Lapsen oikeudet lasten silmin

3 2009 Lapsen oikeudet lasten silmin Sivu 4 Suomen UNICEFin hallituksessa uusia ääniä Sivu 10 Maarit Hirvonen on kotiutunut Afrikkaan Sivu 12 Hongkongin UNICEF kantaa vastuuta koko Kiinan lapsista Sivu 14 unite for children

Uutisia 2009 Teksti: KD n Suomalaiset lahjoittaneet 25 000 hyttysverkkoa malariaa vastaan UNICEF/NYHQ-1515 UNICEF on mukana kansainvälisessä kampanjassa, jonka tavoitteena on huolehtia siitä, että Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa asuvat saavat hyttysverkon käyttöönsä suojaksi malariaa vastaan. Ajalliseksi tavoitteeksi on sovittu vuoden 2010 loppu. Arviolta tällä kampanjalla vähennetään lapsikuolleisuutta alueella 20 prosentilla. Malariahyttyset pistävät yleensä öisin. Tehokkain keino suojautua malarialta on nukkua hyönteismyrkyllä käsitellyn verkon alla. Silti vain murto-osalla malaria-alueilla elävistä ihmisistä on verkko suojanaan. UNICEF on maailman suurin hyönteismyrkyllä käsiteltyjen verkkojen toimittaja. Tässä kampanjassa UNICEFin tavoite on kerätä 25 miljoonaa hyttysverkkoa. Vuonna 2008 jaoimme lähes 19 miljoonaa verkkoa. Lahjoittajamme Suomessa saivat keväällä vetoomuksen lähteä mukaan lahjoittamaan hyttysverkkoja lasten suojaksi malariahyttysen pistoa vastaan. Tulos oli erinomainen, keräsimme varat 25 000 hyttysverkkoon. UNICEF-nuket saivat kodin presidenttiparin luota UNICEFin vapaaehtoiset kokoontuivat Espooseen Tuuli Lahti Vidar Lindqvist Presidenttipari vastaanotti heinäkuussa Kultarannassa UNICEF-nuket, eli Anna ja Toivo -nuket, Länsi-Uudenmaan paikallisryhmältä ja Raaseporin kaupunginjohtajalta. Käsityönä tehdyt räsynuket edustavat maailman lapsia. Nukkekampanja tukee UNICEFin maailmanlaajuisia rokotusohjelmia. Presidenttipari antoi kodin tansanialaiselle tyttönukelle, Monifalle (olen onnellinen) ja poikanukelle Thabulle (ilo). Kultarantaan nuket saattoivat UNICEFin Länsi-Uudenmaan paikallisryhmän puheenjohtaja Monica Lindgren sekä vapaaehtoinen, nukentekijä Inga Aaltonen sekä Raaseporin kaupunginjohtaja Mårten Johansson. Johansson on presidenttiparin nukkien kummi. Raaseporin kaupunki toimii tänä vuonna UNICEF-kaupunkina. Paikallisryhmän tavoitteena on valmistaa ja löytää koti tuhannelle Anna ja Toivo -nukelle. Anna ja Toivo -nukke on vapaaehtoisten valmistama räsynukke, joka edustaa maailman lasta. Vähimmäislahjoitus nukesta on 20 euroa, jolla saadaan rokotteet kuutta tappavaa tautia vastaan yhdelle lapselle. Raaseporin tavoitteena on vuoden aikana kerätä UNICEFin työhön 58 000 euroa eli 2 euroa/asukas. Tavoitetta kohti edetään reippaasti, syyskuun loppuun mennessä oli saavutettu 1,5 euroa/asukas. UNICEFin vapaaehtoiset kokoontuivat perinteisille syyspäivilleen 12. 13.9. Espoon Hanasaareen. Vuoden suurimmassa koulutustapahtumassa oli mukana yli sata vapaaehtoista yli 30 paikallisryhmästä ympäri maata. Syyspäivillä saatiin monien esiintyjien näkökulmasta tietoa UNICEFin työstä ja erityisesti vapaaehtoisuudesta. Puheenjohtajat, tiedottajat, tuotemyyjät, kouluyhteyshenkilöt kokoontuivat pohtimaan ja oppimaan uutta omasta erikoistumisalastaan. Läpileikkaavana teemana oli lapsen oikeudet tänä sopimuksen 20-vuotisjuhlavuonna. Väkeä oli innostamassa Pirkko Heinonen joka on tehnyt töitä UNICEFin leivissä kentällä yli 30 vuotta. Pirkon suuri ilon aihe oli, että kehitysmaiden lapsi- ja imeväisyyskuolleisuus on jälleen laskenut. Dosentti Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta kertoi tutkittua tietoa vapaaehtoisuudesta. 2 unicefuutiset 3 2009

Pää kirjoitus n Kuva: Johannes Romppanen Sisältö Uutisia 2 Pääkirjoitus 3 Lapsilla on omat oikeudet 4 Hallituksen uudet äänet 10 Maarit Hirvonen on kotiutunut Afrikkaan 12 Hongkongin UNICEF kantaa vastuuta koko Kiinan Lapsista 14 Ilmastolähettiläät Oanh ja Emmi Kööpenhaminan ilmastokokoukseen 16 Nenäillen maailma paremmaksi 17 UNICEF-arpajaiset 2009 17 Resume på svenska 18 Vapaaehtoisten yhteystiedot 19 UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finska UNICEFs medlems- och informationsblad Toimitus/Redaktion Kirsti Dalman Taitto: Elido Oy/Markkinointikari Kansikuva: UNICEF/NYHQ 2006-0501 Perttulantie 6, 00210 Helsinki Bertasvägen 6, 00210 Helsingfors Puhelin/telefon (09) 584 501 www.unicef.fi information@unicef.fi Painopaikka/Tryckeri Esa Print Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN 0786-3853 Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj Sirpa Taskinen vpj Riikka Hankonen Leena Karo Anja Leino Iris Länsilahti Ulla Rehell Maria Romantschuk Thomas Wilhelmsson Antti Heikinheimo (lainopillinen neuvonantaja) Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Iiro Rantala, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi Lapsen etu ensin Marraskuun 20. päivä on poikkeuksellisen tärkeä merkkipäivä. Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta. Matka lapsen oikeuksien julistuksesta (1959) juridisesti sitovaan ihmisoikeussopimukseen kesti 30 vuotta. Me varttuneet aikuiset voimme sanoa, että lapsen oikeudet ovat olleet kansainvälisen yhteistyön kokouspöydillä koko elinikämme. Miten lapsen oikeudet ovat toteutuneet viimeisen 20 vuoden aikana, jolloin sopimus on ollut sen hyväksyneitä maita sitova? Olemme nähneet vaikuttavia kehitysaskeleita ja kokeneet monia pettymyksiä. Otan pari esimerkkiä. Nepalissa, jota myös Suomen hallitus ja monet järjestöt, UNICEF mukaan lukien, ovat tukeneet pitkäjänteisesti kehitysyhteistyön kautta, on alle viisivuotiaiden kuolleisuus alentunut noin kolmannekseen siitä, mitä se oli vuonna 1990. Tuhannesta lapsesta vain 55 kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Samana aikana aikuisväestön lukutaito on noussut 26 prosentista 57 prosenttiin ja alle 24-vuotiaiden lukutaito on jo 80 prosenttia. Lapsen oikeudet toteutuvat nyt merkittävästi paremmin kuin 20 vuotta sitten. Sierra Leonessa on lapsikuolleisuus maailman korkein ja tilanne on kohentunut vain hiuksenhienosti kahden vuosikymmenen aikana. Yli 260 lasta tuhannesta ei näe viidettä syntymäpäiväänsä. Aikuisväestön lukutaito on 20 prosenttia alempi (37) kuin Nepalissa. Alle 24-vuotiaistakin vain joka toinen on lukutaitoinen. Sierra Leonen lähihistoria on poliittisesti erittäin epävakaa. Kymmenvuotinen sisällissota hidasti merkittävästi kehitystä. Nepalissa on pystytty pitkästä poliittisesta konfliktista huolimatta toteuttamaan politiikkaa, jossa lapsen oikeudet toteutuvat paremmin. Lapsen etu on nähty tärkeäksi kriisienkin keskellä. Toivottavasti Sierra Leonen nykyinen vakaampi tilanne merkitsee myös lapsen oikeuksien edistymistä. Annan täältä kaukaa hyvän neuvon maan poliitikoille. Muistakaa kaikessa poliittisessa päätöksenteossa pannan lapsen etu ensimmäiseksi. Kotimaan syksyisten budjettikeskustelujen jälkeen muistutan tällä samalla neuvolla myös Suomen poliittisia päättäjiä. Pentti Kotoaro pääsihteeri unicefuutiset 3 2009 3

