopohjavettä osan ollessa normaalia pohjavettä. Talousveden laaduntarkkailusta huolehtii verkostoveden toimittaja Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Veden laatu on pysynyt jatkuvasti hyvänä. Talousveden käsittely- ja pumppauskapasiteetti on normaalitilanteessa riittävä eikä sitä ole Järvenpään kaupungin osalta rajattu. Pohjavedenottamoiden koko kapasiteettia ei ole tarpeellista käyttää nykyisen kulutuksen aikana koska valmistettavan tekopohjaveden määrää on mahdollista tarpeen mukaan lisätä. Pohjavedenottamoiden täysi kapasiteetti voi kuitenkin tulla kokonaan käyttöön esimerkiksi Päijänne-tunnelin vauriotilanteissa, jolloin saattaa tulla lisäksi käyttöönotettavaksi säännöstelytoimenpiteitä. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä teetti vuoden 2004 aikana koko vedenjakelujärjestelmää ja vedentuotantokapasiteettia käsittelevän kehittämissuunnitelman. Tavoitteena oli selvittää verkoston ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys nykyisin ja tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelman mukaan tarjolla olevista raakavesilähteistä vain Päijänne-tunnelin vesivarat vaikuttavat olevan riittävät TSV:n tarpeisiin. Päijänne-tunnelin veteen perustuva uusi vedentuotantokapasiteetti voisi olla Jäniksenlinna- Rusutjärvi -seudulla Tuusulassa tai verkoston itäosassa Paippisten pohjavesialueella Sipoossa. Järvenpään alueella on kolme pohjavesialuetta, joissa on vedenottamot. Vähänummen ja Myllylän pohjavesialueilla on runsaasti asutusta, joka ei ole viemäröinnin piirissä. Nämä alueet on ensisijaisesti saatettava viemäriverkoston piiriin.