Teksti: Hanna Hämäläinen, Ari Paloniemi n Lapsen oikeuksien juhlavuoden kunniaksi annoimme keväällä valituille uusille UNICEF-kouluille tehtävän. Oppilaiden tuli tutkia toiminnallisesti lapsen oikeuksia ympäristössään. Koulujen oppilaat tutustuivat UNICEFin materiaalin avulla lapsen oikeuksiin ja lähtivät etsimään vastauksia kysymyksiin Mitkä lapsen oikeudet toteutuvat tai mitkä eivät toteudu lähiympäristössä? Kaikkiaan UNICEF-kouluja on 18. Viisi uutta UNICEF-koulua ovat; Merikadun koulu Raahessa, Halssilan koulu Jyväskylässä, Mertalan koulu Savonlinnassa, Mattlidens skola Espoossa ja Paloheinän koulu Helsingissä. Leevi Räsänen 6A, Mertalan koulu Tutki, havainnoi eri keinoin lapsen oikeuksia Saimme runsaasti töitä, joista valitsimme tähän lehteen vain osan. Koulut järjestivät omat näyttelynsä, joissa kaikki työt pääsivät esille. Julkaisemme myös tulevissa UNICEF-uutisten numeroissa lasten piirroksia ja juttuja. Alakoululaisten töissä korostui oikeus leikkiin, kavereihin ja perheeseen siihen mikä heidän ympäristössään on hyvin. Yleisesti ottaen alakouluikäiset kokivat Suomessa olevan turvallista. Yläkoululaisten töissä korostuivat pelon kokemukset. Ne käsittelivät yksinäisyyttä, perheväkivaltaa, turvattomuutta, huolta toimeentulosta, päihteistä, ympäristöstä ja sodasta sitä mikä on tai voisi olla huonosti heidän ympäristössään. Tärkeimmiksi koetut oikeudet Paloheinän UNICEF-koulun 2B-luokan oppilaille liittyivät puhtaaseen veteen, ruokaan, vessoihin, kouluun, terveydenhuoltoon ja turvallisuuteen Suomessa. Suomessa on hyvä olla. Suomessa on turvallista olla, Suomessa on hyvää ruokaa. Suomessa on turvallista leikkiä. Suomessa on turvallista asua. Puhdas vesi oisi tärkein sekä ruoka on lapselle hyvin hyvin tärkeää. Sekin on kanssa, että lapsi saa käydä koulua. Suomessa on hyvä elää, koska pidetään hyvää huolta. Raahen Merikadun UNICEF-koulun 7Aluokan oppilaat olivat kirjoittaneet lapsen oikeuksista runoja ja tarinoita. Sara Peltomaa, Ada Rautio ja Karita Putansuu kirjoittivat runon vedestä: 4 unicefuutiset 3 2009 Maailman Vesipäivä 22.3. On kuuma päivä ei ole edes vettä. Ei ole kukkia joista tulisi mettä. Sataa vasta maaliskuussa, muilla on vettä jo tammikuussa. Kaliforniassa lapset leikki uima-altaillaan, ymmärtämättä lainkaan: Vesipula iskee pian. Toisella puolella maailmaa, ihmiset resu vaatteissaan. Afrikassa lapset työtä tekee, koska vettä paljon kotona menee Vettä kuitenkin nyt on kaikkialla, ja kaikki on hyvin maailmalla. Me voimme auttaa maailmaa, koska meillä ei ole ongelmaa! siksi vietämme Maailman Vesipäivää 22.3.! Mertalan taidepainotteisen UNICEFkoulun 1. 6.-luokkien oppilaat olivat maalanneet, piirtäneet, valokuvanneet ja kirjoittaneet tarinoita, Tanka-runoja sekä sarjakuvia lapsen oikeuksista. Niissä korostuivat ystävyys ja perhe, koulunkäynti, ravinto ja kansalaisuus. Suomen ensimmäinen ruotsinkielisen UNICEF-koulun, Mattlidenin koulun, 2.-luokkalaiset lähettivät töitä, joissa tärkeimmät aiheet olivat oikeus leikkiin, vapaa-aikaan, terveydenhoitoon ja perheeseen. Töitä on esillä tässä lehdessä ruotsinkielisellä sivulla 18. Lapsen oikeuksien käsittely oli selvästi herättänyt ajatuksia ja oppilaat osasivat yhdistää oikeuksien toteutumisen tai toteutumattomuuden omaan arkeensa ja lähiympäristöönsä. Oppilaat olivat hienosti oivaltaneet, että kaikkien lasten oikeudet eivät Lapsen oikeuksien sopimuksesta huolimatta toteudu. Lapset kantoivat huolta oikeuksien toteutumattomuudesta. Lapset myös ilmaisivat halunsa vaikuttaa ja tulla huomatuksi, mutta miettivät vielä miten sen voisivat tehdä. Lapsen oikeuksista tiedottamista tulee jatkaa ja keksiä keinoja, joilla lapset voivat itse osallistua oikeuksien toteutumiseen. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion velvollisuus on tiedottaa jokaiselle lapselle hänen oikeuksistaan. Tässä työssä UNICEF tukee valtiota ja on mukana siinä erityisesti koulujen kautta. Suomen UNICEF tavoittaa lukuvuosittain n. 200 000 peruskoulun tai lukion oppilasta, mikä on noin 30 % maamme koululaisista.

Salla 2B, Paloheinän ala-aste Jari Rahkala 7C, Merikadun koulu Lapsi haluaa aa leikkiä ja pelata. Lapsi haluaa syödäkin ja juodakin. Mutta kaikki eivät voi. Claudia Pölönen 9B, Mertalan koulu Jokainen lapsi tarvitsee hyvän perheen, joka huolehtii ja rakastaa lastansa. Perhe tarvitsee kodin. Ville Kiiskinen 9B, Mertalan koulu Jaana Ilkko 7C, Merikadun koulu Anni Matikainen 7B, Merikadun koulu Milja Kivijärvi 7C, Merikadun koulu unicefuutiset 3 2009 5

Roosa Myöhälä 7D, Merikadun koulu Sara Peltomaa 7A, Merikadun koulu Jone Kononen 7A, Merikadun koulu Oikeus elää. En voi muuttaa maailmaa vain itseäni arvostamaan elämää ei ole myöhäistä oppia. Mikko Piiroinen 9B, Mertalan koulu Joonas Raumala 7A, Merikadun koulu 6 unicefuutiset 3 2009

Veera Rahtula 7D, Merikadun koulu Satu Sipola 7B, Merikadun koulu Ryhmätyö 7 lk, Mertalan koulu Monta oikeutta. Minulla on ne kaikki, monelta puuttuu. On raskasta tietää, ettei kaikki voi hyvin. Anniina Muukkonen 9B, Mertalan koulu Roosa ya, Mertalan koulu unicefuutiset u e uuti uti et 3 2009 09 7

Ryhmätyö: Venla ja Milla 1A sekä Wilma ja Lotta 5A, Mertalan koulu Ryhmätyö: Jessika Lokkanen, Mira Lappalainen, Erika Sairanen 5A, Oo Reh Benedeth ja Peh Listar 1A, Mertalan koulu Olen lapsi. olen koditon sekä nälkäinen lapsi. Minä haluan kodin. Voitko auttaa minua? Jonna Suomalainen 9B, Mertalan koulu Roosa ya, Mertalan koulu Pinja Pesonen 6A, Mertalan koulu 8 unicefuutiset 3 2009

Minttu 8B, Mertalan koulu Ryhmätyö: 7. lk, Mertalan koulu Minä olen lapsi, minulla on asiaa: Huomatkaa minut! Haluan vaikuttaa. Mutta voinko minä? Hanna-Mari Herranen 9B, Mertalan koulu Mertalan koulu unicefuutiset 3 2009 9

Hallituksen uudet äänet Tänä syksynä UNICEFin hallitukseen on nimitetty viisi uutta jäsentä. Esittelemme tässä kaksi heistä, Helsingin yliopiston rehtorin Thomas Wilhelmssonin sekä Kodin Kuvalehden päätoimittajan Leena Karon. UNICEFin hallituksen vastuulla on muun muassa valvoa yhdistyksen varainkäyttöä. Lue, millaisia vaikuttajia on pitämässä huolta avustusten kohdentamisesta. n Teksti: Eriikka Käyhkö Kuva: Patrik Lindström UNICEFin uusi hallituksen jäsen, Helsingin yliopiston rehtori Ihailee Nelson Mandelaa UNICEFin hallituksessa uusi jäsen on Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson. Kotimaisen ja kansainvälisen koulutuspolitiikan haasteissa painivan rehtorin toimisto on elegantin ja kiireettömän oloinen. Tuntuu kuin maailman huolet sijaitsisivat kaukana hallintorakennuksen ulkopuolella, vähintäänkin ikkunoista avautuvan Porthanian opiskelijakuhinassa. Totuus on kuitenkin toinen. Kansainvälisesti tunnettu sosiaalisen siviilioikeuden asiantuntija ei ehdi enää seurata edes alan tieteellisiä julkaisuja, vaikka vaimokin on alalla, norjalainen oikeustieteen tohtori. Liikenevällä vapaa-ajallaan Wilhelmsson kertoo koittavansa vain olla hyvä isä kahdelle pienelle lapselleen. Kuka? Thomas Wilhelmsson. Sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen erikoistunut siviili- ja kauppaoikeuden professori sekä Helsingin yliopiston rehtori vuodesta 2008. Kymmenen vuoden ajan Helsingin yliopiston vararehtori. Neljä lasta ja yksi lapsenlapsi. On selvää, että huippuyliopistojen ja kansainvälistymisen kaudella rehtorinpöytä on täydempi kuin koskaan. Vararehtorin toimeen Wilhelmsson piti aikanaan taivutella, mutta uusi vastuu UNICEFin hallituksen riveissä ei Wilhelmssonia pelota. Hän ylistää UNICEFia upeaksi sekoitukseksi YK:n toimintaperiaatteita sekä kansalaisaktivismia. Olen aina ollut maailmanparantaja. Opiskeluvuoteni osuivat poliittisen aktivismin aikaan. Tutkimuksellisesti olen pyrkinyt selvittämään, kuinka oikeuden avulla voidaan auttaa yhteiskunnan vähäosaisia. Tämä näkyy työssäni rehtorina siten, että peräänkuulutan tutkimuksen vastuuta yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä. Uskon myös vakaasti koulutukseen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lähteenä. Siksi pidän UNICEFin toiminnassa resurssien tehokasta ohjausta nimenomaan lasten hyväksi tärkeänä. Itse UNICEFin toimivuudesta Wilhelmsson on niin vakuuttunut, ettei lähde uhoamaan varsinaisesti muuttavansa UNICEFia. Lähinnä hän löytää työlleen moton: Wilhelmsson pitää tärkeänä sitä, että kaiken mihin ryhtyy tekee niin hyvin ja täysillä kuin vain osaa. Tämä omistautuva, joskin kiihkoilematon asenne näkyy siinä, miten tasapuolisen asiallinen Wilhelmsson liikuttuu äkisti kyyneliin sankaria kysyttäessä. Tämä on ehkä klisee, mutta ihailen Nelson Mandelaa. Oikeudenmukaisuutta puolustaessaan hän on kärsinyt inhottavalla tavalla, istunut muun muassa vuosikymmenen vankilassa. Silti hän on osannut antanut anteeksi ja rakentaa yhteisöä sen sijaan, että olisi lähtenyt ihmisille aika tyypillisesti mukaan koston kierteeseen. Tuulisilla paikoilla on Wilhelmssonin mukaan tarpeen kyky kuunnella ja arvostaa myös muiden omistautuvaa asennetta, vaikkeivät näkökulmat vastaisikaan omia. Toisaalta on löydettävä myös oma linja ja seistävä sen takana. Wilhelmssonissa UNICEF on löytänyt lasten puolestapuhujaksi yhteiskunnallisen vaikuttajan, joka kykenee herättämään muutoksen myötäsukaiset tuulet. 10 unicefuutiset 3 2009

UNICEFin hallituksen uusi jäsen, päätoimittaja Leena Karo: Kodin vaikutus näkyy yhä Päätoimittaja Leena Karo on innoissaan UNICEFin hallituksen tarjoamasta näköalapaikasta. Leipätyössään Kodin Kuvalehdessä hän on tottunut jo viidentoista vuoden ajan etsimään ruohonjuuritason tarinoita, jotka koskettavat ja kertovat yhteiskunnasta. UNICEFin toiminnassa mukanaolo tarkoittaa hänelle pääsyä tutustumaan entistä paremmin maailman äitien ja lasten maailmaan. Aihepiiri on aina ollut lähellä myös Karon johtaman lehden valinnoissa. Meille esimerkiksi maahanmuuttajia ei esitellä ongelmina, vaan kiinnostavina lähimmäisinä, äiteinä, isinä, lapsina. Julkkiksia lukijamme eivät edes kaipaa. Itse Karo on halunnut toimittajaksi pikkutytöstä saakka. Ennen haastattelua hän kertoo pohtineensa, miksi juuri UNICEFin työ tuntuu omakohtaisesti niin kiinnostavalta. Kysyin mieheltäni, mihin asioihin hänen lapsuudenkodissaan oltiin halukkaita lahjoittamaan rahaa. Oma äitini edusti kantaa, jonka mukaan vähäosaisia on autettava myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hän kävi ompeluseuroissa ja neuloi villasukkia Japanin lähetystyön hyväksi. Tämä tieto aina vähän huvittaa japanilaista miniäämme, Karo kertoo. Lapsena Karo luki paljon ja rakasti erityisesti kertomuksia vieraista ja eksoottisista maista. Äidin peruina hyllystä löytyvät edelleen teokset 50-luvun Japanista. Ne ovat nyt tulleet uudelleen ajankohtaisiksi, kun seurustellaan japanilaisen suvun kanssa. Omakohtaista vetoa kansainvälisiin avustustehtäviin Karo ei ole koskaan kokenut; sen sijaan lukuharrastus sytytti innon vaikuttaa muihin tarinoiden kautta. Karo onkin aina halunnut viedä itseään koskettaneita asioita eteenpäin: levittää ymmärrystä sidosryhmiini, kuten hän itse asian muotoilee. En ole mikään kova maailmanparantaja, mutta haluan vaikuttaa ja tarjota toivoa ja ratkaisuja, Karo toteaa. Jo työnsäkin puolesta Karo tunnustaa olevansa myös aikamoinen myyjä. Tätä lähtökohtaa hän pitää luontevana myös työlleen UNICEFin hallituksen jäsenenä. Perehdytyksessä kysyin, mitä saa keskimääräisellä avustuksella, eli 12 eurolla. Minulle kerrottiin, että sillä saa vuoden koulutuksen yhdelle tytölle Nepalissa. Eihän 12 euroa ole paljon: kuten ystäväni sanoi, vain pari kahvilassa nautittua iltapäiväkahvia! PR-henkisyyden lisäksi Karo pitää hallitustyössä vahvuutenaan kykyä ideoida alati uutta. Vaikka hän arvioi UNICEFin kokeneen ja asiantuntevan organisaation kokeilleen varmasti jo ihan kaikkea, aina tarvitaan uusia näkökulmia. Myös Kodin Kuvalehden lukijoissa Karo tietää olevan runsaasti oman ympäristönsä mielipidevaikuttajia, joilla on halua ja kykyä auttaa ja tehdä hyvää. Siksi myös lehdessä tulee pitää esillä aiheita, jotka koskettavat lukijoita ja aktivoivat heitä. Meitä kaikkia liikuttaa ajatus, että voimme osaltamme auttaa maailman äitejä ja lapsia. Kuka? Päätoimittaja Leena Karo. Toiminut Kodin Kuvalehden päätoimittajana vuodesta 1994 lähtien. Kaksi aikuista lasta. Kuva: SanomaMagazines/arkisto unicefuutiset 3 2009 11

Norsunluurannikon UNICEFin toimistoa johtaa suomalainen Kiinalaisen tytön elämä on täynnä vaaroja. Yan Yan on yksi onnekkaista. Maarit Hirvonen on kotiutunut Afrikkaan Joensuusta lähtöisin oleva Maarit Hirvonen, 58, oli ehtinyt kiertää hyvän tovin maailmaa ennen kuin aloitti vuosi sitten työn Norsunluurannikon UNICEFin toimiston johtajana. n Teksti: Riitta Saarinen Kuvat: Patrik Lindström Länsi-Afrikka oli tuttu jo vuosikymmenten takaa, mutta myös sellaiset maat kuin Ruanda, Jordania, Irak, Somalia ja Niger. Hirvonen työskenteli UNICEFin ja Maailman ruokaohjelman WFP:n palveluksessa myös Genevessä, New Yorkissa ja Roomassa. Hän tuntee olevansa kotonaan maailmalla. Tämä ei olisi ollut mahdollista perheen kanssa, mutta perheettömänä olen voinut matkustaa ja hakeutua paremmin erilaisiin tehtäviin, myöntää Hirvonen. Norsunluurannikon Abidjanin toimisto on yksi UNICEFin suurimpia maatoimistoja Afrikassa. Hirvosella on siellä noin 120 alaista, joista vain kymmenkunta on ulkomaalaisia. Kaikki muut ovat paikallisia työntekijöitä. Miehillä vähän nikottelemista Kaikkien työvuosien jälkeen tuntuu jo siltä, että ei ole tyhjän päällä. Sitä tietää jo oman paikkansa. Johtamistyyli on Suomessa erilaista kuin Norsunluurannikolla, missä minut nähdään jonkunlaisessa äidin roolissa, toteaa Hirvonen. Naisjohtajia on aika vähän, joten siinä on miehillä vähän nikottelemista. He eivät aina tiedä, kuinka suhtautua naisjohtajaan. Hirvonen aloitti oman YK-uransa vuonna 1981 Burkina Fasossa, missä hän työskenteli kolme vuotta apulaisasiantuntijana YK:n kehitysjärjestön UNDP:n palveluksessa. YK-tehtäviin ei ole olemassa mitään varsinaista koulutusta, joten siinä on alussa oppimista. Onkin hyvä saada kokemusta kentältä ennen päämajakokemusta. Olen itse päässyt käymään afrikkalaisissa kylissä ja nukkunut niin hiekassa kuin koulujen nurkissa retkeilysängyissä. Nyt sitä on enemmän sinut itsensä kanssa ja kokee pystyvänsä antamaan jotain ihmisille, pohtii Hirvonen. 12 unicefuutiset 3 2009

Norsunluurannikko sekä rikas että köyhä Parinkymmenen miljoonan asukkaan Norsunluurannikko ei ole ollut samalla tavalla otsikoissa kuin monet muut Afrikan maat. Minkälainen maa se on ja mitä UNICEF tekee siellä? Norsunluurannikko on hyvin rikas maa luonnonvarojen suhteen. Siellä on kultaa, timantteja, öljyä, puuta, kaakaota, kahvia ja hedelmiä. Hallintokaupunki Abidjan näyttää pilvenpiirtäjineen pieneltä Manhattanilta, kuvailee Hirvonen. Hirvosen mukaan maa on kuitenkin kärsinyt viimeiset kymmenen vuotta poliittisesta sekasorrosta. Rauhanneuvottelut käytiin vuonna 2007, mutta Norsunluurannikolla ei ole edelleenkään virallisesti valittua presidenttiä. Nykyinen yhteissopimuksella jatkoaikaa saanut presidentti on kuitenkin hallinnut maata jo vuodesta 2000 saakka. Nyt pitäisi olla vaalit marraskuun lopussa. Vaalit on kuitenkin siirretty aiemmin jo viisi kertaa. Jo pelkästään äänestämisen järjestäminen on vaikeaa, sillä maassa on paljon maahanmuuttajia. Ensin pitäisi ratkaista se, kuka saa äänestää, pohtii Hirvonen. Lapsikuolleisuus nousi 2000-luvulla UNICEFille Norsunluurannikon vaikea sisäinen tilanne on merkinnyt sitä, että se on keskittynyt tähän asti hyvin paljon humanitaarisen avun antamiseen. Vasta nyt ollaan pääsemässä varsinaiseen kehitysohjelmaan. Maassa on edelleen rauhanturvajoukkoja, mutta maahan alkaa tulla nyt jo kuitenkin kehitysavun antajia, kuten EU, Japani ja Afrikan kehityspankki. Nyt on jälleenrakentamisen aika, kun aletaan kunnostaa kouluja ja terveysasemia, toteaa Hirvonen. Norsunluurannikon lapsikuolleisuus nousi 2000-luvulla. Tilanne oli 1990-luvulla paljon parempi. Nykyään puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, kun luku oli aiemmin 30 prosenttia. Lasten aliravitsemus on yleistä. Ihmiset tarvitsevat myös koulutusta, sillä monet opettajat ja muut koulutetut ihmiset pakenivat levottomuuksia muualle. Hirvosen mielestä maa on pudonnut hajaannuksen vuosina monin tavoin kehityksen kelkasta, joten sillä on paljon kurottavaa lähivuosina. Nyt on mietittävä tosissaan, mille aloille ihmisiä kannattaa kouluttaa: Ammattikoulutus täytyy nostaa kokonaan uudelle tasolle. UNICEFille on hyvin tärkeää se, että Norsunluurannikko kehittäisi omaa lainsäädäntöään. Yksi tärkeimpiä asioita on se, että väkivalta katsottaisiin rikolliseksi toiminnaksi sekä laissa että todellisessa elämässä. Siinä on vielä paljon tehtävää. Naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan estäminen on meille tärkeä asia. Teemme tässä yhteistyötä hallituksen kanssa sekä lainsäädännön säätämiseksi että kouluttamalla ihmisiä kylissä tietoisiksi omista oikeuksistaan. Naisilla esimerkiksi pitäisi olla mahdollisuus saada tukea raiskauksen jälkeen. Ranskan kieli avasi ovet Länsi-Afrikkaan Useimmissa Länsi-Afrikan maissa puhutaan virallisena kielenä ranskaa, joten ilman ranskan kielen taitoa siellä ei pääse pitkälle. Maarit Hirvonen oli kiinnostunut ranskasta jo silloin, kun hän opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa. Rakastin ranskan kieltä ja pidin sapattivuoden yliopistosta päästäkseni au pairiksi Ranskaan. Opiskelin Grenoblessa ranskaa työn ohessa, mikä on ollut kyllä elämäni parhaimpia investointeja. Tarvitsin ranskaa siinä vaiheessa, kun hain apulaisasiantuntijan paikkaa Burkina Fasosta. Kymmenen vuotta sitten Hirvonen palasi taas YK-tehtäviin Burkina Fasoon. Hän ihastui uudelleen maan rikkaaseen kulttuuriin ja sen kohteliaisiin ihmisiin. Oma koti odottaa Burkina Fasossa Vaikka Burkina Faso on vieläkin yksi maailman köyhimmistä maista, on se mahtava paikka. Ihmiset ovat ahkeria ja työteliäitä. Heidän sanotaankin kasvattavan hiekasta viljaa. Burkina Faso ja sen pääkaupunki Ouagadougou ovat myös turvallisia, sanoo Hirvonen. Hirvonen onkin hankkinut itselleen oman talon Ouagadougousta, kun sikäläiset ystävätkin olivat sitä mieltä, että joku maatilkku pitää ihmisellä olla. Joten Hirvosen pysyvä koti missä ovat myös hänen tavaransa on Burkina Fasossa, missä Hirvonen käy aina kun vaan ehtii. Vapaa-ajan ongelmia UNICEFin maajohtajalla ei kyllä ole. Hirvonen myöntää kantavansa työpapereita kotiin niin iltakuin aamulukemiseksi, mutta yrittää huolehtia myös kunnostaan lenkkeilemällä ja pelaamalla tennistä. Tänä vuonna Hirvonen vieraili Suomessa parhaaseen kesäaikaan ja pääsi viettämään juhannusta järven rannalla. Ohjelmaan kuului niin kokon polttaminen kuin hyppääminen saunasta kylmään järveen. unicefuutiset 3 2009 13

Hongkongin UNICEF kantaa vastuuta koko Kiinan lapsista Kiinaan kuuluvalla Hongkongin erityishallintoalueella toimii itsenäinen UNICEF-komitea. Se on Manner-Kiinan UNICEF-toimiston tärkein rahoittajakumppani. Teksti ja kuvat: Juha-Pekka Kervinen n 14 unicefuutiset 3 2009 Hongkongin UNICEF otti Kiinan Sichuania viime vuonna koetelleen maanjäristyksen erityiseksi haasteekseen. Yli 88 000 ihmistä surmanneen ja viisi miljoonaa koditonta jättäneen järistyksen uhrit saivat hongkongilaisilta auttajilta viime vuonna 140 miljoonan Hongkongin dollarin (12,7 miljoonan euron) arvosta apua. Summa on enemmän kuin Hongkongin UNICEFin muun toiminnan arvo yhteensä. Järistystuki ei vähentänyt muihin tarkoituksiin käytettyjä summia. Meillä on Pekingissä toimivaan kansainvälisen UNICEFin toimistoon erityissuhde. Olemme normaalioloissakin sen toiminnan suurin rahoittaja, Hongkongin UNICEFin toimitusjohtaja Matthew Mo sanoo. Pekingissä toimiva toimisto voi maan lakien mukaan kerätä varoja ainoastaan yrityksiltä, ei yksityishenkilöiltä. Sen on saatava kaikkiin projekteihinsa maan hallituksen hyväksyntä. Toimimme täällä samojen sääntöjen mukaan kuin mikä tahansa järjestö länsimaissa. Paikallisen kiinalaishallinnon kanssa emme ole juuri tekemisissä, Mo sanoo. Millä tavoin Hongkongin luovutus Britannialta takaisin Kiinalle vuonna 1997 vaikutti UNICEFin paikalliseen toimintaan? Ei juuri mitenkään. Kumppanuus Pekingin UNICEF-toimiston kanssa alkoi jo nelisen vuotta ennen luovutusta, ja jatkui sen jälkeen periaatteiltaan samanlaisena, Mo sanoo.

Kuukausilahjoittajat tärkein tulolähde Yksi Hongkongin UNICEFin näkyvimpiä varainkeräystempauksia on marraskuussa neljättä kertaa järjestettävä Charity Run -hyväntekeväisyysjuoksu. Paikallisesta Disneylandista alkavaan kisaan osallistui viime vuonna 5 600 juoksijaa. Osallistumismaksu juoksuun on 380 Hongkongin dollaria (35 euroa), mutta useimmat maksavat vapaaehtoisesti enemmän. Juoksuun osallistuu myös kymmeniä yritysten ja yhdistyksien joukkueita. Viime vuonna mukana olivat muun muassa Hongkongin poliisi, tielaitos ja paikallinen Harley Davidson -klubi. Juoksuvaihtoehtoja löytyy kolmen kilometrin perhelenkistä kymmenen kilometrin perusmatkaan ja puolimaratoniin saakka. Pitkille matkoille osallistuu myös huippuaikoja tavoittelevia kilpajuoksijoita. Charity Run tuotti viime vuonna runsaat viisi miljoonaa Hongkongin dollaria eli vajaat puoli miljoonaa euroa. Lähes puolet Hongkongin UNICEFin vuosittaisista 125 miljoonan Hongkongin dollarin (11,5 miljoonan euron) tuotoista kertyy säännöllisiltä kuukausilahjoittajilta, Friends of UNICEF. Kerran vuodessa UNICEF järjestää yhdessä paikallisen tv-yhtiön kanssa varainkeräysohjelman, jonka tuotot ohjataan Manner-Kiinan lapsille. Kiinalaisilla on tapana antaa rahalahjoja punaisessa paperikuoressa esimerkiksi hääpareille. Tätä hong bao eli punainen kirjekuori -lahjanantoperinnettä noudattaa myös UNICEFin yksi keräystapa. Siinä lahjoittaja ostaa UNICEF-kaupasta erityisesti tarkoitukseen valmistetun punaisen kuoren ja antaa rahalahjansa tässä kuoressa. Toinen kuorikeräys tapahtuu hongkongilaisen lentoyhtiön Cathay Pacificin lennoilla. Siinä matkustajille jaetaan kuoret, jossa he voivat lahjoittaa UNICEFille ylimääräiset ulkomaanvaluuttansa. Meillä on erityissuhde Pekingin UNICEF-toimistoon, Hongkongin UNICEFin toimitusjohtaja Matthew Mo sanoo. Jockey Club kustantaa tilat Hongkongin UNICEFin 29 palkatun työntekijän toimistotilat ovat yksittäisten lahjoittajien kustantamat. Lähellä Hongkongin kuuluisaa Happy Valleyn laukkarataa Hong Kong -saarella sijaitsevan pääkonttorin tilat omistaa hevoskilpailuja ja -vedonlyöntiä pyörittävä Hong Kong Jockey Club. Klubi on Hongkongin suurin veronmaksaja ja muutenkin erittäin merkittävä vaikuttaja yhteisön elämässä. UNICEFin toinen toimipaikka on mantereen puolella Kowloonin kaupunginosassa sijaitseva, erityisesti nuorille suunnattu infopiste. Sen kustannuksista on viiden vuoden ajan vastannut yksityinen lahjoittaja. Hongkongilaisia UNICEF-projekteja ovat esimerkiksi synnytyssairaaloissa tehtävä valistuskampanja vauvojen rintaruokinnan edistämiseksi. Äidit eivät täällä ole kovinkaan ahkeria imettäjiä, koska virallinen äitiysvapaa on vain kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Ennen synnytystä töistä pääsee pois neljäksi viikoksi. Hongkongin syntyvyys on keskimäärin alle yksi lapsi pariskuntaa kohti. Suomessa vastaava luku on 1,8. Lähes kaikki hongkongilaiset äidit käyvät töissä. Kirjoittaja on Hongkongissa asuva vapaa toimittaja. Kiinan ainoa laukkakilpailujen ja niihin liittyvän vedonlyönnin järjestää Hong Kong Jockey Club on UNICEFin vakituinen tukija. Kuvassa HKJC:n yksi monista vedonlyöntipisteistä. unicefuutiset 3 2009 15

Ilmastolähettiläät Oanh ja Emmi Kööpenhaminan ilmastokokoukseen Joensuulaiset koululaiset Oanh Phan ja Emmi Kokkonen edustavat suomalaisia nuoria Kööpenhaminassa joulukuussa järjestettävässä Lasten ilmastofoorumissa. n Teksti: KD Emmi Kokkonen, 15 v. Joensuun Lyseon peruskoulu Vanhin neljästä tytöstä Asunut ikänsä Joensuussa Harrastus: tanssi, tykkää esiintyä Kiinnostui ilmastonmuutoksesta nähtyään Al Goren dokumentin An Inconvenient Truth. Oanh Pham, 15 v. Joensuun Pataluodon koulu Kolmas neljästä sisaruksesta, muut ovat isoveli ja nuorempi sisko Harrastus: urheilu ja lentopallo Innostuu tiedosta ja faktasta ilmastonmuutoksista ja on miettinyt syitä siihen, että ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. YK:n kansainvälinen Ilmastofoorum on historiallisen merkittävä korkean tason kokous, johon saapuu 15 000 20 000 korkean tason päättäjää pohtimaan ilmastonmuutosta ja sopimaan yhteisistä toimintatavoista ilmastonmuutoksen vaikutusten hallitsemiseksi. Tulevaisuus näyttää haasteelliselta ja elinolojamme leimaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ilmaston elinympäristössämme aiheuttamat muutokset. Jos yhteisistä pelisäännöistä sovitaan, siitä hyötyvät kaikkein eniten lapset. He jotka ovat lapsia tänään ja huomispäivän lapset. Siispä on viisasta antaa lasten äänen kuulua tässä asiassa joka mitä suurimmassa määrin on heidän asiansa. Näin tekee Kööpenhaminan kaupunki, joka yhdessä UNICEFin kanssa järjestää rinnakkaistapahtuman, viisipäiväisen lasten oman ilmastofoorumin. Näin halutaan saada niin kehitysmaiden kuin teollisuusmaidenkin lapset mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon asiassa joka niin läheisesti koskee juuri heitä. Suomen nuoria lähtee edustamaan kaksi 15-vuotiasta tyttöä Joensuusta, Oanh ja Emmi. Tyttöjen koulut kuuluvat ENOverkkokouluun, eli kestävän kehityksen kansainväliseen verkkokouluun. Koulussa oppilaat opiskelevat ympäristöteemoja. Kansainvälinen on Suomen edustusjoukkokin: Emmi on suomenkielinen, mutta Oanh puhuu kotonaan vietnamia ja tyttöjen valmentaja ja henkinen tuki UNICEFin koululähettiläs Maria Bondestamin kotikieli on tanska. Joukko edustaa Suomea englanninkielellä. Oanh ja Emmi myöntävät, että tiesivät mukaan lähtiessään ilmastonmuutoksesta vain sen, että se on vakava ongelma. Vasta nyt asiaan paneuduttuaan he ovat oivaltaneet ongelman suuruuden ja siihen kytkeytyvän todellisen hädän. Tytöistä tuntuu, että he ovat jo nyt vähän muuttuneet kavereiden silmissä kun haluavat koko ajan puhua ilmastonmuutoksesta, ja siitä mitä me voimme tehdä estääksemme sen. Oanh pohtii, että kaiken takana on kuitenkin raha. Miksi bussi- ja junaliput ja ekologiset tuotteet ovat niin kalliita? Kuka siitä hyötyy? Ei meillä nuorilla ole edes mahdollisuuksia ostaa ekotuotteita vaikka haluaisimme. Myös kierrättäminen on maaseudulla vaikeaa. Haluaisin vaikuttaa paikallisesti siihen, että tavalliset ihmiset voisivat käyttää joukkoliikennettä, kierrättää ja ostaa ekotuotteita. Kansainvälinen slogan Think Globaly-Act Locally on erittäin osuva. Oanh ja Emmi ovat päätyneet siihen, että kun ihmiset sammuttavat valot poistuessaan huoneesta ja käyttävät hanavettä säästeliäästi heillä on mielessään sähkö- ja vesilaskun loppusumma, ei niinkään vaikutukset ilmastoon. Raha ratkaisee ensisijassa miten toimimme. Haluamme perehtyä asioihin ja vaikuttaa asenteisiin, sanovat Oanh ja Emmi. Olemme lupautuneet ilmastolähettiläiksi vuodeksi 2010 ja käymme mielellämme kouluissa ja muuallakin puhumassa nuorille siitä mitä olemme oppineet, ja siitä, että pienillä teoilla voi vaikuttaa. Uskomme molemmat lujasti tähän ja haluamme viedä sanoman muille nuorille. Meitä nuoriahan ilmastonmuutokset eniten koskettavat. Juttu perustuu Maria Bondestamin muistinpanoihin keskutelusta Oanhin ja Emmin kanssa. Maria on UNICEFin koululähettiläs, joka osallistuu tyttöjen tukena Kööpenhaminan foorumiin. 16 unicefuutiset 3 2009

Vuonna 2008 Nenäpäivä-keräys tuotti noin 1,3 miljoonaa euroa. Summasta lähes 60 000 euroa kanavoitiin UNICEFin hiv-aidstyöhön Keniassa. Tänä vuonna Nenäpäivää vietetään 6.11. Ylen Hyvä Säätiö yllyttää kaikkea kansaa osallistumaan nenätalkoisiin, sillä maailma paranee myös nauramalla. Yksityiset henkilöt ja erilaiset yhteisöt voivat osallistua Nenäpäivä-keräykseen esimerkiksi toteuttamalla oman hassun ja hyvää tekevän varainkeruutempauksen. Miten olisi asfalttihiihtokisa tai nenäleivossyöntikilpailu? Osallistumismaksu tietysti keräykseen! Haluamme tehdä osallistumiskynnyksen Nenäpäivään matalaksi, kertoo säätiön kampanjasuunnittelija Anu Puurula. Kotisivullamme osoitteessa www.nenäpäivä.fi on paljon toimintavinkkejä. Oman tempauksen voi järjestää milloin vain Nenäpäivää edeltävänä kolmena viikkona. Nenäpäivä-kampanja huipentuu Nenäpäivän tunteella ja huumorilla kyllästettyyn keräysohjelmaan YLE TV2:ssa perjantaina 6.11. Silloin tutustutaan muun muassa UNICEFin työhön kenialaisperheiden parissa. n Teksti: Tanja Railo Kuva: Antti Puurula Nenäillen maailma paremmaksi Lisätietoa: www.nenäpäivä.fi, ylen.hyvä@yle.fi, (09) 1480 5658 Nenäpäivän kampanjasuunnittelija Anu Puurula näyttää nenäilymallia. UNICEF-arpajaiset 2009 Perinteinen arpajaiskampanjamme käynnistyi 15. syyskuuta. Toteutamme kampanjan yhteistyössä pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Tavara-arpa ry:n kanssa. 2009 kampanjan päävoittona on totuttuun tapaan upea henkilöauto, tällä kertaa moderni ja vähäpäästöinen uutuusauto Alfa Mito 1.3 JTDM sekä 94 235 muuta upeaa voittotuotetta. UNICEF-arpakampanja tavoittaa noin 120 000 kotitaloutta ympäri suomen. Osallistu arpajaisiin jo tänään! Arpoja voi tilata myös netistä osoitteesta www.onlinearpa.net/unicef2009. Arpanipun hinta on 24 euroa ja sisältää 6 arpaa. Arpajaiskampanjan tuotto ohjataan UNICEFin lastenrahastoon. n Teksti: Tanja Railo Kuva: Patrik Lindström UNICEF-arpajaisten 2008 päävoiton voitti Maija Eronen Kuopiosta. En ollut uskoa silmiäni kun avasin voittoarvan ja huomasin voittaneeni henkilöauton, kertoi Maija joka aikaisempina vuosina on tukenut UNICEFia mm. ostamalla joulukortteja. Kuvassa vasemmalta voittotunnelmissa Mikko Aaltonen Suomen UNICEF, päävoittaja Maija Eronen, Delta Auton Bengt Lindfors sekä Tavara-Arpa ry:n Erkki Koskiniemi. unicefuutiset 3 2009 17

Svensk resume Ledaren Barnets bästa främst Den 20 november är en viktig dag. Barnrättskonventionen fyller 20 år. Vägen från barnrättsdeklarationen (1959) till en juridiskt bindande mänskorättskonvention var lång. Den varade I 30 år. Vi fullvuxna kan tolka det så, att barnens rättigheter legat på det internationella samfundets mötesbord hela vårt liv. Hur har då barnens rättigheter förverkligats under de 20 åren då konventionen varit bindande för de länder som ratificerat den? Vi har har upplevt mäktiga framsteg och många besvikelser. Nedan ett par exempel. Både Finlands regering och många organisationer, inklusive UNICEF, har stött Nepal i form av långsiktigt utvecklingssamarbete. Dödligheten bland barn i landet har minskat till en tredjedel från det den var år 1990. Av tusen barn är det endast 55 som dör innan de fyllt fem år. Under samma tidsperiod har fullvuxenbefolkningens läskunnighet ökat från 26 procent till 57 procent och bland under 24-åringar är läskunnigheten redan uppe I 80 procent. Barnets rättigheter förverkligas nu betydligt effektivare än för 20 år sedan. I Sierra Leone däremot är barndödligheten högst I världen. Under de två senaste årtiondena har just ingen förbättring skett. Av tusen födda barn dör 260 innan de fyllt fem år. Fullvuxenbefolkningens läskunnighet är 20 procent sämre (37) än I Nepal. Av dem som är under 24 år gamla kan kan endast varannan läsa. Närhistorien I Sierra Leone är politiskt sett mycket instabil. Det tioåriga inbördeskriget har starkt hindrat utvecklingen I landet. I Nepal har man alltså lyckats förverkliga en politik där barnets rättigheter förverkligas. Detta trots att landet utsatts för en långvarig politisk konflikt. Man har funnit barnens rättigheter viktiga också trots rådande kris. Följaktligen vill jag råda alla politiker när och fjärran. Kom ihåg att placera barnens bästa främst när ni fattar politiska beslut. Pentti Kotoaro generalsekreterare Betrakta hur barnrättigheterna förverkligas i din omgivning Denna uppmaning skickade vi till de nya UNICEF-skolorna som utsågs I våras. Vi fick enorm respons: teckningar, dikter, berättelser och foton. Generellt kan vi säga att eleverna I lågstadierna upplevde sin omgivning som trygg, att barnen i Finland har det bra. De arbeten som vi fick in från högstadierna har en mer dyster stämning av rädsla, ensamhet, familjevåld och otrygghet. Här inlägg från eleverna I Mattlidens skola I Esbo. 18 unicefuutiset u uuti ut et 3 2009 09

MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT ESPOO WeeGee-shop, Ahertajantie 5, Tapiola, puh. (09) 8168 2132 ti, pe, la, su 11 18, ke, to 11 20, ma suljettu. Myynnissä rajoitettu valikoima. FORSSA Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10 18, la 10 14 Tuija Lietu, puh. 040 513 7513, HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja. HELSINKI UNICEF, Perttulantie 6, puh. (09) 5845 0250, ma-pe 8.30 16.30 HYVINKÄÄ Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh. 0400 104 013, ma-pe 15 21, la-su 15 20 Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh. (019) 475 7700, ma-pe 9 18 HÄMEENLINNA Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh. (03) 682 3892, Paula Laine, ma-pe 10 17.30, la 10 14 Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh. (03) 675 6900, Arja Salmenoja, ma-pe 9 17, la 9 14 Petula, Kasarminkatu 9, puh. (03) 653 3313, Ulla Timonen, ma-pe 10 17, la 10 14 Marin Kammari, Myllytie 25, puh. (03) 638 0439, Mari Kopra Kehys-Taide, Palokunnankatu 13-15, puh. (03) 682 2535, Riitta Mikkola, ma-pe 10 17, la 10 14 ILMAJOKI Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh. (06) 424 8257, Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10 17, pe 10 18, la 10 14 IMATRA Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10 17, la 10 14 JOENSUU UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh. 050 353 2506, Aune Uimonen, ke 15 17 JUANKOSKI Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh. 0400 926 813, Erika Suominen, ma, ke-pe 9 17 JYVÄSKYLÄ UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 39-41, puh. 040 772 7509, Arja Häkkinen, ma-pe 12 18, pe 12 15 KAAVI Puoti Hemuliina, Kaavintie 12, puh. 040 964 6614 / Henna Mustonen, ma-pe 10 17 KAJAANI UNICEF-puoti c/o Toimintakeskus Monika, Väinämöisenkatu 12 puh. 050 300 6651 / Meeri Seppänen, ke 13 17 KARJAA Karjaan Monitoimikeskus, Maasillantie 30, puh. (019) 233 656, ma-pe 9 18, la 10 14 KEMI Vaihtoehtomyymälä Laituri, Sankarikatu 12 B, ma-pe 12 17, la-su 12 16 KOKKOLA Maailmankauppa, Nuorten toimintakeskus Hansa, Torikatu 13, puh. (06) 831 3264, ma-pe 12 19 KOUVOLA UNICEF/Unifem-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, (05) 312 1640, 0400 988 469, 044 312 1640, ke 11 14 KRISTIINANKAUPUNKI Blomsterkompaniet, Itäinen Pitkäkatu 55, puh. (06) 221 2070 Marita Storsjö, Metsälä, puh. (06) 222 9562 KUOPIO H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh. 050 562 3439, Marja-Leena Markkanen KURIKKA UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, puh. (06) 450 2790, Maija Myllykoski, ma-pe 13 18, la 10 13, tai sopimuksen mukaan KUUSAMO UNICEF-kauppa Kameli, Kitronintie 2, puh. 040 523 1330, Irma Leinonen, ma 14 17 LAPPEENRANTA UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47, ti-pe 10 16, la 10 15 MÄNTSÄLÄ Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh. 050 401 2737 NIVALA Kipa Kirjakauppa, Pidisjärventie 8, puh. 044 013 1177 ma-pe 10 17, la 10 14 OULU Nispero kirjakahvila, Pakkahuoneenkatu 5, puh. (08) 311 3389, ma-pe 10.30 18, la 10.30 15 PIEKSÄMÄKI Myymälä-Galleria KÄHVERÄ, Torikatu 7, ma-pe 10 17, la 10 14 PIETARSAARI Riitta Palovuori, puh. (06) 724 6035 Anita Blomström, puh. (06) 723 4464, 050-465 2532 Timonen Shop, Alholminkatu 6, puh. 0400 882 833, ke-pe 11 16, la 11 13 PORI Marjatta Landgren, puh. 040 541 2798 PORVOO Kitty Långström, Viikinkitie 5 D 18, puh. (019) 582 219 RAUMA Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22, puh. (02) 825 0303 SALO/KISKO Annika Viitaniemi, puh. 050 356 6484 SAVONLINNA Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh. (015) 515 116, ma-su 9 18 SAVUKOSKI Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3, puh. 050 357 0940 TAMPERE UNICEF-myymälä, Suvantokatu 4, puh. (03) 213 1660, ma-pe 11 17 TORNIO Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh. (016) 480 335, ma-pe 10 17.30, la 10 14 TURENKI Aira Lindroos, Puistokuja 11, puh. (03) 688 3295 VAASA Kehitysmaakauppa Endelea, Raastuvankatu 25, puh. (06) 312 7547, ma-pe 11 17, la 11 14 YLISTARO Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh. (06) 473 2374 ja 050 304 5597 ÄHTÄRI UNICEF Kirpputori, Ylätori, Otsolantie 4, puh. (06) 533 0434, Raija Pohjola, ma-pe 10 16, la 10 13 UNICEFIN VAPAAEHTOISET Olemme Suomen UNICEFin vapaaehtoisia. Me toimimme, jotta maailman lapsi voisi hiukan paremmin huomenna kuin tänään; keräämme varoja ja tiedotamme lasten oikeuksista. Meitä UNICEFin paikallisryhmiä toimii 42 eri paikkakunnalla, tule sinäkin mukaan! Paikallisryhmien yhteyshenkilöt Lokalgruppernas kontaktpersoner ESPOO Kaarina Palojärvi, (09) 698 2969 kaarina.palojarvi@kolumbus.fi FORSSA Eija Ahtiainen, 0500 496 883 eija.ahtiainen@luukku.com HEINOLA Kaija Seppänen, 050 348 4152 kaija.seppanen@phnet.fi HELSINKI Maiju Rohkea, 050 500 3632 mrohkea@welho.com HYVINKÄÄ Salme Laitinen, 0400 104 013 HÄMEENLINNA Anja Leino, 050 590 1471 anja.leino@om.fi ILMAJOKI Elina Jaskari, 040 708 1514 elina.jaskari@ilmajoki.fi IMATRA Marjut Vuotila, 040 584 8847 marjut.vuotila@pp.inet.fi JOENSUU Pirjo Hyvärinen, 050 331 7271 pirjo.hyvarinen@luukku.com JYVÄSKYLÄ Kirsi Torkkola, 044 377 1440 kirsi.torkkola@adm.jyu.fi KAJAANI Anita Sinisalo, (08) 638 091 KALA- JA PYHÄJOKILAAKSO Kaisa Mäkelä, 040 734 7814 kaisa.m.m@hotmail.com KEMI Juhani Romppanen, 040 501 8873 juhani.romppanen@kemi.fi KOILLIS-SAVO Tuula Alava, 0400 613 025 tuula.alava@suomi24.fi KOKKOLA Merja Seppälä, 040 588 0653 merja.seppala@cop.fi KOTKA Airi Päivinen, 040 523 3469 airi.paivinen@kolumbus.fi KOUVOLA Anneli Becker, 050 566 2656 anneli.becker@kolumbus.fi KUHMO Mirja Ruuskanen, 044 570 9545 KUOPIO Tanja Helminen, 040 700 1033 tanja.helminen@mainonnantekijat. com KURIKKA Marita Sarvela, 040 748 1627 marita.sarvela@windowslive.com KUUSAMO Virpi Alaräisänen, (08) 852 3129 virpi.alaraisanen@pp.inet.fi LAHTI Leena Kemppi, 040 769 2361 zemppi@suomi24.fi LAPPEENRANTA Ritva Aalto, 044 595 3329 ritva.aalto@aimsuomi.fi MIKKELI Tommi Oksanen, 0400 983 996 tommi.oksanen@edu.mikkeli.fi MÄNTSÄLÄ Carita Lindholm, 0400 528 276 carita.lindholm@gmail.com OULU Tuula Tuisku, 040 861 7917 oulu.unicef@gmail.com PIEKSÄMÄKI Marja Janhunen, 050 537 3121 marja.tuulikki@suomi24.fi PIETARSAARI Riitta Palovuori, (06) 724 6035 riitta.palovuori@kotiposti.net PORI Tarja Salmi, 040 593 7631 tarja.salmi@satshp.fi PORVOO Beatrice Wahlström, 040 575 9371 beatrice.wahlstrom@akan.fi ROVANIEMI Pirjo Lappalainen, 040 704 6259 pirjo.lappalainen@tilitoimisto.inet.fi SAVONLINNA Pirjo Äänismaa, 050 352 0550 pirjo.aanismaa@spynet.fi SEINÄJOKI Tuula Salo, 040 830 2386 SOMERO Riina Kopra, 0400 909 211 riina.kopra@gmail.com TAMPERE Irja Mäki-Maukola, 040 553 9903 irja.maki-maukola@netti.fi TORNIO Hellevi Alamäki, 040 705 6123 hellevi.alamaki@pp.inet.fi TURKU Riitta Mehtonen, 044 537 0915 riitta.mehtonen@gmail.com VANTAA Iris Länsilahti, 050 516 8078 iris.lansilahti@jytyliitto.fi VARKAUS Anu Aho, 0400 128 660 ahot@suomi24.fi VIHTI Eeva Franssila, 050 356 6509 eeva.franssila@hotmail.com VÄSTNYLAND Monica Lindgren, 040 515 5450 monica.lindgren@pp.inet.fi ÄHTÄRI Kaisa Rantamäki, 0500 716 666 kaisa.rantamaki@opettaja.fi Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta Mer information om frivilligverksamhet Mia Granqvist, (09) 5845 0212, mia.granqvist@unicef.fi unicefuutiset 3 2009 19

YHTEISTYÖSSÄ: M